Uusi hyvinvointivaltio 13: Neljä tulonsiirtotyyppiä riittäisi

Muitakin tulon­si­ir­to­ja kuin negati­ivi­nen tulovero tarvi­taan, mut­ta nykyiset yli sata tulon­si­ir­to­tyyp­piä voidaan kor­va­ta neljäl­lä tukimuodol­la, joi­ta myön­netään monista eri syitä. Olen esit­tänyt tämän jo vuon­na 1994 Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iölle kir­joit­ta­mas­sani rapor­tis­sa Hah­motel­ma perus­tu­lo­ma­llista.

1. Negati­ivi­nen tulovero tai perustulo

2. Tuloista riip­puma­ton syype­r­usteinen tuki eli perus­tu­lon koro­tus. Täl­laisia ovat jo nyt esimerkik­si lap­sil­isä, vam­mais­tu­ki ja geliakiakorvaus.

3. Tulo­jen vaku­ut­ta­mi­nen, joi­ta ovat nyt esimerkik­si sairaus­päivära­ha ja työt­tömyysko­r­vaus. Niin kuin palo­vaku­u­tuk­ses­sakin vaku­u­tusko­r­vaus on isos­ta talosta suurem­pi kuin pien­estä, niin olisi myös tulo­jen vaku­ut­tamisen kohdal­la. Kor­vauk­si­in oikeutet­tu­ja ovat kaik­ki, joista työ­nan­ta­ja tai vaku­utet­tu itse on mak­sanut vaku­u­tus­mak­sun ja tuen perus­teena on se tulo, jos­ta vaku­us­mak­su on mak­set­tu. Kos­ka negati­ivi­nen tulovero on poh­jal­la, kor­vaus on nyky­istä työt­tömyysko­r­vaus­ta pienem­pi niin, että net­to­tu­los yhdessä negati­ivisen tuloveron kanssa on suun­nilleen sama kuin nytkin. Kos­ka pelkäl­lä negati­ivisel­la tuloverol­la ei elä, syype­r­ustei­sis­sa tuis­sa olisi nykyiseen tapaan vähim­mäis­päivära­ha. Kos­ka negati­ivi­nen tulovero on poh­jal­la, työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us voisi olla nyky­istä ankarampi. Peri­aat­teessa sairaus­vaku­u­tusko­r­vaus ja työt­tömyysko­r­vaus voisi­vat olla yhtä suuria ja riip­pua samal­la taval­la ansio­tu­loista. Sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­ses­sa ei nyt ole vähen­nys­tä ansio­tu­lo­jen perus­teel­la, kos­ka sairaana ei pitäisi tehdä töitä. Tämä pätee tart­tuvi­in tautei­hin, mut­ta ei esimerkik­si masennukseen.

Nämä tulo­jen vaku­ut­tamis­muodot voitaisi­in siis yhdis­tää niin, että ansio­tu­lo­jen menet­tämis­es­tä saisi saman kor­vauk­sen, on syynä sit­ten työt­tömyys tai sairaus.

4. Tulosi­don­nainen meno­tu­ki. Tämä kor­vaisi nykyisen asum­istuen ja esimerkik­si pien­ten tulo­jen perus­teel­la annet­ta­van alen­nuk­sen tai vapau­tuk­sen lapsen päivähoit­o­mak­sus­ta. Nämä eri­laiset menotuet las­ke­taan yhteen ja niiden yhteen­las­ket­tua määrää alen­netaan ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa – ei siis niinkuin nyt, jol­loin ansio­tu­lot pienen­tävät kaikkia tukia samanaikaises­ti, minkä vuok­si efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero voi nous­ta hyvin korkeak­si, ääri­ta­pauk­sis­sa yli sadan pros­entin. Oheinen graafi kuvaa tätä peri­aatet­ta ver­rat­tuna nyky­isi­in eril­lisi­in tuloharkintoihin.

Ter­vey­den­huol­lon kor­vauk­set ja menoka­tot eivät ole nyt tulosi­don­naisia, kos­ka efek­ti­ivisessä mar­gin­aaliv­erossa ei ole enää tilaa uudelle tulosi­don­naiselle kor­vauk­selle. Jos menotuel­la olisi yhteinen tulo­hark­in­ta eikä mon­ta eril­listä, ei vaaraa kohtu­ut­tomas­ta mar­gin­aaliv­eros­ta enää olisi, joten meno­tu­keen voisi liit­tää myös lääkkei­den ter­vey­den­huol­lon korvaukset.

Näi­den lisäk­si tul­laan aina tarvit­se­maan toimeen­tu­lo­tukea, joka on erään­lainen tuki poikkeuk­sel­lisia tilantei­ta varten. Se on siis erään­lainen orpo sokea kom­pas­tui sirkke­li­in ‑tuki ja ymmär­ret­tävistä syistä se olisi koti­talousko­htainen, kun muut tuet ovat henkilökohtaisia.

11 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio 13: Neljä tulonsiirtotyyppiä riittäisi”

  1. Tykkäsin ehdo­tuk­ses­ta, kos­ka kat­e­go­ri­as­sa “tulo­jen vaku­ut­ta­mi­nen” ei mainit­tu vaku­ut­tamista ansioiden mene­tyk­sen var­alle pitkäikäisyyden/vanhuuden takia eli ns. eläkkeitä. Nykyiset ansiosi­don­naiset eläk­keet ovat lei­jo­nanosa kaik­ista tulon­si­ir­roista. Eläk­keet syövät kap­a­siteetin kaikelta muul­ta sosi­aal­i­tur­val­ta. Eläkkei­den suhde palkkaan on jatku­vasti nous­sut. Eläkeikäi­sistä on tul­lut äver­iäin kansanosa. Eläke­meno­jen nousu johtuu siis ensisi­jais­es­ti eläkkei­den tason nousu­ta ei niinkään ikäih­mis­ten määrän kas­vamis­es­ta. Tykkäsin tästä neljänko­hdan ehdo­tuk­ses­ta, jos­sa ansioelä­keet kor­vataan kat­e­go­ri­an 1 sosi­aal­i­tur­val­la eli “perus­tu­lol­la” eli eläkeläisen kannal­ta kutakuinkin nykyisel­lä kansaneläkkeellä

  2. Viimeinen, sinän­sä haus­ka sirkke­li- esimerk­ki herät­tää kysymyk­sen siitä, miten mallisi koskisi työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Sinän­sä nykyisessä lain­säädän­nössä on jo vas­taus orvon sokean tilanteeseen: alaikäiselle orvolle per­he-eläke, sokealle täysi työkyvyt­tömyy­seläke, kom­pas­tu­mi­nen sirkke­li­in tap­atur­ma, jos työstä johtu­vis­sa olo­suhteis­sa. Orpo sokea ei ole väli­in­putoa­ja, vaan pikem­minkin monel­la perus­teel­la vakuutettu.

  3. Mikä kor­vaisi asum­istuen ja vapau­tuk­sen päivähoit­o­mak­sus­ta? Puut­tuuko tuos­ta koh­ta tekstiä?

  4. Miten paljon tässä on samaa kuin SDP:N (Matias Mäky­sen) yleistues­sa? Mielestäni on paljon samo­ja piirteitä, mut­ta saatan käsit­tää väärin.

    1. On samo­ja piirteitä, mut­ta yleistuen tarkoi­tus ei ole aut­taa pieni­palkkaisia vaan ain­oas­taan työt­tömiä. Mut­ta yleistues­ta voi tietysti kehit­tä mitä hyvänsä.

      1. Pieni­palkkainen voi olla työtön.
        Nykyään kai suurin pien­i­t­u­loisu­u­den syy on osatyöt­tömyys eli alityöllistäminen.
        Joka on työ­nan­ta­jalle hyvin houkut­tel­e­vaa ja nyky­hal­li­tus sit­ten rankaisee siitä työntekijää.

  5. Eli siis vero­tus kiristy­isi ja kaikil­la olisi palkoista huoli­mat­ta Samat tulot. Ei kan­na­ta ponnistelemaan 

    Miten omaisu­us? Saako sitä köy­hillä olla ?

  6. Ode,
    jälleen ker­ran: kan­deisko tart­tua sitä härkää porsli­inikau­pas­sa sarvista?
    Sairaus­päivära­ha ja työt­tömyysko­r­vaus ovat 2%.
    ELÄKE­mak­su on 25%.

    Ja kun sitä perus­tu­loa ei vielä ole, niin sen sijaan TAKU­Ueläke jo on.

    Saa suorit­taa.

  7. Kor­jaus: sairaus­päivära­ha ja työt­tömyysko­r­vaus onkin kai 2,5% työntekijäkuluista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.