Miksi Suomen taloudellinen kasvu pysähtyi?

Suo­mi on ollut nyt 16 vuot­ta ilman taloudel­lista kasvua, minkä seu­rauk­se­na reaali­palkat jäävät jatku­vasti jäl­keen ver­tailumaista. Se taas johtaa osaa­van työvoiman muut­toon ulkomaille.

Mitä kasvul­la on tapah­tunut? Seli­tyk­sek­si tar­jo­taan tuot­tavu­u­den kasvun pysähtymistä. Se on selit­täjänä vähän saman­lainen kuin että ulkona on niin kylmä, kos­ka elo­ho­pea on läm­pömit­taris­sa niin alhaal­la. Työn tuot­tavu­us on osa­puilleen BKT jaet­tuna työ­tun­tien määrällä.

Alkutuotannon suosiminen?

Teol­lisu­u­den jalostusaste las­kee Suomes­sa niin, että olemme siir­tymässä yhä enem­män raa­ka-ainei­den ja vähän jalostet­tu­jen tuot­tei­den myyjik­si. Kuvain­nol­lis­es­ti voi sanoa, että net­tikau­pas­sa ruot­salaiset tuot­ta­vat paket­ti­in sisäl­lön ja Suo­mi pakkauksen.

Vihreässä siir­tymässä Suomen osak­si näyt­tää ole­van tuot­taa vihreä ener­gia ja muiden tehtäväk­si käyt­tää sitä tuot­tei­den valmistukseen.

Tämä voi johtua siitä, ettei muuhun pystytä, mut­ta myös siitä, että alku­tuotan­non työ­paikat ovat meil­lä alue­poli­it­tis­ten syi­den vuok­si eri­tyisen suosit­tu­ja. Suo­mi jopa mak­saa siitä, että ulko­maiset kaivosy­htiöt tyh­jen­tävät maaperäämme min­er­aaleista. Mak­su tapah­tuu sub­ven­toimal­la min­er­aalien kul­jet­tamista pois Suomes­ta ja siihen liit­tyviä infrainvestointeja.

Alku­tuotan­non suosimi­nen tarkoit­taa, että kehit­tyneem­mät elinkeinot sub­ven­toi­vat alku­tuotan­non työpaikkoja.

Insinööriajattelu

Men­neinä vuosi­na ajatelti­in, että teol­lisu­us on insinööri­a­jat­telun aluet­ta. Kulu­tus­tavaroiden tuotan­to vaatii kuitenkin tuot­tei­den kehit­te­lyä ja muo­toilua. Kun sitä ei osa­ta, Suo­mi on erikois­tunut suh­dan­neherkkään investoin­ti­tuot­tei­den – siis lähin­nä konei­den – tuotan­toon. Siinä veikataan häviävää hevos­ta, kos­ka kulu­tus­tavaroil­la tehdään enem­män rahaa. Suuria kulu­tus­tavarabrän­de­jä on Ruot­sil­la paljon, Suomel­la ei juuri yhtään.

Hal­li­tuk­sen pyrkimys kapea-alais­taa korkeak­oulu­tus­ta entis­es­tään on tässä mielessä tyhmää.

Tätä ongel­maa tak­laa­maan syn­nytet­ti­in Aal­to-yliopis­to, jos­sa opete­taan insinööri- ja talou­sainei­den lisäk­si taideainei­ta. En tiedä, miten tämä näkyy käytän­nön yhteistyössä. Diplo­mi-insinööri voi tuskin sisäl­lyt­tää taideainei­ta tutk­in­toon­sa – siis Suomessa.

Innovaatioiden myynti ulkomaille

Suomes­sa kuitenkin syn­tyy inno­vati­ivisia star­tu­pe­ja tasaiseen tahti­in. Ne eivät juuri tuo­ta työ­paikko­ja Suomeen, kos­ka ne myy­dään ulko­maille. Myy­dään, kos­ka Suomes­sa ei ole pääo­mia ostaa niitä.

Olen esit­tänyt use­aan otteeseen ratkaisuk­si pro­gres­si­ivista men­overoa – sitä, että säästämi­nen ja investoin­nit oli­si­vat tulover­ouk­ses­sa vähen­nyskelpoisia ja säästö­jen syömi­nen verotet­tavaa.  Pieniä aske­lia tähän suun­taan on otet­tu, mut­ta vain pieniä. Osakesäästötili on lähel­lä tätä aja­tus­ta, mut­ta star­tupi­en rahoit­tamiseen siitä ei ole apua, kos­ka tätä rahaa saa käyt­tää vain vaki­in­tuneisi­in pörssiosakkeisiin.

Asumisen kalleus

Taloudelli­nen kasvu tapah­tuu läh­es kokon­aan suuris­sa kaupungeis­sa. Niis­sä asuinen on Suomes­sa kallista. Tämä on kus­tan­nuserä elinkeinoille. Kaupunkei­hin muut­to on Suomes­sa vielä kesken – onhan Suo­mi EU:n maaseu­tu­val­taisin maa – mikä merk­it­see taloudel­lista taakkaa kasvualoille.

Yritystuet luovan tuhon estäjänä

[LISÄYS 5.8 KLO 16]

Luo­va tuho on tuot­tavu­u­den kasvun ja sitä myötä taloudel­lisen kasvun vält­tämätön edel­ly­tys. Suomes­sa käytetään huo­mat­ta­van paljon rahaa yri­tys­tuki­in, joiden varsi­nainen tarkoi­tus on tor­jua luo­vaa tuhoa. Tätä voi pitää perustel­tuna, jos pitää van­han ja tur­val­lisen jatku­mista tärkeäm­pänä kuin tulo­jen kasvua, mut­ta molem­pia ei saa.

 

45 vastausta artikkeliin “Miksi Suomen taloudellinen kasvu pysähtyi?”

  1. Asumiskus­tan­nuk­set Suomen sisäl­lä ovat pari viime vuot­ta tasoit­tuneet. Maaseudul­la asumiskus­tan­nuk­set ovat nousseet mm. sähkön siir­ron perus­mak­su­jen sekä vesikus­tan­nusten merkit­tävän hin­nan­nousun ja myös sähkön kallis­tu­misen takia ja kaupungeis­sa laske­neet, kos­ka asum­istuen leikkauk­set alen­ta­vat parhail­laan vapaiden markki­noiden yleistä vuokratasoa.

    Juuri hil­jat­tain kuun­telin kun eräs henkilö ker­toi omakoti­talon­sa sähkön siir­ron perus­mak­sun ylit­tävän täl­lä maaseudul­la jo 60 e/kk ilman että sähköä on vielä edes kulutet­tu ja ilman että mak­sua voi vähen­tää omin toimin mitenkään. Alv-koro­tus oli nos­ta­mas­sa asum­is­meno­ja vielä lisää.

    Kelan tuista mikään ei huomioi sähkön ja veden hin­taero­ja eri puo­lil­la Suomea. Edes toimeen­tu­lotuen nor­mit eivät huomioi niiden paikallista hin­tata­soa, vaan vain vuokra huomioidaan paikallisel­la hintatasolla.

    1. Sähkön siir­ron kus­tan­nuk­set eivät riipu siitä, kuin­ka paljon sähköä kulute­taan vaan yhtey­den ole­mas­saolosta. Johto ei kulu käytettäessä.

      1. Sinän­sä tot­ta, mut­ta toisaal­ta jos kaik­ki jol­lain alueel­la käyt­tävät sähköä sen mitä sulak­keet kestävät, niin sähköy­htiöl­lä voi olla nopeasti edessä jakelu­verkon kap­a­siteetin kas­vat­ta­mi­nen, joka voi olla hyvinkin kallista. Eli sinän­sä voisi perustel­la että sähkön­si­ir­to laskutet­taisi­in siten että siinä olisi joku kiin­teä perus­mak­su, ja sit­ten joku suh­teel­lisen korkea per kWh ruuhka­mak­su sil­loin kun paikallisen jakelu­verkon kap­a­siteetin käyt­tö nousee lähelle rajaa.

        Toki tässä on sama ongel­ma kuin pörssisähkössäkin, että kulut­ta­jat eivät ole kovin innokkaasti otta­neet täl­laisia reaali­aikahin­noit­telu­ja omakseen.

      2. Mitä enem­män verkkoon lisätään tuuli- ja aurinko­coimaa sitä enem­män­tarvi­taan eri­laisia vehkeitä kom­pen­soimaan vai­htelua ja kor­jaa­maan laat­ua, eli kallista tavaraa. Tämä lisää verkko­mak­su­ja ja telee sähköstä kulut­ta­jalle kallista kuten on nöhty kaikissa mais­sa jois­sa sähköä mrkit­tävästi tuote­taan näil­lä keinoin. 

        Et tietenkään tätä voi myön­tää kos­ka uskotzelet että uusi­u­tu­vat ovat halpo­ja perustuen vajavaisi­in tietoi­hin jostö­tain paneel­in hinnasta.

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Sähkön siir­ron kus­tan­nuk­set eivät riipu siitä, kuin­ka paljon sähköä kulute­taan vaan yhtey­den ole­mas­saolosta. Johto ei kulu käytettäessä.”

        Muut­to­tap­piokun­nis­sa sähkön siir­ron kus­tan­nuk­set riip­pu­vat siitä, miten paljon sähköverkkoy­htiö on vuosikym­meniä sit­ten virhein­vestoin­ut ja miten iso muut­to­tap­pio on sekä kulut­ta­jien että ener­giain­ten­si­ivis­ten yri­tys­ten osalta. Mitä enem­män virhein­vestoin­te­ja on verkkoy­htiössä vuosien var­rel­la tehty, sitä enem­män ener­giavi­ras­ton valvon­ta­mallin mukaan saa sähkön siir­rosta lop­puasi­akkai­ta laskut­taa, kos­ka lasku­tu­soikeus perus­tuu siihen, mitä saman­laisen verkon rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi nykyään — eikä lasku­tus riipu siitä olenkaan, mitä kus­tan­nuk­set ken­ties oli­si­vat, jos verkko olisi (ollut) tehokas tarpeisi­in nähden.

        Jos verkkoy­htiö on aikoinaan tehnyt verkkon­sa ole­tuk­sel­la että sähkön kulu­tus kas­vaa reilusti, ja sit­ten muut­to­tap­pio on syönyt kulu­tuk­sen, voi perus­mak­sut olla hyvinkin korkei­ta, kos­ka lasku­tu­soikeut­ta on paljon, mut­ta mak­sajia vähän.

        Vas­taavasti: jos yksit­täi­nen asi­akas tip­puu pois sähköverkos­ta, mut­ta naa­puri jää sähkön käyt­täjäk­si, sähköverkkoy­htiön kulut eivät vält­tämät­tä laske kuin lasku­tuskus­tan­nuk­sen verran.

        Yhtey­den ole­mas­saolon ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat hyvin pienet. Sähkön­si­ir­to­laskus­ta selkeän pääosan muo­dostaa lasken­nalli­nen pääo­ma­lasku­tus, joka perus­tuu verkon teo­reet­tiseen arvos­tuk­seen ja siitä las­ket­tavaan tuotto-oikeuteen.

      4. Hup­sis: siir­to on kallis­tunut ennen kaikkea paikalli­sis­sa jakelu­verkois­sa, kun taas kan­taverkon (Fin­grid) mak­sut ovat pysyneet hyvinkin alhaisi­na. Siir­to­hin­to­jen nousu johtuu maakaapeloin­nista, ei tuulivoiman lisääntymisestä.

        Sääri­ip­pu­vaisen tuotan­non lisään­tymi­nen kas­vat­taa sähköy­htiöi­den taseen­hallinnan kus­tan­nuk­sia ja se näkyy sähkö­sopimusten korkeamp­ina perus­mak­suina ja mar­gin­aaleina. Eli kyl­lähän noista piilokus­tan­nuk­sia aiheutuu, mut­ta tuo siir­to­hin­to­jen nousu on pääasi­as­sa vuo­den 2011 Tapani-myrskys­tä seu­ran­neen ylireagoin­nin syytä.

      5. Hup­sis: “Mitä enem­män verkkoon lisätään tuuli- ja aurinko­coimaa sitä enem­män­tarvi­taan eri­laisia vehkeitä kom­pen­soimaan vai­htelua ja kor­jaa­maan laat­ua, eli kallista tavaraa. Tämä lisää verkko­mak­su­ja ja telee sähköstä kulut­ta­jalle kallista kuten on nöhty kaikissa mais­sa jois­sa sähköä mrkit­tävästi tuote­taan näil­lä keinoin.”

        Muu­ta­man vuo­den sisäl­lä kom­pen­soin­ti­in sisäl­lytetään varas­toin­ti, jol­loin se hal­ven­taa kus­tan­nuk­sia eli muut­tuu tuot­tavak­si komponentiksi.

        Mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, mis­sä vai­heessa paikalli­nen ener­giavaras­toin­ti vähen­tää runk­overkko­jen käyt­töä. Tois­taisek­si paikalliset pil­vet ja tyynet nos­ta­vat käyt­töä. Joskus toi sit­ten taittuu.

  2. Hyviä ajatuk­sia tuottavuudesta.

    Tuot­tavu­u­den kehi­tyk­seen Suomen lähi­his­to­ri­as­sa hei­jas­tuu yksi megaon­nis­tu­mi­nen (joka säteili kansan­taloudessa ali­hank­in­taketju­jen kaut­ta eteen­päin), ja myöhem­min suuria yksit­täison­nis­tu­misia jois­sa sama ali­hank­in­taketju-efek­ti ei ole toimin­ut (mobi­ilipelit). Siihen megaon­nis­tu­miseen taas vaikut­ti, että 90-luvun lama-aikana panos­tet­ti­in — osin kai sat­tumal­ta — sel­l­aisen teknolo­gian t&k:hon, joka lop­ul­ta muut­ti maailmaa.

    Kulut­ta­jatuot­tei­den “eri­no­maisu­u­teen” tuot­tavu­u­den takaa­jana en niinkään usko. Samoil­la euroil­la taa­ju­us­muut­ta­jat mak­se­taan kuin luk­sus­no­jatuolitkin. “Raskaan teol­lisu­u­den” entry-kus­tan­nuk­set uudelle yrit­täjälle ovat vaan usein kulut­ta­jatuot­tei­ta suurem­mat, joten kil­pailue­tu voi olla kulut­ta­jatuot­tei­ta vaikeam­min hukat­tavaa. Kään­töpuole­na tulee syk­lisyys. Teol­lisu­u­teen luot­taval­la kansan­taloudel­la menee suh­dan­teesta riip­puen (kar­rikoidusti) tosi hyvin tai tosi huonosti. 

    Olen käsi­tyk­sessä, että nykyään työn tuot­tavu­u­den kas­vat­tamiseen liit­tyvä keskustelu ohjau­tuu lähin­nä tar­jo­tun työ­tun­tien määrän kas­vat­tamiseen ja/tai työn hin­nan alen­tamiseen. Eli jos Super­cellin koodari pis­tetään hom­mi­in lauan­taik­sikin nyky­pal­ka­lla ja lyhen­netään sen lomia, koodaa se enem­män pele­jä. Ja jos sille ei tarvit­sisi mak­saa niin paljon kuin nyt, oli­si­vat ne pelit hip­pasen halvem­pia ja niitä ehkä ostet­taisi­in enem­män. Aja­tus on jos­sain määrin absurdi.

    Työ­tun­tien määrä tulee ole­maan laskutrendil­lä eläkeläis­ten määrän, siten palkkaan kohdis­tu­van eläk­er­a­situk­sen ja siten aivovuodon kasvaessa.

      1. Sepä juuri — tuskin lisää asiantun­ti­jate­htävis­säkään. Suorit­tavas­sa työssä ken­ties — mut­ta täl­laisi­akin työ­paikko­ja tup­paa ole­maan yhä vähem­män ja vähemmän.

        Omi­in silmi­i­ni vaikut­taa siltä, että nyky­hal­li­tus tähtää jonkin­laiseen “KIKY II:en”, so. työ­tun­nin hin­nan alen­tamiseen. En ole ihan var­ma, saavute­taanko kestävää kil­pailue­t­ua sil­lä, että Suomes­ta koete­taan luo­da jonkin­laista nearshoring-parati­isia. Nopeasti en keksinyt yhtään esimerkkiä (etenkään palvelu/asiantuntija)yrityksestä, joka olisi pitkäl­lä aikavälil­lä men­estynyt pyrkimäl­lä vetämään tuotan­tokus­tan­nuk­set min­imi­in ja tuot­ta­maan bulkkia halvem­mal­la kuin kukaan muu.

      2. Riip­puu minkälai­sista työa­joista puhutaan.
        Jotkut tekevät luovil­la aloil­la 10h/viikko ja toiset 100h/viikko.
        Aika selvää, ettei noi­hin lisäämi­nen tuo­ta saman­laista vaikutusta.

    1. Jos tuot­tavu­us on BKT/työtunnit (karkeasti), BKT:n pitää kas­vaa, jot­ta tuot­tavu­us kas­vaisi. Tai sit­ten työ­tun­tien pitäisi vähetä(!), jos BKT pysyy ennal­laan. Mut­ta kumpikin kom­po­nent­ti on liikku­vaista sorttia.
      Nyt yksi kysymys liit­tyy uusi­in työ­paikkoi­hin, eli ovatko viime vuosien aikana syn­tyneet työ­paikat, jot­ka nos­ta­vat kansan­tuotet­ta riit­tävästi. Vai ovatko uudet työ­paikat sel­l­aisia, jot­ka eivät hirveästi BKT:ta kas­va­ta (palve­lut tai julki­nen sek­tori?). Toisin sanoen, innovoivatko yri­tyk­set riit­tävästi, varsinkin suuryri­tyk­set ja osaa­vatko ne kas­vat­taa uut­ta liike­toim­intaa. Resursse­ja­han niil­lä on enem­män käytössään kuin pienyrityksillä.
      Meil­lä voisi olla mah­dol­lisu­udet uuteen Noki­aan, vaan mis­tä sel­l­ainen saataisiin?

  3. Nuo ovat täysin oikei­ta johtopäätök­siä. Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan met­sä­taöouden puoles­ta kom­men­toivien vastauksia.

    Vielä lait­taisin Venäjän kau­pan lop­pumisen, se tosin on uudem­pi ilmiö mut­ta uhkaa jäädä pysyväk­si riesaksi.

  4. Kysyin tätä aiem­minkin, etsin tietoa itsekin, mut­ten löytänyt var­maa lähdet­tä: Mikä on ns. green tecin osu­us suurin piirtein Suomen kokon­aisvi­en­nin arvosta?
    Sarkas­tis­es­ti totesinkin jo että jos se vas­taa poli­itikko­jen puhei­ta joka ain­oas­sa haas­tat­telus­sa tai eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la niin se on noin 50 prosenttia.
    Mut­ta 5 lie­nee lähempänä, mut­ta eihän se ole sitäkään. 

    Koulute­tut tosi­aan lähtevät aika lujaa nyt. Varsinkin tek­nis-taloudel­lis­es­ti koulute­tut, mukana monia innovaattoreita.
    Tilalle tulee mata­la­palk­ka-aloille elinkei­noelämälle puoli-ilmaista tyk­in­ruokaa val­tio kun sub­ven­toi tulon­si­ir­roil­la tätä mata­la­palkkaisu­ut­ta ja oppo­si­tio halu­aa mitä maa­han­muut­toa tahansa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä muista syistään.
    Tässä olisi hyvä mit­tari jos sen joku osaisi rak­en­taa: kak­si käyrää samas­sa taulukos­sa. Ne ovat varmisti jo ohit­ta­neet toisen­sa, ei halut­tui­hin suuntiin.
    Toimit­ta­jat eivät jak­sa näitä kaivel­la. Minkähän min­is­ter­iön sivus­tol­ta löytyisi? 

    Pohjo­is­maid­en kyy­dis­tä on pudot­tu kuin veneestä. Koulutet­tu­jen lähdön ymmär­rän hyvin. Oma maa ei ole enää oikein kenellekään mikään itseis­ar­vo, sel­l­ainen on nykyään myös asenneilmasto.
    Euroopas­sa ja Aasi­as­sa on sitä pait­si mie­lenki­in­toista jo human inter­est-tasol­la. Ja jos palk­ka on noin 160 pros­ent­tia siitä mitä meil­lä ja vero­tus pienem­pi, niin peli­hän on ihan selvä.

    1. Kysyin tätä aiem­minkin, etsin tietoa itsekin, mut­ten löytänyt var­maa lähdet­tä: Mikä on ns. green tecin osu­us suurin piirtein Suomen kokon­aisvi­en­nin arvosta?
      Sarkas­tis­es­ti totesinkin jo että jos se vas­taa poli­itikko­jen puhei­ta joka ain­oas­sa haas­tat­telus­sa tai eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la niin se on noin 50 prosenttia.
      Mut­ta 5 lie­nee lähempänä, mut­ta eihän se ole sitäkään. 

      Ei se taivaas­ta putoa se “vihreä teol­lisu­us”. Niin­pä järkevät poli­ti­ikot siitä puhu­vatkin, että mitä jos per­in­teis­ten mata­lan jalostusas­teen teol­lisuuk­sien saamien tukien sijaan tuet­taisi­inkin näitä tule­vaisu­u­den alo­ja jois­sa jalostusaste on korkeampi.

      Mut­ta toki kun kat­soo keitä meil­lä on val­las­sa niin paha mieli­hän tässä vain tulee, ja pienenä tullee ole­maan korkean teknolo­gian vien­ti jatkos­sakin. Jäämme siis kat­so­maan miten Suomen talous saadaan nousu­un hal­ven­tu­van työvoiman, sel­l­un ja turkik­sien voimalla.

  5. “Diplo­mi-insinööri voi tuskin sisäl­lyt­tää taideainei­ta tutk­in­toon­sa – siis Suomessa.”

    LTKK aikoinaan. “Di voi ottaa mei­dän puoles­ta tutk­in­toon­sa vaik­ka pian­otun­te­ja sibik­ses­tä. Ei ole ollenkaan huono taito insinöörille osa­ta soit­taa pianoa”. Sama skin­nar­i­lan hen­ki elää edelleen LUTissa.

  6. Suomes­sa­han pitäisi näil­lä eväil­lä olla EU:n keskiar­voa mata­lam­mat keskimääräiset tulot.

    Palkko­ja on kuitenkin käytän­nössä vaikea laskea kun tääl­lä elinkus­tan­nuk­set ovat niin korkeat.

    Ennen van­haan val­u­ut­ta var­maan devalvoiti­in aina kun päädyt­ti­in täl­läiseen tilanteeseen. Nyt lähin­nä hal­li­tus koit­taa sisäistä deval­vaa­tio­ta työ­markki­noiden kaut­ta, mut­ta samaan aikaan asum­is- ja elinkus­tan­nuk­set lähin­nä nousevat.

  7. Suomen met­sä­te­ol­lisu­ut­ta on nykyään usein käytet­ty esimerkkinä jalostusas­teen alen­e­mis­es­ta, kun paperi­te­ol­lisu­us pois­tuu kil­pailukyvyt­tömänä maas­tamme ja vien­nin kokon­ais­ar­vo ale­nee. Hyvin pär­jän­neet kar­ton­ki ja sel­lu ovat tuoneet edelleen vien­ti­t­u­lo­ja ja joinakin vuosi­na myös mekaa­ni­nen puoli eli sahaus ja levyt.

    Näitä tulo­ja met­sä­te­ol­lisu­us on käyt­tänyt tuoteke­hi­tyk­seen. Lisäk­si innokkaaseen laa­jen­tu­miseen ulko­maille: jopa puo­let tuotan­non arvos­ta tuote­taan muual­la kuin Suomes­sa (kolme suur­ta eli Met­sä Group, Sto­ra Enso ja UPM). Aivan vii­sai­ta toimia molem­mat, kun met­siemme raa­ka-ainepo­h­ja on rajallinen.

    Väite että met­sä­te­ol­lisu­us olisi voin­ut jo aiem­min alkaa viedä jotain nyky­istä arvokkaam­paa on ehkä nai­ivi: kyl­lä var­masti olisi alka­nut tehdä ja viedä, jos sel­l­aisia tuote­per­heitä olisi ole­mas­sa! Kai ne hal­li­tuk­sis­sa jotain tekevät palkkioiden­sa eteen. Jos viisas­ten kivi on alal­la jol­lain hal­lus­sa niin muut kyl­lä matki­vat nopeasti.

    1. Soin­in­vaara kir­joit­taa siinä mielessä asi­aa että mata­lan jalostusas­teen ja raa­ka-ainer­i­ip­pu­vasen alku­tuotanon suosimi­nen alue­poli­i­it­ti­sista syistä on johtanut siihen että se syö resursse­ja muus­ta tuotan­nos­ta, esim ylläpi­de­tään syr­jäseuduil­la kalli­il­la liiken­nein­fraa ja mak­se­taan sakko­ja EU:lle met­sien liika­hakkuista. Muut tuotan­non­alat joutu­vat pär­jäämään itse.

      1. Sil­fer­berg näyt­tää ole­van taas met­sien hakkuiden kimpussa.
        Voisiko R.Silferberg ystäväl­lis­es­ti ilmoit­taa ne peruste­lut, että esim Etelä Suomes­sa olisi liial­lisia metsänhakkuita.
        Nielu on tääl­lä nol­la. Hehtaariko­htaista puus­toa on ennä­tyk­sel­lis­es­ti. Toisaal­ta hyvin hoide­tun met­sän nielu on nolla.
        Mis­tä R.Silferberg pystyy päät­telemään, että Etelä Suomen met­sät eivät ole hyvin hoidet­tu­ja vaan, että siel­lä on liikahakkuita?

      2. Itse en näe että met­sä­te­ol­lisu­us veisi resursse­ja muil­ta tai että maaseudun infraa pidet­täisi­in yllä pelkästään puukul­je­tuk­sia varten. Mökkiseudul­lani met­sän­o­mis­ta­jat rahoit­ta­vat pääosin yksi­ty­is­tei­den kun­nos­s­api­don vuo­tu­isil­la tiemak­suil­laan, mut­ta mökkiläiset ja muut virk­istyskäyt­täjät hyö­tyvät siitä. Jos met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ei olisi, har­vaan asu­tun maaseudun tiestön kun­to olisi paljon heikom­pi. Muitakin alo­ja tue­taan, ja muutkin alat hyö­tyvät siitä, että tiet, radat ja sata­mat ovat kun­nos­sa. Uusi­u­tu­van ener­gian omavaraisu­utemme olisi myös paljon heikom­pi ilman sähköä tuot­tavia sellutehtaita. 

        Otsikko kysyy mik­si maamme talous ei kas­va. Se liit­tyy glob­al­isaa­tioke­hi­tyk­seen: kehit­tyvien maid­en taloudet kas­va­vat nopeam­min kuin kehit­tynei­den. Tämä kehi­tys on vält­tämätön väestönkasvun ja elin­ta­sosi­ir­to­laisu­u­den lopet­tamisek­si, on siis osit­tain myön­teinenkin ilmiö. Kysymys kuu­luu miten yhteiskun­tana sopeudumme mata­lan kasvun aikaan ja onko kasvu kestävää. Talouskasvu itsessään ei ole huono asia, jos se on esimerkik­si lähipalvelu­jen käytön kasvua tai uusi­u­tu­vi­in ener­gioi­hin ja luon­non­va­roi­hin perustuvaa.

        Tästä päästäänkin takaisin met­si­in. EU on pain­ot­ta­mas­sa tulevas­sa kasvus­trate­gias­saan bio­talouden merk­i­tys­tä. Biopo­h­jaisia ratkaisu­ja voidaankin kehit­tää, vaikka­pa biokaa­sun tuotan­toa Kes­ki-Euroopan tarpeisi­in jätevesi­laitok­sil­la ja isoil­la maatiloil­la. Ei tarvitse tur­vau­tua Venäjän maakaa­su­un. EU-alueel­la pitäisi määräti­etois­es­ti met­sit­tää joutomai­ta ja lai­tu­mia. Tähän tarvit­taisi­in rahasto.

        Min­is­teri Mykkä­nen tote­si, että hiilin­ielut riip­pu­vat lähivu­osi­na suo­ravi­ivais­es­ti hakkuista. Hakkuiden pain­opis­tet­tä voitaisi­in siirtää kohti pohjoista, kos­ka siel­lä met­sien kasvu on paran­tu­mas­sa ja mei­dän tarvit­see suo­jel­la enem­män met­sää etelässä. En lähtisi rajoit­ta­maan tietyn ikäis­ten tai kokois­t­en met­sien hakkui­ta, kos­ka se voi johtaa pitkään sovel­let­tuna met­sien ikärak­en­teen van­hen­e­miseen ja sitä kaut­ta alenevan kasvun kier­teeseen. Keskit­ty­isin sen sijaan hiilin­ielu­jen lisäämiseen ja turve­maaperän päästö­jen vähentämiseen. 

        Meil­lä Suomes­sa met­sää on läh­es kaikkial­la, joten met­si­tys­mah­dol­lisuuk­sia on rajoite­tusti, mut­ta jonkin ver­ran aluei­ta vapau­tuu maat­aloudelta ja niiden met­si­tys­tä kan­nat­taisi tukea. Lisäk­si tehdään turve­maid­en lan­noi­tus­ta puu­tuhkalla ja siir­ry­tään turve­maamet­sis­sä mah­dol­lisim­man pitkälti jatku­vaan kas­vatuk­seen. Turve­pel­to­jen päästöt ovat kysymys­merk­ki; voi olla että ne tarvi­taan kuiv­ina kesinä tai kri­isi­aikoina ruuan tuotan­toon, joten ainakaan pysyvästi niistä ei kan­nat­tane luopua.

  8. Ei min­ul­la Jalka­sen kom­men­ti­in muu­ta lisät­tävää ole kuin että mökkiläiset mak­sa­vat kyl­lä kanssa yksi­ty­is­tei­den tiemak­su­ja siinä mis­sä paikalliset asukkaat, ja mak­sa­vat vapaa-ajan kiin­teistöistään korkeam­paa kiinteistöveroa.

  9. Häkkisen kom­ment­ti­in vas­taan että 10–15 vuot­ta sit­ten tilanne oli parem­pi, mut­ta sen jäl­keen on tapah­tunut muu­tos hakku­umääris­sä niin että hiilin­ielu piene­nee. Se johtuu Venäjän puu­tuon­nin lop­pumises­sa (mikä ei ollut ennustet­tavis­sa) sekä siitä että voimalaitok­sis­sa hiilen polt­toa on vähen­net­ty ja maakaa­sun käyt­tö lop­punut läh­es kokon­aan ja sik­si hiilivoimalois­sa polte­taan puu­ta. Jois­sakin tapauk­sis­sa “roska­pu­u­ta”, jois­sakin isom­mis­sa voimalois­sa ihan sahalle kel­paavaa tukkia.
    Met­sä­te­ol­lisu­u­den on sopeutet­ta­va puun­sa han­k­in­taa kestävälle tasolle ja kehitet­tävä tuot­tei­ta joista saa parem­paa katet­ta kuin sellusta.

    1. Hyvin on Sil­fver­berg omak­sunut medi­an ja ilmastopa­neel­in väit­tämät metsistä.
      Jokin aika sit­ten keskustelin met­sän­tutkimuk­sen pro­fes­sorin kanssa tästä nielu­asi­as­ta. Hyvin hän osasi perustel­la miten nielu kuvaa hyvää met­sän­hoitoa. Itse asi­as­sa olin jo jäämässä ”häviölle” tässä nielu­asi­as­sa. Sit­ten muistin, että min­ul­la van­han met­sälain ajal­ta met­sä­su­un­nitel­ma, jos­sa suositel­laan jatku­vaa koko vuosikasvun suu­ruista hakku­u­ta. Nielu on nol­la. Johan pro­fes­sorikin havah­tui. Minä puhuin siis SIITÄ nielun nol­laan­tu­mis­es­ta. Asia olikin sit­ten itses­tään selvyys: Met­sän opti­mi kehi­tys­lu­okka­jakau­man ylläpi­to vaatii jatku­vat vuosikasvun suu­ruiset hakku­ut. Met­sien oti­maa­li­nen kehi­tys­lu­okka­jakau­ma tarkoit­taa mak­si­maal­ista vuosikasvua. Siis mak­si­maal­ista vuosit­taista hiilen­si­d­on­taa. Nielu on nolla.
      Useim­mat met­sän­o­mis­ta­jat ainakin pyrkivät tähän opti­m­i­jakau­maan ja ilmeis­es­tikin met­sän­hoidon ammat­ti­laiset suosit­ta­vat hakku­ut niin että ollaan varsin lähel­lä optimia.
      Mitä tulee tuo­hon hyvään nielu­un 10–15 vuot­ta sit­ten niin siitä ei voi ottaa mitään peru­so­let­ta­maa. Ikä­jakau­mal­taan nuoris­sa met­sis­sä pitää ollakin nielua.

      1. Pent­tiä voisi kiin­nos­taa Juha Lapin kir­joituk­set Met­säti­eteen Aikakauskir­jas­sa. Tämän uusim­man kir­jal­lisu­us­luet­telosta näkee van­hem­mat kir­joituk­set: Juha Lap­pi. (2016). Suurin kestävä hakku­u­ta­so. Met­säti­eteen aikakauskir­ja vuosik­er­ta 2016 numero 1 artikke­li 5967.

        Suurin kasvu saavute­taan kai sil­loin kun koko met­säalueen kaik­ki met­siköt ovat samaa ikälu­okkaa, siis sitä eniten kas­vavaa? Tämä on etelässä noin 30–50 ‑vuo­ti­aat ja pohjoises­sa hie­man van­hem­mat met­siköt. Kat­soo vaik­ka Suomen met­sien nyky­istä ikäraken­net­ta, niin näkee että met­sät tule­vat van­hen­e­maan ja niiden kasvu alen­e­maan, kun van­ho­jen uud­is­tet­tavien met­sien pin­ta-ala on pienem­pi kuin kes­ki-ikäis­ten. Huono ennuste siis maankäytön hiilin­ielu­ja ajatellen.

        Jos halu­taan pitää kasvu ja hakku­ut iänikuis­es­ti samoina ja tasaisi­na, met­säalueen olisi kai olta­va ns. nor­maalimet­sä, jos­sa kaikkia ikälu­okkia on sama pin­ta-ala ja jos­sa joka vuosi myöskin uud­is­te­taan sama pin­ta-ala? Joka tapauk­ses­sa tavoit­teet toteut­tavaan eli omis­ta­jalle sopi­vaan tule­vien hakkuiden tasoon vaikut­taa aina myös ikärakenne — ei pelkästään nykyi­nen kasvu. Lisäk­si pitää huomioi­da hakkuiden kohdis­tu­mi­nen: har­ven­nushakkuiden ja pääte­hakkuiden vaiku­tus kasvu­un on erilainen.

      2. Ei pidä kat­soa vain met­sän kasvua vaan myös varas­toitunut­ta hiiltä, sis varan­toa. Eloke­hän hiilestä 75 % on sitoutuneena kasvei­hin. Jos niiden kaikkien omis­ta­jat tek­i­sivät kuin suo­ma­laiset, ja mak­si­moisi­vat vain bielun välit­tämät­tä lainkaan varan­to­su­ureista, ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ainakin kaksinkertaistuisi.

      3. Anneli näköjään ei ymmär­rä mis­tä minä puhun. Nor­maalimet­sän teo­ria on ihan ok. Mut­ta met­sä­taloudessa näyt­tävät käyt­tävän opti­maal­ista kehi­tys­lu­okka­jakau­maa 25–30-30–15. Täl­lä puus­ton jakau­mal­la mak­si­moidaan vuosikasvu. Sen ylläpi­to vaatii vuosikasvun suu­ruiset hakku­ut (jos kasvu ei lisäänny).

        Juha Lapin kir­joituk­sia olen lukenut. Eri­tyis­es­ti mainit­sisin hänen kir­joituk­sen­sa Met­säti­eteen aikakausikir­jas­sa v 1997 Met­sien kasvu ja kestävät hakku­ut. Taitaa siel­lä nielun nol­laan­tu­mi­nenkin tul­la esille, mut­ta ei sil­loin puhut­tu mis­tään nieluista.

      4. Osmo näköjään ei ole sisäistänyt tätä met­sien nielukäsitettä.
        Nielu on puu­varas­ton derivaat­ta. Puu­varas­toa ei voi kas­vat­taa muu­ta kuin ylläpitämäl­lä nielua.
        Nielun mak­si­moin­nil­la saavute­taan mak­si­maa­li­nen puu­varas­to nopeasti. Puu­varas­tol­la on kuitenkin mak­simi­ar­vo. Ja nielu on sil­loin nolla.
        Tuol­la kir­joitin että hyvin hoide­tun met­sän nielu on nol­la. Derivaat­tasään­nön perus­teel­la se tarkoit­taa, että hyvin hoide­tus­sa talous­met­sässä on kyseistä maapo­h­jan kasvupo­ten­ti­aalia vas­taa­va mak­si­maa­li­nen puusto.

        Osmon väit­tämää hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den kaksinker­tais­tu­mista en ymmär­rä lainkaan. Hyvin hoide­tus­ta talous­met­sästä voidaan ottaa yhteiskun­nan käyt­töön koko vuosikasvu ilman, että ilmake­hän hiilip­i­toisu­us muut­tuisi. Saati kaksinkertaistuisi.
        Yksi mah­dol­lisu­us tuo­hon Osmon väit­tämään hiilip­i­toisu­u­den kaksinker­tais­tu­mis­es­ta voisi olla, että luon­non­metsässä on bio­mas­saa noin 2 x talous­met­sän bio­mas­sa. Väite on silti väärin.

      5. Omas­ta mielestäni olen hah­mot­tanut hiilin­ielu­asian hyvin.
        Olemme ilmeis­es­ti samaa mieltä siitä, ettei met­sä voi ikuis­es­ti toimia hiilin­ielu­na vaan jos­sain vai­heessa sen sisältämä hiil­imäärä saturoituu.
        Nielu on bio­mas­san derivaat­ta kuten sanoit. Se, mitä halusin korostaa on, että ilmas­ton kannal­ta ei ole yhden­tekevää, mis­sä vai­heessa nielu aset­tuu nol­lak­si: met­sän puu­varan­non ollessa mak­simis­saan vain siinä vai­heessa kun met­sän kasvu on suurim­mil­laan. Edel­leni­nen mak­si­mi on ilmas­ton kannal­ta parem­pi, kos­ka kun met­sän hiili­varas­to on mak­simis­saan, hiiltä on vas­taavasti ilmake­hässä vähemmän.
        Taloudel­lis­ten suurei­den kannal­ta asia on tietysti toisin päin.
        Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että ilmas­ton kannal­ta on yhden­tekevää, onko bio­mas­sa puun run­gois­sa vai varvikois­sa, oksis­sa, kan­nois­sa, pusikois­sa tai mis­sä tahansa taloudel­lis­es­ti vähem­män kiinnostavassa.

      6. Eikö tässä keskustelus­sa mene vähän puurot ja vel­lit sekaisin.

        Pelkkä nielu ei ole tärkein ellei ote­ta huomioon kauanko nielu tosi­asi­as­sa sitoo hiiltä, sil­lä ensisi­jaisen oleel­lista on eri­tyis­es­ti varas­to. Selvää on että talous­met­sän kuitupuu ei ole kovin kum­moinen varas­to, kun siitä suuri osa pää­tyy polt­tokat­ti­laan tai muil­la tavoin takaisin ilmake­hään muu­ta­man vuo­den sisään kor­ju­us­ta. Tukkipuu on jo paljon parem­pi, mut­ta nykyisen val­lit­se­va suo­ma­laisen met­sä­te­ol­lisu­u­den par­a­dig­ma ei ole kovinkaan tehokas tukkipu­un tuottaja.

        Oleel­lista on saa­da mah­dol­lisim­man paljon co2:sta ilmake­hästä jem­maan johonkin muualle ettei se ilmake­hän co2 sotke ilmas­toamme. Täten esimerkik­si jatku­va kas­va­tus voisi olla parem­pi sille sovel­tuvil­la alueil­la, sil­lä se tuot­taa suh­teel­lis­es­ti enem­män tukkipu­u­ta ja toisaal­ta se on armol­lisem­pi kun­talle yms kun maapo­h­jaa ei lop­puhakku­un ja uud­is­tamisen yhtey­dessä myl­lätä mullin mallin.

        Pelkkä talous­met­sän nielun kat­somi­nen on kuin että olisi suuret tulot, mut­ta joka kuun lopus­sa vede­tään puo­let rahoista ves­san­pön­töstä alas. Pitää myös kat­soa todel­lista ker­tynyt­tä var­al­lisu­ut­ta, ja siis co2 tapauk­ses­sa paljonko pidem­mäl­lä aikavälil­lä hiiltä on sidot­tu pois ilmake­hästä. Toki aihe ei tietenkään ole yksinker­tainen, sil­lä tietenkin jos polt­taisimme vähem­män puu­ta kaukoläm­pövoimalois­sa, mikä on se vai­h­toe­hto läm­mön tuotan­toon. Asia onkin siis tavat­toman mon­isyi­nen ongel­ma. Luot­taisinkin tässä aiheessa enem­män tutkimusti­etoon kuin maal­likon arkijärkeen.

    2. Juuri näin.

      Vielä maankäytön hiil­i­ta­seisi­in: vuon­na 2019 tote­si sil­loinen Ilmastopa­neel­in johta­ja Ollikainen Met­säle­hden haas­tat­telus­sa, että jos met­säka­to saataisi­in lop­pumaan, tulisi met­sien käytölle paljonkin lisää tilaa. Met­säkadon päästö on noin 3 milj. tn CO2-ekv. vuodessa.

      Met­säka­toa aiheut­taa nykyään rak­en­t­a­mi­nen enem­män kuin pel­to­jen raivaus: uudet asuinalueet, radat ja sähkölin­jat etunenässä. Itse lähtisin torp­paa­maan tätä täs­mäkeinol­la: met­säka­toa aiheut­ta­van toim­i­jan tulisi kom­pen­soi­da aiheut­ta­mansa kato rahoit­ta­mal­la joutoaluei­den ja käytöstä pois­tunei­den pel­to­jen met­si­tys­tä toisaal­la maassamme.

    3. Helen taitaa tuot­taa täl­lä het­kel­lä val­taosan kaukoläm­möstään maakaasulla?
      (Ja sik­si sen hin­ta on nous­sut, vaik­ka saas­tut­tavu­us pudon­nut merkittävästi.)

      1. En ole enää Helenin hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ei tuo­ta val­taosa kaukoläm­möstä maakaa­sul­la. Tähän aikaa vuodes­ta tuot­taa läm­pöpumpuil­la eli siis hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la sähköl­lä. Maakaa­sua ei juuri enää käytetä kuin kovil­la pakkasilla

      2. Ode, ker­rotko kuin­ka suuren osan tuot­taa maakaasulla?
        Kivi­hi­ilen polt­to lop­puu ensi keväänä, mikäs on pros­ent­timäärä 2026?

      3. En tiedä, en ole enää Helenin hal­li­tuk­ses­sa. Ole­tan, että aka vähäisek­si menee maakaa­su. Sitä kan­nat­taa ajaa vain kun sähkö on hyvin kallista ja sil­loin tietysti ote­taan läm­pökin talteen.

      4. 2023 Helen tuot­ti läm­pöä kivi­hi­ilel­lä 2403 GWh ja maakaa­sul­la 1262 GWh.
        Biopolt­toa oli 1793 GWh ja sitä lisää Salmisaaren pel­let­tikäyt­töön muutos.
        Joten tot­ta, maakaa­su säi­lyy kakkose­na, mut­ta kuitenkin isol­la osu­udel­la, ehkä neljännes kokonaislämpötuotannosta?

        (Maakaa­sun hin­ta lie­nee kuitenkin se syy, mik­si Suomen tiheim­min asu­tun kaupun­gin kaup­koläm­pö on Suomen kallein­ta. Lyhyet matkat ja suu­ru­u­den ekono­mia ei toimi.)

      5. Oikeas­t­aan yritän pumpa­ta syytä sille korkealle hinnalle.
        Onko se sit­ten maakaasu?
        Kun selvästikään ei ole päästökau­pan hinta.

        Toiv­ot­tavasti Salmisaaren pel­letit tulee käyt­töön talvelle 2025–2026 ja siten hin­ta laskee.

    4. Näyt­tää Osmo mieltäneen oikein nämä met­sien nielut ja varastot.
      Suomen taloudel­lisen hyv­in­voin­nin kannal­ta on kuitenkin parem­pi että nielu nol­laan­tuu sil­loin kun met­sän maapo­h­jan kasvupo­ten­ti­aali on hyö­dyn­net­ty maksimaalisesti.
      Se, että Suomen met­sien nielun pienen­e­mis­es­tä olisi mak­set­ta­va sakko­mak­su­ja EU lle on suo­ras­taan met­sien kasvu­bi­olo­gian pilkkaamista. Käytän­nössä EU vaatii sakko­ja, kun ei pystytä kehit­tämään ikiliikkujaa.
      Ilmas­ton kannal­ta olisi tietysti hyvä jok­sikin aikaa, että annetaan met­sien puu­varas­ton kas­vaa mak­simi­in­sa. Puhutaan kuitenkin varsin lyhy­istä ajoista. Lasken­nal­lis­es­ti luon­non­metsien bio­mas­sa saavutet­taisi­in 25 vuodessa keskeyt­tämäl­lä hakku­ut. 50 vuo­den päästä luon­non­metsä jun­naisi edelleen samas­sa bio­mas­san määrässä. Talous­met­sästä olisi tuos­sa ajas­sa voin­ut ottaa yhteiskun­nan käyt­töön määrän, joka vas­taisi koko luon­non­metsän bio­mas­saa. Tästä pääsem­mekin joidenkin met­sän­tutk­i­joiden esit­tämi­in ajatuk­si­in, että luon­non­metsä on huono varas­to. Parem­pi olisi hyö­dyn­tää met­sien kasvupo­ten­ti­aali mak­si­maalis­es­ti ja käsitel­lä hakatut puut lahon­estol­la tai upot­taa soi­hin. Ainakin osaksi.

  10. Soin­in­vaara; “”“Mitä kasvul­la on tapah­tunut? Seli­tyk­sek­si tar­jo­taan tuot­tavu­u­den kasvun pysähtymistä.”””

    Tuot­tavu­us on kus­tan­nus­ta­son (palkat) kään­töpuoli eli jos tuot­tavu­us pysyy ennal­laan ja palkko­ja nos­te­taan, niin tuot­teen valmis­tamisen kus­tan­nus­ta­so nousee ja menee kan­sain­vä­li­nen hin­tak­il­pailukyky. Kun tuot­tavu­us on siis pysynyt ennal­laan 15 vuot­ta ja palkko­ja nos­tet­tu 30% tänä aikana, niin tarvit­taisi­in 30% deval­vaa­tio tai vas­taa­va sisäi­nen deval­vaa­tio, että hin­tak­il­pailukyky olisi 15 vuo­den takaisel­la tasolla. 

    Hyvä esimerk­ki met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta löy­tyy Kaipolan sulkemisen syys­tä, jos­sa palkkakus­tan­nuk­set oli­vat vuodessa 10..15 milj. euroa korkeam­mat kuin Ruotsin vastaavassa.
    UMPn Anu Ahtolan mukaan Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den kolmivuorotyön palkkakus­tan­nuk­set ovat 67% Ruot­sia korkeam­mat. Noista muut sil­loiset korkeam­mat kus­tan­nuk­set on jo kor­jat­tu, mut­ta ei palkkata­soa. Ei ihme, että mitkään uudet puuhun perus­tu­vat inno­vati­iviset kulut­ta­jatuot­teet Suomes­sa valmis­tet­tuna oli­si­vat kilpailukykyisiä.Kaipolan jälkei­sis­sä met­sä­te­ol­lisu­u­den tupo-ratkais­us­sa on lakkoil­tu mil­jardin tap­pi­ot suo­ma­laiselle met­sä­te­ol­lisu­udelle vaa­ti­mal­la parem­pi­en palkko­ja. Viimeinen kevään poli­it­ti­nen lakko vien­ti seis aiheut­ti Met­sä groupille 60 milj. euron tap­pi­ot. Muil­la kil­pail­i­joil­la ei ole täl­laisia ylimääräisiä kustannuksia.

    “““Kaipolan tiedoi­tusti­lanteessa Anu Aho­la ker­toi ulkoi­sista tek­i­jöistä, jot­ka vaikut­ti­vat tehtaan alasajoon:  1. logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set  Näistä mieleeni tule­vat mm. liiken­teen polt­toain­everot sekä vihrei­den läpi­a­ja­ma EU:n rikkidi­rek­ti­ivi itämeren laivoille, jota ei sovel­leta välimerel­lä mm. Ital­ian vas­tus­tuk­sen vuok­si.  2. Ener­giaverot ja yleiset mak­sut  Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on olta­va vähin­tään 0,5 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Ruot­sis­sa se on min­imis­sään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomes­sa teol­lisu­u­den sähkövero oli 7 euroa megawat­ti­tun­nil­ta vuon­na 2019 (ja on edelleen korkea, vaik­ka hal­li­tus päät­tikin jois­tain keven­nyk­sistä). Kaik­keen tulee päälle vielä 24% arvon­lisävero — puun­hank­in­ta mukaan­luet­tuna.  3. Palkkakus­tan­nuk­set  Anu Aholan mukaan yksit­täisen työn­tek­i­jän työn­tek­i­jän ansio­ta­so on Suomes­sa kil­pail­i­joi­ta korkeampi. Sak­sas­sa 3‑vuorotyöntekijä ansait­see 30 % vähem­män kuin Suomes­sa ja tekee 100 tun­tia enem­män työtä vuodessa. Ja Ruot­sis­sa 3‑vuorotyöntekijä ansait­see 40% vähem­män kuin Suomes­sa.  https://areena.yle.fi/1–50608352”””

    1. Teol­lisu­us mesosi aikanaan, että rikkidi­rek­ti­ivi tulisi mak­samaan mal­tai­ta, mut­ta lop­ul­ta se ei mak­sanut paljon mitään. Jos toisaal­ta rikkipäästöjä ei olisi pan­tu kuri­in, aika huonos­sa hapes­sa oli­si­vat Suy­omen met­sät. Jotain sekin olisi vaikut­tanut met­sä­te­ol­lisu­u­den edel­ly­tyk­si­in Suomessa.

  11. Ode: “Diplo­mi-insinööri voi tuskin sisäl­lyt­tää taideainei­ta tutk­in­toon­sa – siis Suomessa.”

    Tuo ei ole se point­ti, mik­si insinöörit ja muo­toil­i­jat ovat samal­la kam­puk­sel­la. Point­ti on se, että heil­lä on parem­pi mah­dol­lisu­us koh­da­ta. Käsit­tääk­seni kaik­ki Otaniemen star­tupit ovat pitäneet hyvänä sitä, että alueel­la opisekelvil­ta muo­toil­i­joil­ta on help­po saa­da apua tuotekehityksessä.

    On tosi­aan hyvä kysymys, että voiko teekkari opiskel­la taidet­ta nyt parem­min Otaniemessä kuin ennen. Mas­saluen­noille osal­lis­tu­mises­sa ei pitäisi olla mitään ongel­maa, mut­ta muuten taideope­tus on niin kallista, että epäilen, että varaa sal­lia sitä teekkareille ei ainakaan täl­lä het­kel­lä ole. Ei tosi­aan ihme­tyt­täisi, jos naa­puri­in tulis laitos, joka tar­joaa moista rahalla.

  12. Ode: “Myy­dään, kos­ka Suomes­sa ei ole pääo­mia ostaa niitä.”

    Osit­tain kyl­lä olisi. Mut­ta vero­tuk­sel­li­sista syistä suo­ma­laiset sijoit­ta­jat ja sijoi­tus­fir­mat halu­a­vat sijoit­taa mielum­min kiin­teistöi­hin. Var­maa, mut­ta tuot­tam­a­ton­ta. Ainakin niin kauan kun toimivista kiin­teistöistä on pulaa. Toim­i­mat­tomat voi aina myy­dä eläkefirmoille.

  13. Palaan vielä hiilin­ielu­asi­aan. Suomen taloudelli­nen kasvu on aiem­min nojan­nut vah­vasti met­sä­te­ol­lisu­u­teen. Nykyään paljon vähem­män, mut­ta jokainen jalosta­mat­ta jätet­ty puukuu­tiometri on silti edelleen pois kansan­taloud­es­ta. On san­ot­tu, että yhden kuu­tiometrin arvon­lisä on noin 200 euroa, eli jokainen miljoona m3 runk­op­u­u­ta tuot­taisi peri­aat­teessa 200 miljoon­aa tuloa.

    EU:n ilmastopoli­ti­ik­ka nojaa hiilin­ielui­hin eikä varas­toi­hin. Globaal­isti iso osa met­sistä jää aina teol­lisen hyö­dyn­tämisen ulkop­uolelle. Onko tämä hyvä vai huono asia lämpimäm­mässä ilmas­tossa? Tätä ei tiede­tä vielä, mut­ta huono­ja merkke­jä on nähtävis­sä eri­tyis­es­ti vuo­tu­is­ten met­sä­palo­jen määrän ja tuhoisu­u­den kasvu­na. Tätä selit­tää mm. se että luon­non­metsis­sä ei ole niin paljon palokatko­ja kuin talous­met­sis­sä ja niis­sä on paljon enem­män palavaa materiaalia.

    Alla aiheeseen liit­tyvä Aki Ikosen kom­ment­ti Hesarista, jutus­ta jos­sa ker­rot­ti­in Mart­ti Suos­a­lon teat­ter­iesi­tyk­ses­tä Star­man. (Lain­auk­ses­sa maini­taan että metaanin päästö lisään­ty­isi hakkuiden takia. Tämä mekanis­mi on epä­selvä ja pitäisi tark­istaa alku­peräis­es­tä artikkelista.)

    Naturen artikke­lis­sa “The endur­ing world for­est car­bon sink”. Pan et al tode­taan, että

    Bore­aaliset met­sien hiilin­ielut ovat pienen­tyneet (-36%) mut­ta ovat edelleen merkit­tävät ja vielä Suomen met­sät ovat vielä hiilin­ielu, toisin kuin esim Kanadas­sa. Maan­päälli­nen elävä bio­mas­sa on hiili­varas­to (20%), mut­tei niin suuri kuin met­sän­po­h­ja (64%).

    Ja bore­aal­is­ten met­sien tule­vaisu­ud­es­ta tutkimuk­ses­sa tode­taan seu­raavaa: “Bore­aaliset met­sät ovat koke­neet merkit­täviä ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia, mukaan lukien läm­pöti­lan ja vai­htelu­iden voimakkaampi nousu kuin muil­la alueil­la. Ilmas­ton­muu­tos on häirin­nyt kasvil­lisu­u­den ja maaperän hiili­dy­nami­ikkaa sekä pahen­tanut met­sä­palo­jen, hyön­teis­ten ja kuiv­u­u­den aiheut­tamia häir­iöitä. Bore­aalisen lahop­u­un suur­ta hiili­varas­toa ja nielua uhkaa­vat kuiv­ien olo­suhtei­den lisään­tynyt hajoamisnopeus ja maastopalot.

    Nämä vaiku­tuk­set tekivät Kanadan met­sistä hiilen lähteitä. Aasian ja Venäjän met­sät menet­tivät 42 % hiilin­ieluis­taan ​​kol­men vuosikymme­nen aikana, eri­tyis­es­ti 2010-luvun lopulla.

    Bore­aal­is­ten met­sien hiili­dy­nami­ikan tule­via uhkia ovat myös bioil­mas­toaluei­den siir­tymi­nen pohjoiseen, mikä aiheut­taa ikiroudan sulamista, laukaisee mega­palo­ja, kas­vat­taa riskiä laa­jamit­tai­sista tuho­laisepi­demioista. Lisäk­si on lail­liset ja lait­tomien hakkuiden lisään­tyvät, johtaen metaanin ja CO2:n vapautumiseen.”

    Se mitä tapah­tuu Kanadas­sa, Venäjäl­lä ja Aasi­as­sa met­sille tulee tapah­tu­maan Pohjo­is­mais­sakin, emme ole erilli­nen saareke maapallolla.

    Suos­a­lo on huolis­saan luon­non mon­i­naisu­ut­ta, ei artikke­lis­sa maini­ta hiilin­ielu­ja. Mut­ta ovathan asi­at toisi­in­sa kietoutuneet. Jos luon­tomme (tässä tapauk­ses­sa met­sät) voi hyvin, varas­toi­vat met­sämme enem­män hiiltä ja on vas­tus­tuskykyisem­pi ongelmille.

    https://www.hs.fi/taide/art-2000010614662.html

  14. 16 kur­jaa vuot­ta, ei talouskasvua, kehnot palkat
    teknolo­gian val­ta­va alikäyttö
    alhainen jalostusaste, vähän jaloste­tut tuot­teet ja raa­ka-ainei­den maas­ta vien­ti (raa­ka-aineille maas­tavi­en­tivero, jalostusaste nousuun)
    inno­vaa­tioiden nopea myyn­ti ulkomaille
    *yri­tystuet lopetet­ta­va, ei rahoite­ta yri­tyk­siä ilmaisel­la rahal­la, vaan tarvit­taes­sa sijoite­taan veron­mak­sajien raho­ja, kuten muutkin sijoit­ta­jat, hyötymismielessä
    yri­tystuet estävät luo­vaa tuhoa ylläpitämäl­lä kehnoa toimintaa
    yksinker­tainen arvon­lisävero­tusjär­jestelmä, yksi arvon­lisäverokan­ta 25,5 %, ter­veyspalveluis­sa mak­sukat­to, alen­netut alv-kan­nat ovat yritystukia
    veron­mak­sukyky alkaa 22.800 euron (12x1.900) vuosi­t­u­lo­jen jälkeen
    toimeen­tu­lo­tu­ki on nyt n. 1.500 € / kk, vähän liikku­mis­varaa, ettei heti joudu avunpyyntöön
    val­tio sub­ven­toi tulon­si­ir­roil­la matalapalkkaisuutta
    sosi­aal­i­tu­ki on annet­ta­va rahana, ei esim. verot­tomana piilo­tuke­na, tai eri­laise­na, samas­sa ase­mas­sa ole­vi­in näh­den, huomioita­va, yhden­ver­taisu­us, oikeudenmukaisuus
    *kan­sain­välisen hin­tak­il­pailukyvyn ylläpitämisek­si on kek­sit­ty monia eri keino­ja, deval­vaa­tioiden loputtua
    *Kiky (työn­tek­i­jä mak­saa työ­nan­ta­jalle kuu­lu­via mak­su­ja, osal­lis­tuu oman palkkansa mak­samiseen) nyt mak­set­tu jo 14,5 mrd €
    vero­tuk­ses­sa pari sataa (v. 2024 on 192 kp) eri­laista verovähen­nys­tä (pari sataa sivua tek­stiä, vähen­nys­ten arvoa ei kukaan osaa tarkkaan laskea), jot­ta vaa­ti­mat­tomas­ta palka­s­ta jäisi vähän enem­män käteen
    nämä verovähen­nyk­set pois­tet­ta­va, verote­taan rahaa
    (kehnos­ta palka­s­ta johtu­va) sosi­aal­i­tur­va erikseen
    *lomau­tuk­sis­sa työ­nan­ta­jan palka­n­mak­sun sijaan muut veron­mak­sa­jat aut­ta­vat taloudellisesti,
    jos esim. yri­tys lomaut­taa 2.000 työn­tek­i­jää kolmek­si kuukaudek­si jokaisen, niin säästö työ­nan­ta­jalle on jo huo­mat­ta­va, yri­tyk­sen epäon­nis­tu­misen mak­saa toiset
    sairaus- ja äitiys­lomi­in osal­lis­tu­taan Kela-korvauksilla
    *vero­tus­ta muutettava;
    ansio­tu­lot ja pääo­mat­u­lot yhteen (kuten oli ennen 1993) 150.000 euroon asti, pro­gres­si­ivis­es­ti verotet­ta­vana. Pidet­täköön sitä kansalais­ten ”jäsen­mak­suna”.
    kokon­aisveroaste v. 2000 oli 45,8 % ja v. 2021 oli 43,2 % ja v. 2026 olisi 41,5 % (kolmes­sa vuodessa taitaa tul­la 15 mrd € veroale), joku taisi sanoa, että 85 %:n elin­ta­so säi­lyy samana tai paranee
    *mitä tehtävä, talouskasvu
    vaik­ka yri­tys­tukia ei pide­tä EU:ssa hyv­inä (kil­pailuhait­ta), niin val­tavia yri­tys­tukia anta­vat vau­raat maat, eivät kuitenkaan pysty yhteisöveroas­t­een alennukseen
    *uusien sijoit­ta­jien houkut­telu, veroalella
    yhteisöveroale (nyt 20 % ja uusi 15 %) (liekö alin sallittu)
    v. 2000 vero oli 29 % ja nyt 20 %
    v. 2024 vero; EU 24 %, Tan­s­ka 22 %, Ruot­si 20,6 %, Nor­ja 22 %
    v. 2024 vero; Sak­sa 29,94 %, Ran­s­ka 25,83 % ja Italia 27,81 %
    mata­la %; Bul­gar­ia (10), Irlan­ti (12,5), Kypros (12,5), Liet­tua (15), Unkari (9)
    yhteisöveron tilin­päätös; v. 2022 oli 5,5 mrd € ja 2023 oli 5,7 mrd €
    talousarvios­sa vuodelle 2024 yhteisövero­tu­lo on 6 mrd €
    mitä mak­saa ale, 20 %:sta 15 %:iin
    20 % 30 mrd € = 6 mrd €
    15 % 30 mrd € = 4,5 mrd €
    6 mrd € — 4,5 mrd € = 1,5 mrd €
    onko 1,5 mrd € paljon
    *jos puhutaan hyv­in­voin­tialueista, niin on
    *joku sanoo, että rahoi­tus­vaikeuk­sis­sa kamp­paile­vien hyv­in­voin­tialuei­den, läh­es 1,5 mil­jardin ali­jäämät ovat niin val­tavia, että ne uhkaa­vat jo hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perustaa.
    (muis­tet­takoon; inflaa­tio, palkkaratkaisut, ostopalvelut)
    v. 2023 ali­jäämä oli 1,36 mrd €
    *v. 2023 kerät­ti­in sairaan­hoidon asi­akas­mak­su­ja n. 1,5 mrd € (ei työter­veyspalveluista), ja niitä aio­taan korot­taa, siis pieni summa
    *yrit­täjien eläke­mak­su­ja val­tio rahoit­taa 1,4 mrd €/vuodessa, siis hal­li­tuskaudessa 5,6 mrd €
    Taku­ueläke 976,59 €/kk (niille, jot­ka eivät ole mak­sa­neet omaa eläke­mak­suaan), siis pieni
    val­tion val­tavas­ta velas­ta (31.8. oli 164,8 mrd €) huoli­mat­ta piristys­tä antaa, että työeläke­varo­ja oli kesäku­un lopus­sa yhteen­sä 261 mil­jar­dia euroa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.