Maahanmuuttajat vauhdittavat kansasuomalaisten luokkanousua

39 vastausta artikkeliin “Maahanmuuttajat vauhdittavat kansasuomalaisten luokkanousua”

1. Ymmärtääk­seni mon­en wolt-kuskin ja muiden provikoil­la toimivien tak­sikuskien todel­li­nen tun­tipalk­ka on jo todel­la mata­la, samaa alus­tatyötä ne ovat. Moni näistä tek­i­jöistä on ulko­maalaisia. Eli ulko­maalais­taus­taiset saa­vat jo mon­es­sa tapauk­ses­sa pienem­pää palkkaa (tarkem­min palkkio­ta) kuin suo­ma­laiset vas­taa­van koulu­tus­ta­son työntekijät.

   Helsingis­sä muuten näkee nykyään Wolt-lähet­te­jä ihan pelkästään jalan kulke­mas­sa. Täl­löin todel­li­nen tun­tipalk­ka ei voi olla kovinkaan iso, mut­ta kai vuokra ja sähköpyörän huolto pitää mak­saa jol­lain? Eli tehdään töitä vaik­ka jalan kävellen kun muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole.

   Koh­ta meil­lä onkin alus­tat­alouden jäljiltä pro­le­tari­aat­ti, jol­la ei ole minkään­laisia eläkek­er­tymiä. Tosin ehkä alus­tatyön yleistymi­nen sit­ten hyvässä (vai huonos­sa) lykyssä tuhoaa myös työeläke­jär­jestelmän. Tai ehkä nämä alus­tatyön­tek­i­jät valmis­tu­vat Suomen huikean hyvistä (???) ammat­tiko­rkeak­ouluista ja perus­ta­vat paljon huikean korkean teknolo­gian ja arvon­lisän (???) yri­tyk­siä. Aina voi unek­sia, varsinkaan jos ei muu­ta keksi.

   Vastaa

2. Kir­joi­tat tärkeistä aiheista, joista toivoisi käytän laa­jem­min yhteiskun­nal­lista keskustelua. Teit­tiselle tietysti myös eri­ty­is­main­ta vääryyk­sien esille tuomisesta.

   Väitän, että tämä valkoisen kuplan ”hyv­in­voin­ti­malli” ei ole todel­li­nen, vaan perus­tuu mon­en­laiseen riistoon:
   ‑eläke­jär­jestelmä mak­sat­taa kulut seu­raav­il­la sukupolvil­la, tehdään velkaa
   ‑kaik­ki likainen työ teetetään ulko­laisil­la tai ulko­mail­la, kuten kirjoitat
   ‑aineelli­nen hyv­in­voin­ti on perus­tunut ja perus­tuu edelleen öljyn tms poraamiseen, kaiken­laista laitet­ta ja roinaa, tiedät­te­hän, luon­nol­ta ei kysytä

   Kos­ka tämä riis­to mah­dol­lis­taa niin mon­en äänioikeutetun enti­saikain kuningas­ta­soisen elämän, mitään ei tehdä.

   Välil­lä tek­isi mieli miet­tiä, miltä hyvä ihmis­ar­voinen ja pal­lon säästävä jär­jestelmä näyt­täisi, jos sen voisi kek­siä nyt. Tuskin ainakaan kovin suo­ma­laiselta tekopy­hyy­deltä, tai mitä mieltä olette?

   Vastaa

3. Eikö helpoin ratkaisu olisi säätää min­imi­palkkala­ki ja lopet­taa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us, niin palkat alka­isi­vat parem­min kuvas­ta­maan työn ja työn­tek­i­jän tuot­tavu­ut­ta ja kil­pailua. Ei tarvit­sisi alkaa taas ker­ran perisuo­ma­laiseen tapaan mikro­man­ageer­aa­maan asioi­ta lain­säädän­nön kaut­ta, varsinkin kun jo tässä vai­heessa on selvää, että se menisi kuitenkin pieleen.

   Vastaa

4. Luokkanousu onnis­tui Ruotsin kan­taväestöltä sodan jälkeis­inä vuosikym­meninä kun tehtaat säi­lyivät ehjinä sodas­ta ja väkeä muut­ti ennen­näkemät­tömän paljon maaseudul­ta kaupunkei­hin ja alkoi­vat käy­dä koulu­ja. Perusk­oulu tuli Ruot­si­in yli 10 vuot­ta ennen Suomea. Ruot­salainen “ammat­tilukio­jär­jestelmä” takasi työläis­taus­taisille mah­dol­lisu­u­den jatkaa yliopis­toi­hin. Suo­mi myöhästyi siitä junasta. 

   2020 jäl­keen palet­ti on kaikissa län­si­mais­sa sekaisin kun Putin uhkaa sodal­la ja Trump kaup­pa­so­dal­la. Suomes­sa ei rikas­tu muul­la taval­la kuin per­imäl­lä metsää.

   Vastaa

   1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Ruotsin ja Suomen korkeak­oulu poli­ti­ik­ka oli myös hyvin toisenlaista.Kun Soin­in­vaara arvosteli Kokooomus­ta siitä että se vas­tusti perusk­oulua niin myös Kepus­sa oli hyvin paljon epäi­lyjä perusk­oulu­un . Suomes­sa luoti­in Kepun vaiku­tus­val­lal­la maakun­ta korkeak­oulut ja yliopis­tot jon­ka demar­it hyväksyivät pitkin ham­pain kos­ka Kepu antoi tuen perusk­oul­ulle jon­ka ehto oli se että se luoti­in pohjois­es­ta etelään eikä etelästä pohjoiseen. Kepun tuke­na oli SKDL jol­la oli hyvin suuri kan­na­tus pohjoises­sa. Ruot­sis­sa perusk­oulu aloitet­ti­in etelästä pohjoiseen jon­ka lop­putu­lok­se­na Pohjois-Ruot­sis­sa Pohjois-Suomeen. Myös alue­poli­ti­ik­ka oli Suomen kohdal­la hyvin eri­lainen kuin Ruotsin. 

      Suo­mi myöhästyi junas­ta kos­ka emme myöskään saa­neet Mar­shall apua sodan jäl­keen jol­la olisimme voineet saa­da parem­man lähdön sodan jälkeen.

      Vastaa

   2. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Pirkkalan koulukokeilu aloitet­ti­in Tam­pereen alueelta ja nimeno­maan his­to­ri­an oppi­aineena mut­ta todel­li­nen tarkoi­tus oli saat­taa kokeilu koko Suomeen ja laa­jen­taa mui­hin aineisi­in. Kun Pirkkalan moniste tuli julk­isu­u­teen asi­as­ta tehti­in Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja Kuller­vo Rain­ion aloit­teesta hal­li­tuk­selle kyse­ly jon­ka lop­putu­lok­se­na oli se että ope­tus­min­is­teri lakkaut­ti koko han­kkeen. Totesin edel­lisessä kom­men­tis­sa että han­ke olisi Ope­tushal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja R.H. Oit­tisen hyväksymä. Itse asi­as­sa sil­loinen Ope­tushal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja olikin Erk­ki Aho. Olisi mie­lenki­in­toista tietää oliko ruotsinkieliset koulut tämän han­keen piiris­sä . Ope­tushal­li­tuk­ses­sa oli tuol­loin erilli­nen ope­tus­su­un­nitel­ma ruotsinkieliselle ja suomenkieliselle kouluille

      Vastaa

      1. En todel­lakaan tiedä oliko ruotsinkielisi­in koului­hin tarkoi­tus istut­taa Pirkkalan monis­teen kaltaisia ope­tus­sisältöjä. Se että ope­tus­min­is­ter­inä oli ruotsinkieli­nen demari Ulf Sundqvist, joka oli hyväksynyt kokeilun, kuu­lostaa aika pahal­ta näin jälkikäteen.
         Ainakin mei­dän oppik­oulus­sa saimme luokas­sa keskustel­la lukukau­den alus­sa kunkin aineenopet­ta­jan kanssa mitä oppikir­jo­ja lue­taan ja päätök­set kir­jat­ti­in ylös muistioon.
         Osa opet­ta­jista teki omia monis­tei­ta ja teet­ti ryh­mätöitä oman makun­sa mukaan pain­ottuen kehi­tys­maid­en ongelmi­in, ja huo­masimme että jotkut nuoret opet­ta­jat oli­vat hiukan vasem­malle kallel­laan. Kat­sot­ti­in myös neu­vos­toli­it­to­laisia ope­tuseloku­via, mut­ta ei se nyt niin hirveästi häirin­nyt kos­ka ei niis­sä pro­pa­gan­daa levitel­ty vaan käsit­te­liv­ät ain­oas­taan tiedettä. 

         Suomet­tumi­saikakaud­es­ta ker­too eniten se että rehtori kiel­si kir­joit­ta­mas­ta yliop­pi­laskir­joi­tusten reaa­liko­keessa ja äidinkie­len ainekir­joituk­ses­sa mitään kiel­teistä Neu­vos­toli­itos­ta, Kekkos­es­ta tai Suomen viral­lis­es­ta ulkopoli­ti­ikas­ta. Hän varoit­ti että sel­l­aiset koev­as­tauk­set hylättäisiin. 

         Myös asevelvol­lise­na meille opetet­ti­in että piti tor­jua nimeno­maan lännestä tule­vaa hyökkäys­tä ja ydin­pom­me­ja ja kaikkea muu­ta kivaa, ja oli­han mei­dän kalus­tokin neu­vos­toli­it­to­laista, mut­ta se ei kuu­lu nyt tähän keskusteluun.

   3. Suomes­sa tapah­tui 1960- ja 1970-luvun tait­teessa toden­näköis­es­ti suurin demografinen äkkimuu­tos Euroopas­sa: maaseu­tu tyh­jeni het­kessä kaupunkei­hin ja Ruot­si­in. Toisen maail­man­so­dan seu­rauk­se­na Suomes­sa asutet­ti­in maaseudulle suurin osa siir­tokar­jalai­sista ja lisäk­si paljon sotavet­er­aane­ja — lop­putu­lok­se­na “kylymiä tilo­ja” ja maal­ta­muut­to, kun ne kävivät elinkelvot­tomik­si maat­alouden yli­tuotan­non ja koneis­tu­misen (sekä maa- että met­sä­talous) takia. Tähän saumaan Suomes­sa tuli perusk­oulu ja voisi sanoa että aika sopi­vaan aikaan tuke­maan tuos­ta demografis­es­ta muu­tok­ses­ta selviämistä. On vaikea kuvitel­la, että vas­taa­va olisi mitenkään saatu toteutet­tua aiem­min huomioiden myös val­tion kyky rahoit­taa sitä.

      Suomes­sa voi rikas­tua val­lan hyvin ilman met­sääkin. Ei tosin palkkatyöl­lä muu­toin kuin aivan elinkei­noelämän huip­ul­la vaan yrit­tämisen tai sijoit­tamisen kautta.

      Vastaa

5. Helsinkiläisenä päät­täjänä Soin­in­vaara tietää var­masti kuin­ka moni maa­han­muut­ta­ja ajaa bus­sia val­tion tai kaupun­gin palkkat­uel­la, jota ei suo­ma­lai­sista mak­se­ta. Sama Ikea, joka Ruot­sis­sa otti kesätöi­hinkin vain maa­han­muut­ta­jia. Tak­sialal­la­han on jo pal­jas­tunut laa­ja pimeä työ sosi­aal­i­tukien ottamisen lisäksi.

   Tästä linkistä näkee mihin kato­si­vat Helsin­gin seudul­ta kirvesmiehet ja muut alan ammat­ti­laiset: leipäjonoi­hin, ulosot­toon ja kurjuuteen.

   https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/verottaja-yllattyi-ulkomaisten-rakennusmiesten-palkoista/2781900

   “Vero­hallinnon yli­tarkas­ta­ja Sari Wulff kävi läpi MTV uutis­ten tutki­van ryh­män pyyn­nöstä 14 000 ulko­maisen raken­nus­mi­esten kir­jal­lis­ten sopimusten palkkat­u­lo­ja. Tulot on kir­jat­tu verot­ta­jan rek­isteri­in, kun ulko­maiset työtek­i­jät ovat tulleet hake­maan veron­u­meroon tarvit­tavaa henkilötunnusta. 

   Veron­u­merol­la on kerät­ty ansio­tu­lo­ja kesäku­us­ta 2012 tähän päivään 160 miljoon­aa euroa.

   – Yllät­tävää kyl­lä yhteisil­lä raken­nustyö­mail­la työsken­televät työn­tek­i­jät saa­vat keskimäärin 1600 — 2200 euroa kuukaudessa. Pien­im­mät palkat liikku­vat 400 — 800 eurossa. Me emme tiedä, mikä on työai­ka. Palkat vai­htel­e­vat suuresti, kun mukana on siis kaik­ki raken­nuk­sil­la työsken­televät kuten siivoo­jat ja var­ti­jat, lisää Wulff.

   Vero­hallinnon mukaan ulko­maiset työn­tek­i­jät ovat Suomes­sa keskimäärin neljä kuukaut­ta. Työsken­telyai­ka vai­htelee päivästä kolmeen vuoteen”.

   Pidem­mässä Wulf­fin haas­tat­telus­sa aiakisem­min hän ei ketonut näi­den 14. 000 ulko­mais­ten rak­en­ta­jan mak­samia vero­sum­mia (tulot vuodessa 160 milj.), vaan tote­si: “Ilmeis­es­ti he mak­sa­vat verot kotimaihinsa”. 

   Tätä vaan lisää ja :“Ilmeis­es­ti Suomes­sa kukaan ei mak­sa enää vero­ja palkoistaan”.

   Vastaa

   1. Tuo­hon vero­tuk­seen liit­tyen: veron lisäk­si työ­nan­ta­jan on perit­tävät ulko­maalaisen työn­tek­i­jän palka­s­ta sosi­aal­i­tur­va- ja vaku­u­tus­mak­su­ja. Jos siis vero­ja ei tilitetä Suomeen, se ei johdu ulko­mais­es­ta työn­tek­i­jästä vaan hänen työ­nan­ta­jas­taan. Juuri tuo­ta kon­trol­lia varten veron­u­mero ja kuvalli­nen on ole­mas­sa. Tätä vas­ten on hie­man vaikea ymmärtää Wulf­fin viimeistä kommenttia.

      Toki ihan kan­ta­suo­ma­laisil­takin onnis­tuu vero­jen vält­tämi­nen. Aina löy­tyy jostain palkan suo­raan käteen mak­savia. Eihän siitä toki eläket­tä ker­ry, mut­ta on lyhyem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä ihan kan­nat­tavaa. Yri­tyk­sil­lä ja todel­la suu­rit­u­loisil­la on myös käytössään eri­laisia veron­mak­sun minimointi-instrumentteja.

      Vastaa

6. Muis­tan miten aikoinaan Suomeen perustet­ti­in kokon­ainen puolue vas­tus­ta­maan ydin­voimaa. Sain siitä elinikäisen roko­tuk­sen Vihreätä puoluet­ta vas­taan! Nuoru­ud­estani muis­tan kyl­lä myös miten sil­loiset vasem­man laidan puolueen kun­nal­lis­vaaliehdokkaat ihmetteli että mitä järkeä siinä on kun toinen puoli ikälu­okas­ta meni lukioon, eikö vähem­mil­läkin yliop­pi­lail­la pärjättäisi.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Antil­ta erit­täin hyvä point­ti että myös ääri­vasem­mis­to vas­tusti perusk­oulua kos­ka se oli sille liian por­var­illi­nen eikä esimerkik­si val­lanku­mouk­selli­nen johon ääri­vasem­mis­to tuol­loin tähtäsi. Kokoomuk­sen suhde perusk­oulu­un on aina ollut hyvin monipuo­li­nen kos­ka Kokooomuk­sen sisäl­lä oli eri­laisia näke­myk­siä mil­lainen perusk­oulu pitäisi olla. Etenkin 1970-luvun puo­livälis­sä Pirkkalan koulukokeilu oli varoit­ta­va esimerk­ki kuin tasa-arvoa edis­tävä tavoite. Pirkkalan koulukokeilu oli sosi­aalidemokraat­tien vasem­man laidan han­ke joka onnis­tut­ti­in myöhem­min pitämään kokon­aan kansandemokraat­tien piikki­in vaik­ka sil­loinen ope­tus­min­is­teri oli Ulf Sundqvist joka hyväksyi tämän han­keen ja Ope­tushal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja oli demari R.H. Oit­ti­nen. Pirkkalan koulukokeilun pal­jasti kepu­lainen ope­tus­min­is­teri Mar­jat­ta Väänä­nen. Ymmär­rän erit­täin hyvin mik­si jotkut kokoomus­laiset epäilivät perusk­oulua Pirkkalan koulukokeilun jälkeen.

      Vastaa

      1. Muis­tan tuon Pirkkalan kokeilun. Olin itse siihen aikaan koul­u­lainen aika vahasti por­var­il­lises­sa ruotsinkielisessä oppik­oulus­sa ja nau­reskelti­in kyseisen monis­teen his­to­ri­antulkin­nalle. Ymmärsin että se hei­jasti enem­män Tam­pereen alueen poli­it­tista ilmapi­ir­iä eikä lev­iäisi Uudelle­maalle vaik­ka perusk­oulu ennem­min tai myöhem­min sin­nekin tulisi.

   2. Muis­tu­tan, että Kansalli­nen Kokoomus perustet­ti­in val­it­se­maan Suomeen sak­salainen kuningas, kun Sak­sa oli häviämässä sodan. Läheltä piti, ettei Suomes­ta tul­lut Sak­san vasal­li­val­tio­ta. Tuos­ta voisi saa­da myös iki­aikaisen roko­tuk­sen a.o. puolueen suuntaan 🙂

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Kuller­volle kom­ment­ti­na että Kansal­lisen Kokoomuk­sen perus­tamisen taustal­la oli paljon muitakin tek­i­jöitä kuin monark­is­mi. Sadan vuo­den aikana Kansalli­nen Kokoomus on kyl­lä muut­tunut puolueena ja jo 1920-luvul­la sen katoamista puoluekar­tal­ta ennustet­ti­in että se tapah­tuu kahdessa kymme­nessä vuodessa ja tilan ottaa Kansalli­nen Edistyspuolue

7. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Tämän päivän tilanteessa kokoomuk­sen 1960-luvun ana­lyysi näyt­tää täy­deltä hudil­ta. Maas­sa on kyl­lä paha osaamisvi­nouma, mut­ta toisin päin kuin kokoomus­laiset kuvit­te­liv­at. Vähän koulute­tu­ista on yli­tar­jon­taa ja korkeasti koulute­tu­ista ylikysyn­tää. Kokoomus­laiset pelkä­sivät perusk­oulun tekevän suo­ma­lai­sista ylik­oulutet­tu­ja, mut­ta suo­ma­laises­sa työelämässä pelkkä perusk­oulu ei riitä enää oikein mihinkään.”

   Puoluei­den näke­myshis­to­ri­aa en tuos­ta asi­as­ta tunne, enkä siihen ota kan­taa. Mut­ta kat­selin joskus van­ho­ja kansak­oulun tehtäviä. Ei nykyisen perusk­oulun suorit­taneista moni olisi osan­nut niitä ratkaista. Nykyään koulute­taan ihan eri asioi­ta. Vaa­timus­ta­sokin on laskenut. Se tuli mieleen, kun seurasin joskus sitä, miten koulua yhtään käymätön esik­oul­u­lainen las­ki alak­oulun lop­pu­vai­heen matem­ati­ikan kir­jan tehtäviä suju­vasti. Tehtävät oli­vat niin help­po­ja. Yhteen, jako- ja ker­to­laskuil­la sai niitä las­ket­tua päässään. Matem­ati­ikan vaa­timus­ta­so koulu­jen oppikir­jois­sa on laskenut ihan hirveästi, kun ver­taa men­neeseen aikaan. Liian moni perusk­oulun läpi pääs­seistä osa ei osaa sen enem­pää matem­ati­ikkaa kuin ennen kansak­oulun suorit­ta­neet keskimäärin osasi­vat, vaik­ka koulu­vu­osia on tul­lut lisää.

   Suomes­sa käytetään kan­sain­välis­es­ti ver­taillen koulus­ta paljon aikaa kiel­ten opiskelu­un. Perusk­oul­u­laiset opiskel­e­vat kaik­ki pakol­lis­es­ti vähin­tään kolmea, ja osa peräti neljää kieltä, jos on valin­nainen kieli. Kieli­taito­vaa­timuk­set vas­taavasti estävät Suomes­sa maa­han­muut­ta­jien työl­listymisen julkiselle sek­to­rille. Esimerkik­si poli­isin amma­tis­sa ei Suomes­sa toi­mi juuri lainkaan maa­han­muut­ta­jia, toisin kuin monis­sa muis­sa maissa.

   Vastaa

   1. a
      ” Vaa­timus­ta­sokin on laskenut. Se tuli mieleen, kun seurasin joskus sitä, miten koulua yhtään käymätön esik­oul­u­lainen las­ki alak­oulun lop­pu­vai­heen matem­ati­ikan kir­jan tehtäviä sujuvasti.”

      Kai ymmär­sit, että kyseinen eskar­i­lainen on ollut matemaat­tis­es­ti hyvin lahjakas? 

      Ei mei­dän per­heen eskar­i­lainen osaa laskea kuin yksinker­taisia yhteen­lasku­ja, eikä hän pysty tekemään kakkoslu­okan tehtäviä ilman ohjausta.

      Vastaa

   2. Poli­isik­oulu­tuk­seen vaaditaan;
      — Suomen kansalaisuus,
      — nuh­teet­to­muus (ei rikoksia),
      — yo tai suoritet­tu ammattikoulu,
      — ter­ve ja fyy­sis­es­ti sopiva.

      Har­va maa­han­muut­ta­ja ainakaan 1. polves­sa täyt­tää nuo, eikä noista tin­gitä. Kak­soiskansalai­sis­takaan tiet­ty­jen maid­en kansalaiset eivät kelpaa.

      Vastaa

      1. Mikähän noista vaa­timuk­sista olisi sit­ten liikaa? Mielestäni ei mikään. 

         Mitkä ovat muuten ne maat joiden kak­soiskansalaisu­us ei kelpaa?

      2. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että olin torstaina Helsin­gin kir­james­suil­la jos­sa Jor­ma Hut­tunen nimi­nen Kirkkon­um­melta tul­lut mies, joka muut­ti 2000-luvun alus­sa Yhdys­val­toi­hin ja puolen vuo­den jäl­keen hän valmis­tui poli­isik­si. Hut­tunen ker­toi mes­suil­la kir­jas­taan jos­sa hän toimii New York Cityn poli­isi­laitok­ses­sa eli NYPD:ista. Hän sai Yhdys­val­tain kansalaisu­u­den (hän on edelleen Suomen kansalainen) ja van­noi valansa Yhdys­val­loille. Eli näin help­poa se on jopa Yhdysvalloissa.

8. Paluuviite: Suomalaisten luokkanousu on maahanmuuttajien ansiota, sanoo konkaripoliitikko – Esittää yllättävän kysymyksen - Suomenmaa.fi

9. Kir­joi­tat, että Suomes­sa on yli­tar­jon­taa vähän koulute­tu­ista ja korkeasti koulute­tu­ista ylikysyn­tää. Seu­raavak­si kuvaat kuin­ka maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät nimeno­maan mata­la­palk­ka-aloille. Eikö tämä kuvaa juuri Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ikan epäon­nis­tu­mista? Meil­lä ei ole yhteiskun­tana tar­jot­tavaa vähän koulute­tu­ille ihmisille. Tarkoit­taako tämä, että mei­dän olisi pakko ottaa mallia esim. Kanadasta?

   Vastaa

   1. Ongel­ma on myös dynaami­nen. Kun työ­markki­nat sakkaa­vat, niin sit­ten korkeak­oulute­tut kil­pail­e­vat mata­lasti koulute­tut pois työ­markki­noil­ta ja vievät ne työt, joi­hin peri­aat­teessa kel­paa mata­lasti koulutet­tu myös. Tähän sit­ten on monia syitä, korkeak­oulute­tut ovat vähän älykkäämpiä ja suju­vasanaisem­pia, kir­joit­ta­vat parem­min ja osaa­vat lukea parem­min. Täl­laiset vain erot­tuvat eduk­seen. Tiedän itse paljon kau­pan ja logis­ti­ikan alal­la ole­van töis­sä ihmisiä AMK-tutkin­noil­la, ihan perustyöntekijöinä.

      Tässä ei ole edes mitään ihmeel­listä, karkeasti yleistäen korkeam­min koulutet­tu on “laadukkaampi” työn­tek­i­jä, samoin kum­masti kaiken­lainen ter­veelli­nen ja luotet­tavampi käytös kum­masti kor­reloi koulu­tus­ta­son kanssa. Sit­ten jos työ­nan­ta­jat saa­vat samal­la rahal­la laadukkaampia työn­tek­i­jöitä niin ei ole mikään ihme, että he sen otta­vat. Kyl­lä tääl­läkin val­taosa luk­i­joista ottaisi remont­tia tekemään 20 vuo­den koke­neen osaa­jan, jol­la eri­no­maiset näytöt ja käytös ja suosi­tuk­set tutul­ta ver­rat­tuna vas­ta valmis­tuneeseen nuoreen osaa­jaan, jos molem­mat tar­joaisi­vat samal­la hin­nal­la työn.

      Dynaamisu­us näkyy sit­ten myös sitä kaut­ta, että jos tar­jol­la on 2 vas­tavalmis­tunut­ta, toinen tänä keväänä ja toinen 5 vuot­ta sit­ten, mut­ta mui­hin ihan töi­hin sijoit­tuneena, niin kyl­lähän sitä tuoreem­pi tulee usein val­i­tuk­si. Suomes­sa korkeak­oulut aika har­voin valitet­tavasti tar­joa­vat todel­la korkeaa osaamista, varsinkin AMK:t ovat kyl­lä sel­l­aisia sirkuk­sia. Sit­ten jos koulu ja koulu­tus eivät oikeasti ole aal­lon har­jal­la niin on aika turha odot­taa, että nuoret vas­tavalmis­tuneet mitään yri­tyk­siä perus­ta­vat. Lisäk­si tutkimusten mukaan kasvuyri­tyk­siä taita­vat perus­taa usein ihan muut kuin vas­tavalmis­tuneet, mut­ta suo­ma­laine pro-busi­ness poli­ti­ik­ka ja oikeusval­tio kil­pailukiel­to­jen osalta var­maan estää tätäkin. Tärkeää näyt­tää ole­van tukea ole­mas­sa ole­vaa yri­tys­tä ja yrit­täjää, ettei paha työn­tek­i­jä rupea kil­paile­maan ja tekemään samaa asi­aa parem­min ja tehokkaammin.

      Sit­ten asia erik­seen ovat työ­paikat, jot­ka tietävät työn ja työilmapi­irin ole­van ikäviä ja vai­h­tu­vu­u­den suur­ta. He otta­vat mieluiten työn­tek­i­jöitä, jot­ka ovat riip­pu­vaisia työstä, jol­loin korkeak­oulute­tut eivät ole vält­tämät­tä hyvä val­in­ta, pait­si jos työ­markki­nati­lanne on todel­la huono.

      Tämän vuok­si olisi tärkeää, että val­tio osal­lis­tu­isi akti­ivisem­min työ­markki­noiden kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­on ylläpi­toon. Toisin kuin val­tavir­ran ekon­o­mistit argu­men­toi­vat ilman todel­lista näyt­töä, niin työvoiman yli­tar­jon­ta ei kyl­lä todel­lakaan joh­da mihinkään muuhun hyvään kuin yri­tys­ten hyvi­in kat­teisi­in. Sit­ten siinä vai­heessa kun val­tio pitää tietois­es­ti suur­ta yli­tar­jon­taa työn­tek­i­jöistä ja sosi­aal­i­tur­vaa huonona niin kyse on lähin­nä työn­tek­i­jävi­hamielis­es­tä ja pro-busi­ness ‑toimin­nas­ta, eli vähän miten suo­ma­lainen työ­markki­napoli­ti­ik­ka ja sosi­aal­i­tur­va on raken­net­tu. Lop­putu­lok­se­na bulkki­tuotan­to-pörssiyri­tyk­set käärivät suuria kat­tei­ta ja tukia, mut­ta samaan aikaan eivät juurikaan kas­va, innovoi tai sijoi­ta. Ihan klas­sista pro-busi­ness ‑poli­ti­ikkaa, tästä saamme kiit­tää kokoomus­ta ja sinide­mare­i­ta, ja tulok­set ovat juuri sen mukaisia, aneem­i­nen kasvu ja markki­nat, joi­ta domi­noi­vat muu­ta­mat van­hat yri­tyk­set. Sit­ten sukupolvien parhaim­mat työl­listyvät näi­hin huonon kasvun ja inno­vaa­tion yri­tyk­si­in sekä ter­vey­den­huoltoon lääkäreiksi.

      Ei tosin kyl­lä kan­na­ta kuun­nel­la mitään Miki Kuu­sia kasvu­un liit­tyen, paasaa samaa oikeis­ton “pol­je­taan palkat suo­hon” dynami­ikkaa kasvun tapana, mikä ei ole toimin­ut tähänkään asti. Palkka­maltil­la on saatu vain parem­mat tuloskun­not suurille pörssiy­htiöille. Ja Miki Kuusi on saanut käärit­tyä hyvät kat­teet kun äärim­mäisen mata­lan tuot­tavu­u­den työtä on tehty äärim­mäisen mata­lalal­la pal­ka­lla. Jos inno­vaa­tio on tehdä kehi­tys­maata­son tuot­tavu­u­den työtä kehi­tys­maata­son palkoil­la niin kaver­i­han on nero — ja media ja muut hän­tä palvo­vat täysiä… no en viit­si sanoa, ettei kenellekään tule paha mieli. Tosin mitä tääl­lä voi odot­taa kun Jor­ma Ollilaa ja Mika Sip­ilää molem­pia palvot­tu talous­neroina. Suomes­sa näköjään media toimii jotenkin niin, että mitä turhempi ihmi­nen niin sitä varmem­min media heistä kir­joit­telee ylistävään sävyyn, mut­ta media palvookin näitä pro-busi­ness ‑suun­tauk­sen keu­laku­via. Pro-busi­ness ‑poli­ti­ik­ka on Suomes­sa ihan jär­jestelmäl­listä, Deep State ‑tasoa.

      Vastaa

      1. Miki Kuusi ei ole tain­nut saa­da mainit­tavia kat­tei­ta Woltil­la. Ymmärtääk­seni yriys on tekee rankasti tappiota.

10. Suomes­sa ansait­tu euro voidaan myös lähet­tää koti­maa­han kulutet­tavak­si eikä siis vält­tämät­tä jää tänne kiertämään. Mil­jarde­ja liikkuu ainakin Yhdys­val­tain ja Mek­sikon välil­lä niin mik­sei tääl­läkin samankaltaista ilmiötä olisi. Olisiko kulu­tuk­sen olete­tun kohde­maan hin­tata­sol­la jokin merk­i­tys mietit­täessä Suomen ansio­tu­lon tasoa?

    Vastaa

11. “Tämän päivän tilanteessa kokoomuk­sen 1960-luvun ana­lyysi näyt­tää täy­deltä hudil­ta. Maas­sa on kyl­lä paha osaamisvi­nouma, mut­ta toisin päin kuin kokoomus­laiset kuvittelivat.”

    Koulu­tus­ta­so nousi, miten kävi osaamis­ta­son? Ver­rataan­pa vaik­ka lyhyen matem­ati­ikan yo-kokei­den toista tehtävää syksyl­lä 1965 ja 2025.

    1965: Osoi­ta, että (a+b)/√2 ≤ √(a² + b²) < a + b, kun a ja b ovat posi­ti­ivisia lukuja.
    2025: Pres­i­dent­tiehdokas A sai 7,3 % kaik­ista ennakkoäänistä ja 12,7 % kaik­ista vaalipäivän äänistä. Yhteen­sä hyväksyt­tyjä ääniä annet­ti­in 2 500 000, joista 32 % oli ennakkoääniä. Mikä oli ehdokkaan A saamien äänien pros­ent­tio­su­us kaik­ista hyväksy­ty­istä äänistä?

    Voipi olla, että ain­oa ratkaisu osaamisvi­noumaan on sama kuin bus­sikuskip­u­laankin. Näin se näyt­tää men­neen Yhdysvalloissakin.

    Vastaa

    1. Onko tuo vuo­den 1965 tehtävä kovinkin vaa­ti­va? Tarvi­taan vain sum­man neliön kaa­va ja hatara mieliku­va epäy­htälöi­den käsit­telystä. Selkeästi tässä mitataan nimeno­maan lyhyen matikan osaamista.

       Saman kokeen ykköste­htävä on muuten kovasti saman­näköi­nen kuin vuo­den 2025 tehtävä.

       Vastaa

12. Riemukas yhteiskun­nan, kokoomus­poli­ti­ikon ja perusk­oulu­jär­jestelmään siir­tymisen kipupis­tei­den kuvaus on Anu Kaipaisen Nais­ten­tanssit vuodelta 1975, suosittelen.
    Käsit­tääk­seni Kokoomuk­sen perusk­oulun vas­tus­tamisen ydin oli kuitenkin siinä, että kaikkien ei uskottu/haluttu oppi­van kaikkea. Aluk­si myös perusk­oulu­un tuli­vat tasokurssit, jot­ka ohja­si­vat niiden mukaisi­in jatko-opin­toi­hin. Sup­peal­ta kurssil­ta ei pon­nis­tet­tu lukioon.

    Vastaa

    1. Perusk­oulun vas­tus­tamis­es­ta on ole­mas­sa myös Ville Okkosen eri­no­mainen his­to­ri­an väitöskir­ja, joka löy­tyy verkos­ta: https://urn.fi/URN:ISBN:978–951-29–6974‑6

       Syitä oli usei­ta, ja niistä tuo mainit­tu oli eräs keskeisimmistä.

       Vastaa

       1. Kiitos vinkistä. Oppik­oulunopet­ta­jan tyt­tärenä muis­tan hyvin perusk­oulu­un siir­tymisen tais­te­lut kor­vaavine kouluineen ym.
          Sitä joskus mietin, että van­has­sa oppik­oulus­sa esim matem­ati­ik­ka alkoi oppik­oulun 1. luokalla kuten muutkin aineet, joi­ta opiskelti­in oppi­aineessa yliopis­to-opin­not suorit­ta­neen aineenopet­ta­jan johdol­la. Nyt oppik­oulun 1. ja 2. luokkaa vas­taa­vat ala-asteen 5. ja 6. luok­ka, jois­sa opet­ta­jana toimii luokanopet­ta­ja, joka opet­taa kaikkia ainei­ta, ain­oas­taan kielis­sä ja ns. har­joi­tu­saineis­sa on opet­ta­jien erikois­tu­mista. Toimi­iko malli enää 2020-luvulla.

13. Kyl­lä sinä itsekin annoit varovaisen posi­ti­ivisen puol­lon koulu­tus­ta­son lasku­un 2009:
    https://www.soininvaara.fi/2009/03/09/lukioon-vai-amikseen/

    Ennustit tuol­loin, että osaamisam­mat­te­ja alet­taisi­in automa­ti­soimaan ja glob­al­isaa­tioaal­to mur­joisi kokeak­oulutet­tu­ja. Ennustit myös, että automa­ti­soitavista duu­nar­i­am­mateista suurin osa on jo automa­ti­soitu, ja Kiinaan siir­ret­tävät siirretty

    Vastaa

    1. Mielestäni en tuos­sa kehot­tanut laske­maan koulu­tus­ta­soa — en eri­tyis­es­ti romaut­ta­maan ammat­tik­oulu­tuk­sen tasoa — vaan pohdin, mihin automaa­tio seu­raavak­si iskee.

       Vastaa

    2. Tuo­han oli äärim­mäisen tarkkanäköi­nen kir­joi­tus ja val­taosa kom­menteis­takin ennusti kehi­tyk­sen suun­nan pääpi­irteit­täin oikein.

       Lisäyk­senä myös AI toden­näköis­es­ti tulee ihan lähivu­osi­na (nykyis­es­tä kuplas­ta huoli­mat­ta) vähen­tämään lääkärei­den ja monien korkeak­oulutet­tu­jen ammat­ti­lais­ten kysyn­tää huo­mat­tavasti. Varsinkin, kun AIt kykenevät jo nytkin tekemään muu­ta­mas­sa sekun­nis­sa sen mihin keskinker­tainen tai heikom­pi korkeak­oulutet­tu ei pysty edes päivis­sä tai viikois­sa. Suomes­sa tosin ter­vey­den­huolto on niin lääkäriv­e­toista, että he toden­näköis­es­ti estävät, ettei ter­vey­den­huoltoa saa tehostaa AI-lääkärei­den esidiagnostiikalla.

       Sit­ten AI-asiantun­ti­joiden työ vielä tehos­tuu kun kehit­täjät alka­vat anta­maan esi­pain­o­tuk­sia tutkimusten laadulle (jokainen tutkimusar­tikke­li ei todel­lakaan ole sama­nar­voinen, ei lähel­läkään) ja nämä pain­o­tuk­set ohjaa­vat AI-asiantun­ti­joiden vas­tauk­sen tai ratkaisun muo­dostamista. AI-työkalu­jen edel­ly­tys laadukkalle tiedolle saat­taa jopa aiheut­taa posi­ti­ivista kehi­tys­tä tieteessä — ehkä laadukkaat tois­to­tutkimuk­set nou­se­vat korkeam­paan arvoon, kuin mitä niille nyt annetaan? Nykyi­nen korkeak­oulu­tusjär­jestelmä tun­tuu lähin­nä palk­it­se­van siitä, että tutk­i­taan ja julka­istaan nopeasti paljon tieteenalan suh­teen pop­ulis­tisia asioita.

       Vastaa

       1. Niin se onkin hyvä kir­joi­tus. Mut­ta tuos­ta tulee se kysymys, että mihin sitä suur­ta korkeak­oulutet­tu­jen joukkoa tarvi­taan? Korkeakoulut(kuin mon­et työ­paikatkin) ovat sosi­aal­isia yksiköitä, jois­sa on muka­va tava­ta toisia. Mut­ta tekoä­ly tekee jo nyt parem­paa asiantun­ti­jatyötä kuin perusmaisterit.

          Olisi help­po kuvitel­la, että korkeak­oulu­tuk­ses­ta olisi todel­lista hyöytä tule­vaisu­udessa vain selvästi keskimääräistä älykkääm­mille ja luovem­mille henkilöille. Mut­ta mitä hyö­tyä on siitä, että val­taos­al­la kansas­ta olisi korkeak­oulute­tun paper­it? Mitä hyö­tyä nuo paper­it tuovat?

14. Esim. Hesas­ta.

    Mus­ta mies oli osta­mas­sa auto­ja Afrikkaan.

    Oli illal­la las­taamista niitä satamassa.

    Meni ystävän kanssa juhliin.

    Seu­raa­vana päivänä poli­isi tiedot­ti, että kän­nis­sä ja huumeis­sa kaa­han­nut mies tap­peli poli­isin kanssa ja kuoli.

    Sen mukana ollut kaveri tosin sanoi, että mitään väki­val­taa ja vas­tus­tamista ei ollut.

    Sit­ten selvisi, että se ei kaa­han­nut. Oli se rajoituk­sen yli, mut­ta tyhjäl­lä teol­lisu­usalueelta aina normaalia.

    Ja sit­ten tuli julk­isu­u­teen, että se oli selv­in­päin (kuten kaverikin väitti)

    Sit­ten karkoitet­ti­in kaveri ja määrät­ti­in kaik­ki aineis­to salaiseksi.

    This Is finland

    Vastaa

15. “Jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si”. Läh­eskään kaikkia ei kir­javi­isaus kiin­nos­ta vaik­ka olisi mah­dol­lis­takin koulu­jen käyntiin.

    Vastaa

16. Oho, eikö väestön­vai­h­to olekaan salali­it­to­teo­ria? Jokuhan tätä ajaa kuin käärmet­tä pyssyyn. Kan­taväestön kor­vaami­nen ulko­maisel­la hal­patyövoimal­la duu­nar­i­hom­mis­sa tulee johta­maan mas­si­iviseen white trash ‑ongel­maan. Luokkanousua on tiedos­sa lähin­nä niille yrit­täjille ja sijoit­ta­jille, jot­ka pää­sevät tekemään rahaa halpatyövoimalla.

    Vastaa

17. Mis­sä täl­laista kan­ta­suo­ma­lais­ten luokkanousua voi havain­noi­da? Ja kuin­ka suur­ta osaa kan­ta­suo­ma­lai­sista tämä koskee? 

    Kyse­len, kun täältä kat­soen vaikut­taa siltä, että keskiver­tokansalaisen luokkanousu pysähtyi jo 00-luvul­la, ja siitä läh­tien on suun­ta ollut alaspäin.

    Vastaa

18. Nim­imerk­ki Keru­bille kom­ment­ti­na että tuo white trash nim­i­tys on vapautet­tu­jen orjien anta­ma nim­i­tys köy­hille valkoisille jot­ka ovat rikkaiden valkois­t­en palveluk­ses­sa. Mitä mieltä nim­imerk­ki Keru­bi on siitä että kumpi on tavoiteltavamp­sa se että Suomes­sa olisi yhtä aikaa mata­lasti koulutet­tu valkoinen alalu­ok­ka sekä hyvin koulutet­tu ulko­maalainen keskilu­ok­ka ? Suomes­sa pääasi­as­sa pääo­ma on ulko­maalaista ja täl­lä se negati­ivi­nen vaiku­tus että Suomes­ta on tul­lut jo mon­es­sa yhtey­dessä tytäry­htiö talous.

    Vastaa