31. Lukitusvaikutus

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

==

Luk­i­tus­vaiku­tus on yksi asun­topoli­ti­ikan tavoista epäon­nis­tua. Luk­i­tus­vaiku­tus saa jatka­maan asum­ista väärän­laises­sa asun­nos­sa tai väärässä paikas­sa, vaik­ka tilanne edel­lyt­täisi muut­toa. Tämän merk­i­tys rahak­si muutet­tuna on melkoinen samoin kuin sen vaiku­tus kaupun­gin sisäisen liiken­teen määrään.

Jos on onnis­tunut saa­maan ARA-asun­non Jätkäsaares­ta ja saakin uuden työ­paikan Ker­aval­ta, ei kan­na­ta luop­ua asunos­ta Jätkäsaa­res­sa, vaan kan­nat­taa matkus­taa päivit­täin pitkä mat­ka Ker­avalle. Oikeus ARA-asun­toon Jätkäsaa­res­sa on niin arvokas asia, ettei siitä kan­nat­ta vähäis­es­tä syys­tä luop­ua. Asun­to Jätkäsaa­res­sa on arvokas myös omis­tusasu­jalle, mut­ta muut­taes­saan Ker­avalle ei tarvitse luop­ua ihan­nea­sun­nos­taan ilmaisek­si. Sen voi myy­dä ja ostaa huo­mat­tavasti halvem­man asun­non Ker­aval­ta. Samoin jos asuu asum­istuen avul­la Jätkäsaa­res­sa, säästää huo­mat­tavasti muut­ta­mal­la olen­nais­es­ti halvem­paan vuokra-asun­toon Ker­avalle sen sijaan, että käyt­tää päivit­täin puoli­toista tun­tia matkaan.

Luk­i­tus­vaiku­tus kohdis­tuu seinien kaut­ta tukemiseen, mut­ta sen voi syn­nyt­tää muutenkin.  Moni on vaat­in­ut asun­to­jen täyt­tä myyn­tivoiton veroa. Kun myyn­tivoitol­la tarkoite­taan nimell­ishin­nan nousua, veroa jou­tu­isi pelkän inflaa­tion vuok­si mak­samaan aina huo­mat­tavas­ta osas­ta kaup­pahin­taa, vaik­ka inflaa­tio on tietysti nos­tanut myös uuden asun­non hin­taa. Min­un eli­naikanani hin­nat elinkus­tan­nusin­dek­sil­lä mitat­tuna ovat 23-ker­tais­tuneet. Asun­non arvon kohoamis­es­ta koitu­van todel­lisen voiton verot­to­muus on vero­jär­jestelmämme ongel­ma, mut­ta sitä ei pidä kor­ja­ta taval­la, joka luk­it­see ihmiset vääri­in asun­toi­hin. Jos asun­to­jen hin­nat nou­se­vat koko kaupungis­sa, varsi­naista voit­toa ei saa siitä, että myy van­han asun­ton­sa ja ostaa uuden, kos­ka sen uudenkin asun­non hin­ta on nous­sut. Myyn­tivoiton veron tulisi pää­tyä mak­set­tavak­si vas­ta, kun pois­tuu asun­tomarkki­noil­ta kokon­aan muut­ta­mal­la ulko­maille tai siir­tyy pienem­pään ja halvem­paan asun­toon. Arvon­nousua voisi verot­taa myös asun­non siir­tyessä per­in­tönä, mut­ta tämä edel­lyt­täisi syväl­listä muu­tos­ta verojärjestelmään.

Luk­i­tus­vaiku­tus­ta tuot­taa myös täysin kum­malli­nen varain­si­ir­toveron nimeä kan­ta­va muut­tovero, jol­laista kukaan ei kek­sisi esit­tää, ellei sel­l­ainen olisi jo olemassa.

Suomes­sa tutk­i­taan, kan­nat­taisiko meil­läkin luop­ua per­in­töveros­ta ja siir­tyä myyn­tivoiton veroon samaan tapaan kuin on tehty Ruot­sis­sa. Se voisi nopeut­taa yri­tys­var­al­lisu­u­den kart­tumista, mut­ta asun­topoli­ti­ikas­sa se syn­nyt­täisi huo­mat­ta­van luk­i­tus­vaiku­tuk­sen. Suurim­mal­la osal­la per­i­jöistä tärkein perit­ty omaisu­us on van­hempi­en asun­to. Kaik­ki on hyvin, jos tuo asun­to on oikean kokoinen ja oikeal­la paikalla. Jos se on aivan väärän­lainen, ei auta kuin myy­dä se ja mak­saa huo­mat­ta­van suuri myyn­tivoiton vero. Jos asun­to on han­kit­tu vuosikym­meniä sit­ten, myyn­tivoit­toa voi inflaa­tio joh­dos­ta olla melkein koko myyn­ti­hin­ta. Tätä voi tietysti lievit­tää han­k­in­ta­meno-olet­ta­mal­la. Luk­i­tus­vaiku­tuk­sen tuot­ta­maa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy toden­näköisem­min, jos asun­to on vähän väärän­lainen ja vähän vääräl­lä paikalla, kos­ka sil­loin kan­nat­taa vain sin­nitel­lä sen sijaan, että mak­saa kym­meniä tuhan­sia euroja.

Luk­i­tus­vaiku­tuk­sel­la ei tarkoite­ta kotiseu­tu­rakkaut­ta. Moni ei halua muut­taa lähem­mäs uut­ta työ­paikkaa, kos­ka on kiin­tynyt van­haan asuinalueeseen­sa ja las­ten kaver­it ja koulu ovat tärkeitä. Sil­loin alue ei ole väärä vaan juuri oikea, vaik­ka työ­paik­ka olisikin siir­tynyt vähän kauemmas.

Seu­raa­va luku ilmestynee tästä.

Kir­jan alku­un tästä

10 vastausta artikkeliin “31. Lukitusvaikutus”

  1. “Arvon­nousua voisi verot­taa myös asun­non siir­tyessä per­in­tönä, mut­ta tämä edel­lyt­täisi syväl­listä muu­tos­ta verojärjestelmään.”

    Nykyjär­jestelmässä perit­ty asun­to arvoste­taan käypään hin­taan ja per­in­tövero mak­se­taan sen mukaan. Nykyjär­jestelmä siis nimeno­maan verot­taa arvon­nousus­ta. Per­il­liset voivat tietysti yrit­tää min­i­moi­da per­in­töveroa ja arvostaa asun­non alle käyvän hin­nan, mut­ta jos myyvät asun­non sit­ten heti koh­ta pois niin mak­sa­vat sit­ten veroa myyn­tivoitos­ta, voit­to las­ket­tuna myyn­ti­hin­ta mii­nus asun­non arvos­tus perinnönjaossa.

    Suurin tuplavero­tus per­in­tö­jen yhtey­dessä taitaa tul­la met­sän per­im­is­es­tä; ensin per­in­tövero met­sän arvos­ta, ja puun myyn­nistä menee täysi pääomavero.

    Vastaa

  2. Hitas- (ja mik­sei myös ARA-) asun­to­jen vuokraus­ta eteen­päin vas­tuste­taan kiivaasti. Kuitenkin mm tämän luk­i­tus­vaiku­tuk­sen vuok­si sään­nel­ty­jen asun­to­jen edelleen vuokraami­nen (tai myyn­ti vapaasti) lisäisi kaikkien hyvinvointia.

    Kiitos Osmo, että nos­tat näin sys­temaat­tis­es­ti kaik­ki kaupunki­talousti­eteen olen­naiset havain­not yleiseen tietoon. Toiv­ot­tavasti päät­täjät lukevat!

    Vastaa

  3. Minus­ta oman asun­non myyn­tivoiton verot­to­muus 2 vuo­den asum­isa­jan jäl­keen kan­nat­taisi raja­ta pelkästään asun­non vai­h­ta­ji­in. Varsinkin siinä vai­heessa, jos per­in­tövero pois­te­taan (=kor­vataan myyn­tivoit­toverol­la). Ennus­tan, että näin tuleekin käymään jol­lain aikavälil­lä, kun muut maat ovat siir­tyneet malli­in ja suomikin seu­ran­nee perässä ennem­min tai myöhemmin.

    Vastaa

  4. Eipä aina ole niin Etta myy­dessa tienaa

    Jätkäsaa­res­sa pis­tit 20 omaa rahaa ja lain­a­sit vaik­ka 80

    Mak­soit korot ja vastik­keet vuo­den kaksi 

    Sul­la tulee tarve myy­dä mut­ta saisit vain 80 rahaa käm­pästä. No myytkö? Jos niin sun pitää taas alkaa kerätä pääo­maa uudelleen. Ehkä puut­tuu taas 15 rahaa? Han­kalaa kitu­ut­tamista kun pitää säästää ja mak­saa kulu­ja muutenkin. Ja juuri jätkäsaaressa

    Vastaa

  5. Niin mik­si Jätkäsaa­res­sa on liiketilo­ja tyhjänä ja ollut jo parikin vuot­ta tai enem­män. Aikamoinen luk­i­ti­tus­vaiku­tus sekin kun sem­moista hin­taa ei löy­dy Että vuokralainen löy­ty­isi. Entisen hes­en tila jo 4 vuot­ta tyhjänä. Pitäisikö mielu­um­min olla tyhjän asun­non ja liiketi­lan vero — kun ei oo liike­toim­intaa tai asukkai­ta niin vero­ja jää saa­mat­ta kaupungilta. Jätkäsaa­res­sa on paljon tyhjää tilaa ja kämppâä

    Vastaa

  6. Oma onni on osa­ta iskeä funk­tio­den epä­jatku­vu­usko­hti­in, ja noin muutenkin mie­lenki­in­toiset asi­at tapah­tu­vat usein mar­gin­aalis­sa. Hyvää tarkoit­ta­va HITAS-jär­jestelmä ja sen kaltaiset tar­joa­vat eri­no­maisen alus­tan keinottelulle. 

    Onko tämä kuitenkaan syy lopet­taa ne, kos­ka men­estyviä keinot­telijoi­ta on kuitenkin aika vähän? Tulisiko suvai­ta muu­ta­ma ovela kel­mi vai lait­taa kaik­ki vanki­laan var­muu­den vuoksi?

    Vastaa

  7. Liityn­täpysäköin­ti, nopeat kaupunkien­väliset junay­htey­det ja etä­työt tuo­vat vielä oman lusikkansa sop­paan. Niiden ansios­ta voi asua kaukana työ­paikas­ta, mut­ta työ­matkoi­hin kokon­aisuute­na käytet­ty aika pysyy siedet­tävänä. Kaukana asum­i­nen kuitenkin tarkoit­taa, että kilo­me­treinä liiken­nein­fraa tarvi­taan paljon ja kul­je­tut matkat ovat pitk­iä (suurem­mal­la nopeudel­la pääsee kauem­mas samas­sa ajas­sa…) Ei kuu­losta kestävältä kehi­tyk­seltä. Pitäisi siis verot­taa liityn­täpysäköin­tiä, nopei­ta junia ja etätöitä 🙂

    Vastaa

  8. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Luk­i­tus­vaiku­tuk­sel­la ei tarkoite­ta kotiseu­tu­rakkaut­ta. Moni ei halua muut­taa lähem­mäs uut­ta työ­paikkaa, kos­ka on kiin­tynyt van­haan asuinalueeseen­sa ja las­ten kaver­it ja koulu ovat tärkeitä. Sil­loin alue ei ole väärä vaan juuri oikea, vaik­ka työ­paik­ka olisikin siir­tynyt vähän kauemmas.”

    Kyl­lä luk­i­tus­vaiku­tus on tuo­takin. Luk­i­tus­vaiku­tus määritel­lään usein tilanteena, jos­sa asum­ista täy­tyy jatkaa entisessä paikas­sa, vaik­ka yksilö halu­aisi muut­taa, ellei luk­i­tus­ta aiheut­tavaa vaiku­tus­ta olisi estämässä. Kyl­lä las­ten koulut ja las­ten kaveripi­ir­it ovat luk­i­tus­vaiku­tusten aiheut­ta­jia van­hempi­en kannal­ta. Ihmis­tet muut­ta­vat etenkin opiskelu­paikan etsin­nän ja valmis­tu­misen yhtey­dessä sekä eläköi­tymisen jäl­keen. Kouluikäis­ten las­ten van­hem­mat muut­ta­vat varsin vähän, kos­ka viimeistään las­ten koulun alet­tua alkaa luk­i­tus­vaiku­tus, kun tiedos­sa on hyvin tutkimusten poh­jal­ta se, että etenkin use­ampi koulun vai­h­to kesken koulu­a­jan heiken­tää merkit­tävästi las­ten koulumenestystä.

    Las­ten koulut ja kaveripi­ir­it ovat konkreet­tisia esteitä mon­elle työn vas­taan­ot­tamiselle kauem­paa. Eri­tyis­es­ti erop­er­heis­sä, jois­sa lap­si vai­h­taa kotia esim. vuorovi­ikoin, voi toisi­naan olla varsin tah­don­va­s­tainen asi­akin joutua asumaan jol­lain paikkakun­nal­la siihen näh­den, miten toimit­taisi­in, jos täl­laista sidos­ta ei olisi. Mut­ta jot­ta lap­si voi käy­dä viikoit­tain samas­sa koulus­sa, pitää monien eron­nei­den van­hempi­enkin asua keskenään riit­tävän lähellä.

    Vastaa

    1. joten: “Luk­i­tus­vaiku­tus määritel­lään usein tilanteena, jos­sa asum­ista täy­tyy jatkaa entisessä paikas­sa, vaik­ka yksilö halu­aisi muut­taa, ellei luk­i­tus­ta aiheut­tavaa vaiku­tus­ta olisi estämässä. Kyl­lä las­ten koulut ja las­ten kaveripi­ir­it ovat luk­i­tus­vaiku­tusten aiheut­ta­jia van­hempi­en kannalta.”

      Tässä on kyse halus­ta nimit­täin las­ten halus­ta. On toki vaikea ongel­ma, jos eri per­heen­jäsen­ten toiveet eroa­vat toi­sis­taan, mut­ta siinä ei ole kyse mis­tään (keinotekois­es­ta) lukkiutumisvaikutuksesta.

      Vastaa

  9. Las­ten elämää ei halu­ta sekoit­taa vaik­ka use olisikin joutunut uuteen työ­paikkaan kauem­mas. Lisäk­si tosi­aan jos ennen käytet­ti­in 5 ker­taa viikos­sa 1–2 h työ­matkaan niin nyt ehkä 2–3 ker­taa viikos­sa 2–3 h on vähem­män tai sama.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.