32. Miten torjua segregaatiota?

32 vastausta artikkeliin “32. Miten torjua segregaatiota?”

1. Itse asi­as­sa tilas­to­jen mukaan Espoos­sa seg­re­gaa­tio on vähäisem­pää kuin monis­sa muis­sa kaupungeis­sa, samaa luokkaa Helsin­gin ja Tam­pereen kanssa. Sen sijaan Turus­sa seg­re­gaa­tio­ta esi­in­tyy tilas­to­jen mukaan enem­män. Wikipedi­akin ker­too, että Espoos­sa tulo­erot suu­raluei­den sisäl­lä ovat paljon suurem­mat kuin tulo­erot suu­raluei­den välil­lä. Ja Tapi­olan kaupungi­nosan alkuaikoina pyrkimyk­senä oli se, että kaupungi­nosas­sa asuu väkeä mon­en­lai­sista tulolu­ok­ista. Espoos­sa on myös val­takun­nan keskiar­voa mata­lampi työt­tömyysaste, ja tämäkin ehkäisee alueel­lista köy­hyyt­tä. Ja Espoo on ollut viime vuosi­na yksi Suomen nopeim­min väk­ilukuaan nos­taneista kun­nista, mikä sekin ker­too siitä että Espooseen muut­taa mon­en­laisia ihmisiä ja asun­torak­en­t­a­mi­nen on vilkasta.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Etelä­suo­ma­laiselle kom­ment­ti­na että syy mik­si Espoos­sa ei ole mitään ns lev­o­ton­ta asuin aluet­ta johtuu siitä että kaavoituk­ses­sa pyritään otta­maan huomioon asui rak­en­tamisen monipuolisu­u­den. Toinen tek­i­jä on sijain­ti. Espoon suu­ralueet sijait­se­vat maanti­eteel­li­sistä itä-län­si akselil­la sekä kesksisel­lä akselil­la rantaradas­ta. Pohjois-Espoos­sa on erit­täin har­vaan asuttu

      Vastaa

   2. Espoos­sa seg­re­gaa­tio keskit­tyy postinu­meroalueelle 02760 (Suvela, Tuo­mar­i­la, Kulo­valkea, Saarni­raiv­io, Suna). 40% asukkaista vierask­ielisiä. Itse Suve­lan ker­rostalolähiössä vielä enem­män. Menee heit­tämäl­lä turun Varis­suon ohi.

      Vastaa

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na tuo­hon että Suve­lan, Tuo­mar­i­lan, Kulo­valkean, Saarni­raiv­ion ja Sunan alueel­la asuu paljon vierask­ielisiä mut­ta suh­teessa kuin­ka paljon niitä asuu esimerkik­si Itäkeskuk­sen alueel­la on paljon suurem­pi lukumäärä kuin kuin­ka paljon niitä asuu Espoon keskuk­ses­sa. Espoon keskus on myös sijain­nil­taan sen ver­ran syr­jässä että sen vaiku­tuk­set mui­hin Espoon asuinalueisi­in on pieni. Turus­sa vaiku­tuk­set ovat pienem­mät kos­ka sen väk­iluku on pienem­pi kuin Espoon

      2. Espoon keskuk­sen palvelui­ta käyt­tävät myös kan­ta­suo­ma­laiset jot­ka asu­vat siel­lä ja myös viereisil­lä alueil­la. Esim myös Jär­ven­perä-Lip­pa­järvi käyt­tää samaa ter­veyskeskus­ta kuin Espoon keskus, ja koulut ovat nyt mitä ovat. Onnek­si Espoon keskuk­ses­sa on myös ruotsinkieli­nen sekä ala- että yläk­oulu ja päiväkodit. Jos sitä ei olisi niin olisi “valkoinen pako” aika totaalista.

      3. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että ei Espoon keskus ole kokon­aisuute­na saman­lainen vierask­ielis­ten väestön keskit­tymä kuin esimerkik­si Itäkeskus. Espoon keskus on liiken­teen sol­muko­h­ta. Suvela ja Suna ovat molem­mat sen ver­ran kaukana muista asu­tuk­ses­ta että ne ovat jo oma saareke . Syy mik­si Espoon keskuk­ses­sa on ruotsinkieli­nen koulu johtuu siitä että Kauk­lahdessa asuu paljon ruotsinkielisiä.

      4. Espoon keskuk­sen ruotsinkieli­nen koulu laa­jen­net­ti­in 2000-luvul­la kaikkia luokkia kat­tavak­si perusk­ouluk­si kos­ka kes­ki-espoolaiset ruotsinkieliset yläaseen oppi­laat kävivät ennen koulua Kau­ni­ai­sis­sa, mut­ta sil­lä koul­ul­la ei ollut enää varaa laa­jen­tua ja Kau­ni­ainen halusi eroon espoolai­sista oppi­laista jot­ka oli­vat enem­mistö koko koulussa.
         Joka tapauk­ses­sa sijain­ti valit­ti­in kos­ka se oli keskel­lä ja joukkoli­iken­ney­htey­det joka suun­taan hyvät. Moni suomenkieli­nen per­he lait­taa kanssa lapsen­sa siihen ja on jopa siir­to­laisia oppilaina.

2. Eiköhän hyväo­saiset tunne aika hyvin syr­jä­tynei­den arkea kos­ka val­ta­me­di­at julkai­se­vat sos­supokea köy­histä jatku­vasti, monel­la pal­stal­la ja sivulla.

   Vastaa

3. Kiin­nos­ta­va aihe tuo “koulushop­paile­vien” lap­siper­hei­den muut­toli­ike huonok­si kat­so­tu­il­ta alueil­ta keskilu­okkaisille alueille. Kuten Osmokin tek­stis­sä mainit­see, olisi tärkeää toteut­taa entistä enem­män posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta huono­jen aluei­den kouluille. Entä, jos esim. Kon­tu­la-Vesalan koulu­jen opet­ta­jille asetet­taisi­in kuukausi­palkak­si 10000€? Kävisikö sit­ten niin, että “parhaat” opet­ta­jat meni­sivät töi­hin täl­laisi­in koului­hin. Sil­loin koulu­jen maine saat­taisi muut­tua. Vielä pitäisi saa­da määritel­tyä riit­tävän objek­ti­iviset kri­teer­it koulu­jen luokittelemiselle.

   Vastaa

4. Onko maa­han­muut­to meille ja maa­han­muut­ta­jille hyödyl­listä, jos se johtaa huono-osais­ten kaupungi­nosien syn­tymiseen? Tai sit­ten vaatii rahaa tämän ehkäisemiseen.

   Vastaa

   1. Timo A:lle kom­ment­ti­na että huono-osais­ten kaupungi­nosien syn­tymiseen syy on palvelu­iden puute ja asuin rak­en­tamisen yksipuolisu­us. Suomes­sa maa­han­muut­ta­jat etenkin tur­va­paikan­hak­i­jat ja pako­laiset muut­ta­vat näi­hin asuin alueille kos­ka siel­lä on kun­nal­lisia vuokra asuntoja

      Vastaa

      1. Ainakaan Varis­suol­la ei ole kyse palvelu­jen puut­teesta! Eikä yksipuolisu­us. Tuo viimeinen kyl­lä pitää paikkansa. Usein taitaa olla niin, etteivät nämä “huono-osaiset” saa mui­ta kuin näitä kun­nal­lisia asuntoja.

   2. Jokaisen ihmisen inte­groi­tu­mi­nen yhteiskun­taan vaatii rahaa syn­tymästä läh­tien. Ja maa­han­muu­tos­ta riip­pumat­ta voi syn­tyä huono-osais­ten kaupungi­nosia mikäli ei panos­te­ta seg­re­gaa­tion tor­ju­miseen. Jokaisen etu on ettei yhteiskun­taan syn­ny seg­re­gaa­tio­ta eikä varsinkaan eksluusiota.

      Vastaa

      1. Jokainen voi tosi­aan miet­tiä mon­tako sataa tuhat­ta euroa (vai meneekö miljooni­in?) jokaisen kan­ta­suo­ma­laiseen on panos­tet­tu rahaa ennenkuin hänestä tulee net­toveron­mak­sa­ja. Eri­toten korkeasti koulute­tut jot­ka siir­tyvät myöhään täysi­aikaises­ti työelämään luo­vat melkoisen potin yhteiskun­nan maksettavaksi.

         Ei vain koulu­tus, ter­vey­den­huolto, varhaiskas­va­tus, vaan osu­us kaik­ista palveluista, tapah­tu­mista, tuista, osu­us infra­s­ta jne.

         Eri­toten työperäi­nen maa­han­muut­to on lot­tovoit­to Suomelle, sil­lä kaik­ki ne aiem­mat kulut on mak­sanut jokin toinen yhteiskun­ta. Se että pis­tetään jotain kielikurssia ja muu­ta inte­graa­tio­ra­haa kiin­ni on pieni hin­ta siihen verrattuna.

         Sama ilmiö toki toimii myös Suomen sisäl­lö. Pääkaupunkiseudun lot­tovoit­to on ollut houkutel­la työvoimaa muual­ta Suomes­ta jon­ka varhaiskas­va­tus, koulu­tus, infra, ter­vey­den­hoitoku­lut on mak­sanut jokin toinen kun­ta mut­ta joka sit­ten ei ole saanut ko. henkilöstä kun­nal­lisveron maksajaa.

      2. Ihanne- tai pikem­minkin nor­maal­i­ta­pauk­ses­sa se raha tulee syn­tyneen ihmisen van­hempi­en kukkaros­ta. Seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa kaikkien yhteis­es­tä kukkarosta.

5. Näk­isin yht­enä aiheeseen liit­tyvänä ongel­mana sen, että seg­re­gaa­tion aiheut­tamia ongelmia ei oikein tiedoste­ta. Itsel­lenikin ne ovat aika epä­selviä. Jotkut alueet muut­tuvat huonom­mik­si, mut­ta kenenkään ei ole pakko asua siel­lä, tai edes käy­dä siellä.

   Toinen ongel­ma on se, että mon­et seg­re­gaa­tio­ta tor­ju­vat keinot soti­vat yleistä oikeusta­jua vas­taan. Ei tun­nu oikeu­den­mukaiselta, että joku onnekas voit­taa arvon­nas­sa val­tion (osit­tain) kus­tan­ta­man asun­non kalli­il­ta alueelta. Ei myöskään tun­nu reilul­ta, että jos jos­sakin koulus­sa häiriköidään jatku­vasti, häiriköin­ti palk­i­taan anta­mal­la koul­ulle lisärahoitusta.

   Vastaa

   1. Kyl­lä seg­re­gaa­tion ongel­mat ovat tiedos­sa, mut­ta jos ei halu­ta tehdä toimia joil­la estetään ongelmien syn­tymi­nen, vaan mielu­um­min ummis­te­taan silmät ongelmil­ta, niin mitä se aut­taa. Jos asia on jäänyt epä­selväk­si, niin ihan wikipedi­as­takin voi päivit­tää omat tieton­sa seg­re­gaa­tios­ta ongelmineen, .

      Eikö kuitenkin enem­män yleistä oikeusta­jua vas­taan sodi se jos seg­re­gaa­tion aiheut­tami­in ongelmi­in ei puu­tu­ta, kuin se että ongelmia ehkäistään pitämäl­lä asuinalueet het­ero­geenis­inä. Kaikel­la on tietysti hin­tansa, mut­ta pitää ymmärtää myös seg­re­gaa­tion tor­ju­misen arvo koko yhteiskun­nan kannal­ta. Ongel­mat tule­vat nimit­täin lop­ul­ta paljon kalli­im­mak­si kuin niiden torjuminen.

      Ja mitä palk­it­semista se on jos häiriköin­ti halu­taan saa­da kuri­in? Toki jos se tun­tuu palk­it­semiselta, niin sit­ten kan­nat­taa panos­taa siihen ettei tuo­ta tarvet­ta “palk­it­semiseen” synny.

      Vastaa

      1. Lueskulin tuos­ta seg­re­gaa­tion wikipedia-artikke­lista luvun “Seg­re­gaa­tion seu­rauk­sia”. Käsit­te­len sieltä löytämiäni ongelmia.

         Yht­enä ongel­mana sen, että taloudelli­nen huono-osaisu­us keskit­tyy tiety­ille alueille. Työl­listymiseen liit­tyvien ongelmien lisäk­si aluei­den palve­lu­ta­so huononee. En oikein näe tuo­ta oikeu­den­mukaisu­uskysymyk­senä, kos­ka jokainen saa vali­ta asuin­paikkansa itse, joten kenenkään ei ole pakko tuol­laiselle alueelle men­nä asumaan.

         Toinen artikke­lis­sa mainit­tu ongel­ma on rikol­lisu­us. Siihenkin ryhtymi­nen on yksilön oma val­in­ta. Rikosten viat­tomille uhreille tämä on jos­sain määrin oikeu­den­mukaisu­uskysymys. Ajat­telisin, että mei­dän yhteiskun­nas­samme on oikeuslaitok­sen vas­tu­ul­la varmis­taa, että rikok­sen uhrit saa­vat oikeutta.

      2. Kyl­lä se minus­ta on palk­in­to, jos koulu saa lisära­hoi­tus­ta. Minä ainakin toivoisin, että oma oppi­laitok­seni saisi lisää rahaa. Var­masti löytäi­sivät sille jotain min­ua hyödyt­tävää käyttöä.

      3. Tuol­la logi­ikalla ei tietenkään voisi tehdä.mitään seg­re­gaa­tion ehkäisemisek­si, kos­ka kaik­keen olisi panos­tet­ta­va saman ver­ran tarpeista riip­pumat­ta. Kyl­lä var­masti kaikelle rahalle löy­tyy muu­takin käyt­töä mut­ta eihän se ole koulun vika jos sen on palvelta­va oppi­laiden­sa js yhteiskun­nan tarpeita.

6. Seg­rekaa­tio tor­ju­un­tuu kunisä ja äiti menee molem­mat töi­hin tai opiskelee eikä kökötä kotona las­ten kanssa. Ja vaik­ka asu­isikin idässä mum­mon luona niin kävisi töis­sä muual­la ja liikkuisi ja näk­isi ihmisiä. Seg­rekaa­tio­ta enem­män pitäisi tor­jua komeroi­tu­mista. Elämä ei ole netissä

   Juuri tämä komeroi­tu­mi­nen nyykähdyt­tää kesku­s­tat ja elät­tää woltit. Komerossa ei ole väliä naapurostolla

   Vastaa

7. Neljä teesiä segregaatiosta:

   1. Suurkaupungis­tu­mi­nen johtaa väistämät­tä asuinaluei­den eriy­tymiseen. Seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen on vält­tämät­tä suurkaupungis­tu­misen torjumista.

   2. Suomes­sa kaik­ki koulut ovat jotakuinkin yhtä hyviä; niiden infra­struk­tu­uri, opet­ta­ja-aines ja käyt­tö­menot ovat jotakuinkin saman­ta­soista. Erot ovat oppi­laiden taus­to­jen eroissa.

   3. Seg­re­gaa­ti­ol­la on merkit­täviä tehokku­ushyö­tyjä: yhden­laisia palvelu­ja tai toim­into­ja voidaan kohden­taa tehokkaasti yhdelle alueelle ja toisen­laisia toiselle, eriy­tyneen kysyn­nän mukaisesti.

   4. Mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo toteu­tuu, kun kaikkial­la lah­jakku­udet tun­nis­te­taan ja ohjataan heille parhait­en sovel­tuville harrastus‑, opiskelu- ja työurille. Seg­re­gaa­tio ei itsessään hait­taa tun­nistamista ja ohjaamista.

   Vastaa

8. Hei Osmo,

   Tek­stistäsi saa käsi­tyk­sen, että Myl­ly­puron hyvän kehi­tyk­sen taustal­la olisi ammat­tiko­rkeak­oulun kam­puk­sen rak­en­t­a­mi­nen alueelle. Var­masti täl­läkin on osansa. Helsin­gin kaupun­gin Asumisen ja siihen liit­tyvän maankäytön toteu­tu­so­hjel­ma 2024 antaa seli­tyk­sek­si Myl­ly­puron posi­ti­iviselle kehi­tyk­selle pien­talo­val­taisen Puu-Myl­lypy­ron rak­en­tamisen eikä pelkän ammat­tiko­rkak­oulun. Osaatko sanoa, onko Myl­ly­puron ns van­hois­sa ker­rostalois­sa asukkaiden sosioekonomi­nen indek­si nous­sut vai selit­tääkö Myl­ly­puron kehi­tys­tä pelkästään Puu-Myl­ly­puroon muut­ta­neet asukkaat?

   Vastaa

   1. Min­ul­la ei ole pääsyä tilas­toi­hin, joista tuo­ta voisi tutkia.

      Vastaa

9. Seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa tehokkai­ta ovat eri keinot, jos tarkastel­laan 5, 15 tai 50 vuo­den aika­jän­net­tä. Huono­jen aluei­den koulu­jen (ja muiden julk­isten palvelu­iden) pysyvä ”yliresurssoin­ti” aut­taa nopeasti. Hie­man pidem­mäl­lä aikavälil­lä ns. huono­jen aluei­den (van­ho­jen ja uusien) kaupunkiym­päristön laadun nos­to aut­taa. Pidem­mälle kat­soen pitää rikkoa myös hyväo­sais­ten alueku­plat — kaavoituk­sel­la, tue­tul­la asumisel­la ja mm. osta­mal­la kämp­piä kaupun­gin vuokra-asun­tokäyt­töön. Kaikkia näitä tarvi­taan, muu­toin ei saa­da pysyviä vaiku­tuk­sia. Kiin­teistövero on oikea tapa rahoit­taa kaikkea tätä.

   Vastaa

   1. Peri­aat­teessa näin, mut­ta hyväo­sais­ten alueku­plien rikkomi­nen edel­lyt­tää seudun kun­tien yksimielisyyttä.

      Vastaa

10. “Sama ilmiö näkyy suuris­sa kaupungeis­sa ympäri maail­maa. Uut­ta on vain se, että ilmiö on rantau­tunut voimal­la myös Suomeen. Eri­tyis­es­ti lap­siper­heet muut­ta­vat, kos­ka halu­a­vat lapsen­sa hyvänä pidet­tyyn kouluun.”

    Jos halu­at kom­ment­te­ja kir­jaan, niin pidän vähän out­ona, että et uskalla puhua maa­han­muu­tos­ta edes sen häveliäisem­mäl­lä nimel­lä, esim. puhu­mal­la vaik­ka vierask­ielis­ten lukumäärä. Itseäsi lainat­en tun­tuu, että insinööri ei halua ottaa pain­ovoimaa huomioon.

    Tämä seg­rekaa­tio, jos­sa puhutaan köy­hyy­destä tai köy­hyys­taskuista on ongel­malli­nen, kos­ka siinä annetaan ymmärtää, että “köy­hien” ain­oa ongel­ma on se, että heil­lä ei ole rahaa.

    Olen näh­nyt myös erään opet­ta­jan käyt­tävän ter­miä “köy­hä”, kun hän kuvaili erään alueen päi­hdeon­gelmia. Jokainen var­masti ymmärtää, että nämä eivät ole syn­onyymejä. On myös köy­hiä, joil­la on täy­delli­nen elämän hallinta, jot­ka esim. luke­vat paljon, käyvät kir­jas­tossa jne.

    Koke­musasiantun­ti­jana voin sanoa, että van­hempia ei kiin­nos­ta pätkän ver­taa koulun taso. Ihan tavalli­nen riit­tää. Sel­l­ainen koulu, mikä oli stan­dar­di vuon­na 1990. Mut­ta jos yli puo­let oppi­laista ei puhu suomea ja kaik­ki aika menee muuhun kun opiskelu­un, niin moni suo­ma­lainen van­hempi tulee johtopäätök­seen, että on aika vai­h­taa maise­maa. Tämä ei ollut ongel­ma vuon­na 1990 ja sik­si ilmiö on uusi.

    Uskon, että tun­net esim. maa­han­muut­toon liit­tyvät juurisyyt varsin hyvin. Sik­si suosit­telisin myös rehellisyyt­tä, kun kuvailet niitä.

    Vastaa

    1. Kyl­lä Helsingis­sä oli köy­hyys­tasku­ja ennen maa­han­muut­toa, Jakomä­ki kuu­luisim­pana esimerkkinä. Ennen Hekl­sn­ki jakau­tui Pitkän sil­lan mukaan.

       Vastaa

       1. “Kyl­lä Helsingis­sä oli köy­hyys­tasku­ja ennen maa­han­muut­toa, Jakomä­ki kuu­luisim­pana esimerkkinä. Ennen Hekl­sn­ki jakau­tui Pitkän sil­lan mukaan.”

          Toki. Juuri tätä yritin sanoa. Mut­ta jos tähän päälle lisätään, että puo­let oppi­laista ei puhu suomea, niin ongel­man nimi ei vält­tämät­tä ole “köy­hyys”. Seg­rekaa­tio kyl­lä, mut­ta se ei johdu siitä että ihmisil­lä on vain vähän rahaa käytössään.

          Suo­ma­lais­ten van­hempi­en syyl­listämi­nen tai rikkaiden alueku­plien puhkaisu eivät kyl­lä kuu­losta voit­tavil­ta ratkaisuil­ta tähän ongelmaan.

       2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Pitkän sil­lan toinen puoli ei nyt ollut mikään slum­mi­alue mut­ta syy mik­si se oli köy­hyys­tasku vielä 1980-luvulle asti joh­tui siitä että asun­not oli­vat Sörnäi­sis­sä, Sil­tasaa­res­sa ja Kallios­sa oli­vat pieniä ja ahtai­ta. Sörnäi­nen-Kallio-Sil­tasaari alue on ehkä hyvä esimerk­ki siitä että se sijait­see Helsin­gin keskus­tan lähel­lä. Luon­nol­lis­es­ti asun­to­jen kysyn­tä on vaikut­tanut alueen kehi­tyk­seen. New Yorkissä hyvä esimerk­ki on Harlem joka oli alun­perin köy­hyys­tasku mut­ta ei ole enään. Lon­toos­sa East End oli alun­perin köy­hyys­tasku mut­ta ei ole enään.

    2. Janne sanoo:
       10.11.2024 10:10

       ”Kyl­lä Helsingis­sä oli köy­hyys­tasku­ja ennen maa­han­muut­toa, Jakomä­ki kuu­luisim­pana esimerkkinä. Ennen Hekl­sn­ki jakau­tui Pitkän sil­lan mukaan.”
       Jan­nelle kom­ment­ti­na että kyl­lä sosioekonomiset ongel­mat ovat yksi tek­i­jä sille mik­si maa­han­muut­ta­jataus­taiset lapset eivät opi kun­nol­la suomea. Van­hempi­en sosioekonomi­nen taus­ta ja lähtö­maa etenkin jos on tur­va­paikan­hak­i­ja tai pako­lainen on eri ase­mas­sa kuin esim työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja jol­la on jo työ­paikkka Suomessa.Vertailu pitäsi tehdä maa­han­muut­ta­jien välil­lä. Aasialaiset maa­han­muut­ta­ja pär­jäävät parem­min koulus­sa ja työelämässä kuin Pohjois-Afrikas­ta ja Lähi-idästä tulleet maa­han­muut­ta­jat. Kyl­lä suo­ma­lais­ten van­hempi­en omat valin­nat esim koulu shop­pailulle on tuot­tanut sen ongel­man että jos­sain kouluis­sa suomenkielisiä on vähem­mistönä. Näitä rikkaiden alueku­plia on Espoos­sa vähem­män kos­ka kaavoituk­ses­sa ote­taan huomioon monipuo­li­nen rak­en­t­a­mi­nen. Helsingis­sä his­to­ri­al­lis­ten syi­den takia alueku­plat ovat keskit­tyneet yhteen paikkaan. Toki Espoos­sa on myös Wes­t­end mut­ta se on pienem­pi alue kuin esim Matinkylä kokon­aisuute­na johon kuu­luu myös Haukilahti.

       Vastaa

11. »seg­re­gaa­tion selät­tämisek­si kan­nat­taa käyt­tää paljon rahaa
    Ehdotan, että kan­nus­teet seg­re­gaa­tion selät­tämisek­si “insinöörimäistä ratkaisua”, jos­sa insti­tu­tion­al­isoidaan ja koneis­te­taan tulovero­tuk­sen “seg­re­gaa­tiovähen­nyk­sek­si” niin, että jokainen saa automaat­tis­es­ti huomioidun vähen­nyk­sen, jon­ka verot­ta­ja las­kee jokaiselle henkilölle ja jokaise­na vuon­na henkilön tulo­jen ja henkilön asuin­paikan postinu­meroalueen tulo­jen ero­tuk­ses­ta. Näin ihan kaikil­la (myös meil­lä äver­iäil­lä) on jatku­va ja uni­ver­saali kan­nuste seg­re­gaa­tio­ta pienen­tävään muut­toon. Nykyi­nen ratkaisu­ta­pa on sosionomeille ja ekon­o­mis­teille tyyp­il­listä “top­down näperte­lyä” (ARA/HITAS tyyliset mekanis­mit), joiden vaiku­tus on hyvin paikalli­nen niis­sä mikroskoop­pisen pienis­sä paikois­sa, jois­sa kyseisiä pro­jek­te­ja sat­u­taan toteuttamaan.

    Vastaa