33. Entä jos asumista ei tuettaisi lainkaan?

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Ei ole itses­tään­selvyys. että asum­ista tue­taan kas­vavis­sa kaupungeis­sa. Asum­i­nen on niis­sä nyt niin kallista, ettei pieni­palkkaisi­in töi­hin saataisi tek­i­jöitä, jos perushoita­jien ja tar­joil­i­joiden asum­ista ei tuet­taisi. Kos­ka yhteiskun­ta ei toi­mi ilman pieni­palkkaisten alo­jen työvoimaa, näille olisi sil­loin mak­set­ta­va parem­paa palkkaa. Niin­pä työ­nan­ta­ja­jär­jestöt, jot­ka yleen­sä suh­tau­tu­vat nuiv­asti sosi­aal­isi­in tulon­si­ir­toi­hin, suh­tau­tu­vat kohtu­uhin­taiseen asumiseen myön­teis­es­ti. Niin ne suh­tau­tu­vat myön­teis­es­ti myös edulliseen joukkoli­iken­teeseen, jot­ta vähän kauem­pana asu­vat pieni­palkkaiset pää­si­sivät hal­val­la työ­paikoilleen. On vaikea sanoa, ovatko hal­pa joukkoli­ikenne ja edulli­nen asum­i­nen voit­to työn­tek­i­jöille vai yrityksille.

Jos asum­ista ei tuet­taisi kaupungeis­sa, alueel­liset palkkaerot oli­si­vat maas­sa suurem­pia – tai ne oli­si­vat suuria myös pieni­palkkai­sis­sa töis­sä. Asiantun­ti­ja-ammat­tien palkois­sa asumisen korkea hin­ta näkyy jo nyt, sil­lä hyvä­tu­lois­t­en asum­ista ei tue­ta nytkään. Alueelli­nen tas­apaino olisi maas­sa var­maankin parem­pi, kos­ka kasvukeskusten muu­ta maa­ta korkeam­mat palkat tuk­i­si­vat työ­paikko­jen siir­tymistä muualle maa­han. Nyky­isiä pieni­palkkaisia työ­paikko­ja olisi kasvukeskuk­sis­sa vähem­män joko sik­si, että ne oli­si­vat muual­la maas­sa tai sik­si, että niitä ei olisi lainkaan. Helsinkiä palvel­e­vat rav­in­to­la-alan työ­paikat eivät siir­ty­isi maakun­ti­in, mut­ta rav­in­to­las­sa syömi­nen olisi kalli­im­paa, rav­in­tolois­sa syötäisi­in vähem­män ja rav­in­to­la-alan työ­paikko­ja olisi vähem­män. Asun­not oli­si­vat toden­näköis­es­ti hie­man halvem­pia, kos­ka alueelli­nen tas­apaino olisi parem­pi ja aiem­paa harvem­pi pyrk­isi muut­ta­maan Helsinkiin.

Korkeam­mat palkat kasvukeskuk­sis­sa ratkai­si­si­vat pieni­palkkaisten ongel­man, mut­ta ei työt­tömien. Suomes­sa työt­tömyysko­r­vauk­set ja muut työtä vail­la oleville suun­natut tulon­si­ir­rot ovat huo­mat­ta­van alhaiset suh­teessa ver­tailukelpoisi­in mai­hin, kos­ka meil­lä näitä tulon­si­ir­to­ja täy­den­netään asum­istuel­la. Jos ei täy­den­net­täisi, varsi­nais­ten tulon­si­ir­to­jen pitäisi olla korkeammat.

Voi olla, että oli alun perin virhe alkaa sub­ven­toi­da asum­ista, mut­ta kun sille tiel­lä on lähdet­ty, käytän­nön muut­ta­mi­nen olisi polkuri­ip­pu­vu­u­den takia vaikeaa, ellei mah­do­ton­ta. Niin mon­ta asi­aa pitäisi muut­taa samanaikaises­ti. Vuosien kulut­tua talous löytäisi uuden­laisen tas­apain­on, mut­ta väli­ai­ka olisi tuskalli­nen niin työn­tek­i­jöille kuin mata­la­palkkaista työvoimaa työl­listäville yrityksille.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

11 vastausta artikkeliin “33. Entä jos asumista ei tuettaisi lainkaan?”

  1. Jos asun­torak­en­tamista ei kaupungeis­sa nykyiseen tapaan kaavoituk­sel­la keinotekois­es­ti estet­täisi, ei asum­ista tarvit­sisi myöskään tukea.

    Kil­pail­lus­sa markki­nas­sa vuokrien ei tulisi nous­ta yli inflaa­tion. Jos vuokrat nou­se­vat yli inflaa­tion (kuten asia Helsingis­sä män­nävu­osikym­meninä oli) , se on merk­ki siitä, että tar­jon­taa kuristetaan.

    1. Jos annet­taisi­in rak­en­taa vapaasti vaik­ka Keskus­puis­toon, raken­nus­maa­ta riit­täisi mon­ek­si vuodek­si, mut­ta en kan­na­ta sitä kuitenkaan.

      1. Tämä taitaa olla jo toinen ker­ta, kun kuit­taat vapaam­man kaavoituk­sen täl­lä samal­la argumentilla.

        Entäpä jos saisi rak­en­taa vapaasti (sen ver­ran kuin halu­aa, samal­la tai vähem­mäl­lä haital­la) jokaiselle ton­tille, joka on rak­en­tamiseen tarkoitet­tu — sopisiko tämä sinulle?

        Jos ja kun malli olisi tämä, ei kenel­läkään olisi polt­tavaa tarvet­ta rak­en­taa keskuspuistoon.

  2. Asum­i­nen on perus­tarve. Mik­si siitä pitää erik­seen mak­saa kaiken­laisia vero­ja ja mak­su­ja lop­ut­tomi­in? Byrokra­tia on kallista.
    Vapaa­matkus­ta­ji­akin on puolin ja toisin on liikaa.

  3. Onko jol­lain esimerkkiä maas­ta tai kaupungista jos­sa asum­ista ei tue­ta ollenkaan? Tai jos­sa rak­en­t­a­mi­nen on täysin vapaata

      1. Nim­imerk­ki Amos Aho­lalle kom­ment­ti­na että Japani poikkeaa muista maista kos­ka se on erit­täin tiheästi asut­tu saari.

  4. Ehkäpä se sairaala voi olla myös kaupun­gin laidal­la eikä keskustassa. 

    Ehkäpä ne rav­in­to­lat voi mak­saa enem­män ja Asi­akas­palvelu mak­saa. Rav­in­toloiden bin­nat ylös vaan. Tas­apaino löy­tyy aina. Vähem­män mät­töä kansalle

    1. Jos sairaala on jos­sakin kaupun­gin ulkop­uolel­la, suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä on sinne pidem­pi mat­ka ja siihen myös tarvit­taisi­in autoa.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että eikös Meilah­den sairaala ja Jorvin sairaala ole kaukana kaupun­gin keskus­toista? Ja ain­oa tapa saavut­taa ne on auto tai julki­nen liikenne.

      2. Anek­doot­ti ker­too että Jorvi raken­net­ti­in juuri siihen paikkaan kun se raken­net­ti­in, että Helsin­ki hyö­ty­isi siitä mah­dol­lisim­man huonos­ti, jos Espoo pakkoli­itet­täisi­in Helsinki­in, mikä oli todel­li­nen uhka 1960–70 luvulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.