Palkankorotukset nostaisivat tuottavuutta

Olen yleen­sä ollut ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen kanssa eri mieltä  talous­poli­it­ti­sista lin­jauk­sista. Min­ulle he näyt­täy­tyvät lyhyt­näköis­es­ti ahneena porukkana, joka halu­aa syödä viimeisetkin siemen­pe­runat. Urho Kekkosen kysymyk­seen ”Onko maal­lamme malt­tia vauras­tua” he vas­taisi­vat olankohautuksella.

Nyt olen yllät­täen kallis­tu­mas­sa palkkakysymyk­sessä ay-liik­keen kan­nalle. Voisi olla maamme talouden kannal­ta viisas­ta nos­taa palkko­ja tun­tu­vasti inflaa­tio­ta nopeam­min – ja inflaa­ti­olle tarkoi­tan tässä euroalueen inflaa­tio­ta, kos­ka se on oikea mit­tari kil­pailukyvyn kannal­ta. Eri asia on, onko se läh­eskään kaikkien palka­nsaa­jien lyhyen aikavälin edun mukaista, mut­ta tästä lopuksi.

Kun ihme­tel­lään, mik­si tuo­tavu­u­den kasvu on Suomes­sa lop­punut, kuu­lun niihin, joiden mielestä ongel­ma on luo­van tuhon puut­teessa. Kun huono­tuot­toiset työ­paikat eivät kaadu, uusia ja parem­pia ei voi nous­ta tilalle.

Val­tio käyt­tää suuria sum­mia yri­tys­tuki­in tor­juak­seen luo­vaa tuhoa, siis tuot­tavu­u­den nousun estämiseen. Hyvä esimerk­ki tästä on tuki turk­istarhoille, alalle, jon­ka taloudelli­nen kan­nat­tavu­us on kovin heikkoa. Ehkä on puhut­tu liikaa turk­istarhauk­sen eet­ti­sistä ongelmista ja uno­hdet­tu sen taloudelli­nen mielet­tömyys. Työl­listää 1300 henkeä ja nyt niiden säi­lyt­tämiseen kaade­taan taas 50 miljoon­aa val­tio rahoja.

Suurin tuki taloudel­liselle tehot­to­muudelle ovat kuitenkin Suomen mata­lat palkat. Niiden turvin huonom­pikin yri­tys men­estyy, mut­ta sen hin­tana on työn tuot­tavu­u­den heikko kehitys.

Nyt suo­ma­laiset palkat ovat jääneet merkit­tävästi jäl­keen euro-alueen palkoista, sil­lä muual­la palkat nousi­vat hin­to­jen nous­tua. Tämän turvin yri­tyk­set pysyvät pystyssä, mut­ta eipä tule myöskään luo­vaa tuhoa. Suomen kansan­talous erikois­tuu vauhdil­la mata­lan tuot­tavu­u­den tuotan­toon. Net­tikau­pas­sa työn­jako on se, että ruot­salaiset tuot­ta­vat myy­dyn tavaran ja suo­ma­laiset pakkauk­sen sen ympärille. Olisi pakko nos­taa tuot­tavu­ut­ta, jos palkat oli­si­vat lähempänä kil­pail­i­ja­maid­en palkkoja.

Jos palkko­ja nyt nos­tet­taisi­in selvästi, palkkata­so suh­teessa vaikka­pa Sak­san palkkoi­hin palau­tu­isi koron­aa edeltäneelle tasolle. Se voisi olla vähän pidem­mäl­lä aikavälil­lä, san­o­taan noin viiden vuo­den tähtäyk­sel­lä, piristys­ruiske taloudel­liselle kasvulle. En ota kan­taa siihen, onko kymme­nen pros­ent­tia kahdessa vuodessa juuri se oikea.

Sanoin tuos­sa aikaisem­min, että tämä ei olisi läh­eskään kaikkien palka­nsaa­jien kannal­ta lyhyen aikavälin edun mukaista. Luo­va tuhoa tarkoit­taa, että työ­paikko­ja katoaa. Ennen pitkää uusia ja parem­pia työ­paikko­ja tulee tilalle. Ei vält­tämät­tä samalle paikkakun­nalle, mut­ta jon­nekin Suomeen. Eivätkä kaik­ki työ­paikkansa menet­täneet tietenkään saa uut­ta työtä.

Mon­elle tämä ei ole kan­nat­tavaa edes pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos uusi työ­paik­ka syn­tyy jon­nekin muualle, vaivoin säästet­ty omakoti­ta­lo on pan­ta­va myyn­ti­in tai muutet­ta­va kesämökik­si. Aika iso pitää palkanko­ro­tuk­sen olla, että saisi menet­tämän­sä rahat takaisin.

Mut­ta koko kansan­talous hyötyisi.

 

 

36 vastausta artikkeliin “Palkankorotukset nostaisivat tuottavuutta”

  1. Aja­tuskulku luo­van tuhon edis­tämis­es­tä palkanko­ro­tuk­sil­la voi olla rel­e­vant­ti sil­loin, kun kansan­talouden kaik­ki resurssit ovat täy­dessä käytössä ja työvoima­pu­la estää uusien yri­tys­ten syn­tymistä. Mut­ta jos maas­sa on valmi­ik­si suuri työt­tömyys, työvoima­pu­la tuskin on ollut estämässä uusien yritysten
    syn­tymistä, vaan syyt ovat muual­la. Sil­loin työt­tömyy­den lisäämi­nen ylisu­uril­la palkanko­ro­tuk­sil­la merk­it­see pikem­minkin hävit­tävää tuhoa kuin luo­vaa tuhoa.

    1. Suomen talous on itse-aiheutetus­sa pahas­sa häir­iöti­las­sa, kil­pailukyvytön / menos­sa velkasaneeraukseen… 

      Peruste­lut:

      1. Talouskasvun puute

      Suomen talous on ollut stag­naa­tios­sa parikym­men­tä vuot­ta. Keskeinen tek­i­jä on ollut heikko investoin­ti­ta­so, sil­lä investoin­nit ovat elin­tärkeitä talouskasvulle. Ne luo­vat uusia työ­paikko­ja ja tehosta­vat tuotan­toa. Suomes­sa yri­tyk­set eivät ole investoi­neet riit­tävästi inno­vaa­tioi­hin ja uusi­in teknologioihin.

      Lisäk­si globaalit taloudel­liset olo­suh­teet, kuten kaup­pa­so­dat ja geopoli­it­tiset jän­nit­teet, ovat vaikut­ta­neet Suomen vien­ti­in. Suo­mi on vah­vasti riip­pu­vainen vien­nistä, eri­tyis­es­ti teknolo­giasek­to­ril­la. Jos kan­sain­vä­li­nen kysyn­tä tuot­teillemme heikke­nee, se vaikut­taa suo­raan Suomen talouskasvuun.

      2. Tuot­tavu­u­den puute

      Tuot­tavu­us tarkoit­taa sitä, kuin­ka tehokkaasti tuotan­topanok­sia käytetään tuotan­non lisäämisek­si. Suomes­sa tuot­tavu­u­den kasvu on ollut vaimeaa ver­rat­tuna moni­in mui­hin mai­hin. Tämä voi johtua useista syistä:

      Ikään­tyvä työvoima: Suo­ma­lainen väestö ikään­tyy nopeasti, mikä tarkoit­taa sitä, että työvoiman määrä vähe­nee ja kokenei­den työn­tek­i­jöi­den pois­tu­mi­nen työ­markki­noil­ta ei vält­tämät­tä kor­vaudu nuorem­mil­la työntekijöillä.

      Koulu­tus ja osaami­nen: Vaik­ka Suo­mi tun­netaan korkeas­ta koulu­tus­ta­sostaan, se on nyt traagisel­la taval­la rom­ah­tanut. Työn­tek­i­jöi­den jatku­va koulu­tus ja uudelleenk­oulu­tus ovat äärim­mäisen tärkeitä tuot­tavu­u­den parantamiseksi.

      Inno­vaa­tioiden puute: Inno­vaa­tioiden ja uusien liike­toim­inta­mallien puute estää yri­tyk­siä kas­va­mas­ta ja kehit­tymästä kilpailukykyisiksi.

      3. Työt­tömyys

      Rak­en­teelli­nen työt­tömyys: Tämä tarkoit­taa tilan­net­ta, jos­sa työn­hak­i­jat eivät löy­dä työtä sopivil­la taidoil­la tai koulu­tuk­sel­la varustet­tuna. Esimerkik­si teol­lisu­u­den ja kau­pan muu­tok­set johta­vat siihen, että mon­et taidot eivät enää ole kysyttyjä.

      4. Ikäpyra­mi­di

      Suomen koko ajan heikkenevä ikäpyra­mi­di on muut­tunut kri­it­tisek­si. Ikään­tyvän väestön osu­us kas­vaa nopeasti samal­la kun syn­tyvyys las­kee. Tämä aiheut­taa suuren lisä­paineen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmälle sekä terveydenhuollolle.

      Työvoima­pu­la: Ikään­tymi­nen johtaa työvoima­pu­laan monil­la aloil­la, mikä puolestaan hidas­taa talouskasvua entis­es­tään. Tilanteen kor­jaami­nen edel­lyt­tää noin 50 000 ulko­maisen työvoiman vuosit­taista maahantuloa.

      5. Kan­sain­vä­li­nen kilpailukyvyttömyys

      Kil­pailukyky perus­tuu moni­in tek­i­jöi­hin kuten kus­tan­nuste­hokku­u­teen, inno­vaa­tioi­hin ja markki­noille pääsyyn. Suomen korkeat työvoimakus­tan­nuk­set yhdis­tet­tynä heiken­tyneeseen kil­pailukykyyn ja lakko­herkkyy­teen tekevät suo­ma­lai­sista tuot­teista vähem­män houkut­tele­via kan­sain­välisil­lä markkinoilla.

      Vero­tus: Korkea vero­tus rajoit­taa yri­tys­ten kykyä investoi­da kasvu­un tai palkata uusia työntekijöitä.

      “Kaiken tap­pa­va” sään­te­ly: Varsinkin EU:n talous­todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tuneet 2000 direk­ti­iviä, yhdessä kunkin 27 EU-maan oma sään­te­lyn kanssa, käytän­nössä estävät uusien liike­toim­inta­mallien syn­tymistä ja inno­vaa­tio­ta. EU:n sisäi­nen “vapaa markki­na-alue” ei toi­mi kun luparum­ba vaatii vuosikausien “sadal­la luukul­la” käyn­tiä! Nykyi­nen talous­so­ta suosii varsinkin USA:ta, jos­sa luvat saa nopeasti “yhdeltä luukulta”…

  2. Se on tot­ta, että mata­lat palkat ohjaa­vat ennem­minkin mata­la­palkkaisi­in heikom­man tuot­tavu­u­den työ­paikkoi­hin kuin tuot­tavu­u­den kas­vat­tamiseen. Tuot­tavu­u­den kasvua ei tue sekään, että mata­la­palk­ka-alo­ja kuten turk­istarhaus­ta ja muu­ta vas­taavaa ylläpi­de­tään 1600€/kk työperäisel­lä maahanmuutolla.

    Palkko­jen riit­tävä nousu on tärkeää myös vero­tu­lo­jen kannal­ta ja koko kansan­talouden kannal­ta, vaik­ka moni näkee ne vain kus­tan­nuksi­na yri­tyk­sille ja kil­pailukykyä heiken­täv­inä. Esimerkik­si 10% palkanko­ro­tuk­set tarkoit­ta­vat myös n.10% lisää ansio­tulovero­ja joka sit­ten osaltaan aut­taa tas­apain­ot­ta­maan Suomen talout­ta. Nyt kun työn­tek­i­jöi­den ostovoima on kehit­tynyt negati­ivis­es­ti, eikä sitä ole kyet­ty kor­jaa­maan niin se vaikut­taa koko Suomen talouteen vieden siltä kasvun. Ain­oas­taan työt­tömyys ja konkurssien määrä kas­vaa ja Suo­mi ajau­tuu yhä syvem­mälle velka­kier­teeseen. Orpo/Purra/EK:n leikkaus­poli­ti­ikalla ja työn­tek­i­jöi­den kur­jis­tamis­poli­ti­ikalla, jos­sa palkat eivät nouse eikä tuot­tavu­us kas­va, ei Suomikaan tule nousemaan.

  3. Verkkokau­pas­sa Suo­mi tekee vain pakkauk­set, kos­ka ALV:mme on maail­man korkeimpia. Alle tietyn euro­ra­jan myyn­ti verote­taan lähet­täjä­maan mukaan EU:ssa, joten ulko­maille myyvien verkkokaup­po­jen ei kan­na­ta sijoit­tua Suomeen, vaan halvem­man ALVin mai­hin. Tai sit­ten use­aan, kuten Ama­zon, joka lähet­tää paketit sieltä, mis­tä mil­loinkin vero­tus ja pos­ti­tusku­lut huomioiden eniten kan­nat­taa. Ama­zon on täyn­nä pieniä verkkokaup­po­ja, joista kul­lakin on oma ALV-raja osalta joka toimip­is­teelle, jos­ta toimivat.

    Mitä palkanko­ro­tuk­si­in tulee, ne tosi­aan nos­taisi­vat tuot­tavu­ut­ta. Suorim­min julkisel­la sek­to­ril­la, kos­ka tilas­tois­sa julkisen sek­torin tuo­tos BKT:ssa on Tilas­tokeskuk­sen mukaan käytän­nössä julkisen sek­torin palkka­meno­jen määrä sivuku­luineen. Mitä alem­mat palkanko­ro­tuk­set, sitä huonom­pi BKT:n kasvu siltäkin osin.

    1. “Verkkokau­pas­sa Suo­mi tekee vain pakkauk­set, kos­ka ALV:mme on maail­man korkeimpia”

      no, Soin­in­vaara kir­joit­ti Ruot­sista, jos­sa ALV on sama 25% kuin Suomessa.

      1. Mat­ti Kin­nen kirjoitti:

        “no, Soin­in­vaara kir­joit­ti Ruot­sista, jos­sa ALV on sama 25% kuin Suomessa.”

        Ruot­sis­sa yleinen ALV on hiukan alem­pi kuin Suomes­sa, mut­ta melkein sama. Muut alvit sen sijaan eroa­vat merkittävämmin.

        Ruotsin liike­vai­h­doltaan suurin verkkokaup­pa on Sta­tis­tan mukaan Apotea. Se on verkkoapteek­ki. Suomes­sa resep­tilääkkei­den ALV on 14 %, Ruot­sis­sa 0 %. Itse­hoitolääkkeis­sä Ruotsin ALV on 25 %. Ruotsin toisek­si suurin verkkokaup­pa on H&M, kol­man­nek­si elek­tron­i­ikkali­ike Elgi­gan­ten, neljän­nek­si Apple ja viiden­nek­si Zalan­do. Ikea on kokolistal­la kuudes. 

        Ama­zon on tilas­tois­sa huo­mat­tavasti pieni toim­i­ja Ruot­sis­sa liike­vai­h­dol­la mitat­tuna. Johtuu kai siitä, että sil­lä on tapana kir­jaut­taa liike­vai­h­to­ja etenkin alem­man vero­tuk­sen mai­hin. Ama­zon­han itse päät­tää, minkä maan liike­vai­h­dok­si sen verkkoalustal­ta tehty kaup­pa laite­taan. Ruotsin Ama­zonin verkkokaup­pa-alustal­ta tehty kaup­pakin saate­taan kir­ja­ta sopimuk­sek­si ihan muuhun maa­han ja pos­tit­taakin muus­ta maasta. 

        Ruotsin verkkokau­pat ovat pär­jän­neet suo­ma­laisia huo­mat­tavasti parem­min mm. kir­jakau­pas­sa (mukaan lukien e‑kirjat ja kuun­nelta­vat kir­jat) suo­ma­laisi­in näh­den. Ruot­sis­sa sekä fyy­sis­ten että sähköis­ten kir­jo­jen ja lehtien ALV on 6 %, jos­ta poikkeuk­se­na mm. poli­it­tiset lehdet ja henkilöstöjulka­isut on vapautet­tu ALVista kokon­aan. Suomes­sa ei kir­jakaup­po­ja ole enää mon­taa jäl­jel­lä kivi­jalas­sakaan, ja kir­jo­jen ALV-kan­ta on 14 %.

        Verkkokau­pan ulkop­uolise­na asiana voisi nos­taa yhden järkevän vedon Ruot­sil­ta. Heil­lä on alen­net­tu ALV mm. vaat­tei­den, kenkien, polkupyörien yms. kor­jauk­seen ja huoltoon. Eri­no­mainen asia kier­to­talouden kannal­ta. Suomes­sa on yli kaksinker­tainen ALV niis­sä asiois­sa Ruot­si­in nähden.

  4. Hauskaa pohd­in­taa, mut­ta. Tun­tuu aina niin merkil­liseltä, että jos­sain viiner­ipöy­dis­sä pitäisi päät­tää työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan välis­es­tä asi­as­ta. Ainakin luo­val­la puolel­la kaik­ki tek­i­jät, pro­jek­tit ja fir­mat ovat eri­laisia, ja toimi­va kon­trahti on vain sel­l­ainen, että se tuo lisäar­voa kaikille.

    Julkipuoli on jo hajal­la ja hajoaa vain lisää näistä. Nyt kun seu­raa sote­sek­torin tapah­tu­mia, ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että luo­va tuho on jo käynnistetty:
    ‑palkat nou­se­vat (palkka­har­mon­isoin­ti)
    ‑alueil­ta pois­tuu palveluja
    ‑tehos­tus ja sekoilu ajaa ihmisiä yksityispuolelle

  5. Yleis­ra­dios­sa kun yritetään saa­da aikaan pien­tä luo­vaa tuhoa niin se onkin hal­li­tuk­sen suurista virheistä kaikkein tuhoisin vai miten se nyt olikaan? Miten voi poli­itikko muut­taa näke­myk­sen­sä 180 astet­ta yhdessä vuorokaudessa? Oikeas­t­aan voisit sit­ten kehua tänään miten Ylen indek­sileikkaus on hal­li­tuk­sen suurista aikaansaan­nok­sista kaikkein paras! Taik­ka edes vähän oikeaan suun­taan mut­ta aivan riittämätön!

  6. Tiesithän var­masti että ehdo­tuk­sesi on koko lail­la tarkkaan ruot­salainen Rehn-Mei­d­ner malli (esim https://www.jstor.org/stable/pdf/20778709.pdf). Lisänä alku­peräisessä vielä sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka, jon­ka ansios­ta hyvin tuot­ta­vat yri­tyk­set saa työvoimaa hal­val­la ja niiden kan­nat­taa laa­jen­tua sekä akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka jos­sa mata­lan tuot­tavu­u­den fir­moista työ­paikkansa menet­täneet koulute­taan ja ohjataan parem­min tuot­tavi­in firmoihin.

    Idea on muuten suun­nilleen päin­vas­tainen kuin mm. Osmo Soin­in­vaaran kir­jas­saan “Täystyöl­lisyy­teen ilman köy­hyyt­tä” (muistinko oikein) esit­tämä mata­la­palkkaisen työn tukeminen 🙂

    1. Olet oike­as­sa, että esit­tämäni mata­la­palkkatyön tuki voi hidas­taa tuot­tavu­u­den kasvua, jos opti­mistis­es­ti ole­tamme, että kaik­ki ovat koulutet­tavis­sa tuot­tavaan työhön ja että tämä koulu­tus­in­vestoin­ti on kan­nat­ta­va ottaen huomioon jäl­jel­lä ole­vat työvuodet. Pes­simistisem­mät ole­tuk­set taas tekevät mata­la­pakkatyön tukemis­es­ta järkevää.
      Sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka toi­mi eri­no­mais­es­ti 1980-luvul­la ajaes­saan alas heikko­tuot­toisen tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den, mut­ta 1990-luvul­la ei men­nyt yhtä hyvin teol­lisu­usautomaa­tion joh­dos­ta ja niin­pä meil­lä on nyt läh­es kolminker­tainen tasapainotyöttömyys. 

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että ei tietenkään Marinin hal­li­tus aloit­tanut Ukrainan sotaa mut­ta luon­nol­lis­es­ti Suomen talouden ongel­mat ovat Ukrainan syyn ja myös pan­demi­an seu­rauk­sia. Esimerkik­si val­tion velan koron nousu oli yksi tek­i­jä mik­si Suomen velka­an­tu­mi­nen on taloudelli­nen ris­ki. Kun Suomel­la ei ole omaa val­u­ut­taa on ain­oa tapa sopeut­taa talout­taa bud­jetin kaut­ta. Euroalueen inflaa­tio johtuu Sak­san ener­gia poli­ti­ikas­ta jon­ka mak­su miehek­si Suo­mi jou­tui. Tätä ei kukaan pääse karkuun

    2. Kysymys Roope Uusi­talolle. Eikös Ruot­sis­sa myöhem­min luovut­ti­in Rehn-Mei­d­ner mallista 1990-luvun alus­sa kun Ruotsin por­vari­illi­nen hal­li­tus lakkat­ti kiis­tel­lyt palka­nsaa­jara­has­tot joista tehti­in hold­in­gra­has­tot (Atle ja Bure) jot­ka lis­tat­ti­in pörssi­in. Kun sosi­aalidemokraatit voit­ti­vat vuo­den 1994 Ruotsin par­la­ment­ti­vaalit ei puolue enään ajanut uudelleen palka­nsaa­jara­has­to­ja. Ruotsin työ­markki­noille tuli uusi malli nimeltään Indus­tri­av­talet joka kor­vasi van­han Salt­sjöbadenin tupo­ma­llin. Suomeen täl­läistä Indus­tri­av­tale­tia on yritet­ty jo 20 vuotta.Kun SAK ei suos­tunut neu­vot­tele­maan 2023 ‑2024 vuo­den vai­h­teessa uud­es­ta Indus­tri­av­taletista joudut­ti­in se säätämään eduskun­nan toimes­ta lakina.

  7. Soin­in­vaar­alle kysymys että onko euroalueen inflaa­tio lop­pu­jen lopuk­si oikea mit­tari vai onko oikea mit­tari kunkin euroalueen jäsen­val­tion paikalli­nen inflaa­tio? Kun euroalueel­la ei ole yhteistä bud­jet­tia, vero­tus­ta ja val­tio­varain­min­is­ter­iötä jon­ka kaut­ta kus­tan­nuk­sia hoi­dat­taisi­in juuri tämän takia yksit­täisen jäsen­val­tion oma inflaa­tio ja vero­tus on oikea järkevä mit­tari jol­la mitataan ostovoimaa ja palkko­ja. Esimerkik­si Sak­san korkea inflaa­tio johtuu pääasi­as­sa ener­gian korkeas­ta hin­nas­ta kun Sak­sa sitoi itsen­sä venäläiseen maakaa­su­un joka oli jopa 90% Sak­san ener­gian tuotan­nos­ta. Itse lähti ver­taile­maan Euroalueen inflaa­tio­ta kokon­aisu­udessaan ennen kuin euroalueen val­u­vi­at on korjattu.

  8. San­o­taan että hätä on keksin­tö­jen äiti, ts sil­loin kun on niukkut­ta syn­tyvät parhaim­mat inno­vaa­tiot. Sik­si palkko­jen pitäisi olla sidot­tu­ja tuot­tavu­u­teen niin että jos tuot­tavu­us nousee mak­se­taan bonus koko ryh­mälle. Jos ei nouse, ei mak­se­ta. Palkanko­ro­tusten mak­sami­nen ennakkoon ennenkuin tuot­tavu­us nousee on narul­la työntämistä.
    SAK:n palkkavaa­timuk­set ovat nykyti­lanteessa liian kovia. Suomen kil­pailukyky ei nouse nos­ta­mal­la palkko­ja mut­ta ei myöskään laske­mal­la niitä. Jokaisen jol­la vielä on var­ma työ­paik­ka kan­nat­taa nyt hyö­dyn­tää omia kap­a­siteet­ti­aan ja yrit­tää yhdessä johdon kanssa saa­da aikaan inno­vaa­tioi­ta tai mui­ta keino­ja paran­taa tuot­tavu­ut­ta. Kun selvä tulosta alkaa näkyä on palkanko­ro­tusten aika.

    1. Olen tässä asi­as­sa Sil­fver­ber­gin kansa samaa mieltä että suuret 10% palkan koro­tuk­set joi­ta SAK ajaa ovat liian korkeat. SAK vetoaa Sak­san palkkake­hi­tyk­seen mut­ta uno­htaa maini­ta että Sak­san ostovoiman suurin ongel­ma on korkea ener­gian­hin­ta kun Sak­sa sitoi itsen­sä venäläiseen maakaa­su­un. Korkea inflaa­tio on aina perus­tunut kahdes­ta tek­i­jästä raa­ka-ainei­den hin­to­jan jyrkästä nousus­ta tai sit­ten keskus­pankin rahapolitiikasta.

  9. joo‑o

    No mut­ta nythän ne kasvun avaimet löy­tyivät. Viisinker­tais­te­taan palkkata­so, niin eikös ne huonot yri­tyk­set sieltä katoa pois, ja tuot­tavu­uskin viisinkertaistu.

    Help­poa kun sen osaa.

  10. Olen peri­aat­teesil­la tasol­la samaa mieltä blo­gistin kanssa. Luo­va tuho edis­tyy, kun hal­patyövoima ei sitä estä. Joka tapauk­ses­sa Suomes­sa on varaa paris­sa vuodessa keskimäärin 10 pros­entin palkanko­ro­tuk­si­in ilman, että kil­pailukyky vaarantuu. 

    Mut­ta palkko­jen korot­ta­mi­nen mallil­la, jos­sa luo­van tuhon syr­jäyt­tämien toimeen­tu­losta ei huole­hdi­ta ei joh­da kaikkien kannal­ta parhaaseen ratkaisuun. 

    Jos kat­soo luo­van tuhon suun­nan­näyt­täjä­maa­ta (hyvässä ja pahas­sa) eli Yhdys­val­to­ja, kehi­tys on siel­lä johtanut mie­lenki­in­toiseen tulon­jakokäyrään: siel­lä koti­talouden net­to medi­aan­tu­lo on 69 250 dol­lar­ia, kun se Suomes­sa aun­tokun­nan käytet­tävis­sä ole­va medi­aan­i­t­u­lo oli 36 405 euroa. Toki asun­tokun­nat ovat keskimäärin isom­pia Yhdys­val­lois­sa, mut­ta silti ero medi­aat­u­los­sa on isom­pi kuin BKT per cap­i­tas­sa. Yhdys­val­lois­sa reilu puo­let koti­talouk­sista tien­aa hyvin ja lopuil­la menee huonos­ti. Luo­va tuho on sysän­nyt mon­et elämään köy­hyy­dessä. Jokainen joka kul­kee varsinkin etelä­val­tiois­sa silmät auki, näkee tämän itse.

    Eli paras tas­apaino luo­van tuhon edis­tämisen ja koko väestön hyv­in­voin­nin välil­lä on siel­läkin löytämättä.

    1. Yhdys­val­to­jen luo­vaa tuhoa ja markki­na­t­alout­ta ja tietyn­laista luon­non­va­l­in­taa [=lib­er­al­is­mia] pain­ot­ta­va jär­jestelmä on myös nos­tanut Trumpin val­taan ja kaiken­lainen vas­takkain aset­telu on lisään­tynyt voimakkaasti. Fasis­mi­han myös pain­ot­taa kovasti tietyn­laista kollek­tivis­min ideaalia, me vas­taan he, onko sat­tumaa, että Yhdys­val­lois­sa nousee kur­ju­u­den lisään­tyessä kaiken­lainen viha mui­ta mai­ta ja ihmisiä kohtaan ja val­tio kään­tyy ikään kuin sisäänpäin?

      Lib­er­aalit eivät tietenkään ota yhtään vas­tu­u­ta oman poli­ti­ikkansa ja ide­olo­giansa tulok­sista, kuten nähdään tässä Yhdys­val­to­jen ja Trumpin tapauk­ses­sa jälleen ker­ran main­iosti. Lib­er­aalit usein muis­tut­ta­vatkin fasis­te­ja, korostaen kuin­ka lib­er­al­is­min vas­tus­ta­jat estävät lib­er­al­is­min toimin­nan, ja lisäk­si lib­er­aalit usein kum­masti pitävät ihan luon­nol­lise­na sitä, että parem­mat ihmiset nyt vain saa­vat enem­män ja huonom­mat kuol­e­vat pois eivätkä lisään­ny. Onko nyt siis mikään ihme, että lib­er­al­is­mi johtaakin fasis­min nousu­un? Fasis­mis­sa­han on myös kovasti tätä ‘vahvim­man ja älykkääm­män pyhä oikeus’ siihen tähän ja tuo­hon, mitä moni lib­er­aa­likin usein ajat­telee sisim­mässään samal­la kun kokee pyhää vihaa kohti yhteiskun­taa, val­tio­ta ja velvol­lisuuk­sia kohtaan, jot­ka rajoit­ta­vat yksilöä ja vapaa­ta kil­pailua, luonnonvalintaa.

  11. Mon­et per­ifer­ian työ­paikoista lie­nee aiko­jen saatossa pelastet­tu val­tion tuel­la luo­val­ta tuhol­ta jo mon­ta ker­taa. Jos palkko­jen nousu näitä rupeaisi seu­raavak­si uhkaa­maan, niin mik­sipä täl­lä ker­taa asia olisi toisin?

    Niin kauan kun meil­lä rakaste­taan yri­tys­ten ja aluei­den tukemista, en näe oikein täl­laises­sa köy­denve­dos­sa mieltä. Lop­putu­lok­se­na voi olla, että yri­tys­ten palkanko­ro­tuk­set rahoite­taan verovaroista, joko suo­raan tai yri­tys­ten vero­tus­ta keventämällä.

  12. En ole tästä logi­ikas­ta vaku­ut­tunut. Jos korkeam­man tuot­tavu­u­den työ­paikat oli­si­vat mah­dol­lisia, pitäisi niiden voi­da houkutel­la työvoima parem­mil­la palkoil­la. Luulen, että tämä idea vain kas­vat­taisi työt­tömyyt­tä eikä toisi tilalle tuot­tavampia työ­paikko­ja. Toki keskimääräi­nen tuot­tavu­us voisi nous­ta, kun vähiten tuot­ta­vat työn­tek­i­jät siir­retään kortis­toon tuot­tavu­usti­las­to­ja rumen­ta­mas­ta, mut­ta keskimäärin maa köy­hty­isi. Ja kuten Uusi­ta­lo ylem­pänä sanoikin, tämä idea on aivan päin­vas­tainen kuin Soin­in­vaaran aiem­min aja­ma mata­la­palkkatyön tukem­i­nen (mikä min­ulle vaikut­taa parem­mal­ta idealta).

  13. Rohkea avaus.

    Kuka osaisi laskea mil­laisen loven mei­dän julkiseen talouteen tek­isi tämä mur­rosvai­he? Lisään­tynyt työt­tömyys nopeasti nou­se­vien julkisen sek­to­rien palkka­meno­jen kanssa voisi olla aika fataali kehi­tyspolku julkiselle taloudelle.

    Ja miten varmis­taisimme, että luo­va tuho kos­ket­taa myös julk­ista sek­to­ria tilanteessa, jos­sa keskustelua domi­noi­vat henkilöstömi­toituk­sen kaltaiset konseptit?

  14. Osmo: “Kun ihme­tel­lään, mik­si tuo­tavu­u­den kasvu on Suomes­sa lop­punut, kuu­lun niihin, joiden mielestä ongel­ma on luo­van tuhon puut­teessa. Kun huono­tuot­toiset työ­paikat eivät kaadu, uusia ja parem­pia ei voi nous­ta tilalle.”

    Mut­ta pitääkö paikkansa edes se, etteivät huono­tuot­toiset työ­paikat kaa­tu­isi. Eikö nimeno­maan nyt pan­demi­an ja Ukrainan sodan aikana ole ollut konkursse­ja taval­lista enemmän?

    1. Eikö nimeno­maan nyt pan­demi­an ja Ukrainan sodan aikana ole ollut konkursse­ja taval­lista enemmän? 

      Pan­demia, ener­giakri­isi ja Ukrainan sota oli vielä pien­tä jos ver­taa Suomen talouden suurim­paan vit­sauk­seen eli Orpon hal­li­tuk­seen. Isoim­mat konkurssilu­vut sit­ten 90-luvun oli­vat 2024, kun Orpon hal­li­tus ajoi talouskuripoli­ti­ikallaan Suomen sisä­markki­nat ja julkisen sek­torin totaaliseen kurimukseen.

      1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että nimeno­maan pan­demia, ener­giakri­isi ja Ukrainan sota oli­vat syitä a Suomen talouden ongelmi­in. Orpon hal­li­tus yksinker­tais­es­ti peri nämä ongel­mat Marinin hal­li­tuk­selta. Jos nim­imerk­ki Kil­go­re uskoo että Suo­mi nousisi vain kehit­tämäl­lä 5,5 miljoo­nan asukkaan sisä­markki­noi­ta niin kyl­lä siinä on aika epäre­al­isti­nen näke­mys Suomen talouden koos­ta. Täl­lä het­kel­lä suurim­mat ongel­mat Suomen talouteen tulee ulko­mail­ta jot­ka ovat Sak­san, Kiinan ja Yhdys­val­tain talouden kehi­tyk­set jot­ka ovat Suomen suurimpia vientimaita.

      2. Tarvii myös muis­taa, että kaikessa on viivettä.
        Pan­demi­an ja orpo­nom­ic­sin ongel­mat näkyvät viiveellä.
        Varsinkin kun tuki­aisil­la venytetään sitä tapahtumaa.

      3. Jos nim­imerk­ki Kil­go­re uskoo että Suo­mi nousisi vain kehit­tämäl­lä 5,5 miljoo­nan asukkaan sisä­markki­noi­ta niin kyl­lä siinä on aika epäre­al­isti­nen näke­mys Suomen talouden koosta. 

        En usko.

        Tarvii myös muis­taa, että kaikessa on viivettä.
        Pan­demi­an ja orpo­nom­ic­sin ongel­mat näkyvät viiveellä.
        Varsinkin kun tuki­aisil­la venytetään sitä tapahtumaa. 

        Toki, mut­ta Suomen tämän het­ken taan­tu­ma on EU-alueen pahimpia, ellei jopa pahin. Ukrainan sota ja pan­demi­akin iski paljon pahem­min mon­een muuhun EU-maa­han niiden ollessa paljon riip­pu­vaisem­pia eri­toten Venäjän maakaa­sus­ta, mut­ta silti talous matelee nyt nimeno­mais­es­ti Suomessa.

      4. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että kyl­lä Sak­sas­sa on pahempi taan­tu­ma kuin Suomes­sa joka iskee Suomeen kos­ka Sak­sa on Suomen tärkein kauppakumppani.

    2. Dis­rup­tio kai sisältää idean, että jotain parem­paa tulee tilalle?
      Mik­si Suomes­sa ei tule?

      1. Kom­ment­ti Tokelle. Pan­demi­an aiheut­ta­mat vaiku­tuk­set näkyvät täl­lä esim Itä-Suomen taloudel­lis­es­ta tilanteesta. Ukrainan sodan vaiku­tuk­set ovat paljon suurem­mat. Ukrainan sota näkyy täl­lä het­kel­lä korkeis­sa korois­sa ja euroalueen inflaa­tios­sa etenkin Sak­sas­sa joka on Suomen tärkein kaup­pakump­pani Euroopas­sa. Nämä ongel­mat Orpon hal­li­tus peri Marinin hal­li­tuk­selta. Orpon hal­li­tus nimeno­maan kor­jaa täl­lä het­kel­lä rak­en­teet jot­ka oli­si­vat pitäneet kor­ja­ta jo 15 vuot­ta sit­ten. Sip­ilän hal­li­tus aloit­ti kikyl­lä mut­ta Marinin hal­li­tus muut­ti kaiken. Suurin val­tion bud­jetin ali­jäämän paisut­ta­ja on Sote.

      2. Rahul: “Orpon hal­li­tus nimeno­maan kor­jaa täl­lä het­kel­lä rak­en­teet jot­ka oli­si­vat pitäneet kor­ja­ta jo 15 vuot­ta sit­ten. Sip­ilän hal­li­tus aloit­ti kikyl­lä mut­ta Marinin hal­li­tus muut­ti kaiken. Suurin val­tion bud­jetin ali­jäämän paisut­ta­ja on Sote.”

        Tois­taisek­si mitään kor­jaus­ta ei näy ja vel­ka kasvaa.
        Kokoomus lie­nee keksinyt ikili­ikku­jan: se itse aiheut­taa veronalen­nuk­sil­la val­tion­velkaa ja sit­ten 4 vuo­den välein julis­taa, että nyt on aika lopet­taa velkaantuminen.

        Kuten Sylt­ty toteaa, niin tätä “kur­ju­u­den kaut­ta men­estyk­seen” kon­sep­tia on tes­tat­tu vuodes­ta 2007 läh­tien. Mik­si kansa ei tajua, että kun se ei toi­mi, pitäisi vai­h­taa ideaa?

        Mun mielestä Suomes­sa on koulu­tus rapau­tunut n. vuodes­ta 1993 eteen­päin ja kun muis­sa mais­sa men­nään vas­takkaiseen suun­taan, niin Suo­mi ei voi pär­jätä isol­la vaihteella.

        Kokoomus on salaa päät­tänyt, että tuolle ei voi mitään ja sik­si Suomes­ta pitää tehdä banaanivaltio.
        Hom­ma toimii hyvin: nyt kun on puo­lus­tuskalus­to­bu­u­mi, niin Suo­mi ryhtyy lisäämään pien­im­män jalostusas­teen tuotan­toa: TNT.
        Jäämme odot­ta­maan, kos­ka tek­sti­ili­te­ol­lisu­us palaa Suomeen.
        Luul­tavasti samoi­hin aikoi­hin, kun lukio tulee jälleen maksulliseksi.

        Samaan aikaan Suo­mi pudot­taa ostovoimako­r­jatun kansalais­palkkansa neljä­sosaan USA:n vas­taavas­ta. Hur­raa, lisää säästöä!

      3. Tokelle kom­ment­ti­na että sote on vielä kesken.Suomen velka­an­tu­mi­nen kas­vaa nimeno­maan soteen takia. Tämän on Talous­poli­ti­ikan arvioin­tineu­vos­ton toden­nut. Kokoomus ei ole sanonut että velka­an­tu­mi­nen pitäisi lopet­taa vaan velaan­tu­misen tait­tumi­nen on päämäärä. Tuo­hon nim­imerk­ki Sylt­tyn kom­ment­ti­in voin tode­ta että vuon­na 2007 Suomen val­tion­vel­ka oli vain 30,0 % BKT:sta ja se las­ki 28,0 %:iin vuon­na 2008.Todellisuudessa velka­an­tu­mi­nen nousi vas­ta vuon­na 2020 52,5 %:iin.Tämäkin ei ollut pan­demi­an aiheut­ta­ma velka­na­tu­mi­nen kos­ka vuo­den 2020 bud­jetis­sa ei ollut vielä pan­demi­an aiheut­tamia meno­ja. Ne tuli­vat vas­ta 2021 bud­jetis­sa. Velka­an­tu­mi­nen ei ole sinän­sä ongel­ma vaan korkeat korot. Esim vuon­na 2020 3 kuukau­den korko­jak­son val­tionko­rko oli ‑0,2 % 10 vuo­den korko­jak­solle 0,8 %. Vuodes­ta 2023 val­tionko­rko menot ovat olleet 2,6 mil­jar­dia euroa. Tokelle ja Syltylle kom­ment­ti­na että vuo­den 2023 bud­jet­ti oli vielä Marinin hal­li­tuk­sen bud­jet­ti ja syksyn 2023 bud­jet­ti riihessä, jon­ka Orpon hal­li­tus teki, astui voimaan vas­ta vuo­den vai­h­teessa 2024. Oikeas­t­aan koko vuosi 2023 oli Marinin hal­li­tuk­sen bud­jet­tia. Tokelle voin tode­ta että Suomen ulko­maankau­pan kehi­tys seu­raaa muun muas­sa Kiinan, Sak­san ja Yhdys­val­tain talous­päätök­siä. Koti­maisel­la ostovoiman nopeal­la nousul­la ei Suomen talout­ta saa­da ylös. Pait­si jos men­nään tietenkin Soin­in­vaaran ehdot­ta­maan luo­van tuhon tielle jos­sa jotkut työ­paikat säi­ly­i­sivät ja jotkut katoaisi­vat. Tämä on yksi vai­h­toe­hto mut­ta viimek­si Suomen taloudessa tapah­tui luo­va tuho oli 1991 kun idänkaup­pa romahti.

  15. Mik­sei tämä luo­va tuho toimin­utkaan välil­lä 2008–2015, vaan tuot­tavu­us jun­nasi paikoil­laan, vaik­ka palkat nousi­vat ja työt­tömyyt­tä riitti?

    Jos nyt kokeil­taisi­in samaa, mikä takaa lop­putule­man ole­van eri?

    1. Nim­imerk­ki Syltylle kom­ment­ti­na että ei vuon­na 2008 ollut Suomen taloudessa kovinkaan huono tilanne. Huono tilanne alkoi 2011 Nokian ongelmi­an takia. Tul­loin tapah­tui kyl­lä luo­vaa tuhoa. Palkat Suomes­sa ovat nousseet vuodes­ta 2008 vuo­teen 2020 pan­demi­aan asti jol­loin inflaa­tio kiihtyi jopa 6%:iin mut­ta täl­lä het­kel­lä inflaa­tio Suomes­sa on 1%. Jopa Virossa on korkeampi inflaa­tio kuin Suomessa.

  16. Rahul
    ” Nim­imerk­ki Syltylle kom­ment­ti­na että ei vuon­na 2008 ollut Suomen taloudessa kovinkaan huono tilanne.”

    Nyt mui­s­tat täysin väärin. 2008 oli kyl­lä todel­lakin huono ihan maail­man­laa­juis­es­ti finanssikri­isin takia. Alku­vu­osi oli vielä ok, mut­ta lop­pu­vu­osi olikin las­ket­telua huono ja 2009 tuli ‑8% BKT:hen. Samaan aikaan vuon­na 2007 sovi­tut kovat palkanko­ro­tuk­set astu­i­v­at voimaan.

    1. Nim­imerk­ki Sylt­tylle kom­ment­ti­na että olet oike­as­sa että vuo­den 2009 finanssikri­isin aikana Suomen BKT las­ki 8 pros­ent­tia mut­ta val­tion­vel­ka oli vain 28,0 % BKT:sta. Tätä tarkoitin kun totesin ettei Suomen taloudessa ollut kovinkaan huonoa tilannetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.