Yleisradion alasajo on hallituksen pahimpia toimia

Istu­van hal­li­tuk­sen kauaskan­toisimpia aikaansaan­nok­sia on Yleis­ra­dion pakot­ta­mi­nen supis­ta­maan toim­intaansa. Nyt pois­tuu 309 työ­paikkaa ja jatkoa seu­raa keväällä.

Perus­suo­ma­lais­ten käyt­tämistä puheen­vuoroista selviää, ettei tässä ole kyse niinkään säästöistä, vaan halus­ta vähen­tää fak­tapo­h­jaista tiedonväl­i­tys­tä ja tehdä sitä kaut­ta tilaa toisen­laiselle tiedonväl­i­tyk­selle, sel­l­aisel­la, joka nos­ti Trumpin val­taan. Samal­la tilaa tulee Venäjän infor­maa­tio­vaikut­tamiselle, mikä var­maankin on taha­ton seuraus.

Suo­mi on pieni kielialue. Sik­si tääl­lä tarvi­taan henkeä kohden enem­män rahaa laadukkaan jour­nal­is­min takaamisek­si kuin vaikka­pa Bri­tan­ni­as­sa. Mut­ta se kannattaa.

En väitä, ettei Yleis­ra­dion talouden­pidos­sa olisi mitään arvosteltavaa, mut­ta siitä ei tässä jät­tileikkauk­ses­sa ole kyse.

Todet­takoon, että laatu­jour­nal­is­min tukah­dut­ta­mi­nen kuu­luu ääri­oikeis­ton pelikir­jaan kaikkial­la, niin USA:ssa, Unkaris­sa kuin Venäjäl­läkin. Perus­suo­ma­laisia ymmär­rän, tämähän menee niin kuin he ovat suun­nitelleet, mut­ta kokoomus­ta ihmettelen.

114 vastausta artikkeliin “Yleisradion alasajo on hallituksen pahimpia toimia”

  1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että ei tässä ole kyse vain perus­suo­ma­lai­sista. Heitä on help­po syyt­tää että he muka ovat tiedon vas­taisia. Moni muu media kuten IltaSanomat tar­jo­vat esim erit­täin kat­tavaa tietoa Ukrainan sodas­ta. Sama kos­kee pod­caste­ja. Mik­si Yle ei tuo­ta saman­laista monipuolista kat­tavaa tietoa kuten IltaSanomat tai Youtuben eri pod­castit? Suosit­te­len luke­maan Heik­ki Ven­ton Näkökul­man Verkkouuti­sista otsikol­la Ylen uutiset on kadot­tanut per­in­teisen tehtävän­sä. Minus­ta järkevä keskustelu Ylestä olisi hyvä aloitt­taa. Sitä ei aloite­ta syyt­tämäl­lä perus­suo­ma­laisia tai tuo­maan Trump keskustelu­un tai syyl­listämäl­lä istu­vaa hal­li­tus­ta vaan kat­so­ma­l­la mil­lai­enn Yle on ja mitä se tuot­taa .Suomes­sa on muitakin medioi­ta jot­ka tuot­ta­vat erit­täin hyvää sisältöä. Yle ei ole onnis­tunut kil­paile­maan pod­castien kanssa laadusta.Suomessa ei ole säädet­ty Unkarin kaltaisia medi­alake­ja jos­sa medi­an omis­tus­ta rajoitet­ti­in tai Yleis­ra­dio lakia ei muutet­tu kuten esim Puo­las­sa tehti­in maan yleis­ra­di­olle. Puo­las­sakin ei onnis­tut­tu vaien­ta­maan kau­pal­lista medi­aa joka oli pääasi­as­sa saksalaisomistuksessa.Suomi on pienikieli alue mut­ta tänne tarvi­taan kuitenkin monipuo­li­nen media ei vain Yleä.

    1. Ainakin Youtuben suosi­tut suomenkieliset yhteiskun­nal­liset pod­castit ovat jour­nal­is­tis­es­ti melkoista kuraa ver­rat­tuna YLE:n radio-ohjelmi­in (joi­ta valitet­tavasti YLE:kin on ruven­nut kut­sumaan pod­casteik­si). Youtube-pod­casteis­sa ei ole toimit­ta­jia, vaan “isän­tiä”, jot­ka anta­vat vier­aan paasa­ta kaikessa rauhas­sa sen kum­mem­min haas­ta­mat­ta. Välil­lä sit­ten jär­jestään suuri spek­taakke­li, jos­sa oikeina­jat­teli­ja “ser­vaa” vääri­na­jat­teli­jan. Näi­den kom­ment­tio­sioi­ta masen­tavam­paa luet­tavaa ei löy­dä kuin ehkä Ylilaudalta.

      Suuren asi­avirhep­i­toisu­u­den ja huono­jen yksipuolis­ten argu­ment­tien takia nämä pod­castit eivät väl­itä, vaan syr­jäyt­tävät tietoa. Tiedon vas­taan­ot­ta­mi­nen ei ole aina kivaa. Kivem­paa on kuun­nel­la sitä, mitä halu­aakin kuul­la, mihin näi­den suo­sio perustuu.

      1. Nim­imerk­ki thetalle kom­ment­ti­na että yksi syy mik­si esim Puheenai­heen pod­castis­sa on mah­dol­lista puhua jopa 2 tun­tia johtuu siitä että ne ovat kaik­ki etukä­teen nauhoitet­tu­ja. Ylen moni ohjel­ma on suo­ralähetys jos­sa lähety­sai­ka on 30 min­u­ut­tia. Jos­sain ohjelmis­sa aikaa on 45 tai jopa 50 min­u­ut­tia mut­ta ne ovat nauhoitet­tu ja niitä voi vain kuun­nel­la Areenas­ta. Tuokin riip­puu vieraista mil­laista keskustelua Puheenai­heen pod­castis­sa on. Vieraiden pitäisi itse ymmärtää käytäy­tyä. Onhan Ylenkin TV ohjelmis­sa huu­tamista ja päälle puhu­mista . Puheenai­heen pod­castis­sa tätä on vähem­män kos­ka isän­nät leikkaa­vat pahim­mat koh­dat pois ennen kuin ne julka­istaan. Suo­ras­sa lähetyk­sessä tätä on hiukan teknis­es­ti vaikeaa toteuttaa.

    2. Onko joku ollut kieltämässä Suomes­ta monipuolista medi­aa? Ja onko kukaan muu kuin nykyi­nen hal­li­tus, perus­suo­ma­laiset etunenässä, halun­nut supis­taa nimeno­maan suo­ma­laista suomenkielistä mediaa.

      Ja oletko edes tutus­tunut YLE:n pod­castei­hin? Mainit­setko vaik­ka laadukas­ta suo­ma­laista pod­cas­tia jot­ka päi­hit­tävät YLE:n tar­jon­nan ja laadun. Ja ker­rotko mihin YLE:n pod­castei­hin niitä vertaat.

      1. Koment­ti­na nim­imerk­ki AKK:llle että Puheenai­heen pod­castis­sä tehdään erit­täin laaduskas­ta ohjel­maa johon kut­su­taan erit­täin päte­viä asiantun­ti­joi­ta. Ain­os­taan Ylen ohjelmista esim Ruben Stil­lerin ohjel­ma on Puheenai­heen pod­castin tasolla.

      2. Tehdäänkö Puheenai­heessa ohjelmia myös vas­tu­ullis­es­ti, vai vas­tu­ut­tomasti kuten esimerkik­si Suomen Uutisissa.

        Eli onko tuo media sitoutunut nou­dat­ta­maan Julkisen sanan neu­vos­ton laa­timia Jour­nal­istin ohjei­ta. Ja voiko tuolle alus­taan vaikut­taa kau­pal­lis­es­ti ja vaikka­pa ostaa sieltä tilaa omille pod­casteille. Entä kuka valvoo, ettei Puheenai­heessa välitetä vaik­ka pelkkää pro­pa­gan­daa tai suo­ranaisia valheita.

      3. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että Puheenai­heen pod­cast ei ole per­in­teinen media joka voisi liit­tyä esim Julkisen sanan neu­vos­toon. Suomen Uutiset eivät ole liit­tyneet Julkisen sanan neu­vos­toon kos­ka se on puoluele­hti. Itse asi­as­sa puoluei­den pää-äänenkan­nat­ta­jat ovat hiukan eri ase­mas­sa kuin sitou­tu­mat­tomat medi­at. Tiedän kyl­lä sen että Puheenai­heen pod­castin juon­ta­jat Lee­vi ja Rami ovat yrit­täneet puut­tua val­heel­lisi­in kom­ment­tei­hin. Kaik­ki puheenai­heen pod­castin jak­sot ovat jälkikä­teen tal­len­net­tu­ja joten niitä on muokat­tu ennen julkaisua.

      4. Sitä vaan meinaan, että juuri tuos­ta syys­tä kuuli­joiden kan­nat­taa olla eri­tyisen tarkkana noiden ei per­in­teis­ten medioiden suh­teen. Ne voivat nimit­täin palvel­la ihan mui­ta tarkoi­tus­per­iä kuin vas­tu­ullista jour­nal­is­mia ja niin ne yleen­sä tekevätkin. Silti jotkut ver­taa­vat niitä vaik­ka YLEeen, vaik­ka samal­la ker­to­vatkin ettei niitä kos­ke­ta edes samat sään­nöt eikä vastuullisuus.

        Ja huo­maut­taisin, että myös puoluele­hdet voivat olla vas­tu­ullisia ja kuu­lua julkisen sanan neu­vos­toon. Suomen Uutiset on poikkeus ja sik­si sen sisältöön kan­nat­taa suh­tau­tua eri­tyisen varauk­sel­lis­es­ti, kuten mui­hinkin “medioi­hin” jot­ka eivät lupaa ole­vansa vas­tu­ullisia ja myös sitoudu vastuullisuuteen.

      5. Rahul, mikä estää mitä tahansa julk­ista sanaa har­joit­tavaa (eli julka­isu­toim­intaa, jota pod­castit ovat) liit­tymästä JSN:oon?

      6. “jälkikä­teen tallennettu”
        on muuten oxymoron.
        Kelaas vähän ter­min sisältöä.
        Ehkä “lähetet­ty”? Tai “julka­istu”?

      7. “Ne voivat nimit­täin palvel­la ihan mui­ta tarkoi­tus­per­iä kuin vas­tu­ullista jour­nal­is­mia ja niin ne yleen­sä tekevätkin.”

        Niin, mielipi­de- ja aatea­sioista kun voi kir­joit­taa “jour­nal­is­tis­es­ti” läh­es mitä vaan.
        Kuten vaik­ka HS:n keskus­tan näivettymiskampanja.
        Ja tuolle löy­tyy sit­ten taloudelli­nen peruste: klikkien määrä.

        Kau­palli­nen media tekee sitä, mikä myy parhaiten.

  2. Juuri näin. Suomen Uuti­sista näkee, mitä olisi PS-uutisvälitys.
    Eniten pelkään YLE 1 radiokana­van puoles­ta. Se on itsel­leni paik­ka ikään kuin vetäy­tyä maail­mas­ta ja samal­la saa­da siitä tietoa ja eri­laisia näkökul­mia. Kuun­te­len kaik­ki, asiao­hjel­mat, klas­siset, aamuhartaudet.

    1. Uskon­nol­liset ohjel­mat sais kyl­lä jät­tää kyseis­ten lahko­jen itse toteutet­tavak­si ja levitettäväksi.

      Kun nykyään siihen ei tarvii niitä val­takun­nan ain­oi­ta val­takun­nal­lisia broadcast-kanavia.

      Jotenkin kum­mallista, että kehi­tys on uno­htunut tästä.
      Var­maan kai sik­si, ettei van­hus­ten tarvii käyt­tää “net­tiä”. Pait­ti että kaik­keen tärkeään kuitenkin tarvii. On sit­ten kyse rahas­ta tai ter­vey­destä tai melkein mis­tä vaan.

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että ei Suomes­sa ole vaputet­tu TV tai Radio uutisi­in liit­tyviä lupia . Niihin tarvi­taan Liikenne ja viestin­tävi­ras­ton lupa. Kyl­lä alfaTV oli hake­mas­sa lupaa TV uutisi­in mut­ta yhtiö teki konkurssin ennen kuin lupa oli käsitel­ty Liikenne ja viestin­tävi­ras­tossa. Toke on siinä oike­as­sa että youtube on muut­tanut tiedonväl­i­tys­tä. Toke voi itse etsiä

      2. Tokelle kom­ment­ti koskien 28.1.2025 13:40 viesti­in. Minä voin ihan keskustel­la asi­as­ta oikeial­la tai vääril­lä fak­toil­la mut­ta pyrin kuitenkin siihen että tääl­lä ole­vat keskusteli­jat tark­ista­vat omat ja muidenkin keskustelijoiden näke­my­set mut­ta Nyt Toke voi rauhoit­tua ja keskustel­la asi­as­ta järkevästi ei lähteä kadun miehen tasolle. Sopi­iko näin? Soin­in­vaar­allekin tiedok­si että laatukin tässä blo­gis­sa on pysynyt hyvänä toistaiseksi.

      3. Tokelle kom­ment­ti­na tuo­hon TV ja radi­olupi­in niin tarkoitin tässä kohtaa ohjelmis­to­toim­ilu­paa jon­ka myön­tä Trafi­com eli Liikenne- ja viestin­tävi­ras­to. Voit googlata ohjelmis­to­toim­ilu­van ja saat ainakin kak­si linkkiä Trafi­comin sivuille joista yksi kos­kee Radion ohjelmis­to­toim­ilu­paa ja toinen TV:n Radion ohjelmistotoimilupaa.

      4. Tokelle kom­ment­ti­na että kyl­lä esimerkik­si Alfa TV haki toim­ilu­paa uutisi­in Trafi­comil­ta ennen kuin emoy­htiö teki konkurssi­in. Alfatv oli anten­ni kana­va. Olet siinä oike­as­sa että Nelo­nen oli tähän asti ain­oa tv- kana­va jolle on myön­net­ty lupa uutisiin.

      5. Uutisi­in ei mitään lupia tarvi­ta — päin­vas­toin niiden lähet­tämiseen on annet­tu jopa tukea. Ajat ovat siis hiukan muut­tuneet 80-luvun alusta.

      6. Rahul, tai­dat nyt sekoit­taa uutis­lu­van ja kanavaluvan.
        Uutis­ten lähet­tämiseen ei ole tarvit­tu omaa lupaa sen jäl­keen kun kanaval­la on ollut “oma” kanava.

        Nelo­nen ei tarvin­nut “uutis-lupaa”, kun sil­lä oli lupa oma­lle kanavalleen.
        MTV tarvit­si “uutis-luvan”, kos­ka sil­lä ei vielä ollut omaa kanavaa Kympin uutisille.
        Kun MTV:llä oli oma kana­va, se ei enää tarvin­nut Seit­semän uutisille lupaa.

        Oliko­han AlfaTV ehkä siis vain kaapelis­sa ja haki laa­jen­nus­ta haravaverkkoon?
        Tai ehkä laa­jen­nus­ta haravaverkkolevitykselleen?

      7. Tokelle kom­ment­ti­na että tarkoi­tan kanaval­u­paa anten­nikanav­ille. Tietääk­seni myös AlfaTV, joka oli anten­nikana­va, haki myös uutislu­paa mut­ta ei saanut sitä kos­ka emoy­htiö teki kokurssin.

  3. En ole pere­htynyt, keitä yleltä irti­san­o­taan, mut­ta maa- ja met­sä­talouden har­joit­ta­jana näen, että ylen uuti­soin­ti on näistä pääosin ala-arvoista. Nyt, kun Ollikainen ei enää ole Ilmastopa­neel­in puheen­jo­hta­ja niin maa- ja met­sä­talouden arvostelu on vähen­tynyt. Aikaisem­min yle marssit­ti Ollikaisen parin kuukau­den välin haukku­maan maat­alouden päästöjä ja met­sän­o­mis­ta­jia met­sien nielun tuhoamisesta.
    Yle ltä on puut­tunut täysin kri­ti­ik­ki Ilmastopa­neel­in touhuista. Hil­jalleen ovat muutkin kuin minä havain­neet, että hei­dän nielu­lasken­tansa on puu­ta­heinää. Odotan vielä, että kar­jat­alouden metaani­lasken­ta oikaistaan. Mut­ta ylen toimes­ta siihen tuskin puu­tu­taan. Ei siihen MTK kaan puut­tunut, kun asi­as­ta huomautin.
    Ilmeis­es­ti yle n toimit­ta­jat etsivät omaan maail­mankat­so­muk­seen­sa sopivia ”asiantun­ti­joi­ta” haas­tateltavikseen. Ja jos näi­den asiantun­ti­joiden väit­tämiä jotkut kri­ti­soi­vat niin lyödään tiedev­as­taisu­u­den leima.
    Jostain olen kuul­lut, että usei­den sivistys­maid­en tieteel­lisessä keskustelus­sa sovel­letaan round robin peri­aatet­ta, mut­ta Suomes­sa ei. Ylen jour­nal­is­mi nimeno­maan vahvis­taa tätä yhden totu­u­den linjaa.

    1. Voihan näitä asioi­ta kat­soa mon­elta kan­til­ta. Jos YLE uuti­soi luon­non­va­rakeskuk­sen raportista, minkä jäl­keen met­sän­o­mis­ta­jat ym. met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta elan­ton­sa saa­vat pil­las­tu­vat ansion­mene­tyk­sistään huolestuneina, niin onko se lop­ul­ta YLEn vika? Voi ver­ra­ta myös viestin­tuo­jan ampumiseen: ei saa ker­toa asioista, jot­ka vaaran­ta­vat “kansal­lisen edun”?

      1. Mil­loin Jaakko K on näh­nyt ylel­lä puhut­ta­van esim siitä, että met­sän nielu menee aina nol­laan oli se talous­met­sä tai luonnonmetsä.
        Min­ul­la esim on läh­es 100 vuo­den data met­sieni hakkuista. Hiukan extrapoloimal­la näen, että nuo met­sät ovat taas ker­ran menos­sa nielul­taan nollille. Tapah­tuu n 12 vuo­den päästä. Täl­lä het­kel­lä siel­lä on suo­ras­taan jär­jetön nielu, vaik­ka puu­varas­toa on enem­män kuin Suomen met­sis­sä keskimäärin. Min­un met­säni on ihan hyvä esimerkki­ta­paus Etelä Suomen met­sien kasvudynamiikasta.

    2. Ovatko maa- ja met­sä­talouden har­joit­ta­jat yhdessä päät­täneet„ mil­las­ta sisältöä Suo­mi halu­aa ja toisaal­ta mil­las­ta sen kuu­luu saada?

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että var­maan yksi tek­i­jä olisi se että pod­castit eivät ole Jour­nal­is­tili­iton jäseniä. Läh­es kaik­ki JSN:n jäsenet ovat myös Jour­nal­is­tili­iton jäseniä. Ottaako Jour­nal­is­tili­it­to pod­cast tuot­ta­jat jäseniksi niin se on toinen jut­tu. Asi­aa pitäisi kysyä Jour­nal­is­tili­itol­ta. Per­in­teinen media jakau­tuu käytän­nössä seu­raavi­in kat­e­go­ri­aan printtimedia/ verkko­me­dia ja sähköi­nen media johon kuu­luu TV-kana­vat ja radiokana­vat. Pod­castit ja some ovat näi­den ulkop­uolel­la. Jos joku halu­aa aloit­taa Suomes­sa TV tai radiokan­van hän tarvit­see siihen Liikenne- ja viestin­tävi­ras­ton luvan mut­ta pod­castit eivät tarvitse lupaa. Joten kysymys kuu­luu mikä elin säätelee pod­caste­ja jos se ei ole JSN? Sel­l­aista elin­tä ei ole olemassa.

      2. Kyl­lä ovat. Jos lukee yhdenkin Maaseudun Tule­vaisu­u­den, näkee mil­laises­sa kuplas­sa se poruk­ka elää. Siinä aja­tus­maail­mas­sa Luken tai Syken tutk­i­jat ovat väärässä ja hei­dät tulee hiljentää.

      3. Rahul,
        Tiedän usei­ta pod­cas­taa­jia, jot­ka ovat Jour­nal­is­tili­iton jäseniä.
        Eli yritätkö uudestaan?

        Sanois­in, että kyse ei ole mis­tään muus­ta kuin juur­tuneista tavoista.
        JSN ei oikein osais toimia tuhan­nen yksit­täisen toim­i­jan kanssa.
        Jon­ka takia ei tuu niille toim­i­joillekaan mieleen siihen liittyä.

        Olis tiet­ty hieno kam­pan­ja, jos kaik­ki ryhty­i­sivät liittymään.
        Ja maail­ma pelastuisi.

      4. Lisäkysymys: mik­si print­ti­me­dia ei tarvitse toim­ilu­paa, mut­ta kuu­luu JSN:ään ja sit­ten “uusi media” ei voisi toimia samoin? Miksi?

      5. Yle saa itse kyl­lä päät­tää mitä ker­to­vat maa ja met­sä­talouden asioista. Vas­tu­ulliseen jour­nal­is­mi­in kuu­luu kuitenkin jonkin­lainen totu­udessa pysyminen.

        Hel­posti oli­si­vat esim Ollikaiselta voineet kysyä, miten heinää syövä lehmä voi lisätä ilmake­hän co2 pitoisu­ut­ta. Minä taisin ehdot­taa jollekin toimit­ta­jalle tätä kysymys­tä Ollikaiselle, mut­ta ei kysynyt.

        Hiilin­ieluista voisi­vat val­is­taa tietämät­tömiä, että jatku­va nielu tarkoit­taa met­sien museoin­tia ja sitä myötä met­sä­te­ol­lisu­u­den alasajoa. Nyt, kun vuosikasvu on kään­tynyt pienoiseen lasku­un niin yle on kyl­lä löytänyt ”asiantun­ti­jat”, jot­ka vaa­ti­vat hakkuiden pienen­tämistä ja kier­toaiko­jen piden­nys­tä. Nämä molem­mat toimet tarkoit­ta­vat met­sän ikä­jakau­man van­hen­tamista. Siinä on hiukan ris­tiri­itaa, kun Luke n mukaan nielu oli pienen­tynyt nimeno­maan met­sien ikä­jakau­man van­hen­tu­misen takia.

      6. Lehmät lisäävät metaa­nia, joka on lyhyel­lä aikavälil­lä yli sata ker­taien teholtaan suh­teessa hiilid­iok­sidi­in ja sadan vuo­den lasken­ta-aikanakin 20-kertainen.

      7. Tokelle kom­ment­ti­na ettäkyl­lä yksit­täi­nen pod­castin tek­i­jä voi olla Jour­nal­is­tili­iton jäsen. Mut­ta pod­castit kokon­aisuute­na eivät kuu­lu JSN:nän sääntelyyn.

      8. Tokelle kom­ment­ti­na että radio ja TV uutisi­in tarvi­taan lupa. Kyl­lä kau­palli­nen sähköi­nen media voi toimia Suomes­sa ilman lupaa mut­ta se ei voi lähet­tää uutisia. Esimerkik­si Alfa TV ei koskaan saanut TV uutisi­in lupaa.

      9. Osmo näköjään kään­tää min­un kri­ti­ikki­ni Ilmastopa­neel­in kar­jat­alousasioista metaaniin.
        Minä olen kyl­lä tutus­tunut metaanin ominaisuuksiin.
        Ker­taus lie­nee paikallaan:
        Metaanin ch4 co2ekv arvo on luokkaa 28 IPCC laskennassa.
        Jos metaani polte­taan, soi­h­du­tus, niin co2ekv arvo on n 3,5.
        Tarkoit­taisi, että lehmä tuot­taa nurmea syömäl­lä ja edelleen märe­htimäl­lä aina 3,5 tn co2 yhtä tuot­ta­maansa metaani­ton­nia kohti, Ilmastopa­neel­in mukaan. Nur­mi sisältää vain sel­l­aista hiiltä, joka on otet­tu ilmake­hästä. Lehmä ei voi nurmea syömäl­lä lisätä co2 pitoisu­ut­ta ilmakehässä.

      10. Koti-isä näyt­tää moit­ti­van Maaseudun Tule­vaisu­u­den luk­i­joi­ta. Minä en kuu­lu enää tuon lehden tilaajiin.
        Luot­ta­mus meni aika pien­estä asi­as­ta medi­an yleisen lin­jan kannal­ta. Minä yritin kom­men­toi­da artikke­lia, mis­sä jonkun met­sära­has­ton nokkamies kehui siirtävän­sä rahas­ton bis­nek­set hiilen­si­d­on­taan. Minä yritin kom­men­toi­da, että hyvin hoide­tus­sa talous­met­sässä nielu menee aina nol­lak­si, että mitään hiiliko­r­vauk­sia ei voi mak­saa. Ja jos kier­toaikaa piden­netään niin vuosikasvu hidas­tuu; miten vähen­tyneestä ilmake­hän hiilen­pois­tos­ta voi kor­vauk­sia saada?
        Ei men­nyt kom­ment­ti läpi. Yritin kahdel­la eri sanan­muodol­la. En hyväksy moista sen­su­uria ja lopetin tilauksen.

      11. Rahul, minkälainen juridi­nen enti­teet­ti on “pod­castit kokonaisuutena”?
        Aika epämääräistä?

        Vähän sama kuin sanoisi, että lehdis­tö joko kuu­luisi tai ei kuu­luisi JSN:oon.

        JSN:n jäsenet ovat fir­mo­ja. Pod­caste­ja ja muu­ta “uut­ta medi­aa” (mm. YouTube-videot ja vas­taa­vat) tuot­taa yleen­sä fir­mat. Mikään ei estä näitä hake­mas­ta JSN:n jäseniksi. Tiedätkö sinä, kieltääkö JSN:n sään­nöt henkilöjäsen­ten ottamisen?

      12. Rahul: “Tokelle kom­ment­ti­na että radio ja TV uutisi­in tarvi­taan lupa.”

        Nyt tuli tuu­lah­dus men­neisyy­destä, jon­ka olen kokon­aan unohtanut.
        Onko toi luvan­varaisu­us yhä voimassa?
        Lai­tatko linkkiä laki­in tai vaik­ka tuon alfaTV:n lupakäsittelyyn?

        Miten määrit­televät uutis­lähetyk­sen ja erot­ta­vat sen vaik­ka uutisia “kom­men­toivas­ta” lähetyksestä?

        Muuten, nykytelkkareis­sa on sel­l­ainen kana­va, jon­ka nimi on youtube. Sinne voi jokainen tehdä uutis­lähetyk­sen­sä ilman lupia. Joten tuol­lais­ten lupi­en merk­i­tys piene­nee kuin pyy maail­man­lop­un edellä.

      13. Tokelle kom­ment­ti­na että toden­neköis­es­ti jotkut pod­castit ovat yri­tyk­siä siinä mis­sä ovat medi­at­a­lo. Toki on vapaa-ajal­la tehty­ja pod­caste­ja mut­ta ne ovat sit­ten eri asia. Jos henkiö on esim Jour­nal­is­tili­ito jäsen onhan hän sitoutun­tut työssään media-alal­la JSN:n sään­töi­hin kos­ka Jour­nal­is­tili­it­to on myös sitoutunut JSN:n sääntöihin.

      14. “Kyl­lä kau­palli­nen sähköi­nen media voi toimia Suomes­sa ilman lupaa mut­ta se ei voi lähet­tää uutisia. Esimerkik­si Alfa TV ei koskaan saanut TV uutisi­in lupaa.”

        Lähetys­toim­intaan eet­teris­sä eli ns “anten­niverkos­sa” tarvi­taan lupa. Uutisil­la ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Alfa TV ei lähet­tänyt uutisia (min­ul­la on muis­tiku­va että joskus lähet­ti) kos­ka uutis­toim­inta on kallista.

        Kaapelilähetys­toim­inta ei ole luvan­varaista. Sopimus kaape­li­op­er­aat­torin kanssa riittää.

      15. Aikoinaan, eli 40 vuot­ta sit­ten tv-uutisi­in tarvit­ti­in lupa.
        Jon­ka maikkari sit­ten sai.

        Sitä en enää muista, että tarvit­siko Nelosen uutiset sit­ten vielä saman­laisen luvan.

        Nykyään on tiet­ty “aiwan sama”, olisko lupaa tai ei, uusia tv-kanavia, jot­ka haluisi­vat lähet­tää tv-uutisia ei tule.

        The Times They Are A‑Changin’

  4. Ylen bud­jetista siihen fak­tapo­h­jaiseen tiedonväl­i­tyk­seen kuluu käsit­tääk­seni aika tarkkaan kol­ma­sosa. Jos nimeno­maan siitä on nyt merkit­tävästi leikat­tu, niin mis­sä tämä päätös on tehty?

    Indek­si­tarkas­tusten väli­in jät­tö muu­ta­mana vuon­na ei minus­ta siihen pakottaisi. 

    On fak­ta, että Suo­mi elää yli varo­jen­sa. Kun ter­vey­den­huol­lostakin säästetään, niin vaikea ymmärtää, mik­sei Yleltäkin voisi maltil­lis­es­ti nipistää.

    En ymmär­rä miksi

    1. Ylen bud­jetista siihen fak­tapo­h­jaiseen tiedonväl­i­tyk­seen kuluu käsit­tääk­seni aika tarkkaan kolmasosa. 

      Jos halu­aa vain fak­to­ja, niin sitä varten­han meil­lä on Viralli­nen Lehti:
      https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/list

      Minus­ta se fak­to­jen lis­taami­nen ei kyl­lä ole lainkaan mie­lenki­in­toista, joten mielu­um­min itse mak­san ja käytän Yleä joka tekee muu­takin kuin lis­taa faktoja.

    2. YLE-vero­han oli peri­aat­teessa nerokkaasti suun­nitel­tu; YLEn rahoi­tus vai­htelee kansan tulo­jen mukaan.
      Mut­ta kun pop­ulis­mi onnis­tui tuon unohtamaan.

      1. YLEn rahoi­tus ei vai­htele YLE-veron tuo­ton mukaan — vaik­ka kyl­lä pitäisi. Ylen sivuilta:

        “Ylen saa­ma rahoi­tus tark­iste­taan vuosit­tain. Tark­istuk­sen perus­teena on laki­in perus­tu­va indek­siko­ro­tus, jon­ka tarkoi­tus on kat­taa yleinen palkkata­son ja kus­tan­nusten nousu. Koro­tus muo­dos­tuu elinkus­tan­nus- ja ansiotasoindeksistä.”

        Jopa Ylen enti­nen tj Jungn­er ehdot­ti veron tuo­to­s­ta riip­pu­vaa mallia, kos­ka millekään organ­isaa­ti­olle ei ole hyväk­si jos rahoi­tus joka vuosi paisuu.

    3. YLE-vero määräy­tyy kansan tulo­jen mukaan.
      Joten sen pitäisi siten adap­toitua itses­tään “säästö­tarpeeseen”.

      Mut joo, mun mielestä pieni nip­istys on aina ok.
      Sen pitäisi vain tapah­tua aina vähitellen ja tieto hyvis­sä ajoin etukäteen.
      Ei niin kuin vaik­ka tehti­in asum­istuen kanssa ja vuokra­markki­nat ovat kaaoksesssa.
      8 kuukau­den päästä opiske­li­joil­ta vede­tään asum­is­tu­ki veks ja vieläkään ei ole tietoa paljonko tulee opin­totuen asum­is­lisää tilalle. Ois­pa meil­lä perustuslakituomioistuin!

      Jos YLE on itsenäi­nen toim­i­ja, he saa­vat itse päät­tää, mis­tä leikkaa­vat ja ulkop­uoliset saa­vat vain ulista asiasta.
      Kau­palli­nen puoli saa aikaisek­si vähän uutisi­akin pien­paikkakun­nil­ta, mut­ta viihdet­tä tai kult­tuuria siel­lä ei kau­pal­lis­es­ti tehdä. Joten en väheksy­isi sitä YLEn toim­intaa “asi­a­jour­nal­is­min” ulkopuolellakaan.

      1. “YLE-vero määräy­tyy kansan tulo­jen mukaan.
        Joten sen pitäisi siten adap­toitua itses­tään “säästö­tarpeeseen”.”

        YLE-vero määräy­tyy kansan ja yhteisö­jen tulo­jen mukaan, mut­ta Ylen tulot eivät, kos­ka Yle-vero per­itään val­tion bud­jet­ti­in, ja Ylen bud­jet­timäärära­hat taas tule­vat eri päätök­sel­lä, eivätkä suo­raan riipu mak­se­tu­ista Yle-veroista.

        Yle-veros­ta on vapautet­tu alle 18-vuo­ti­aat, Ahve­nan­maal­la asu­vat (vaik­ka Yle mak­saa ohjelmien­sa näyt­tämis­es­tä myös siel­lä), rajoite­tusti verov­elvol­liset ja kuolin­pesät, kun taas esim. yri­tyk­set ovat Yle-verovelvollisia. 

        “Sen pitäisi vain tapah­tua aina vähitellen ja tieto hyvis­sä ajoin etukäteen.
        Ei niin kuin vaik­ka tehti­in asum­istuen kanssa ja vuokra­markki­nat ovat kaaoksesssa.
        8 kuukau­den päästä opiske­li­joil­ta vede­tään asum­is­tu­ki veks ja vieläkään ei ole tietoa paljonko tulee opin­totuen asum­is­lisää tilalle.”

        Asum­istuen leikkauk­set muuten nimeno­maan on tehty vai­heit­tain ja vähitellen, ja niiden sisältö tämän eduskun­nan osalta on ollut päälin­jausten osalta luet­tavis­sa hal­li­tu­so­hjel­mas­ta jo pari vuot­ta. 1.1.2025 astu­i­v­at voimaan niistä tuor­eim­mat muu­tok­set. 1.8.2025 astunevat voimaan seu­raa­vat muu­tok­set ja lisäk­si hal­li­tus aikoo säätää vielä yleistuen, eli seu­raa­va muu­tos sen jäl­keenkin jo toden­näköis­es­ti tulossa.

        Mitä asum­is­lisän määri­in tulee, niin kyl­lähän ne opiske­li­joiden asum­is­lisän paljouskysymyk­seen on vas­tat­tu jo mon­ta kuukaut­ta sit­ten sil­loin, kun suun­nitel­lut luke­mat 1.8.2025 voimaan astu­viksi asum­is­lisik­si oli­vat julk­isil­la lausun­tok­ier­roksil­la syysku­us­sa 2024:

        “Asum­is­lisän määrä on enin­tään 80 pros­ent­tia kuukau­sivuokras­ta, käyttövastikkeesta
        taik­ka niihin rin­nastet­tavista vuokra­sopimuk­sen tai asum­isoikeussopimuk­sen mukaisista
        kiin­teän suu­rui­sista kuukausit­tai­sista asumismenoista.
        Asum­is­lisää myön­net­täessä asum­is­meno­ja ei ote­ta huomioon:
        1) 370 euron ylit­tävältä osalta, kun opiske­li­jan asuinkun­ta on Espoo, Helsin­ki, Kau­ni­ainen tai Vantaa;
        2) 310 euron ylit­tävältä osalta, kun opiske­li­jan asuinkun­ta on Hyvinkää, Hämeenlinna,
        Joen­suu, Jyväskylä, Jär­ven­pää, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi, Kuo­pio, Lahti, Loh­ja, Nokia, Nur­mi­järvi, Oulu, Por­voo, Raisio, Riihimä­ki, Rovanie­mi, Seinäjo­ki, Sipoo, Siun­tio, Tam­pere, Turku, Tuusu­la, ja Vihti;
        3) 270 euron osalta, kun opiske­li­jan asuinkun­ta on muu kuin 1 tai 2 kohdas­sa mainittu
        kun­ta tai Ahve­nan­maan kunta.
        Jos opiske­li­ja asuu van­hem­mal­taan vuokraa­mas­saan tai van­hempansa omistamassa
        asun­nos­sa, asum­is­lisän määrä on enin­tään 83 euroa kuukaudessa.
        Kansanopis­ton tai liikun­nan koulu­tuskeskuk­sen mak­sullisel­la lin­jal­la opiskel­e­van, oppi­laitok­sen asun­to­las­sa asu­van opiske­li­jan asum­is­lisän määrä on 126 euroa kuukaudessa.
        Ulko­mail­la vuokral­la asu­van ja opiskel­e­van opiske­li­jan asum­is­lisän määrä on 296 euroa
        kuukaudessa”

        Uud­is­tuk­sen odote­taan alen­ta­van eri­tyis­es­ti yksiöi­den kysyn­tää, ja lisäävän kimp­pakämp­pi­en eli käytän­nössä kak­sioiden ja sitä isom­pi­en asun­to­jen suo­sio­ta. Iso muu­tos kohdis­tuu siihen, miten tukea saa­vat ne opiske­li­jat, jot­ka asu­vat parem­pit­u­loisen puoli­son kanssa sekä van­hempi­en lap­sia varten han­kkimi­in asun­toi­hin. Niitä markki­noiti­in vielä pari vuot­ta sit­ten sijoi­tusko­hteena. Tuki van­hem­man omis­ta­maan asun­toon rom­ah­taa 83 euroon, jon­ka myötä vuokraus oma­lle lapselle muut­tuu taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomak­si kun asun­non menot vuokranan­ta­jalle ylit­tävät tulot, joskin osa jatka­nee vuokraamista silti — ja on 83 euroa/kk enem­män kuin mitään. Van­hem­man omis­ta­man fir­man omis­ta­maan ja vuokraa­maan asun­toon sen sijaan sovel­letaan esi­tyk­sen mukaan samaa käytän­töä kuin ulkop­uolis­ten vuokraami­inkin, mikä lisää kan­nustei­ta siihen, että asun­tosi­joit­tamista tehdään suo­ran omis­tamisen sijaan yhtiön kautta.

      2. t, kiitos tiedoista.
        Mä en ollu noi­ta tieto­ja huomannu.
        Tiet­ty ne voivat muut­tua kunnes esi­tys hal­li­tuk­selta oikeasti tulee.

        Mun edelli­nen vuokralainen jou­tui lopet­ta­maan vuokra­suh­teen, kos­ka Kela peru­ut­ti asumistuen.
        Hän oli mak­sanut 2022 kallista opiskelua Ital­ias­sa lap­su­u­de­naikaisten sijoi­tusten myymisel­lä ja oli mak­sanut lukukausi­mak­sut kahdessa erässä. Joten Kela tulk­it­si tuon “tois­tu­vak­si pääo­mat­u­lok­si” ja peru­ut­ti asum­istuen 2024.

        Aika kohtu­u­ton­ta menoa, mut­ta tiet­ty olisi pitänyt ottaa selvää etukä­teen, että mil­loin omaisu­u­den tulou­tus las­ke­taan asum­istuen tuloi­hin. Aikamoinen viidakko.

  5. täy­tynee miet­tiä pidem­pää kom­ment­tia mut­ta yksi lyhyt nyt:

    trump:in hallinto suun­nit­telee wikipedia:n kon­trol­loin­tia muka­mas woke­tuk­sen ja dei:n nimis­sä. todel­lisu­udessa on fak­ta infor­maa­tion kon­trol­li. mut­ta mut­ta, wikipedia ottaa NOLLA dol­lar­ia val­ti­ol­ta. eli siis toimii yksi­ty­is­ten raho­jen varassa.

    1. Nim­imerk­ki qua­si­minuk­selle kom­ment­ti­na että Trumpin hallinto voidaan haas­taa oikeu­teen Wiki­me­dia säätiön toimes­ta jos tuol­lainen sen­su­uri iskee. CNN haas­toi Trumpin hallinnon oikeu­teen vuon­na 2018d kun Valkoinen talo esti CNN:in toimit­ta­jan Jim Acostan pääsyn Valkoisen talon lehdis­töti­laisuuk­si­in. CNN haas­toi Trumpin hallinnon oikeu­teen ja oikeus piti kyseistä toim­intaa perus­tus­lain 1. ja 5. lisäyk­sen vastaisena.

      1. jotenkin tuo kom­ment­ti kuu­lostaa perisuo­ma­laiselta, eli kyl­lä oikeus on tas­a­puo­li­nen, oikeu­den­mukainen ja nou­dataa lakia, ja siihen voi luottaa.

        kun palaan yksis­arvis­ten maail­mas­ta tähän reaalimaailmaan.

        laki on vain niille jot­ka toteut­taa sitä. trump onnis­tui mädän­nyt­tämään hallintoa run­saansti jo ekalla kaudel­la, ja onnis­tui mädän­nyt­tämään myös oikeusjär­jestelmää, mukaan lukien korkein oikeus. voi hyvin olla että trump ja repub­likaan­it saa paljon roskaa läpi vaik­ka olisikin räikästi lain ja perus­tus­lain vastaisia.

        ja jos ei val­takon­stit tehoa, niin voihan joku elon musk rahoil­laan käy­dä osta­mas­sa wiki­me­dia organ­isaa­tion, ja muut­taa sitä, esim teslapedia:ksi.

  6. Kun niin moni on tääl­lä lama-Suomes­sa tiukil­la, niin ei Yle voi olla joku saareke jota ei mitkään leikkauk­set ja säästö­toimen­piteet saa koskea.
    Ja kyse­hän ei ole edes todel­li­sista leikkauk­sista, vaan indek­siko­ro­tusten jäädyttämisestä.
    Tähän asti yle on ollut kuin val­tio val­tios­sa. Ja todel­lakan ei kyse ole mis­tään jour­nal­is­min alasajosta.

    1. Palkko­ja ei hok­sat­tu jäädyt­tää. Ja kos­ka inflaa­tio on ole­mas­sa, vaik­ka per­sut väit­tävät toista ja Trump taas ekaa, niin fudu­ja tulee.

  7. Tämä Yle-kamp­pan­ja alkoi Aamule­hden ja Mat­ti Apusen toimes­ta vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten. AL julka­isi vihaisia pääkir­joituk­sia joi­ta maakun­tale­hdet ja HS julka­isi sel­l­aise­naan. Lisäk­si AL:n audi­to­rios­sa jär­jestet­ti­in tilaisu­us jos­sa Yle käytän­nössä oli syytet­tynä. Jo sil­loin näki että, kun täl­laiset voimat on val­jastet­tu, Yle paine­taan samaan mität­tömyy­teen kuin liv­it, subit, nelos­et ja mitä näitä on.
    Ei AL ja HS lop­ul­ta hyödy itsekkään Ylen kaatamis­es­ta. Ne ihmiset jot­ka ei kat­so töl­löstä muu­ta kuin Onnen­pyörää, ei lue näit­ten hieno­ja pääkirjoituksia.
    Olen samaa mieltä JH;n kanssa: Radio 1 on täyn­nä hieno­ja ohjelmia: aiheet olen­naisia ja monipuolisia, toimit­ta­jat osaavia ja vier­aat paras­ta A‑ryhmää. Tämäkö nyt menetetään?

    1. Näi­hin aikoi­hin itse lopetin suo­ma­lais­ten päiväle­htien tilauk­set. Min­ua ihme­tyt­tää, ettei kukaan ole tehnyt kansalaisa­loitet­ta Ylen rahoituk­sen palauttamisesta.

  8. Olen ollut ykskan­taan blo­gia­r­tikke­liesi kanssa samaa mieltä. Nyt päädyin kir­joit­ta­maan vasti­neen ensim­mäistä ker­taa, kos­ka joudun opponoimaan.

    Pohdin asi­aa vuosi sit­ten HS:n kir­joitet­tua pohjo­is­mais­ten yleis­ra­dioy­htiöi­den bud­jeteista. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010123729.html) Mak­sumuurin taakse pääsemät­tömille tiedok­si: Nor­jan yleis­ra­dioy­htiön bud­jet­ti 98€/vuosi/asukasta kohden, Suomes­sa vas­taavasti 91€, Tan­skas­sa 80€, Ruot­sis­sa 75€ ja Virossa 32€.

    Artikke­lis­sa ei kuitenkaan ollut sum­mia suh­teutet­tuna maan BKT:hen. Täl­löin luvut oli­si­vat: Suo­mi 102,4€/asukas/vuosi, Nor­ja 65€, Tan­s­ka 70€, Ruot­si 70,7€, Viro 79,9€. (toim. huom. BKT-arvot las­ket­tu vuosi sit­ten – väk­ilu­vut päivitet­ty tänään.) Pohjo­is­mais­sa käytetään siis keskimäärin 76,01€ vuodessa yleis­ra­dion rahoituk­seen. Mikäli luvut skaalataan vielä eri maid­en väk­ilukui­hin näh­den, niin mak­su­o­su­udek­si muo­dos­tuu 71,4€.

    Ts. suo­ma­lainen yleis­ra­diotoim­inta vaatii 43,4% enem­män rahoi­tus­ta naa­puri­mai­hin ver­rat­tuna. On siis perustel­tua kysyä: onko sanan­va­paus tai riip­puma­ton tiedonväl­i­tys muis­sa mais­sa jotenkin heikom­mal­la tasol­la – onhan hei­dän yleis­ra­dioy­htiöi­den rahoi­tus­po­h­ja merkit­tävästi pienempi.

    Entä kuvit­teel­lises­sa tilanteessa, jos­sa YLEn rahoi­tus olisi nyt +80% ja hal­li­tus esit­täisi rahoituk­sen supis­tamista nykyiseen +43,4%:aan. Epäilemät­tä tästäkin nousisi haloo ja argu­ment­teina käytet­täisi­in aivan samo­ja perustelui­ta kuin nytkin. Saavute­tu­ista eduista kun ei mielu­usti luovuta.

    Kos­ka YLE ei ole hal­li­tuk­sen tiedo­tusvä­line, herät­tää hal­li­tuk­sen halu kon­trol­loi­da perus­teel­lisia epäi­lyk­siä. Silti olisi kansalaiskeskustelun paik­ka mil­lainen rooli YLEl­lä tulisi olla sisältö­jen tarjoajana.

    Ote­taan muu­tamia esimerkkejä:
    — YLEn han­kki­mat oikeudet NHL-pelien näyt­tämiseen (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008507548.html). Huoli­mat­ta siitä, että sar­jas­sa pelaa suo­ma­laisia se tuskin kiin­nos­taa keskiver­to­suo­ma­laista yhtä paljon kuin esim. jääkiekon MM-finaali. 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka ‑kir­jasi esimerkkiä mukaellen lähetysoikeuk­sien osta­mat­ta jät­tämis­es­tä tuskin koi­tu­isi suur­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Mak­sukanava­paket­te­ja NHL:n seu­raamiseen on tar­jol­la niille keitä se kiin­nos­taa. Koti­mais­ten pääsar­jo­jen jalka­pal­lo- ja jääkiekko-ottelu­iden lähetysoikeuk­sien han­kkimista YLElle en pitäisi niin pahek­sut­ta­vana. Jäisi­hän raha kotimaahan.
    — Jalka­pal­lon MM-kiso­jen lähetysoikeudet (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070199). Jalka­pal­loih­misenä olen seu­ran­nut surul­la mil­laiseen tilaan FIFA, yksi maail­man varakkaim­mista ja kor­rup­toituneim­mista jär­jestöistä, on ajanut sen suurim­man urheilu­ta­pah­tu­man. Qatarin kiso­jen fiaskon ajatelti­in ole­van kään­nepiste, ettei saman­laista ihmisoikeuk­sien polkemista, rahan­haaskaus­ta ja ilmas­ton turmelemista enää hyväksytä. Niin vain kävi, että vuo­den 2034 MM-kisat annet­ti­in Sau­di-Ara­bi­aan. Lie­nee paikallaan kysyä onko verora­ho­jen käyt­tämi­nen v. 2034 lähetysoikeuk­sien ostamiseen enää moraalis­es­ti hyväksyttävää?
    — Sohvape­runat. Menos­sa jo 18. kausi realityhuuhaata.

    Toisaal­ta esimerkik­si YLEn tuot­ta­ma Tubet­ta­vat met­säkone­miehet voi nähdä real­i­ty­hömp­pänä, toisaal­ta taas doku­men­taa­ri­na aikamme mur­rokses­ta ker­to­vista ilmiöistä: elämästä tyh­jeneväl­lä maaseudul­la ja äly­puhe­lin­ten mah­dol­lis­tamista uusista ammateista. 

    Lop­pu­un vielä anek­doot­ti. Tämänkin jour­nal­is­tisen hel­men (https://yle.fi/a/74–20138009) ilmestymi­nen feedi­in tänään sai miet­timään, että ken­ties ilmankin olisi pär­jät­ty. Toivoisin, että YLE, jon­ka ei tarvitse kalastel­la klikke­jä main­os­ra­havir­to­jen toivos­sa, ei alen­tu­isi tekemään täl­laista “hal­paa ja aiv­o­ton­ta” keltaiselle lehdis­tölle tyyp­il­listä sisältöä.

    1. Seu­raavak­si, jos oikeasti halu­taan hah­mot­taa lähi­maid­emme tiedonväl­i­tys­tä, niin pitäisi kar­toit­taa sen kau­pal­lisen puolen toiminta.
      Kos­ka vas­ta sit­ten olisi kokonaiskuva.

      Ryhdytkö hom­mi­in?

      YLEn rooli Suomes­sa on vah­vasti kau­pal­lista puol­ta paikkaa­va, kos­ka sitä kau­pal­lista on niin vähän. Sitä mukaa kun print­ti­me­di­at, sen sijaan, että dig­i­tal­isoi­tu­isi­vat, niin katoavat.
      Eloku­via ei tehtäisi Suomes­sa ilman YLEä var­maan ollenkaan.
      Moni muukin kult­tuuri­sisältö jäisi tekemättä.
      Nyt otet­ti­in pois, anta­mat­ta mitään siitä min­nekään muualle.

      Jos olet sitä mieltä, että YLE tekee väärää sisältöä, niin pitäskö ehkä kek­siä joku tapa, joten sitä sisältöä määrät­täisi­in ulkopuolelta?
      Joka siis tarkoit­taa sen riip­pumat­to­muu­den kadottamista.

  9. -Yleis­ra­dion alasajo
    ‑Fak­tapo­h­jainen tiedonvälitys
    ‑Perus­suo­ma­laiset
    ‑Trump
    ‑JÄTTILEIKKAUS
    ‑Laatu­jour­nal­is­mi
    Tosi­aan, “kivem­paa on kuun­nel­la sitä, mitä halu­aakin kuul­la”. Tuos­sa­han ne tärkeim­mät mainit­ti­in, juuri täl­laista myrkyn­vihreät halu­a­vat kuulla.

    1. Soin­in­vaaran totea­mus on nimeno­maan fak­tapo­h­jainen. Yhdys­val­lois­sa Trumpin nousu val­taan on pitkälti seu­ran­ta sitä, että mies ja hänen puolueen­sa saa­vat vale­hdel­la esteet­tä. Maan media on käytän­nössä muu­ta­man mil­jardöörin hal­lus­sa: vasem­mis­toa edus­taa Amax­onin omis­ta­ja, Bezok­sen omis­ta­ma Wash­ing­ton Post. 

      Suomes­sakin on tilanne, jos­sa medi­aa hal­lit­se­vat Sanomat ja Alma, ja Almakin on heiken­tynyt jo aika huonok­si. Käytän­nössä kym­menkun­ta näi­den yhtiöi­den joh­dos­sa ja omis­ta­jis­tossa istu­vaa ihmistä voi päät­tää, mikä on lehdis­tön yleinen mielipi­de, ja mis­tä maas­sa saa keskustel­la. Yle tarvi­taan tuo­maan medi­ak­ent­tään moniäänisyyttä.

  10. Minus­ta Yleis­ra­dion pitäisi keskit­tyä enem­män ydin­te­htävään­sä: fak­tapo­h­jaiseen tiedonväl­i­tyk­seen, asiao­hjelmi­in ja sivistävi­in ja monipuolisi­in kult­tuu­ri­o­hjelmi­in. Jos jostain on pakko leika­ta, sen pitäisi tapah­tua urheilus­ta ja hömp­päo­hjelmista. Kau­pal­lisil­la kanav­il­la ei juuri muu­ta olekaan.

  11. Jos ain­ut oikeu­tus Ylen hul­vat­toma­lle bud­jetille on fak­tapo­h­jaisen tiedonväl­i­tyk­sen tärkeys voidaanko siis ainakin leika­ta vaik­ka kaik­ki muu Ylen toiminta?

    Ylen voi muuten leikkauk­sis­saan nähdä käyt­tävän kaikkien byrokraat­tien tun­temaa kikkaa: leikkaus tulee aina kohden­taa niin, että hait­ta on mah­dol­lisim­man suuri. Näin saa viestit­tyä päät­täjille, että löysää rahaa ei mis­sään tapauk­ses­sa ole. Tämän takia ensim­mäisenä Yle hark­it­see tutki­van jour­nal­is­min lip­pu­laivansa MOT:n lopettamista.

    Vielä lopuk­si voi tode­ta, että Yleä olisi helpom­pi puo­lus­taa fak­tapo­h­jaisen keskustelun takaa­jana, jos se kon­tribuoisi jotain merkit­tävää täl­lä alueel­la. Itse olen monia vuosia saanut kaiken tietoni päivän­poli­ti­ikas­ta HS:ltä, en sik­si että vas­tus­taisin Yleä vaan, vaan kos­ka en näe että Yle toisi mitään lisää. Nor­maal­isti verora­ho­jen käyt­töä perustel­laan sil­lä että markki­nat jostain syys­tä epäon­nis­tu­vat asian tuot­tamises­sa ja sik­si julkisen val­lan täy­tyy tar­jo­ta kyseinen palvelu. Mitä se Ylen uutis­toim­i­tuk­sen kohdal­la on? Yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävin toim­i­tustyö tehdään muual­la sikäli kuin voin nähdä.

    1. Itse olen monia vuosia saanut kaiken tietoni päivän­poli­ti­ikas­ta HS:ltä, en sik­si että vas­tus­taisin Yleä vaan, vaan kos­ka en näe että Yle toisi mitään lisää. 

      Itsel­lä täysin päin­vas­toin. Olen saanut tyyli­in 5v ajan kaiken tietoni päivän­poli­ti­ikas­ta ja yhteiskun­nal­li­sista aiheista Ylestä ja somesta.

      Lisäk­si, vaik­ka sinä koet että et tarvitse Yleä kos­ka tilaat Hesaria, niin eikö tuo ole aika nai­ivi posi­tio yhteiskun­naliseen keskusteluun?

      Yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävin toim­i­tustyö tehdään muual­la sikäli kuin voin nähdä. 

      Olen eri mieltä. Vaikka­pa mainit­se­masi MOT on selkeästi yksi Suomen merkit­tävimpiä toim­i­joi­ta oikeasti jour­nal­is­tista sisältöä tuot­ta­vana, niin paljon sieltä on tul­lut pal­jas­tuk­sia jot­ka muuten olisi jäänyt tulematta.

      1. Eikö vielä paljon naivimpi kan­ta yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un olekin se, että kos­ka sinä käytät Ylen palvelui­ta muiden pitäisi ne maksaa?

        Mun point­ti oli se, että jos joku väit­tää kansalais­ten tiedon­saan­nin ja siten itse demokra­t­ian ole­van Ylen varas­sa, se on yllät­tävä väite, joka vaatisi vahvo­ja perustei­ta. Sikäli kuin voin nähdä mul­la on HSn ja muiden kau­pal­lis­ten medioiden avul­la kaik­ki akti­ivisen kansalaisu­u­den edel­lyt­tämä tieto ja jos olet eri mieltä voisit esit­tää perustei­ta etkä vain nälviä et onpas naivia.

        MOT on ihan hyvä, mut­ta merkit­tävimp­inä pidän esim. Aarnion tapaus­ta tai Jarno Liskin työtä. Lisäk­si MOT on häviävän pieni osa Ylen bud­jetista, ja ilmeis­es­ti Ylen mielestä myös yksi turhimpia osia kos­ka se oli ensim­mäisenä leikkaus­listal­la. Jos Ylen koko bud­jet­ti olisi niin pieni että se kuluisi MOTh­en, minäkin vas­tus­taisin leikkauksia.

    2. Hesarista on tul­lut kyl­lä niin kes­ki-ikäisen espoolaisen viihdele­hti, ettei se mitenkään voisi kor­va­ta Ylen sisältöjä. En voi edes otsikoi­ta lukea, kun myopinen idiokra­tia nos­tat­taa verenpaineeni.

  12. Min­un käsit­tääk­seni perus­suo­ma­laiset eivät vas­tus­ta Ylen laatu­jour­nal­is­mia vaan Ylen huono­laa­tu­ista journalismia.

    Yle ei kai ole aivan syn­nitön ollut koskaan. Repo­ra­dion maineen useim­mat muis­ta­vat. Itse olen tele­vi­sion kat­somisen vähitellen kokon­aan lopettanut.

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että eikös nimeno­maan JSN ja medi­an sisäi­nen kon­trol­li määrit­tele laadun. Tässä tulee se pää­toimit­ta­jan vastuu.

    1. Jos olet lopet­tanut tele­vi­sion kat­selun kokon­aan, niin kuin­ka pystyt sil­loin arvioimaan YLE:n nyky­istä jour­nal­is­tista sisältöä. Ja jos yhdis­tää nykyisen ylen jotenkin Repo­ra­dioon, niin eikö olisi jo aika miet­tiä, että olisiko jo aika päivit­tää itsen­sä 2020-luvulle.

      Minäkin vas­tus­tan kaikkea huono­laa­tu­ista ja varsinkin vas­tu­u­ton­ta jour­nal­is­mia, jos­ta esimerkkinä ovat mm. sel­l­aiset medi­at kuin Suomen Uutiset, jot­ka eivät edes sitoudu hyvään jour­nal­is­tiseen tapaan ja vas­tu­ulliseen jour­nal­is­mi­in. Valitet­tavasti jotkut jot­ka pitävät YLE:n jour­nal­is­mia huonona, saat­ta­vat samal­la kuitenkin pitää jopa Suomen Uutisia luotet­ta­vana ja hyvänä medi­ana. Sitä ei voi kyl­lä muu­ta kuin ihmetellä!

  13. Perus­suo­ma­lais­ten ja muiden saman­henkisten fen­no­manien tavoite on jo yli 20 vuot­ta ollut YLEn ruotsinkielisen ohjel­matuotan­non vähen­tämi­nen tai lopet­ta­mi­nen kokonaan.
    Ongel­ma on siinä että kaik­ki muu ruotsinkieli­nen media Suomes­sa on mak­sullista taval­la tai toisel­la. Ruotsin TV:tä ei pysty Suomes­sa kat­so­maan Vaasan seu­tua ja Ahve­nan­ma­ta ja län­si-Lap­pia luku­unot­ta­mat­ta. Yhtään ruotsinkielistä kau­pal­lista radiokanavaakaan ei ole ellei sit­ten Poh­jan­maal­la toi­mi joku?
    Toiv­ot­tavasti Kokoomus ja RKP ja KD sen­tään ymmärtävät jar­rut­taa PS:ää että jos jotain leikataan niin leikataan joka sek­to­ril­ta yhtä paljon.

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että eikös SVT :tä voi kat­soa kaapelin kautta?

      1. Voisi­han se olla YLElle halvem­pi ostaa SVT-ktv-kat­selu jokaiselle, joka sitä haluaa?

        Ei sit­ten auta FM-kanaville…

        Onko joku sat­tunut vilkaise­maan ruåt­tinkielis­ten kanavien kuuntelijamääriä?
        Olisko net­tilevi­tys niille nykyaikaa?
        Vai las­keeko Dig­i­tan hin­nat kuin han­hen selästä, kun kaik­ki kana­vat eivät enää muutenkaan mene kaupaksi?

    2. Radio Vaasa on kaksikielinen.
      Osa ohjel­mas­ta on ruot­sik­si ja osa suomek­si, kel­lon­a­jan mukaan.

      Keskimäärin radiokanavia kuu­luu Suomes­sa alueil­la yleen­sä kai vajaa 20. Näistä kak­si on Ylen main­ok­set­to­mia ruotsinkielisiä kanavia, joi­ta vas­taan kau­pal­lis­ten ruotsinkielis­ten paikallis­ra­dioiden olisi han­kala kil­pail­la, kun väestöpo­h­ja muutenkin rajalli­nen. Radio Vaasan ratkaisu on ollut olla kak­sikieli­nen, mikä on ilmeis­es­ti ollut ihan toimi­va paikalli­nen erillisratkaisu.

      1. PK-seudul­la toi­mi 1980–90 luvul­la kak­sikieli­nen Radio Ykkö­nen (Radio Ettan) ja se oli ihan laadukas kana­va mut­ta jou­tui lopet­ta­maan kos­ka meni konkurssiin. 

        YLEn ruotsinkieliset raidokana­vat lähet­tävät aika paljon uus­in­to­ja ja soit­ta­vat musi­ikkia soit­tolis­toil­ta. Sama ohjel­ma saat­taa tul­la mon­ta ker­taa päivässä ja mon­e­na päivänä joten vaikut­taa siltä että toim­inta on jo nyt aika sup­peaa. Kau­palli­nen tar­jon­ta piristäisi ilman muuta. 

        Kyse ei ole siitä etteikö suomen­ruot­salainen ymmärtäisi suomea vaan siitä että musi­ikki­maku on eri­lainen, ja toisalta halu­aisi kuun­nel­la paikallisia uutisia.
        Ruotsinkielis­ten sanomale­htienkin net­tiver­siot ovat mak­sullisia nykyään. Sik­si YLEn ruotsinkieliset net­ti­sivut on tärkeä säilyttää.

      2. Kysypä keltä tahansa nuorem­mal­ta, että miten kuun­nel­laan paikallisradiota.
        Se toinen näyt­tää iPhoneaan ja “täl­lä äpillä”.

        Ei nykyään tarvii mitään “paikallisu­ut­ta”, jos ruotsinkieli­nen sisältö myisi.
        Tai no, main­ok­set pitäs tiet­ty pitää paikallisi­na, kuten radiop­uolel­la tehdään.

      3. Radio­ta kuun­nel­laan nimeno­maan sil­loin kun tehdän samaan aikaan jotain työtä. Joko työ­paikalla tai kotona tai mökil­lä. Net­ti tai puhe­li­men äppi on sel­l­aiseen köm­pelö. Teineille on vaikea selit­tää asia kos­ka he eivät ole tot­tuneet tekemään töitä. (pyy­dän anteek­si asenteellisuutani)
        Osa työ­paikoista jopa kieltää netin tai kän­nykän käytön viihde­tarkoituk­seen sil­loin kun tekee töitä. Lakikin kieltää auton- tai bussinkul­jet­ta­jil­ta kän­nykän käytön ajon aikana.

      4. R.: “Ruotsinkielis­ten sanomale­htienkin net­tiver­siot ovat mak­sullisia nykyään. Sik­si YLEn ruotsinkieliset net­ti­sivut on tärkeä säilyttää.”

        Kuulem­ma mon­et suomenkielisetkin sanomale­hdet ovat maksullisia.
        Pitäskö kaik­ki kansallistaa?

      5. R.Silfverbergsanoo:
        27.1.2025 13:57
        Radio­ta kuun­nel­laan nimeno­maan sil­loin kun tehdän samaan aikaan jotain työtä. Joko työ­paikalla tai kotona tai mökil­lä. Net­ti tai puhe­li­men äppi on sel­l­aiseen köm­pelö. Teineille on vaikea selit­tää asia kos­ka he eivät ole tot­tuneet tekemään töitä. (pyy­dän anteek­si asenteellisuutani)
        Osa työ­paikoista jopa kieltää netin tai kän­nykän käytön viihde­tarkoituk­seen sil­loin kun tekee töitä. Lakikin kieltää auton- tai bussinkul­jet­ta­jil­ta kän­nykän käytön ajon aikana.

        Sun pitäs var­maan käy­dä joskus nykytyöpaikoilla?

        Val­taosa jengistä käyt­tää bt-luure­ja, jos työ vain sen sallii.
        Arvaatko kuun­nel­laanko niil­lä jotain fm-radiota?
        Jol­lain, jol­la on joku van­hanaikainen työhuone, voi siel­lä olla joku radio hyllyssä/ikkunalla. Mis­sään muual­la ei ole.
        Nykyaikaisil­la työ­paikoil­la ei ole mitään “taus­tara­dioi­ta”.
        Jos halu­at sisältöä kuun­nel­la, teet sen omil­la luureillasi.
        Autossa töitä tekeväl­lä tiet­ty hie­man eri tilanne. Hei­dän osu­us mas­sas­ta on kuitenkin pieni.

      6. toke: Kan­natan pub­lic ser­vice tyyp­pisiä mak­sut­to­mia YLEn net­ti­sivu­ja sekä suomen‑, ruotsin- että saa­men kielillä. 

        Suomenkielisil­lä on toki enem­män valin­nan­varaa kuin YLE etsiä mak­su­ton­ta mediaa.

      7. Lisäys: kun mökil­lä on yks radio ja 4 kän­nykkää, niin mitä niistä on kätevä käyttää?
        Pieni bt-kaiutin siir­tyy paikas­ta toiseen paljon helpom­min kuin radio.

        Jos autokus­ki kuun­telee pod­caste­ja tai musi­ikkia, niin mikä siinä on “laiton­ta”?
        Ver­rat­tuna radiokanavien selailu­un ja vai­htelu­un, niin mikä olikaan vaarallista?

        Mä kuun­te­len radio­ta jonk­in­ver­ran. 99%:sti YLE Areenan kaut­ta puhe­limel­la ja ipadillä.
        Onko se “netinkäyt­töä” vai radion kuuntelua?
        Ja ei, Finnpan­elin nor­sun­lu­u­torni ei nyt tar­joa rel­e­vant­tia vastausta.

      8. toke:
        En ole enää työelämässä, sil­loin kun olin jouduin käyt­tämään kuu­lokkei­ta ettei avokont­torin melu häir­it­sisi. Toisaal­ta jos kat­soin jotain videoita tuli esimies huo­maut­ta­maan ja kysymään “mak­saako asi­akas tuosta? “.

        Sel­l­aiset radiokana­vat kuten YLE:n Radio Suo­mi tai Radio Vega on suun­nat­tu sel­l­aisille yli 60-vuo­ti­aille kuten minä joka lait­taa radion päälle ja kuun­telee muiden askarei­den lomas­sa, joko kotona, mökil­lä tai autol­la ajaes­sa, ilman ylimääräisiä napin painal­luk­sia. Äänen­tois­tokin on parem­pi kuin jos­sain BT kaiut­times­sa. Autol­la ajaes­sa laki kieltää kän­nykän käytön. Autora­dion käyt­töli­it­tymä on helpom­pi kuin kännykän.

      9. R., väärin.
        Lain mukaan moot­to­ri­a­joneu­von kul­jet­ta­ja ei saan ajon aikana käyt­tää viestin­tävä­linet­tä siten, että pitää sitä kädessään.
        Kaik­ki toim­inta esim. ratin tai koje­lau­dan käyt­töli­it­tymän kanssa on sallittua.
        Pod­castin val­in­ta ei ole vaar­al­lisem­paa kuin radiokanavan.
        “Hei Siri, ker­ro R:lle, että bt-luurien käyte­ty­impiä omi­naisuuk­sia työelämässä on vas­tame­lu­toim­into. Lisäk­si fm-äänen­laatu häviää korkealaa­tuiselle dig­i­taaliselle streamille. Kaiut­ti­men kyky ja laatu tois­taa ään­tä ei rajoitu yhtey­den mukaan. Ainakaan jos on käytössä uudem­pia bt-profi­ile­ja ja van­hoil­lakin ero on mar­gin­aa­li­nen. Jos ostat huono­laa­tuisen bt-kaiut­ti­men, niin ongel­ma on siinä kaiut­times­sa, ei bt-yhteydessä.”

    3. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että BBC Sounds sovel­luk­sel­la voi kuun­nel­la Suomes­sa mak­sut­ta BBC:in radio kanavia. Itsel­läni on tuo sovel­lus puhelimessa.

  14. Fak­tapo­h­jainen? Laatu­jour­nal­is­mi? Yleis­ra­dio? Eiväthän nämä kolme ole yhdis­tyneet enää vuosikausiin.

    Yleis­ra­dion ker­ta toisen­sa stu­dioon raa­haamille “asiantun­ti­joille”, joiden taus­ta uno­hde­taan ker­toa, nau­ra­vat jo nau­ris­maan aidatkin.

    “Hauskin­ta” tässä farssis­sa on se, että nyt kun pitää kar­sia, niin tämä laatu-fak­ta-Yle kar­sii täysin väärästä päästä. Turha asen­teelli­nen hömp­pä on ja pysyy.

    1. Yleis­ra­dion ker­ta toisen­sa stu­dioon raa­haamille “asiantun­ti­joille”, joiden taus­ta uno­hde­taan ker­toa, nau­ra­vat jo nau­ris­maan aidatkin.

      Tämähän se, että aina samo­jen asiantun­ti­joiden suus­ta saa aina A‑studiossa kuul­la aina saman tari­nan. Esimerkik­si NY Times, lib­er­aal­ista poh­javireestä huoli­mat­ta, julkaisee sään­nöl­lis­es­ti “diver­si­ty let­ters” niin että luk­i­jakun­ta välil­lä altistuu myös poikkeav­ille näke­myk­sille. Pääsy tähän kun­ni­a­nar­voisaan medi­aan myöskin ilmeis­es­ti panee vierail­i­jat ilmaise­maan ajatuk­sen­sa huo­litel­lusti perustel­tuna ja hyvin kirjoitettuna.

      Ei niin etteivätkö muut­tumat­tomat tosi­asi­at aina tuot­taisi saman tari­nan, ja esimerkik­si ome­nat putoaisi puus­ta aina samal­la tyl­säl­lä taval­la, mut­ta kyl­lä maail­man­poli­ti­ikan tai tule­vaisu­u­den ylipään­sä ennus­tamises­sa aika diver­gen­titkin kehi­tysku­lut ovat mah­dol­lisia. Kari Suo­ma­laisen käsite ‘sop­uli’ on muut­tunut hie­man ilmi­a­sul­taan mut­ta ei per­im­mäiseltä luonteeltaan.

      Sit­ten min­ua har­mit­taa sekä YLEssä että HSssä oikeasti tärkei­den asioiden hau­tau­tu­mi­nen kaiken­laisen höm­pän ja humpuukin sekaan. Mer­co­sur-sopimuk­ses­ta ja sen geopoli­it­tis­es­ta merk­i­tyk­ses­tä olisiko ollut yksi lyhyt uuti­nen. Salt Typhoon ‑hakkeroin­nista ainakaan HSssä ei yhtään mitään. Sen merk­i­tys ei HSn tai YLEn kaut­ta aukea että Oreshnik:in tapaiset ohjuk­set kon­ven­tion­aal­isil­lakin tais­telukär­jil­lä pian uhkaa­vat jokaista kohdet­ta Euroopas­sa taval­la johon Euroopal­la ei ole mitään mil­lä vas­ta­ta, niin että Venäjä Kiinan kanssa voi keskit­tyä ilmas­to­muu­tok­sen avaami­in val­tavi­in mah­dol­lisuuk­si­in Ark­tik­sel­la ja ehkä Siperiassa. 

      Sen sijaan silmi­in osui HS:ssa kuin­ka prinssi William tar­josi kal­jat jalka­pallo­faneille pubis­sa, tai kuin­ka Nicole Kid­man juo maitoa jos­sain por­nah­tavas­sa leffassa.

      Toki syy voi olla että dig­i­taalises­sa medi­as­sa joka jut­tu näkyy samankokoise­na, kun taas paper­ile­hdessä juorut ja viihde­pläjäyk­set oli­vat pienel­lä prän­til­lä nurkissa.

      No, kat­so­taan osoit­tau­tuuko Uusi Jut­tu niin hyväk­si että Hesarin voisi dumpa­ta. Vähin­täänkin kil­pailu on hyvästä, näin (uutis­ten) kulut­ta­jan vinkkelistä.

  15. Aikalail­la samal­la tasol­la se rahoi­tus on muiden pohjo­is­maid­en kanssa. Iso maa tarvit­see alue­toim­i­tuk­sia ja lähetys­mak­sui­hin menee rahaa. Oma­l­la lähetysverkol­la pär­jäisi vähem­mäl­lä rahal­la. Lisäk­si on vielä monikielisyys. Per­sut tykkäävät ver­ra­ta luku­ja Viroon, ehkäpä tahal­laan virheel­lis­es­ti. Viro on läh­es 10 ker­taa pienem­pi maa ja väk­ilukukin vain neljännes Suomes­ta. Val­tion taloudessa ja kansalaisen kukkarossa näil­lä “säästöil­lä” ei ole mitään vaiku­tus­ta. Yle-vero on yhtä kor­vamerkit­tyä kuin lupa­mak­sut aikanaan. Tiet­ty jäädy­tys säästää veron­mak­sa­jan koro­tuk­sil­ta. Luul­tavasti val­ti­olle tulee net­to­tap­pio, kos­ka oletet­tavasti ali­hank­in­ta­palveluista kar­si­taan. Ison asi­akkaan menet­tämi­nen saat­taa hel­posti kaataa pk-yri­tyk­sen tuol­la alalla.

  16. Yleltä ei ole leikat­tu. Siltä jäädytet­ti­in tule­vaisu­u­den indek­siko­ro­tuk­sia. Päätös tule­vien indek­siko­ro­tusten jäädy­tyk­ses­tä ei ollut hal­li­tuk­sen, vaan kaikkien puoluei­den (ml Vihrei­den pl Liike Nyt) yhteinen päätös. Ylen kuluista alle puo­let on henkilöstöku­lu­ja, joten se olisi voin­ut säästää myös muil­la tavoin. Parhain asiantun­ti­ja, eli Ylen johto päät­ti että henkilöstövähen­nys on täl­läk­er­taa järkevin tapa. Yksi­ty­is­ten taho­jen omis­tamis­sa yri­tyk­sis­sä tun­tuu ajat­telu ole­van, että resursse­ja pitää aina ja lakkaa­mat­ta uudelleen­su­un­na­ta järke­vimpi­in käyt­töko­hteesi­in riip­pumat­ta siitä, miten bisnes sujuu ja onko aku­ut­ti pula rahoituk­ses­ta vai ei. Toim­i­tusjo­hta­jan ei pidä olla mak­si­maalisen rahankäytön puo­lus­ta­ja ja lob­baa­ja omis­ta­jien suun­taan kuten julkises­ti omis­te­tuis­sa yhtiöis­sä usein tun­tuu ole­van asian­lai­ta. Toim­i­tusjo­hta­jan tulee lakkaa­mat­ta arvioi­da omis­ta­jan kanssa tuot­taako raha parhait­en yri­tyk­sessä vai onko järkevämpi palaut­taa varo­ja omis­ta­jille käytet­täväk­si johonkin järkeväm­pään käyt­töko­hteeseen. Julkisen sek­torin suuret yri­tysomis­tuk­set johtaa huonoon gov­er­nanceen ja tämä vie paljon teho­ja suomen elinkeinoelämästä.

  17. Joc­ka Träskbäck Twitterissä:

    1. Ensin­näkin Yleis­ra­di­ol­ta ei ole leikat­tu euroakaan, vaan sen bud­jetista jäädytet­ti­in tule­vaisu­u­den indek­siko­ro­tuk­sia. Toisin sanoen Yleis­ra­dion bud­jet­ti ei ole nyt pienen­tynyt lainkaan.

    2. Toisek­si päätös tule­vien indek­siko­ro­tusten jäädy­tyk­ses­tä ei ollut Orpon hal­li­tuk­sen, vaan kaikkien puoluei­den yhteinen. Sitä oli­vat siten tekemässä myös vihreät, demar­it ja vasem­mis­toli­it­to. Ja päätös oli perustel­tu, sil­lä julki­nen medi­a­mono­li­it­ti ei voi olla immuu­ni tule­vaisu­u­den säästötoimille.

    3. Kol­man­nek­si Yleis­ra­dio päät­ti itse toteut­taa juuri irti­sanomiset, eikä säästää niiden sijaan muual­ta. Yleis­ra­dion mukaan juuri nämä irti­sanomiset ovat tehokkain tapa säästää, vaik­ka muitakin keino­ja olisi ollut tar­jol­la. Niistä tarkem­min alla. Yleis­ra­dios­sa ylimääräistä kuor­maa ei mielestäni ole ker­tynyt toimit­ta­jien kesku­u­teen, vaan aivan muille alueille, niin san­otusti jour­nal­is­min ulkopuolelle.

    4. Mikäli Yleis­ra­dio päät­tää nyt irti­sanoa juuri toimit­ta­jia ja/tai lakkaut­taa suosit­tu­ja ohjelmia, voi kyseessä olla niin san­ot­tu Wash­ing­ton Mon­u­ment ‑ilmiö. Siinä säästö­toimia tehdään pide­ty­im­mistä tuotan­noista, jot­ta yleisön mielip­i­teel­lä saataisi­in pain­os­tet­tua päät­täjiltä lisää rahaa. Näin teki äsket­täin onnis­tuneesti myös museovirasto.

    1. 4. on tot­ta kaikissa tilanteissa.
      Vomme uskoa sen puoles­ta tai vas­taan, mut­ta kos­ka emme voi tietää asi­aa tarkem­min, on eri­no­maisen help­poa syytellä.
      Toisaal­ta suosit­tu­ja ohjelmia lopete­taan ilman leikkauk­si­akin. Ei jokaisen ohjel­man tarvitse val­ua surkeak­si ja vas­ta sit­ten tul­la lopetetuksi.

  18. “Samal­la tilaa tulee Venäjän infor­maa­tio­vaikut­tamiselle, mikä var­maankin on taha­ton seu­raus.” OS
    Yle ker­too juuri, että suurin osa nuorisos­ta saa uutisen­sa Kiinan omis­ta­mas­ta Tik­Tok­ista: https://yle.fi/a/74–20139349
    Tässä ei ole mitään tahatonta.

  19. Yleis­ra­dion ei olisi ollut mikään pakko irti­sanoa toimit­ta­jia. Yle nyt tässä tahal­laan leikkaa kaikkein tärkeim­mästä eli käyt­tää hyväk­si Wash­ing­ton Mon­u­ment Syndroomaa.
    Yle voisi säästää vaik­ka lopet­ta­mal­la jalka­pal­lon MM-kiso­jen tele­vi­sioin­nin. Verora­hoil­la ei pidä ostaa kor­rup­toituneelta FIFA:lta TV-oikeuksia.

    1. Johta­jia voi aina syyt­tää keski­jo­hdon suojelusta.
      Kaikil­la organ­isaa­tioil­la on kuitenkin rakenne ja keski­jo­hdon pois­to vaatii erit­täin suuren urakan organisaatiossa.
      Joten eihän sitä nopei­den YT:den maail­mas­sa tehdä.

      Ohjel­ma­toim­inta ei voi olla “ite­seo­h­jau­tu­vaa”.
      Olet­taisin, että myös keski­jo­htoa supistetaan.
      Kor­jatkaa ihmeessä, jos oon väärässä.

  20. Kyl­lä. Inflaa­tio lie­nee lähivu­osi­na noin 2%. Nos­tat kyl­lä hyvän pointin esille. Leikkaus-keskustelus­sa ei ole päätä-eikä-hän­tää niin kauan kun jokaisel­la on oma määritelmässä siitä mikä on leikkaus. Minä määrit­telin sen niin että leikkaus on sitä että menomo­mentin eurot vähenevät. Toke taisi määritel­lä sen niin että leikkaus on sitä että menomo­mentin eurot vähenevät _inflaatiokorjatusti_. Ilmeis­es­ti on ole­mas­sa kol­maskin määritelmä. Nimit­täin, olen kuul­lut että “hal­li­tus leikkaa hyv­in­voin­tialueil­ta”, vaik­ka viimeisim­män julkisen talouden suun­nitel­man mukaan hal­li­tus kas­vat­taa hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus­ta Marinin viimeis­es­tä 2023 (25.7mrd€) Orpon viimeiseen 2027 (30.3mrd€). Eli 30.3–25.7=4.6mrd€ = +~18% eli näil­lä näkymin merkit­tävä lisäys inflaa­tioko­r­jat­tunakin. Minkä määritelmän mukaan “hyv­in­voin­tialueil­ta leikataan”?

    1. Min­un eli­naikanani hin­nat ovat nousseet 24-ker­tais­es­ti. Väitätkö todel­la, että ei olisi mitään leikkaus­ta, jos hin­nan koro­tus­ta ei ote­ta määrära­hois­sa huomioon?

      1. Tärkein­tä var­maan tolkulliselle keskustelulle, että on yhteinen ter­mi­nolo­gia: sovi­taan sit­ten, että leikkaus on sitä että menomo­ment­ti­in kohdis­tuu leikkaus, mikäli sen budjetti/määräraha supis­tuu (kus­tan­nus­ta­son nousul­la kor­jat­tuna). Noin määritel­tynä Yleltä tosi­aan leikat­ti­in. Hyv­in­voin­tialueil­ta tämä hal­li­tus ei ole leikan­nut eikä leikkaa, päinvastoin.
        Tuos­ta määritelmästä huokuu ajat­telu, että jokaisel­la menomo­men­til­la on oikeus ker­ran myön­net­tyyn reaaliseen tasoon. Ter­veel­lisem­pää olisi kat­soa pikem­minkin joka vuosi “puh­taal­ta pöy­dältä” mihin julkisen sek­torin kan­nat­taa panostaa.
        Jos ajat­telu on että jokaiselle momen­tille annet­takoot ker­ran myön­net­ty rahoi­tus reaaliar­voise­na, niin sit­ten tarvit­taisi mark­ka ja deval­vaa­tiot, joiden avul­la vält­tämätön “siivous” tulisi mah­dol­lisek­si. Arvatenkin sit­ten alka­isi kuu­lua vaa­timuk­sia, että menomo­ment­tien reaaliar­voisen rahoituk­sen on pysyt­tävä vakiona _dollareissa mitattuna_, muu on jul­maa leikkaamista.

    2. Hyv­in­voin­tialuei­den tarve lisära­hoituk­selle oli tiedos­sa kauan aikaa sit­ten ja sik­si määrära­ho­ja on nos­tet­tu ja tarvearvio­ta kokoa­jan päivitetty.
      Joten voisi kuvail­la tarkem­min, että “koro­tuk­sia on leikattu”.
      Vähän niinku luvat­tu, mut­tei kuitenkaan päätetty.
      Peruspolitiikkaa.

  21. Tykkään kuun­nel­la radion puheo­hjelmia autossa. Jostain syys­tä tääl­lä itä­suomes­sa on usein valit­ta­vana joko viihde­hömp­pää, uskon­nol­lisia kanavia tai venäläisiä kanavia. Näistä val­it­sen venäläisen. 

    Ehkä sil­lä on jotain tekemistä sil­lä, mil­loin ajan, mut­ta oma­l­la kohdal­la näin

    1. Yle Puheen lopet­tamista ei edes perustel­tu mil­lään säästöil­lä. Se tapah­tui ennen kuin mitään säästö­tarvet­ta edes oli. Itse puheo­hjelmien eli “pod­castien” määrä ei vähen­tynyt, joten mah­dolli­nen säästö tuli vain jakelukus­tan­nuk­sista, mikä on val­takun­nal­lisel­la radiokanaval­la enem­mänkin sato­jen tuhan­sien kuin miljoon­alu­okkaa. Ja tämän kaiken hallintoneu­vos­to kumileimasi­me­na hyväksyi!

      Veikkaisin että Yle Puheen jakelukus­tan­nuk­set oli­vat samaa luokkaa kuin Mer­ja Ylä-Antti­lan palk­ka (350 000€)

      1. Yle Puheen sisältö oli suurek­si osak­si täysin luoka­ton­ta, mikä lie­nee ollut yksi syy. Ehkä tässä maas­sa ei vaan ole riit­tävästi ihmisiä täyt­tämään yhtä kanavaa mielekkäil­lä mietteillä.

    2. YLEn pitäisi tiet­ty kehit­tää Areenaa enem­män / nopeammin.

      Jol­loin jokainen voi nopeasti ja kätevästi tehdä itselleen oman Radio Puheen.

      Eka askel tuos­sa tiet­ty on, että jos ei onnis­tu tau halua ite vali­ta niitä ohjelmia, niin äppi osais per­son­oidusti ran­dom-valikoi­da niitä ohjelmia.
      Mon­tako­han vuot­ta tää on ollu tekeillä?
      Onko joku jo päässyt kokeilemaan?

      Isoil­la sisältöalus­toil­la toi on tiet­ty ollu se ole­mas­saolon lähtökohta.

  22. Edelleen has­sun­hauskaa, että kom­menteis­sa YLEn leikkauk­sia kan­nate­taan ja vas­tuste­taan se mukaan, mitä ite tykätään YLEn sisäl­löstä, luokat­tomas­ta ja luokallisesta.

    Jos muuten mikään ei kel­paa, niin kan­nat­taa tehdä se sisältö itselleen ja jopa muillekin ihan itse.

  23. Klikkiot­sikko Ylestä Soin­in­vaar­al­ta, sorry. 

    Yleis­ra­dion “alasajos­ta” ei nyt ole kyse, ei lähel­läkään. Säästö­jen ja työ­paikko­jen vähen­tymisen jäl­keenkin YLE edelleen yksi suurim­mas­ta helsinkiläi­sistä työ­paikoista ja maamme ylivo­maisin sähköi­nen media.
    Ja hyvä niin. Kun maan talous para­nee, bud­je­toin­ti­ta­son voisi palauttaa. 

    Itse olen kuitenkin edelleen jäänyt ihmettelemään mihin perus­tuu ettei YLE:n tark­ka bud­jet­ti meno­er­i­neen, val­tion­laitok­se­na, ole avoin­ta dataa ja kaikkien kansalais­ten vapaasti luet­tavis­sa esimerkik­si netissä.
    Tätä outoa salaus­ta voisi vaikka­pa MOT-ryh­mä tutkia.
    Mihin laki­in se perus­tuu jne. Vaikea uskoa että asialle olisi lail­lista perustetta.

    Olisi kun­ni­alli­nen teko ja klas­sista jour­nal­is­mia, jos tämä tutki­va jour­nal­is­mi tulisi oman talon sisältä.

    1. Tätä outoa salaus­ta voisi vaikka­pa MOT-ryh­mä tutkia. Mihin laki­in se perus­tuu jne.

      Tietenkin kir­jan­pito­laki­in, jon­ka mukaan osakey­htiön tilin­päätök­sessä vaa­di­taan vain tuloslaskel­man ja taseen luvut yleisel­lä tasol­la, ei tiliko­htaisia tieto­ja. Yle­hän on osakeyhtiö.

      Jonkin ver­ran keskustelu­a­han on viime vuosi­na käy­ty siitä, että yleinen peri­aate vira­nomais­ten toimin­nan julk­isu­ud­es­ta osit­tain mitätöi­tyy mm. kun­ta­palvelu­jen lisään­tyvän yhtiöit­tämisen kaut­ta, kos­ka julk­isu­us­la­ki ei koske yhtiöitä. Ylen kohdal­la pätee sama. Minus­ta julk­isu­us­lain voisi ulot­taa koske­maan myös julk­ishyödykkeitä tuot­tavia yhtiöitä, mut­ta se taas ei sopisi nyky­isille hal­li­tus­puolueille, kos­ka ne vieras­ta­vat ide­ol­o­gi­sista syistä julk­isu­us­pe­ri­aat­teen laa­jen­tamista. Ja niin­pä Yle on niiltä tässä suh­teessa “tur­vas­sa”, vaik­ka ne ide­ol­o­gi­sista syistä vieras­ta­vat myös Yleä.

      1. YLE on kuitenkin niin iso yhteiskun­nalli­nen toim­i­ja ja vaikut­ta­ja, lisäk­si oma­l­la eri­ty­isverol­la rahoitet­tu, että olisi jo eet­tis­es­ti oikein, että se julka­i­sisi tarkan bud­jet­tin­sa avoime­na datana.
        Kun näin ei tehdä, on turha valit­taa näke­myk­siä ja käsi­tyk­siä mihin kaik­keen YLE resursse­jaan “tuh­laa.”
        Hallinto­ta­so on ainakin todel­la iso. Pääl­likkövil­inää riittää. 

        YLE on toki Oy paper­il­la, mut­ta yhteiskun­nan laitos ja insti­tuu­tio se de fac­to on. Ja sil­lähän se ase­maansa perusteleekin. Bud­jet­ti julkisek­si olisi todel­lakin kohtu­u­vaa­timus. Salaami­nen avoimes­sa yhteiskun­nas­sa ei ole tätä päivää varsinkaan jos on yhteiskun­nan laitos 100 prosenttisesti. 

        Julka­istaa­han kansane­dus­ta­jien joka iki­nen tak­si­matkakin sentin tarkkuudella.

      2. Tarkoi­tatko, että Yle jou­tu­isi ker­tomaan Maikkar­ille, mil­lä hin­nal­la se ostaa esimerkik­si urheiluk­il­pailu­jen tele­vi­sioin­tioikeuk­sia, mut­ta Maikkarin ei tarvit­sisi ker­toa Ylelle?

      3. Tom­mi Uschanov kir­joit­ti: “Tietenkin kir­jan­pito­laki­in, jon­ka mukaan osakey­htiön tilin­päätök­sessä vaa­di­taan vain tuloslaskel­man ja taseen luvut yleisel­lä tasol­la, ei tiliko­htaisia tieto­ja. Yle­hän on osakeyhtiö.”

        Muuten en ota nyt tähän asi­aan kan­taa, mut­ta tark­istin nyt miten Yle vuosik­er­to­muk­ses­saan tilin­päätösti­eton­sa julkaisee, ja yllä­tyin. Näköjään avoimuu­den kannal­ta tilanne on tosi­aan oikeastikin erikoinen. Ylen netis­sä julkaise­mas­sa varsi­naises­sa tuloslaskel­mas­sa vuodelta 2023 on vähiten rive­jä, mitä olen koskaan Suomes­sa näh­nyt minkään miljoon­alu­okan liike­vai­h­don fir­mas­sa. Yhden työn­tek­i­jän osakey­htiö­muo­toisil­la nakkikioskeil­lakin on tapana julka­ista laa­jem­pi tuloslaskel­ma. Liiteti­etop­uolel­la on hiukan avat­tu lyhyen tilin­päätök­sen sisältöjä lisää, kuten että mikä osa henkilöstöku­luista muo­dos­tui palkkaku­luista, mikä eläke­mak­su­ista ja mikä sivukuluista.

        Ei pörssiy­htiötkään mitään sopimus­ta­son luku­ja julkaise, mut­ta kykenevät silti julkaise­maan kil­pailusyi­den estämät­tä huo­mat­tavasti enem­män tieto­ja taloud­estaan vuosik­er­to­muk­sis­saan. Itse asi­as­sa pörssi ei edes hyväksy­isi noin sup­peaa tilin­päätöstä listayhtiöillä.

        Ylen net­ti­sivuil­ta Vuosik­er­to­muk­ses­ta löy­tyvä viralli­nen tuloslaskel­ma vuo­den 2023 osalta on siteer­at­tuna kokon­aisu­udessaan alla:

        EUR Liite 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
        LIIKEVAIHTO 10 527 272 700,03 511 845 059,59
        Liike­toimin­nan muut tuo­tot 11 2 309 397,05 2 272 892,83
        Henkilöstöku­lut 12 248 413 927,93 235 594 557,46
        Pois­tot ja arvona­len­tu­miset 13 79 183 812,42 85 939 307,94
        Liike­toimin­nan muut kulut 14 197 127 695,69 195 174 782,15
        LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 4 856 661,04 ‑2 590 695,13
        Rahoi­tus­tuo­tot ja ‑kulut 15 ‑585 534,46 ‑390 081,02
        TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO) 4 271 126,58 ‑2 980 776,15

      4. Äsken lait­ta­mas­sani sitaatis­sa oli mukana kopi­oitu taulukko, jos­sa vasem­mas­sa laidas­sa juok­see numeroin­ti 10, 11, 12, 13, 14 ja 15. Ne numerot eivät ole liike­vai­h­toluku­ja, vaan viit­tauk­sia liit­teisi­in. Tämä täs­men­nyk­senä tulkintaan.

    2. Oikeas­t­aan kaikil­la julk­i­somis­teisil­la osakey­htiöil­lä on sama tilanne: salailua perustel­laan kil­pailullisil­la asioil­la. Osit­tain ihan vali­di point­ti, on sit­ten kyse YLEstä tai Helenistä.

      Keskustelu on kuitenkin ihan sivu­raiteil­la. Kohtu­ulli­nen leikkaus YLEn bud­jetista on ihan kohtu­ullista. Kohtu­u­ton taas ei. Kun­nolli­nen keskustelu käsit­telisi tuo­ta kohtu­ullisu­u­den määrää. Ei klikkibait­ti­mais­es­ti ja mus­tavalkois­es­ti sitä, että joku on kat­e­goris­es­ti väärin tai oikein.

      1. “Oikeas­t­aan kaikil­la julk­i­somis­teisil­la osakey­htiöil­lä on sama tilanne: salailua perustel­laan kil­pailullisil­la asioil­la. Osit­tain ihan vali­di point­ti, on sit­ten kyse YLEstä tai Helenistä.”

        Ver­tailuko­htana voi pitää saman kokolu­okan pörssiy­htiöitä. Mitä esim. Alma Media julkaisee taloustiedois­taan. Tein hie­man ver­tailua. Liiteti­eto­jen osalta itse asi­as­sa Yle nyt tarkem­min tarkastellen julkaisee myös jotain tieto­ja, joi­ta Alma ei julkaise. Toisink­in­päin asioi­ta on. Muutin siis hiukan kan­taani, kun kävin vielä liiteti­eto­ja läpi, ja kat­son nyt että Yle on kuitenkin tuonut enem­män tieto­ja esi­in kuin ensin havaitsin.

        Yksi silmi­in osu­va iso ero on tilaku­luis­sa. Almal­la toim­i­ti­lakus­tan­nuk­set ovat olleet 2,4 miljoon­aa euroa vuodessa. Henkilökun­taa oli 1695. Ylel­lä henkilökun­taa oli 3337 henkeä, ja kiin­teistöku­lut 22,3 miljoon­aa euroa + pois­toina lisäk­si 5,5 miljoon­aa euroa. Luvut eivät vält­tämät­tä ole täysin ver­tailukelpoisia, kos­ka var­maan esimerkik­si kalus­teku­lu­jen tulk­in­ta toim­i­ti­laku­luik­si voi vai­hdel­la. Ylel­lä on kuitenkin huomio­ta herät­tävän isot toim­i­ti­lakus­tan­nuk­set. Alma Media ilmoit­taa käyt­täneen­sä tilin­tarkas­tus­fir­mas­ta ostet­tuun veroneu­von­taan 1100 euroa ja Yle 8600 euroa. Se kun kuu­luu nykyään ilmoit­taa, jos tilin­tarkas­tus­fir­mas­ta on ostanut muu­takin kuin vain tilin­tarkas­tus­ta. Itse tilin­tarkas­tus on Ylel­lä ollut edullis­es­ti toteutet­tu fir­man kokolu­okkaan näh­den, vain 79 000 euroa, siinä mis­sä Alma Media on mak­sanut vuon­na 2023 tilin­tarkas­tuk­ses­taan 290 000 euroa. Eli jos­sain Yle on säästänytkin.

      2. ä,
        siis aikuis­ten oikeasti ihmettelet sitä, että tv-sisäl­lön tuot­ta­mi­nen vaatii kalli­impia tilo­ja kuin printtimedian?

  24. Hesari (Ylen kil­pail­i­jana) näkyy tehneen jutun Ylen leikkauk­sista, jos­sa nos­te­taan esi­in uute­na säästö­toime­na se, että Ylen johto­ryh­mä menet­tää palkatun autonkul­jet­ta­jan palve­lut. Ylel­lä on tähän asti ollut uutisen mukaan luk­susauto kul­jet­ta­ji­neen johtoa varten,mistä ei ole aiem­min uuti­soitu. Johdon autonkul­jet­ta­ja on ilmeis­es­ti yksi niistä, joka menet­tää työn­sä. Har­vas­sa fir­mas­sa on johdol­la 2000-luvul­la ollut palkat­tu­ja autonkul­jet­ta­jia. Voi olla ainakin jokin ihan perustel­tu säästöko­hdekin löy­tynyt, jos palvelun käyt­töaste on ollut mata­lahko ver­rat­tuna tak­sien käyt­töasteisi­in, vaik­ka pieni osa leikkauk­sia tuo otsikoi­hin nos­tet­tu yksi­tyisko­h­ta vain lienee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.