Istuvan hallituksen kauaskantoisimpia aikaansaannoksia on Yleisradion pakottaminen supistamaan toimintaansa. Nyt poistuu 309 työpaikkaa ja jatkoa seuraa keväällä.
Perussuomalaisten käyttämistä puheenvuoroista selviää, ettei tässä ole kyse niinkään säästöistä, vaan halusta vähentää faktapohjaista tiedonvälitystä ja tehdä sitä kautta tilaa toisenlaiselle tiedonvälitykselle, sellaisella, joka nosti Trumpin valtaan. Samalla tilaa tulee Venäjän informaatiovaikuttamiselle, mikä varmaankin on tahaton seuraus.
Suomi on pieni kielialue. Siksi täällä tarvitaan henkeä kohden enemmän rahaa laadukkaan journalismin takaamiseksi kuin vaikkapa Britanniassa. Mutta se kannattaa.
En väitä, ettei Yleisradion taloudenpidossa olisi mitään arvosteltavaa, mutta siitä ei tässä jättileikkauksessa ole kyse.
Todettakoon, että laatujournalismin tukahduttaminen kuuluu äärioikeiston pelikirjaan kaikkialla, niin USA:ssa, Unkarissa kuin Venäjälläkin. Perussuomalaisia ymmärrän, tämähän menee niin kuin he ovat suunnitelleet, mutta kokoomusta ihmettelen.
Soininvaaralle kommenttina että ei tässä ole kyse vain perussuomalaisista. Heitä on helppo syyttää että he muka ovat tiedon vastaisia. Moni muu media kuten IltaSanomat tarjovat esim erittäin kattavaa tietoa Ukrainan sodasta. Sama koskee podcasteja. Miksi Yle ei tuota samanlaista monipuolista kattavaa tietoa kuten IltaSanomat tai Youtuben eri podcastit? Suosittelen lukemaan Heikki Venton Näkökulman Verkkouutisista otsikolla Ylen uutiset on kadottanut perinteisen tehtävänsä. Minusta järkevä keskustelu Ylestä olisi hyvä aloitttaa. Sitä ei aloiteta syyttämällä perussuomalaisia tai tuomaan Trump keskusteluun tai syyllistämällä istuvaa hallitusta vaan katsomalla millaienn Yle on ja mitä se tuottaa .Suomessa on muitakin medioita jotka tuottavat erittäin hyvää sisältöä. Yle ei ole onnistunut kilpailemaan podcastien kanssa laadusta.Suomessa ei ole säädetty Unkarin kaltaisia medialakeja jossa median omistusta rajoitettiin tai Yleisradio lakia ei muutettu kuten esim Puolassa tehtiin maan yleisradiolle. Puolassakin ei onnistuttu vaientamaan kaupallista mediaa joka oli pääasiassa saksalaisomistuksessa.Suomi on pienikieli alue mutta tänne tarvitaan kuitenkin monipuolinen media ei vain Yleä.
Ainakin Youtuben suositut suomenkieliset yhteiskunnalliset podcastit ovat journalistisesti melkoista kuraa verrattuna YLE:n radio-ohjelmiin (joita valitettavasti YLE:kin on ruvennut kutsumaan podcasteiksi). Youtube-podcasteissa ei ole toimittajia, vaan “isäntiä”, jotka antavat vieraan paasata kaikessa rauhassa sen kummemmin haastamatta. Välillä sitten järjestään suuri spektaakkeli, jossa oikeinajattelija “servaa” väärinajattelijan. Näiden kommenttiosioita masentavampaa luettavaa ei löydä kuin ehkä Ylilaudalta.
Suuren asiavirhepitoisuuden ja huonojen yksipuolisten argumenttien takia nämä podcastit eivät välitä, vaan syrjäyttävät tietoa. Tiedon vastaanottaminen ei ole aina kivaa. Kivempaa on kuunnella sitä, mitä haluaakin kuulla, mihin näiden suosio perustuu.
Nimimerkki thetalle kommenttina että yksi syy miksi esim Puheenaiheen podcastissa on mahdollista puhua jopa 2 tuntia johtuu siitä että ne ovat kaikki etukäteen nauhoitettuja. Ylen moni ohjelma on suoralähetys jossa lähetysaika on 30 minuuttia. Jossain ohjelmissa aikaa on 45 tai jopa 50 minuuttia mutta ne ovat nauhoitettu ja niitä voi vain kuunnella Areenasta. Tuokin riippuu vieraista millaista keskustelua Puheenaiheen podcastissa on. Vieraiden pitäisi itse ymmärtää käytäytyä. Onhan Ylenkin TV ohjelmissa huutamista ja päälle puhumista . Puheenaiheen podcastissa tätä on vähemmän koska isännät leikkaavat pahimmat kohdat pois ennen kuin ne julkaistaan. Suorassa lähetyksessä tätä on hiukan teknisesti vaikeaa toteuttaa.
Onko joku ollut kieltämässä Suomesta monipuolista mediaa? Ja onko kukaan muu kuin nykyinen hallitus, perussuomalaiset etunenässä, halunnut supistaa nimenomaan suomalaista suomenkielistä mediaa.
Ja oletko edes tutustunut YLE:n podcasteihin? Mainitsetko vaikka laadukasta suomalaista podcastia jotka päihittävät YLE:n tarjonnan ja laadun. Ja kerrotko mihin YLE:n podcasteihin niitä vertaat.
Komenttina nimimerkki AKK:llle että Puheenaiheen podcastissä tehdään erittäin laaduskasta ohjelmaa johon kutsutaan erittäin päteviä asiantuntijoita. Ainostaan Ylen ohjelmista esim Ruben Stillerin ohjelma on Puheenaiheen podcastin tasolla.
Tehdäänkö Puheenaiheessa ohjelmia myös vastuullisesti, vai vastuuttomasti kuten esimerkiksi Suomen Uutisissa.
Eli onko tuo media sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita. Ja voiko tuolle alustaan vaikuttaa kaupallisesti ja vaikkapa ostaa sieltä tilaa omille podcasteille. Entä kuka valvoo, ettei Puheenaiheessa välitetä vaikka pelkkää propagandaa tai suoranaisia valheita.
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että Puheenaiheen podcast ei ole perinteinen media joka voisi liittyä esim Julkisen sanan neuvostoon. Suomen Uutiset eivät ole liittyneet Julkisen sanan neuvostoon koska se on puoluelehti. Itse asiassa puolueiden pää-äänenkannattajat ovat hiukan eri asemassa kuin sitoutumattomat mediat. Tiedän kyllä sen että Puheenaiheen podcastin juontajat Leevi ja Rami ovat yrittäneet puuttua valheellisiin kommentteihin. Kaikki puheenaiheen podcastin jaksot ovat jälkikäteen tallennettuja joten niitä on muokattu ennen julkaisua.
Sitä vaan meinaan, että juuri tuosta syystä kuulijoiden kannattaa olla erityisen tarkkana noiden ei perinteisten medioiden suhteen. Ne voivat nimittäin palvella ihan muita tarkoitusperiä kuin vastuullista journalismia ja niin ne yleensä tekevätkin. Silti jotkut vertaavat niitä vaikka YLEeen, vaikka samalla kertovatkin ettei niitä kosketa edes samat säännöt eikä vastuullisuus.
Ja huomauttaisin, että myös puoluelehdet voivat olla vastuullisia ja kuulua julkisen sanan neuvostoon. Suomen Uutiset on poikkeus ja siksi sen sisältöön kannattaa suhtautua erityisen varauksellisesti, kuten muihinkin “medioihin” jotka eivät lupaa olevansa vastuullisia ja myös sitoudu vastuullisuuteen.
Rahul, mikä estää mitä tahansa julkista sanaa harjoittavaa (eli julkaisutoimintaa, jota podcastit ovat) liittymästä JSN:oon?
“jälkikäteen tallennettu”
on muuten oxymoron.
Kelaas vähän termin sisältöä.
Ehkä “lähetetty”? Tai “julkaistu”?
“Ne voivat nimittäin palvella ihan muita tarkoitusperiä kuin vastuullista journalismia ja niin ne yleensä tekevätkin.”
Niin, mielipide- ja aateasioista kun voi kirjoittaa “journalistisesti” lähes mitä vaan.
Kuten vaikka HS:n keskustan näivettymiskampanja.
Ja tuolle löytyy sitten taloudellinen peruste: klikkien määrä.
Kaupallinen media tekee sitä, mikä myy parhaiten.
Juuri näin. Suomen Uutisista näkee, mitä olisi PS-uutisvälitys.
Eniten pelkään YLE 1 radiokanavan puolesta. Se on itselleni paikka ikään kuin vetäytyä maailmasta ja samalla saada siitä tietoa ja erilaisia näkökulmia. Kuuntelen kaikki, asiaohjelmat, klassiset, aamuhartaudet.
Uskonnolliset ohjelmat sais kyllä jättää kyseisten lahkojen itse toteutettavaksi ja levitettäväksi.
Kun nykyään siihen ei tarvii niitä valtakunnan ainoita valtakunnallisia broadcast-kanavia.
Jotenkin kummallista, että kehitys on unohtunut tästä.
Varmaan kai siksi, ettei vanhusten tarvii käyttää “nettiä”. Paitti että kaikkeen tärkeään kuitenkin tarvii. On sitten kyse rahasta tai terveydestä tai melkein mistä vaan.
Tokelle kommenttina että ei Suomessa ole vaputettu TV tai Radio uutisiin liittyviä lupia . Niihin tarvitaan Liikenne ja viestintäviraston lupa. Kyllä alfaTV oli hakemassa lupaa TV uutisiin mutta yhtiö teki konkurssin ennen kuin lupa oli käsitelty Liikenne ja viestintävirastossa. Toke on siinä oikeassa että youtube on muuttanut tiedonvälitystä. Toke voi itse etsiä
Tokelle kommentti koskien 28.1.2025 13:40 viestiin. Minä voin ihan keskustella asiasta oikeialla tai väärillä faktoilla mutta pyrin kuitenkin siihen että täällä olevat keskustelijat tarkistavat omat ja muidenkin keskustelijoiden näkemyset mutta Nyt Toke voi rauhoittua ja keskustella asiasta järkevästi ei lähteä kadun miehen tasolle. Sopiiko näin? Soininvaarallekin tiedoksi että laatukin tässä blogissa on pysynyt hyvänä toistaiseksi.
Tokelle kommenttina tuohon TV ja radiolupiin niin tarkoitin tässä kohtaa ohjelmistotoimilupaa jonka myöntä Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto. Voit googlata ohjelmistotoimiluvan ja saat ainakin kaksi linkkiä Traficomin sivuille joista yksi koskee Radion ohjelmistotoimilupaa ja toinen TV:n Radion ohjelmistotoimilupaa.
Tokelle kommenttina että kyllä esimerkiksi Alfa TV haki toimilupaa uutisiin Traficomilta ennen kuin emoyhtiö teki konkurssiin. Alfatv oli antenni kanava. Olet siinä oikeassa että Nelonen oli tähän asti ainoa tv- kanava jolle on myönnetty lupa uutisiin.
Uutisiin ei mitään lupia tarvita — päinvastoin niiden lähettämiseen on annettu jopa tukea. Ajat ovat siis hiukan muuttuneet 80-luvun alusta.
Rahul, taidat nyt sekoittaa uutisluvan ja kanavaluvan.
Uutisten lähettämiseen ei ole tarvittu omaa lupaa sen jälkeen kun kanavalla on ollut “oma” kanava.
Nelonen ei tarvinnut “uutis-lupaa”, kun sillä oli lupa omalle kanavalleen.
MTV tarvitsi “uutis-luvan”, koska sillä ei vielä ollut omaa kanavaa Kympin uutisille.
Kun MTV:llä oli oma kanava, se ei enää tarvinnut Seitsemän uutisille lupaa.
Olikohan AlfaTV ehkä siis vain kaapelissa ja haki laajennusta haravaverkkoon?
Tai ehkä laajennusta haravaverkkolevitykselleen?
Kas: https://www.hs.fi/talous/art-2000005203447.html
Olikin siis _pakko_ tehdä uutisia, joka sitten poistui.
Lisäksi oli _tuki_, jota oli mahdollista hakea, jos oli “yleisen edun kanava” eli valtakunnallinen haravalevitys: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005482970.html .
Uutistoiminta oli siis määritelty kanvan toimiluvassa, jos oli. 2017-> ei “uuutispakkoa” ole ollut.
Tokelle kommenttina että tarkoitan kanavalupaa antennikanaville. Tietääkseni myös AlfaTV, joka oli antennikanava, haki myös uutislupaa mutta ei saanut sitä koska emoyhtiö teki kokurssin.
En ole perehtynyt, keitä yleltä irtisanotaan, mutta maa- ja metsätalouden harjoittajana näen, että ylen uutisointi on näistä pääosin ala-arvoista. Nyt, kun Ollikainen ei enää ole Ilmastopaneelin puheenjohtaja niin maa- ja metsätalouden arvostelu on vähentynyt. Aikaisemmin yle marssitti Ollikaisen parin kuukauden välin haukkumaan maatalouden päästöjä ja metsänomistajia metsien nielun tuhoamisesta.
Yle ltä on puuttunut täysin kritiikki Ilmastopaneelin touhuista. Hiljalleen ovat muutkin kuin minä havainneet, että heidän nielulaskentansa on puutaheinää. Odotan vielä, että karjatalouden metaanilaskenta oikaistaan. Mutta ylen toimesta siihen tuskin puututaan. Ei siihen MTK kaan puuttunut, kun asiasta huomautin.
Ilmeisesti yle n toimittajat etsivät omaan maailmankatsomukseensa sopivia ”asiantuntijoita” haastateltavikseen. Ja jos näiden asiantuntijoiden väittämiä jotkut kritisoivat niin lyödään tiedevastaisuuden leima.
Jostain olen kuullut, että useiden sivistysmaiden tieteellisessä keskustelussa sovelletaan round robin periaatetta, mutta Suomessa ei. Ylen journalismi nimenomaan vahvistaa tätä yhden totuuden linjaa.
Voihan näitä asioita katsoa monelta kantilta. Jos YLE uutisoi luonnonvarakeskuksen raportista, minkä jälkeen metsänomistajat ym. metsäteollisuudesta elantonsa saavat pillastuvat ansionmenetyksistään huolestuneina, niin onko se lopulta YLEn vika? Voi verrata myös viestintuojan ampumiseen: ei saa kertoa asioista, jotka vaarantavat “kansallisen edun”?
Milloin Jaakko K on nähnyt ylellä puhuttavan esim siitä, että metsän nielu menee aina nollaan oli se talousmetsä tai luonnonmetsä.
Minulla esim on lähes 100 vuoden data metsieni hakkuista. Hiukan extrapoloimalla näen, että nuo metsät ovat taas kerran menossa nielultaan nollille. Tapahtuu n 12 vuoden päästä. Tällä hetkellä siellä on suorastaan järjetön nielu, vaikka puuvarastoa on enemmän kuin Suomen metsissä keskimäärin. Minun metsäni on ihan hyvä esimerkkitapaus Etelä Suomen metsien kasvudynamiikasta.
Ovatko maa- ja metsätalouden harjoittajat yhdessä päättäneet„ millasta sisältöä Suomi haluaa ja toisaalta millasta sen kuuluu saada?
Tokelle kommenttina että varmaan yksi tekijä olisi se että podcastit eivät ole Journalistiliiton jäseniä. Lähes kaikki JSN:n jäsenet ovat myös Journalistiliiton jäseniä. Ottaako Journalistiliitto podcast tuottajat jäseniksi niin se on toinen juttu. Asiaa pitäisi kysyä Journalistiliitolta. Perinteinen media jakautuu käytännössä seuraaviin kategoriaan printtimedia/ verkkomedia ja sähköinen media johon kuuluu TV-kanavat ja radiokanavat. Podcastit ja some ovat näiden ulkopuolella. Jos joku haluaa aloittaa Suomessa TV tai radiokanvan hän tarvitsee siihen Liikenne- ja viestintäviraston luvan mutta podcastit eivät tarvitse lupaa. Joten kysymys kuuluu mikä elin säätelee podcasteja jos se ei ole JSN? Sellaista elintä ei ole olemassa.
Kyllä ovat. Jos lukee yhdenkin Maaseudun Tulevaisuuden, näkee millaisessa kuplassa se porukka elää. Siinä ajatusmaailmassa Luken tai Syken tutkijat ovat väärässä ja heidät tulee hiljentää.
Rahul,
Tiedän useita podcastaajia, jotka ovat Journalistiliiton jäseniä.
Eli yritätkö uudestaan?
Sanoisin, että kyse ei ole mistään muusta kuin juurtuneista tavoista.
JSN ei oikein osais toimia tuhannen yksittäisen toimijan kanssa.
Jonka takia ei tuu niille toimijoillekaan mieleen siihen liittyä.
Olis tietty hieno kampanja, jos kaikki ryhtyisivät liittymään.
Ja maailma pelastuisi.
Lisäkysymys: miksi printtimedia ei tarvitse toimilupaa, mutta kuuluu JSN:ään ja sitten “uusi media” ei voisi toimia samoin? Miksi?
Yle saa itse kyllä päättää mitä kertovat maa ja metsätalouden asioista. Vastuulliseen journalismiin kuuluu kuitenkin jonkinlainen totuudessa pysyminen.
Helposti olisivat esim Ollikaiselta voineet kysyä, miten heinää syövä lehmä voi lisätä ilmakehän co2 pitoisuutta. Minä taisin ehdottaa jollekin toimittajalle tätä kysymystä Ollikaiselle, mutta ei kysynyt.
Hiilinieluista voisivat valistaa tietämättömiä, että jatkuva nielu tarkoittaa metsien museointia ja sitä myötä metsäteollisuuden alasajoa. Nyt, kun vuosikasvu on kääntynyt pienoiseen laskuun niin yle on kyllä löytänyt ”asiantuntijat”, jotka vaativat hakkuiden pienentämistä ja kiertoaikojen pidennystä. Nämä molemmat toimet tarkoittavat metsän ikäjakauman vanhentamista. Siinä on hiukan ristiriitaa, kun Luke n mukaan nielu oli pienentynyt nimenomaan metsien ikäjakauman vanhentumisen takia.
Lehmät lisäävät metaania, joka on lyhyellä aikavälillä yli sata kertaien teholtaan suhteessa hiilidioksidiin ja sadan vuoden laskenta-aikanakin 20-kertainen.
Tokelle kommenttina ettäkyllä yksittäinen podcastin tekijä voi olla Journalistiliiton jäsen. Mutta podcastit kokonaisuutena eivät kuulu JSN:nän sääntelyyn.
Tokelle kommenttina että radio ja TV uutisiin tarvitaan lupa. Kyllä kaupallinen sähköinen media voi toimia Suomessa ilman lupaa mutta se ei voi lähettää uutisia. Esimerkiksi Alfa TV ei koskaan saanut TV uutisiin lupaa.
Osmo näköjään kääntää minun kritiikkini Ilmastopaneelin karjatalousasioista metaaniin.
Minä olen kyllä tutustunut metaanin ominaisuuksiin.
Kertaus lienee paikallaan:
Metaanin ch4 co2ekv arvo on luokkaa 28 IPCC laskennassa.
Jos metaani poltetaan, soihdutus, niin co2ekv arvo on n 3,5.
Tarkoittaisi, että lehmä tuottaa nurmea syömällä ja edelleen märehtimällä aina 3,5 tn co2 yhtä tuottamaansa metaanitonnia kohti, Ilmastopaneelin mukaan. Nurmi sisältää vain sellaista hiiltä, joka on otettu ilmakehästä. Lehmä ei voi nurmea syömällä lisätä co2 pitoisuutta ilmakehässä.
Soihdutetaanko lehmien metaanipäästöt? En ole tällaisia soihtuja nähnyt.
Koti-isä näyttää moittivan Maaseudun Tulevaisuuden lukijoita. Minä en kuulu enää tuon lehden tilaajiin.
Luottamus meni aika pienestä asiasta median yleisen linjan kannalta. Minä yritin kommentoida artikkelia, missä jonkun metsärahaston nokkamies kehui siirtävänsä rahaston bisnekset hiilensidontaan. Minä yritin kommentoida, että hyvin hoidetussa talousmetsässä nielu menee aina nollaksi, että mitään hiilikorvauksia ei voi maksaa. Ja jos kiertoaikaa pidennetään niin vuosikasvu hidastuu; miten vähentyneestä ilmakehän hiilenpoistosta voi korvauksia saada?
Ei mennyt kommentti läpi. Yritin kahdella eri sananmuodolla. En hyväksy moista sensuuria ja lopetin tilauksen.
Rahul, minkälainen juridinen entiteetti on “podcastit kokonaisuutena”?
Aika epämääräistä?
Vähän sama kuin sanoisi, että lehdistö joko kuuluisi tai ei kuuluisi JSN:oon.
JSN:n jäsenet ovat firmoja. Podcasteja ja muuta “uutta mediaa” (mm. YouTube-videot ja vastaavat) tuottaa yleensä firmat. Mikään ei estä näitä hakemasta JSN:n jäseniksi. Tiedätkö sinä, kieltääkö JSN:n säännöt henkilöjäsenten ottamisen?
Rahul: “Tokelle kommenttina että radio ja TV uutisiin tarvitaan lupa.”
Nyt tuli tuulahdus menneisyydestä, jonka olen kokonaan unohtanut.
Onko toi luvanvaraisuus yhä voimassa?
Laitatko linkkiä lakiin tai vaikka tuon alfaTV:n lupakäsittelyyn?
Miten määrittelevät uutislähetyksen ja erottavat sen vaikka uutisia “kommentoivasta” lähetyksestä?
Muuten, nykytelkkareissa on sellainen kanava, jonka nimi on youtube. Sinne voi jokainen tehdä uutislähetyksensä ilman lupia. Joten tuollaisten lupien merkitys pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.
Tokelle kommenttina että todenneköisesti jotkut podcastit ovat yrityksiä siinä missä ovat mediatalo. Toki on vapaa-ajalla tehtyja podcasteja mutta ne ovat sitten eri asia. Jos henkiö on esim Journalistiliito jäsen onhan hän sitoutuntut työssään media-alalla JSN:n sääntöihin koska Journalistiliitto on myös sitoutunut JSN:n sääntöihin.
“Kyllä kaupallinen sähköinen media voi toimia Suomessa ilman lupaa mutta se ei voi lähettää uutisia. Esimerkiksi Alfa TV ei koskaan saanut TV uutisiin lupaa.”
Lähetystoimintaan eetterissä eli ns “antenniverkossa” tarvitaan lupa. Uutisilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Alfa TV ei lähettänyt uutisia (minulla on muistikuva että joskus lähetti) koska uutistoiminta on kallista.
Kaapelilähetystoiminta ei ole luvanvaraista. Sopimus kaapelioperaattorin kanssa riittää.
Jees
Aikoinaan, eli 40 vuotta sitten tv-uutisiin tarvittiin lupa.
Jonka maikkari sitten sai.
Sitä en enää muista, että tarvitsiko Nelosen uutiset sitten vielä samanlaisen luvan.
Nykyään on tietty “aiwan sama”, olisko lupaa tai ei, uusia tv-kanavia, jotka haluisivat lähettää tv-uutisia ei tule.
The Times They Are A‑Changin’
Ylen budjetista siihen faktapohjaiseen tiedonvälitykseen kuluu käsittääkseni aika tarkkaan kolmasosa. Jos nimenomaan siitä on nyt merkittävästi leikattu, niin missä tämä päätös on tehty?
Indeksitarkastusten väliin jättö muutamana vuonna ei minusta siihen pakottaisi.
On fakta, että Suomi elää yli varojensa. Kun terveydenhuollostakin säästetään, niin vaikea ymmärtää, miksei Yleltäkin voisi maltillisesti nipistää.
En ymmärrä miksi
Jos haluaa vain faktoja, niin sitä vartenhan meillä on Virallinen Lehti:
https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/list
Minusta se faktojen listaaminen ei kyllä ole lainkaan mielenkiintoista, joten mieluummin itse maksan ja käytän Yleä joka tekee muutakin kuin listaa faktoja.
YLE-verohan oli periaatteessa nerokkaasti suunniteltu; YLEn rahoitus vaihtelee kansan tulojen mukaan.
Mutta kun populismi onnistui tuon unohtamaan.
YLEn rahoitus ei vaihtele YLE-veron tuoton mukaan — vaikka kyllä pitäisi. Ylen sivuilta:
“Ylen saama rahoitus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksen perusteena on lakiin perustuva indeksikorotus, jonka tarkoitus on kattaa yleinen palkkatason ja kustannusten nousu. Korotus muodostuu elinkustannus- ja ansiotasoindeksistä.”
Jopa Ylen entinen tj Jungner ehdotti veron tuotosta riippuvaa mallia, koska millekään organisaatiolle ei ole hyväksi jos rahoitus joka vuosi paisuu.
YLE-vero määräytyy kansan tulojen mukaan.
Joten sen pitäisi siten adaptoitua itsestään “säästötarpeeseen”.
Mut joo, mun mielestä pieni nipistys on aina ok.
Sen pitäisi vain tapahtua aina vähitellen ja tieto hyvissä ajoin etukäteen.
Ei niin kuin vaikka tehtiin asumistuen kanssa ja vuokramarkkinat ovat kaaoksesssa.
8 kuukauden päästä opiskelijoilta vedetään asumistuki veks ja vieläkään ei ole tietoa paljonko tulee opintotuen asumislisää tilalle. Oispa meillä perustuslakituomioistuin!
Jos YLE on itsenäinen toimija, he saavat itse päättää, mistä leikkaavat ja ulkopuoliset saavat vain ulista asiasta.
Kaupallinen puoli saa aikaiseksi vähän uutisiakin pienpaikkakunnilta, mutta viihdettä tai kulttuuria siellä ei kaupallisesti tehdä. Joten en väheksyisi sitä YLEn toimintaa “asiajournalismin” ulkopuolellakaan.
“YLE-vero määräytyy kansan tulojen mukaan.
Joten sen pitäisi siten adaptoitua itsestään “säästötarpeeseen”.”
YLE-vero määräytyy kansan ja yhteisöjen tulojen mukaan, mutta Ylen tulot eivät, koska Yle-vero peritään valtion budjettiin, ja Ylen budjettimäärärahat taas tulevat eri päätöksellä, eivätkä suoraan riipu maksetuista Yle-veroista.
Yle-verosta on vapautettu alle 18-vuotiaat, Ahvenanmaalla asuvat (vaikka Yle maksaa ohjelmiensa näyttämisestä myös siellä), rajoitetusti verovelvolliset ja kuolinpesät, kun taas esim. yritykset ovat Yle-verovelvollisia.
“Sen pitäisi vain tapahtua aina vähitellen ja tieto hyvissä ajoin etukäteen.
Ei niin kuin vaikka tehtiin asumistuen kanssa ja vuokramarkkinat ovat kaaoksesssa.
8 kuukauden päästä opiskelijoilta vedetään asumistuki veks ja vieläkään ei ole tietoa paljonko tulee opintotuen asumislisää tilalle.”
Asumistuen leikkaukset muuten nimenomaan on tehty vaiheittain ja vähitellen, ja niiden sisältö tämän eduskunnan osalta on ollut päälinjausten osalta luettavissa hallitusohjelmasta jo pari vuotta. 1.1.2025 astuivat voimaan niistä tuoreimmat muutokset. 1.8.2025 astunevat voimaan seuraavat muutokset ja lisäksi hallitus aikoo säätää vielä yleistuen, eli seuraava muutos sen jälkeenkin jo todennäköisesti tulossa.
Mitä asumislisän määriin tulee, niin kyllähän ne opiskelijoiden asumislisän paljouskysymykseen on vastattu jo monta kuukautta sitten silloin, kun suunnitellut lukemat 1.8.2025 voimaan astuviksi asumislisiksi olivat julkisilla lausuntokierroksilla syyskuussa 2024:
“Asumislisän määrä on enintään 80 prosenttia kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta
taikka niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista
kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista.
Asumislisää myönnettäessä asumismenoja ei oteta huomioon:
1) 370 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Espoo, Helsinki, Kauniainen tai Vantaa;
2) 310 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Hyvinkää, Hämeenlinna,
Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, ja Vihti;
3) 270 euron osalta, kun opiskelijan asuinkunta on muu kuin 1 tai 2 kohdassa mainittu
kunta tai Ahvenanmaan kunta.
Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa
asunnossa, asumislisän määrä on enintään 83 euroa kuukaudessa.
Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumislisän määrä on 126 euroa kuukaudessa.
Ulkomailla vuokralla asuvan ja opiskelevan opiskelijan asumislisän määrä on 296 euroa
kuukaudessa”
Uudistuksen odotetaan alentavan erityisesti yksiöiden kysyntää, ja lisäävän kimppakämppien eli käytännössä kaksioiden ja sitä isompien asuntojen suosiota. Iso muutos kohdistuu siihen, miten tukea saavat ne opiskelijat, jotka asuvat parempituloisen puolison kanssa sekä vanhempien lapsia varten hankkimiin asuntoihin. Niitä markkinoitiin vielä pari vuotta sitten sijoituskohteena. Tuki vanhemman omistamaan asuntoon romahtaa 83 euroon, jonka myötä vuokraus omalle lapselle muuttuu taloudellisesti kannattamattomaksi kun asunnon menot vuokranantajalle ylittävät tulot, joskin osa jatkanee vuokraamista silti — ja on 83 euroa/kk enemmän kuin mitään. Vanhemman omistaman firman omistamaan ja vuokraamaan asuntoon sen sijaan sovelletaan esityksen mukaan samaa käytäntöä kuin ulkopuolisten vuokraamiinkin, mikä lisää kannusteita siihen, että asuntosijoittamista tehdään suoran omistamisen sijaan yhtiön kautta.
t, kiitos tiedoista.
Mä en ollu noita tietoja huomannu.
Tietty ne voivat muuttua kunnes esitys hallitukselta oikeasti tulee.
Mun edellinen vuokralainen joutui lopettamaan vuokrasuhteen, koska Kela peruutti asumistuen.
Hän oli maksanut 2022 kallista opiskelua Italiassa lapsuudenaikaisten sijoitusten myymisellä ja oli maksanut lukukausimaksut kahdessa erässä. Joten Kela tulkitsi tuon “toistuvaksi pääomatuloksi” ja peruutti asumistuen 2024.
Aika kohtuutonta menoa, mutta tietty olisi pitänyt ottaa selvää etukäteen, että milloin omaisuuden tuloutus lasketaan asumistuen tuloihin. Aikamoinen viidakko.
täytynee miettiä pidempää kommenttia mutta yksi lyhyt nyt:
trump:in hallinto suunnittelee wikipedia:n kontrollointia mukamas woketuksen ja dei:n nimissä. todellisuudessa on fakta informaation kontrolli. mutta mutta, wikipedia ottaa NOLLA dollaria valtiolta. eli siis toimii yksityisten rahojen varassa.
Nimimerkki quasiminukselle kommenttina että Trumpin hallinto voidaan haastaa oikeuteen Wikimedia säätiön toimesta jos tuollainen sensuuri iskee. CNN haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen vuonna 2018d kun Valkoinen talo esti CNN:in toimittajan Jim Acostan pääsyn Valkoisen talon lehdistötilaisuuksiin. CNN haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen ja oikeus piti kyseistä toimintaa perustuslain 1. ja 5. lisäyksen vastaisena.
jotenkin tuo kommentti kuulostaa perisuomalaiselta, eli kyllä oikeus on tasapuolinen, oikeudenmukainen ja noudataa lakia, ja siihen voi luottaa.
kun palaan yksisarvisten maailmasta tähän reaalimaailmaan.
laki on vain niille jotka toteuttaa sitä. trump onnistui mädännyttämään hallintoa runsaansti jo ekalla kaudella, ja onnistui mädännyttämään myös oikeusjärjestelmää, mukaan lukien korkein oikeus. voi hyvin olla että trump ja republikaanit saa paljon roskaa läpi vaikka olisikin räikästi lain ja perustuslain vastaisia.
ja jos ei valtakonstit tehoa, niin voihan joku elon musk rahoillaan käydä ostamassa wikimedia organisaation, ja muuttaa sitä, esim teslapedia:ksi.
Kun niin moni on täällä lama-Suomessa tiukilla, niin ei Yle voi olla joku saareke jota ei mitkään leikkaukset ja säästötoimenpiteet saa koskea.
Ja kysehän ei ole edes todellisista leikkauksista, vaan indeksikorotusten jäädyttämisestä.
Tähän asti yle on ollut kuin valtio valtiossa. Ja todellakan ei kyse ole mistään journalismin alasajosta.
Palkkoja ei hoksattu jäädyttää. Ja koska inflaatio on olemassa, vaikka persut väittävät toista ja Trump taas ekaa, niin fuduja tulee.
Tämä Yle-kamppanja alkoi Aamulehden ja Matti Apusen toimesta vajaa kymmenen vuotta sitten. AL julkaisi vihaisia pääkirjoituksia joita maakuntalehdet ja HS julkaisi sellaisenaan. Lisäksi AL:n auditoriossa järjestettiin tilaisuus jossa Yle käytännössä oli syytettynä. Jo silloin näki että, kun tällaiset voimat on valjastettu, Yle painetaan samaan mitättömyyteen kuin livit, subit, neloset ja mitä näitä on.
Ei AL ja HS lopulta hyödy itsekkään Ylen kaatamisesta. Ne ihmiset jotka ei katso töllöstä muuta kuin Onnenpyörää, ei lue näitten hienoja pääkirjoituksia.
Olen samaa mieltä JH;n kanssa: Radio 1 on täynnä hienoja ohjelmia: aiheet olennaisia ja monipuolisia, toimittajat osaavia ja vieraat parasta A‑ryhmää. Tämäkö nyt menetetään?
Näihin aikoihin itse lopetin suomalaisten päivälehtien tilaukset. Minua ihmetyttää, ettei kukaan ole tehnyt kansalaisaloitetta Ylen rahoituksen palauttamisesta.
Olen ollut ykskantaan blogiartikkeliesi kanssa samaa mieltä. Nyt päädyin kirjoittamaan vastineen ensimmäistä kertaa, koska joudun opponoimaan.
Pohdin asiaa vuosi sitten HS:n kirjoitettua pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden budjeteista. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010123729.html) Maksumuurin taakse pääsemättömille tiedoksi: Norjan yleisradioyhtiön budjetti 98€/vuosi/asukasta kohden, Suomessa vastaavasti 91€, Tanskassa 80€, Ruotsissa 75€ ja Virossa 32€.
Artikkelissa ei kuitenkaan ollut summia suhteutettuna maan BKT:hen. Tällöin luvut olisivat: Suomi 102,4€/asukas/vuosi, Norja 65€, Tanska 70€, Ruotsi 70,7€, Viro 79,9€. (toim. huom. BKT-arvot laskettu vuosi sitten – väkiluvut päivitetty tänään.) Pohjoismaissa käytetään siis keskimäärin 76,01€ vuodessa yleisradion rahoitukseen. Mikäli luvut skaalataan vielä eri maiden väkilukuihin nähden, niin maksuosuudeksi muodostuu 71,4€.
Ts. suomalainen yleisradiotoiminta vaatii 43,4% enemmän rahoitusta naapurimaihin verrattuna. On siis perusteltua kysyä: onko sananvapaus tai riippumaton tiedonvälitys muissa maissa jotenkin heikommalla tasolla – onhan heidän yleisradioyhtiöiden rahoituspohja merkittävästi pienempi.
Entä kuvitteellisessa tilanteessa, jossa YLEn rahoitus olisi nyt +80% ja hallitus esittäisi rahoituksen supistamista nykyiseen +43,4%:aan. Epäilemättä tästäkin nousisi haloo ja argumentteina käytettäisiin aivan samoja perusteluita kuin nytkin. Saavutetuista eduista kun ei mieluusti luovuta.
Koska YLE ei ole hallituksen tiedotusväline, herättää hallituksen halu kontrolloida perusteellisia epäilyksiä. Silti olisi kansalaiskeskustelun paikka millainen rooli YLEllä tulisi olla sisältöjen tarjoajana.
Otetaan muutamia esimerkkejä:
— YLEn hankkimat oikeudet NHL-pelien näyttämiseen (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008507548.html). Huolimatta siitä, että sarjassa pelaa suomalaisia se tuskin kiinnostaa keskivertosuomalaista yhtä paljon kuin esim. jääkiekon MM-finaali. 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka ‑kirjasi esimerkkiä mukaellen lähetysoikeuksien ostamatta jättämisestä tuskin koituisi suurta hyvinvointitappiota. Maksukanavapaketteja NHL:n seuraamiseen on tarjolla niille keitä se kiinnostaa. Kotimaisten pääsarjojen jalkapallo- ja jääkiekko-otteluiden lähetysoikeuksien hankkimista YLElle en pitäisi niin paheksuttavana. Jäisihän raha kotimaahan.
— Jalkapallon MM-kisojen lähetysoikeudet (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070199). Jalkapalloihmisenä olen seurannut surulla millaiseen tilaan FIFA, yksi maailman varakkaimmista ja korruptoituneimmista järjestöistä, on ajanut sen suurimman urheilutapahtuman. Qatarin kisojen fiaskon ajateltiin olevan käännepiste, ettei samanlaista ihmisoikeuksien polkemista, rahanhaaskausta ja ilmaston turmelemista enää hyväksytä. Niin vain kävi, että vuoden 2034 MM-kisat annettiin Saudi-Arabiaan. Lienee paikallaan kysyä onko verorahojen käyttäminen v. 2034 lähetysoikeuksien ostamiseen enää moraalisesti hyväksyttävää?
— Sohvaperunat. Menossa jo 18. kausi realityhuuhaata.
Toisaalta esimerkiksi YLEn tuottama Tubettavat metsäkonemiehet voi nähdä realityhömppänä, toisaalta taas dokumentaarina aikamme murroksesta kertovista ilmiöistä: elämästä tyhjenevällä maaseudulla ja älypuhelinten mahdollistamista uusista ammateista.
Loppuun vielä anekdootti. Tämänkin journalistisen helmen (https://yle.fi/a/74–20138009) ilmestyminen feediin tänään sai miettimään, että kenties ilmankin olisi pärjätty. Toivoisin, että YLE, jonka ei tarvitse kalastella klikkejä mainosrahavirtojen toivossa, ei alentuisi tekemään tällaista “halpaa ja aivotonta” keltaiselle lehdistölle tyypillistä sisältöä.
Seuraavaksi, jos oikeasti halutaan hahmottaa lähimaidemme tiedonvälitystä, niin pitäisi kartoittaa sen kaupallisen puolen toiminta.
Koska vasta sitten olisi kokonaiskuva.
Ryhdytkö hommiin?
YLEn rooli Suomessa on vahvasti kaupallista puolta paikkaava, koska sitä kaupallista on niin vähän. Sitä mukaa kun printtimediat, sen sijaan, että digitalisoituisivat, niin katoavat.
Elokuvia ei tehtäisi Suomessa ilman YLEä varmaan ollenkaan.
Moni muukin kulttuurisisältö jäisi tekemättä.
Nyt otettiin pois, antamatta mitään siitä minnekään muualle.
Jos olet sitä mieltä, että YLE tekee väärää sisältöä, niin pitäskö ehkä keksiä joku tapa, joten sitä sisältöä määrättäisiin ulkopuolelta?
Joka siis tarkoittaa sen riippumattomuuden kadottamista.
-Yleisradion alasajo
‑Faktapohjainen tiedonvälitys
‑Perussuomalaiset
‑Trump
‑JÄTTILEIKKAUS
‑Laatujournalismi
Tosiaan, “kivempaa on kuunnella sitä, mitä haluaakin kuulla”. Tuossahan ne tärkeimmät mainittiin, juuri tällaista myrkynvihreät haluavat kuulla.
Soininvaaran toteamus on nimenomaan faktapohjainen. Yhdysvalloissa Trumpin nousu valtaan on pitkälti seuranta sitä, että mies ja hänen puolueensa saavat valehdella esteettä. Maan media on käytännössä muutaman miljardöörin hallussa: vasemmistoa edustaa Amaxonin omistaja, Bezoksen omistama Washington Post.
Suomessakin on tilanne, jossa mediaa hallitsevat Sanomat ja Alma, ja Almakin on heikentynyt jo aika huonoksi. Käytännössä kymmenkunta näiden yhtiöiden johdossa ja omistajistossa istuvaa ihmistä voi päättää, mikä on lehdistön yleinen mielipide, ja mistä maassa saa keskustella. Yle tarvitaan tuomaan mediakenttään moniäänisyyttä.
Minusta Yleisradion pitäisi keskittyä enemmän ydintehtäväänsä: faktapohjaiseen tiedonvälitykseen, asiaohjelmiin ja sivistäviin ja monipuolisiin kulttuuriohjelmiin. Jos jostain on pakko leikata, sen pitäisi tapahtua urheilusta ja hömppäohjelmista. Kaupallisilla kanavilla ei juuri muuta olekaan.
Jos ainut oikeutus Ylen hulvattomalle budjetille on faktapohjaisen tiedonvälityksen tärkeys voidaanko siis ainakin leikata vaikka kaikki muu Ylen toiminta?
Ylen voi muuten leikkauksissaan nähdä käyttävän kaikkien byrokraattien tuntemaa kikkaa: leikkaus tulee aina kohdentaa niin, että haitta on mahdollisimman suuri. Näin saa viestittyä päättäjille, että löysää rahaa ei missään tapauksessa ole. Tämän takia ensimmäisenä Yle harkitsee tutkivan journalismin lippulaivansa MOT:n lopettamista.
Vielä lopuksi voi todeta, että Yleä olisi helpompi puolustaa faktapohjaisen keskustelun takaajana, jos se kontribuoisi jotain merkittävää tällä alueella. Itse olen monia vuosia saanut kaiken tietoni päivänpolitiikasta HS:ltä, en siksi että vastustaisin Yleä vaan, vaan koska en näe että Yle toisi mitään lisää. Normaalisti verorahojen käyttöä perustellaan sillä että markkinat jostain syystä epäonnistuvat asian tuottamisessa ja siksi julkisen vallan täytyy tarjota kyseinen palvelu. Mitä se Ylen uutistoimituksen kohdalla on? Yhteiskunnallisesti merkittävin toimitustyö tehdään muualla sikäli kuin voin nähdä.
Itsellä täysin päinvastoin. Olen saanut tyyliin 5v ajan kaiken tietoni päivänpolitiikasta ja yhteiskunnallisista aiheista Ylestä ja somesta.
Lisäksi, vaikka sinä koet että et tarvitse Yleä koska tilaat Hesaria, niin eikö tuo ole aika naiivi positio yhteiskunnaliseen keskusteluun?
Olen eri mieltä. Vaikkapa mainitsemasi MOT on selkeästi yksi Suomen merkittävimpiä toimijoita oikeasti journalistista sisältöä tuottavana, niin paljon sieltä on tullut paljastuksia jotka muuten olisi jäänyt tulematta.
Eikö vielä paljon naivimpi kanta yhteiskunnalliseen keskusteluun olekin se, että koska sinä käytät Ylen palveluita muiden pitäisi ne maksaa?
Mun pointti oli se, että jos joku väittää kansalaisten tiedonsaannin ja siten itse demokratian olevan Ylen varassa, se on yllättävä väite, joka vaatisi vahvoja perusteita. Sikäli kuin voin nähdä mulla on HSn ja muiden kaupallisten medioiden avulla kaikki aktiivisen kansalaisuuden edellyttämä tieto ja jos olet eri mieltä voisit esittää perusteita etkä vain nälviä et onpas naivia.
MOT on ihan hyvä, mutta merkittävimpinä pidän esim. Aarnion tapausta tai Jarno Liskin työtä. Lisäksi MOT on häviävän pieni osa Ylen budjetista, ja ilmeisesti Ylen mielestä myös yksi turhimpia osia koska se oli ensimmäisenä leikkauslistalla. Jos Ylen koko budjetti olisi niin pieni että se kuluisi MOThen, minäkin vastustaisin leikkauksia.
Hesarista on tullut kyllä niin keski-ikäisen espoolaisen viihdelehti, ettei se mitenkään voisi korvata Ylen sisältöjä. En voi edes otsikoita lukea, kun myopinen idiokratia nostattaa verenpaineeni.
Minun käsittääkseni perussuomalaiset eivät vastusta Ylen laatujournalismia vaan Ylen huonolaatuista journalismia.
Yle ei kai ole aivan synnitön ollut koskaan. Reporadion maineen useimmat muistavat. Itse olen television katsomisen vähitellen kokonaan lopettanut.
Kukas sitä laatua nyt tuomaroi ja miten?
Tokelle kommenttina että eikös nimenomaan JSN ja median sisäinen kontrolli määrittele laadun. Tässä tulee se päätoimittajan vastuu.
Jos olet lopettanut television katselun kokonaan, niin kuinka pystyt silloin arvioimaan YLE:n nykyistä journalistista sisältöä. Ja jos yhdistää nykyisen ylen jotenkin Reporadioon, niin eikö olisi jo aika miettiä, että olisiko jo aika päivittää itsensä 2020-luvulle.
Minäkin vastustan kaikkea huonolaatuista ja varsinkin vastuutonta journalismia, josta esimerkkinä ovat mm. sellaiset mediat kuin Suomen Uutiset, jotka eivät edes sitoudu hyvään journalistiseen tapaan ja vastuulliseen journalismiin. Valitettavasti jotkut jotka pitävät YLE:n journalismia huonona, saattavat samalla kuitenkin pitää jopa Suomen Uutisia luotettavana ja hyvänä mediana. Sitä ei voi kyllä muuta kuin ihmetellä!
Perussuomalaisten ja muiden samanhenkisten fennomanien tavoite on jo yli 20 vuotta ollut YLEn ruotsinkielisen ohjelmatuotannon vähentäminen tai lopettaminen kokonaan.
Ongelma on siinä että kaikki muu ruotsinkielinen media Suomessa on maksullista tavalla tai toisella. Ruotsin TV:tä ei pysty Suomessa katsomaan Vaasan seutua ja Ahvenanmata ja länsi-Lappia lukuunottamatta. Yhtään ruotsinkielistä kaupallista radiokanavaakaan ei ole ellei sitten Pohjanmaalla toimi joku?
Toivottavasti Kokoomus ja RKP ja KD sentään ymmärtävät jarruttaa PS:ää että jos jotain leikataan niin leikataan joka sektorilta yhtä paljon.
Silfverbergille kommenttina että eikös SVT :tä voi katsoa kaapelin kautta?
Ei ilmaiseksi
Voisihan se olla YLElle halvempi ostaa SVT-ktv-katselu jokaiselle, joka sitä haluaa?
Ei sitten auta FM-kanaville…
Onko joku sattunut vilkaisemaan ruåttinkielisten kanavien kuuntelijamääriä?
Olisko nettilevitys niille nykyaikaa?
Vai laskeeko Digitan hinnat kuin hanhen selästä, kun kaikki kanavat eivät enää muutenkaan mene kaupaksi?
Radio Vaasa on kaksikielinen.
Osa ohjelmasta on ruotsiksi ja osa suomeksi, kellonajan mukaan.
Keskimäärin radiokanavia kuuluu Suomessa alueilla yleensä kai vajaa 20. Näistä kaksi on Ylen mainoksettomia ruotsinkielisiä kanavia, joita vastaan kaupallisten ruotsinkielisten paikallisradioiden olisi hankala kilpailla, kun väestöpohja muutenkin rajallinen. Radio Vaasan ratkaisu on ollut olla kaksikielinen, mikä on ilmeisesti ollut ihan toimiva paikallinen erillisratkaisu.
PK-seudulla toimi 1980–90 luvulla kaksikielinen Radio Ykkönen (Radio Ettan) ja se oli ihan laadukas kanava mutta joutui lopettamaan koska meni konkurssiin.
YLEn ruotsinkieliset raidokanavat lähettävät aika paljon uusintoja ja soittavat musiikkia soittolistoilta. Sama ohjelma saattaa tulla monta kertaa päivässä ja monena päivänä joten vaikuttaa siltä että toiminta on jo nyt aika suppeaa. Kaupallinen tarjonta piristäisi ilman muuta.
Kyse ei ole siitä etteikö suomenruotsalainen ymmärtäisi suomea vaan siitä että musiikkimaku on erilainen, ja toisalta haluaisi kuunnella paikallisia uutisia.
Ruotsinkielisten sanomalehtienkin nettiversiot ovat maksullisia nykyään. Siksi YLEn ruotsinkieliset nettisivut on tärkeä säilyttää.
Kysypä keltä tahansa nuoremmalta, että miten kuunnellaan paikallisradiota.
Se toinen näyttää iPhoneaan ja “tällä äpillä”.
Ei nykyään tarvii mitään “paikallisuutta”, jos ruotsinkielinen sisältö myisi.
Tai no, mainokset pitäs tietty pitää paikallisina, kuten radiopuolella tehdään.
Radiota kuunnellaan nimenomaan silloin kun tehdän samaan aikaan jotain työtä. Joko työpaikalla tai kotona tai mökillä. Netti tai puhelimen äppi on sellaiseen kömpelö. Teineille on vaikea selittää asia koska he eivät ole tottuneet tekemään töitä. (pyydän anteeksi asenteellisuutani)
Osa työpaikoista jopa kieltää netin tai kännykän käytön viihdetarkoitukseen silloin kun tekee töitä. Lakikin kieltää auton- tai bussinkuljettajilta kännykän käytön ajon aikana.
R.: “Ruotsinkielisten sanomalehtienkin nettiversiot ovat maksullisia nykyään. Siksi YLEn ruotsinkieliset nettisivut on tärkeä säilyttää.”
Kuulemma monet suomenkielisetkin sanomalehdet ovat maksullisia.
Pitäskö kaikki kansallistaa?
R.Silfverbergsanoo:
27.1.2025 13:57
Radiota kuunnellaan nimenomaan silloin kun tehdän samaan aikaan jotain työtä. Joko työpaikalla tai kotona tai mökillä. Netti tai puhelimen äppi on sellaiseen kömpelö. Teineille on vaikea selittää asia koska he eivät ole tottuneet tekemään töitä. (pyydän anteeksi asenteellisuutani)
Osa työpaikoista jopa kieltää netin tai kännykän käytön viihdetarkoitukseen silloin kun tekee töitä. Lakikin kieltää auton- tai bussinkuljettajilta kännykän käytön ajon aikana.
Sun pitäs varmaan käydä joskus nykytyöpaikoilla?
Valtaosa jengistä käyttää bt-luureja, jos työ vain sen sallii.
Arvaatko kuunnellaanko niillä jotain fm-radiota?
Jollain, jolla on joku vanhanaikainen työhuone, voi siellä olla joku radio hyllyssä/ikkunalla. Missään muualla ei ole.
Nykyaikaisilla työpaikoilla ei ole mitään “taustaradioita”.
Jos haluat sisältöä kuunnella, teet sen omilla luureillasi.
Autossa töitä tekevällä tietty hieman eri tilanne. Heidän osuus massasta on kuitenkin pieni.
toke: Kannatan public service tyyppisiä maksuttomia YLEn nettisivuja sekä suomen‑, ruotsin- että saamen kielillä.
Suomenkielisillä on toki enemmän valinnanvaraa kuin YLE etsiä maksutonta mediaa.
Lisäys: kun mökillä on yks radio ja 4 kännykkää, niin mitä niistä on kätevä käyttää?
Pieni bt-kaiutin siirtyy paikasta toiseen paljon helpommin kuin radio.
Jos autokuski kuuntelee podcasteja tai musiikkia, niin mikä siinä on “laitonta”?
Verrattuna radiokanavien selailuun ja vaihteluun, niin mikä olikaan vaarallista?
Mä kuuntelen radiota jonkinverran. 99%:sti YLE Areenan kautta puhelimella ja ipadillä.
Onko se “netinkäyttöä” vai radion kuuntelua?
Ja ei, Finnpanelin norsunluutorni ei nyt tarjoa relevanttia vastausta.
toke:
En ole enää työelämässä, silloin kun olin jouduin käyttämään kuulokkeita ettei avokonttorin melu häiritsisi. Toisaalta jos katsoin jotain videoita tuli esimies huomauttamaan ja kysymään “maksaako asiakas tuosta? “.
Sellaiset radiokanavat kuten YLE:n Radio Suomi tai Radio Vega on suunnattu sellaisille yli 60-vuotiaille kuten minä joka laittaa radion päälle ja kuuntelee muiden askareiden lomassa, joko kotona, mökillä tai autolla ajaessa, ilman ylimääräisiä napin painalluksia. Äänentoistokin on parempi kuin jossain BT kaiuttimessa. Autolla ajaessa laki kieltää kännykän käytön. Autoradion käyttöliittymä on helpompi kuin kännykän.
R., väärin.
Lain mukaan moottoriajoneuvon kuljettaja ei saan ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään.
Kaikki toiminta esim. ratin tai kojelaudan käyttöliittymän kanssa on sallittua.
Podcastin valinta ei ole vaarallisempaa kuin radiokanavan.
“Hei Siri, kerro R:lle, että bt-luurien käytetyimpiä ominaisuuksia työelämässä on vastamelutoiminto. Lisäksi fm-äänenlaatu häviää korkealaatuiselle digitaaliselle streamille. Kaiuttimen kyky ja laatu toistaa ääntä ei rajoitu yhteyden mukaan. Ainakaan jos on käytössä uudempia bt-profiileja ja vanhoillakin ero on marginaalinen. Jos ostat huonolaatuisen bt-kaiuttimen, niin ongelma on siinä kaiuttimessa, ei bt-yhteydessä.”
Silfverbergille kommenttina että BBC Sounds sovelluksella voi kuunnella Suomessa maksutta BBC:in radio kanavia. Itselläni on tuo sovellus puhelimessa.
Faktapohjainen? Laatujournalismi? Yleisradio? Eiväthän nämä kolme ole yhdistyneet enää vuosikausiin.
Yleisradion kerta toisensa studioon raahaamille “asiantuntijoille”, joiden tausta unohdetaan kertoa, nauravat jo naurismaan aidatkin.
“Hauskinta” tässä farssissa on se, että nyt kun pitää karsia, niin tämä laatu-fakta-Yle karsii täysin väärästä päästä. Turha asenteellinen hömppä on ja pysyy.
Tämähän se, että aina samojen asiantuntijoiden suusta saa aina A‑studiossa kuulla aina saman tarinan. Esimerkiksi NY Times, liberaalista pohjavireestä huolimatta, julkaisee säännöllisesti “diversity letters” niin että lukijakunta välillä altistuu myös poikkeaville näkemyksille. Pääsy tähän kunnianarvoisaan mediaan myöskin ilmeisesti panee vierailijat ilmaisemaan ajatuksensa huolitellusti perusteltuna ja hyvin kirjoitettuna.
Ei niin etteivätkö muuttumattomat tosiasiat aina tuottaisi saman tarinan, ja esimerkiksi omenat putoaisi puusta aina samalla tylsällä tavalla, mutta kyllä maailmanpolitiikan tai tulevaisuuden ylipäänsä ennustamisessa aika divergentitkin kehityskulut ovat mahdollisia. Kari Suomalaisen käsite ‘sopuli’ on muuttunut hieman ilmiasultaan mutta ei perimmäiseltä luonteeltaan.
Sitten minua harmittaa sekä YLEssä että HSssä oikeasti tärkeiden asioiden hautautuminen kaikenlaisen hömpän ja humpuukin sekaan. Mercosur-sopimuksesta ja sen geopoliittisesta merkityksestä olisiko ollut yksi lyhyt uutinen. Salt Typhoon ‑hakkeroinnista ainakaan HSssä ei yhtään mitään. Sen merkitys ei HSn tai YLEn kautta aukea että Oreshnik:in tapaiset ohjukset konventionaalisillakin taistelukärjillä pian uhkaavat jokaista kohdetta Euroopassa tavalla johon Euroopalla ei ole mitään millä vastata, niin että Venäjä Kiinan kanssa voi keskittyä ilmastomuutoksen avaamiin valtaviin mahdollisuuksiin Arktiksella ja ehkä Siperiassa.
Sen sijaan silmiin osui HS:ssa kuinka prinssi William tarjosi kaljat jalkapallofaneille pubissa, tai kuinka Nicole Kidman juo maitoa jossain pornahtavassa leffassa.
Toki syy voi olla että digitaalisessa mediassa joka juttu näkyy samankokoisena, kun taas paperilehdessä juorut ja viihdepläjäykset olivat pienellä präntillä nurkissa.
No, katsotaan osoittautuuko Uusi Juttu niin hyväksi että Hesarin voisi dumpata. Vähintäänkin kilpailu on hyvästä, näin (uutisten) kuluttajan vinkkelistä.
Aikalailla samalla tasolla se rahoitus on muiden pohjoismaiden kanssa. Iso maa tarvitsee aluetoimituksia ja lähetysmaksuihin menee rahaa. Omalla lähetysverkolla pärjäisi vähemmällä rahalla. Lisäksi on vielä monikielisyys. Persut tykkäävät verrata lukuja Viroon, ehkäpä tahallaan virheellisesti. Viro on lähes 10 kertaa pienempi maa ja väkilukukin vain neljännes Suomesta. Valtion taloudessa ja kansalaisen kukkarossa näillä “säästöillä” ei ole mitään vaikutusta. Yle-vero on yhtä korvamerkittyä kuin lupamaksut aikanaan. Tietty jäädytys säästää veronmaksajan korotuksilta. Luultavasti valtiolle tulee nettotappio, koska oletettavasti alihankintapalveluista karsitaan. Ison asiakkaan menettäminen saattaa helposti kaataa pk-yrityksen tuolla alalla.
Yleltä ei ole leikattu. Siltä jäädytettiin tulevaisuuden indeksikorotuksia. Päätös tulevien indeksikorotusten jäädytyksestä ei ollut hallituksen, vaan kaikkien puolueiden (ml Vihreiden pl Liike Nyt) yhteinen päätös. Ylen kuluista alle puolet on henkilöstökuluja, joten se olisi voinut säästää myös muilla tavoin. Parhain asiantuntija, eli Ylen johto päätti että henkilöstövähennys on tälläkertaa järkevin tapa. Yksityisten tahojen omistamissa yrityksissä tuntuu ajattelu olevan, että resursseja pitää aina ja lakkaamatta uudelleensuunnata järkevimpiin käyttökohteesiin riippumatta siitä, miten bisnes sujuu ja onko akuutti pula rahoituksesta vai ei. Toimitusjohtajan ei pidä olla maksimaalisen rahankäytön puolustaja ja lobbaaja omistajien suuntaan kuten julkisesti omistetuissa yhtiöissä usein tuntuu olevan asianlaita. Toimitusjohtajan tulee lakkaamatta arvioida omistajan kanssa tuottaako raha parhaiten yrityksessä vai onko järkevämpi palauttaa varoja omistajille käytettäväksi johonkin järkevämpään käyttökohteeseen. Julkisen sektorin suuret yritysomistukset johtaa huonoon governanceen ja tämä vie paljon tehoja suomen elinkeinoelämästä.
Indeksin jäädyttäminen on sama asia kuin inflaation suuruinen leikkaus.
Onko sun mielestä inflaatio olemassa?
Jocka Träskbäck Twitterissä:
1. Ensinnäkin Yleisradiolta ei ole leikattu euroakaan, vaan sen budjetista jäädytettiin tulevaisuuden indeksikorotuksia. Toisin sanoen Yleisradion budjetti ei ole nyt pienentynyt lainkaan.
2. Toiseksi päätös tulevien indeksikorotusten jäädytyksestä ei ollut Orpon hallituksen, vaan kaikkien puolueiden yhteinen. Sitä olivat siten tekemässä myös vihreät, demarit ja vasemmistoliitto. Ja päätös oli perusteltu, sillä julkinen mediamonoliitti ei voi olla immuuni tulevaisuuden säästötoimille.
3. Kolmanneksi Yleisradio päätti itse toteuttaa juuri irtisanomiset, eikä säästää niiden sijaan muualta. Yleisradion mukaan juuri nämä irtisanomiset ovat tehokkain tapa säästää, vaikka muitakin keinoja olisi ollut tarjolla. Niistä tarkemmin alla. Yleisradiossa ylimääräistä kuormaa ei mielestäni ole kertynyt toimittajien keskuuteen, vaan aivan muille alueille, niin sanotusti journalismin ulkopuolelle.
4. Mikäli Yleisradio päättää nyt irtisanoa juuri toimittajia ja/tai lakkauttaa suosittuja ohjelmia, voi kyseessä olla niin sanottu Washington Monument ‑ilmiö. Siinä säästötoimia tehdään pidetyimmistä tuotannoista, jotta yleisön mielipiteellä saataisiin painostettua päättäjiltä lisää rahaa. Näin teki äskettäin onnistuneesti myös museovirasto.
4. on totta kaikissa tilanteissa.
Vomme uskoa sen puolesta tai vastaan, mutta koska emme voi tietää asiaa tarkemmin, on erinomaisen helppoa syytellä.
Toisaalta suosittuja ohjelmia lopetetaan ilman leikkauksiakin. Ei jokaisen ohjelman tarvitse valua surkeaksi ja vasta sitten tulla lopetetuksi.
“Samalla tilaa tulee Venäjän informaatiovaikuttamiselle, mikä varmaankin on tahaton seuraus.” OS
Yle kertoo juuri, että suurin osa nuorisosta saa uutisensa Kiinan omistamasta TikTokista: https://yle.fi/a/74–20139349
Tässä ei ole mitään tahatonta.
Yleisradion ei olisi ollut mikään pakko irtisanoa toimittajia. Yle nyt tässä tahallaan leikkaa kaikkein tärkeimmästä eli käyttää hyväksi Washington Monument Syndroomaa.
Yle voisi säästää vaikka lopettamalla jalkapallon MM-kisojen televisioinnin. Verorahoilla ei pidä ostaa korruptoituneelta FIFA:lta TV-oikeuksia.
Johtajia voi aina syyttää keskijohdon suojelusta.
Kaikilla organisaatioilla on kuitenkin rakenne ja keskijohdon poisto vaatii erittäin suuren urakan organisaatiossa.
Joten eihän sitä nopeiden YT:den maailmassa tehdä.
Ohjelmatoiminta ei voi olla “iteseohjautuvaa”.
Olettaisin, että myös keskijohtoa supistetaan.
Korjatkaa ihmeessä, jos oon väärässä.
Kyllä. Inflaatio lienee lähivuosina noin 2%. Nostat kyllä hyvän pointin esille. Leikkaus-keskustelussa ei ole päätä-eikä-häntää niin kauan kun jokaisella on oma määritelmässä siitä mikä on leikkaus. Minä määrittelin sen niin että leikkaus on sitä että menomomentin eurot vähenevät. Toke taisi määritellä sen niin että leikkaus on sitä että menomomentin eurot vähenevät _inflaatiokorjatusti_. Ilmeisesti on olemassa kolmaskin määritelmä. Nimittäin, olen kuullut että “hallitus leikkaa hyvinvointialueilta”, vaikka viimeisimmän julkisen talouden suunnitelman mukaan hallitus kasvattaa hyvinvointialueiden rahoitusta Marinin viimeisestä 2023 (25.7mrd€) Orpon viimeiseen 2027 (30.3mrd€). Eli 30.3–25.7=4.6mrd€ = +~18% eli näillä näkymin merkittävä lisäys inflaatiokorjattunakin. Minkä määritelmän mukaan “hyvinvointialueilta leikataan”?
Minun elinaikanani hinnat ovat nousseet 24-kertaisesti. Väitätkö todella, että ei olisi mitään leikkausta, jos hinnan korotusta ei oteta määrärahoissa huomioon?
Tärkeintä varmaan tolkulliselle keskustelulle, että on yhteinen terminologia: sovitaan sitten, että leikkaus on sitä että menomomenttiin kohdistuu leikkaus, mikäli sen budjetti/määräraha supistuu (kustannustason nousulla korjattuna). Noin määriteltynä Yleltä tosiaan leikattiin. Hyvinvointialueilta tämä hallitus ei ole leikannut eikä leikkaa, päinvastoin.
Tuosta määritelmästä huokuu ajattelu, että jokaisella menomomentilla on oikeus kerran myönnettyyn reaaliseen tasoon. Terveellisempää olisi katsoa pikemminkin joka vuosi “puhtaalta pöydältä” mihin julkisen sektorin kannattaa panostaa.
Jos ajattelu on että jokaiselle momentille annettakoot kerran myönnetty rahoitus reaaliarvoisena, niin sitten tarvittaisi markka ja devalvaatiot, joiden avulla välttämätön “siivous” tulisi mahdolliseksi. Arvatenkin sitten alkaisi kuulua vaatimuksia, että menomomenttien reaaliarvoisen rahoituksen on pysyttävä vakiona _dollareissa mitattuna_, muu on julmaa leikkaamista.
Hyvinvointialueiden tarve lisärahoitukselle oli tiedossa kauan aikaa sitten ja siksi määrärahoja on nostettu ja tarvearviota kokoajan päivitetty.
Joten voisi kuvailla tarkemmin, että “korotuksia on leikattu”.
Vähän niinku luvattu, muttei kuitenkaan päätetty.
Peruspolitiikkaa.
Tykkään kuunnella radion puheohjelmia autossa. Jostain syystä täällä itäsuomessa on usein valittavana joko viihdehömppää, uskonnollisia kanavia tai venäläisiä kanavia. Näistä valitsen venäläisen.
Ehkä sillä on jotain tekemistä sillä, milloin ajan, mutta omalla kohdalla näin
Yle Puheen lopettamista ei edes perusteltu millään säästöillä. Se tapahtui ennen kuin mitään säästötarvetta edes oli. Itse puheohjelmien eli “podcastien” määrä ei vähentynyt, joten mahdollinen säästö tuli vain jakelukustannuksista, mikä on valtakunnallisella radiokanavalla enemmänkin satojen tuhansien kuin miljoonaluokkaa. Ja tämän kaiken hallintoneuvosto kumileimasimena hyväksyi!
Veikkaisin että Yle Puheen jakelukustannukset olivat samaa luokkaa kuin Merja Ylä-Anttilan palkka (350 000€)
Yle Puheen sisältö oli suureksi osaksi täysin luokatonta, mikä lienee ollut yksi syy. Ehkä tässä maassa ei vaan ole riittävästi ihmisiä täyttämään yhtä kanavaa mielekkäillä mietteillä.
YLEn pitäisi tietty kehittää Areenaa enemmän / nopeammin.
Jolloin jokainen voi nopeasti ja kätevästi tehdä itselleen oman Radio Puheen.
Eka askel tuossa tietty on, että jos ei onnistu tau halua ite valita niitä ohjelmia, niin äppi osais personoidusti random-valikoida niitä ohjelmia.
Montakohan vuotta tää on ollu tekeillä?
Onko joku jo päässyt kokeilemaan?
Isoilla sisältöalustoilla toi on tietty ollu se olemassaolon lähtökohta.
Edelleen hassunhauskaa, että kommenteissa YLEn leikkauksia kannatetaan ja vastustetaan se mukaan, mitä ite tykätään YLEn sisällöstä, luokattomasta ja luokallisesta.
Jos muuten mikään ei kelpaa, niin kannattaa tehdä se sisältö itselleen ja jopa muillekin ihan itse.
Klikkiotsikko Ylestä Soininvaaralta, sorry.
Yleisradion “alasajosta” ei nyt ole kyse, ei lähelläkään. Säästöjen ja työpaikkojen vähentymisen jälkeenkin YLE edelleen yksi suurimmasta helsinkiläisistä työpaikoista ja maamme ylivomaisin sähköinen media.
Ja hyvä niin. Kun maan talous paranee, budjetointitason voisi palauttaa.
Itse olen kuitenkin edelleen jäänyt ihmettelemään mihin perustuu ettei YLE:n tarkka budjetti menoerineen, valtionlaitoksena, ole avointa dataa ja kaikkien kansalaisten vapaasti luettavissa esimerkiksi netissä.
Tätä outoa salausta voisi vaikkapa MOT-ryhmä tutkia.
Mihin lakiin se perustuu jne. Vaikea uskoa että asialle olisi laillista perustetta.
Olisi kunniallinen teko ja klassista journalismia, jos tämä tutkiva journalismi tulisi oman talon sisältä.
Tietenkin kirjanpitolakiin, jonka mukaan osakeyhtiön tilinpäätöksessä vaaditaan vain tuloslaskelman ja taseen luvut yleisellä tasolla, ei tilikohtaisia tietoja. Ylehän on osakeyhtiö.
Jonkin verran keskusteluahan on viime vuosina käyty siitä, että yleinen periaate viranomaisten toiminnan julkisuudesta osittain mitätöityy mm. kuntapalvelujen lisääntyvän yhtiöittämisen kautta, koska julkisuuslaki ei koske yhtiöitä. Ylen kohdalla pätee sama. Minusta julkisuuslain voisi ulottaa koskemaan myös julkishyödykkeitä tuottavia yhtiöitä, mutta se taas ei sopisi nykyisille hallituspuolueille, koska ne vierastavat ideologisista syistä julkisuusperiaatteen laajentamista. Ja niinpä Yle on niiltä tässä suhteessa “turvassa”, vaikka ne ideologisista syistä vierastavat myös Yleä.
YLE on kuitenkin niin iso yhteiskunnallinen toimija ja vaikuttaja, lisäksi omalla erityisverolla rahoitettu, että olisi jo eettisesti oikein, että se julkaisisi tarkan budjettinsa avoimena datana.
Kun näin ei tehdä, on turha valittaa näkemyksiä ja käsityksiä mihin kaikkeen YLE resurssejaan “tuhlaa.”
Hallintotaso on ainakin todella iso. Päällikkövilinää riittää.
YLE on toki Oy paperilla, mutta yhteiskunnan laitos ja instituutio se de facto on. Ja sillähän se asemaansa perusteleekin. Budjetti julkiseksi olisi todellakin kohtuuvaatimus. Salaaminen avoimessa yhteiskunnassa ei ole tätä päivää varsinkaan jos on yhteiskunnan laitos 100 prosenttisesti.
Julkaistaahan kansanedustajien joka ikinen taksimatkakin sentin tarkkuudella.
Tarkoitatko, että Yle joutuisi kertomaan Maikkarille, millä hinnalla se ostaa esimerkiksi urheilukilpailujen televisiointioikeuksia, mutta Maikkarin ei tarvitsisi kertoa Ylelle?
Tommi Uschanov kirjoitti: “Tietenkin kirjanpitolakiin, jonka mukaan osakeyhtiön tilinpäätöksessä vaaditaan vain tuloslaskelman ja taseen luvut yleisellä tasolla, ei tilikohtaisia tietoja. Ylehän on osakeyhtiö.”
Muuten en ota nyt tähän asiaan kantaa, mutta tarkistin nyt miten Yle vuosikertomuksessaan tilinpäätöstietonsa julkaisee, ja yllätyin. Näköjään avoimuuden kannalta tilanne on tosiaan oikeastikin erikoinen. Ylen netissä julkaisemassa varsinaisessa tuloslaskelmassa vuodelta 2023 on vähiten rivejä, mitä olen koskaan Suomessa nähnyt minkään miljoonaluokan liikevaihdon firmassa. Yhden työntekijän osakeyhtiömuotoisilla nakkikioskeillakin on tapana julkaista laajempi tuloslaskelma. Liitetietopuolella on hiukan avattu lyhyen tilinpäätöksen sisältöjä lisää, kuten että mikä osa henkilöstökuluista muodostui palkkakuluista, mikä eläkemaksuista ja mikä sivukuluista.
Ei pörssiyhtiötkään mitään sopimustason lukuja julkaise, mutta kykenevät silti julkaisemaan kilpailusyiden estämättä huomattavasti enemmän tietoja taloudestaan vuosikertomuksissaan. Itse asiassa pörssi ei edes hyväksyisi noin suppeaa tilinpäätöstä listayhtiöillä.
Ylen nettisivuilta Vuosikertomuksesta löytyvä virallinen tuloslaskelma vuoden 2023 osalta on siteerattuna kokonaisuudessaan alla:
EUR Liite 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
LIIKEVAIHTO 10 527 272 700,03 511 845 059,59
Liiketoiminnan muut tuotot 11 2 309 397,05 2 272 892,83
Henkilöstökulut 12 248 413 927,93 235 594 557,46
Poistot ja arvonalentumiset 13 79 183 812,42 85 939 307,94
Liiketoiminnan muut kulut 14 197 127 695,69 195 174 782,15
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 4 856 661,04 ‑2 590 695,13
Rahoitustuotot ja ‑kulut 15 ‑585 534,46 ‑390 081,02
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO) 4 271 126,58 ‑2 980 776,15
Äsken laittamassani sitaatissa oli mukana kopioitu taulukko, jossa vasemmassa laidassa juoksee numerointi 10, 11, 12, 13, 14 ja 15. Ne numerot eivät ole liikevaihtolukuja, vaan viittauksia liitteisiin. Tämä täsmennyksenä tulkintaan.
Oikeastaan kaikilla julkisomisteisilla osakeyhtiöillä on sama tilanne: salailua perustellaan kilpailullisilla asioilla. Osittain ihan validi pointti, on sitten kyse YLEstä tai Helenistä.
Keskustelu on kuitenkin ihan sivuraiteilla. Kohtuullinen leikkaus YLEn budjetista on ihan kohtuullista. Kohtuuton taas ei. Kunnollinen keskustelu käsittelisi tuota kohtuullisuuden määrää. Ei klikkibaittimaisesti ja mustavalkoisesti sitä, että joku on kategorisesti väärin tai oikein.
“Oikeastaan kaikilla julkisomisteisilla osakeyhtiöillä on sama tilanne: salailua perustellaan kilpailullisilla asioilla. Osittain ihan validi pointti, on sitten kyse YLEstä tai Helenistä.”
Vertailukohtana voi pitää saman kokoluokan pörssiyhtiöitä. Mitä esim. Alma Media julkaisee taloustiedoistaan. Tein hieman vertailua. Liitetietojen osalta itse asiassa Yle nyt tarkemmin tarkastellen julkaisee myös jotain tietoja, joita Alma ei julkaise. Toisinkinpäin asioita on. Muutin siis hiukan kantaani, kun kävin vielä liitetietoja läpi, ja katson nyt että Yle on kuitenkin tuonut enemmän tietoja esiin kuin ensin havaitsin.
Yksi silmiin osuva iso ero on tilakuluissa. Almalla toimitilakustannukset ovat olleet 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilökuntaa oli 1695. Ylellä henkilökuntaa oli 3337 henkeä, ja kiinteistökulut 22,3 miljoonaa euroa + poistoina lisäksi 5,5 miljoonaa euroa. Luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, koska varmaan esimerkiksi kalustekulujen tulkinta toimitilakuluiksi voi vaihdella. Ylellä on kuitenkin huomiota herättävän isot toimitilakustannukset. Alma Media ilmoittaa käyttäneensä tilintarkastusfirmasta ostettuun veroneuvontaan 1100 euroa ja Yle 8600 euroa. Se kun kuuluu nykyään ilmoittaa, jos tilintarkastusfirmasta on ostanut muutakin kuin vain tilintarkastusta. Itse tilintarkastus on Ylellä ollut edullisesti toteutettu firman kokoluokkaan nähden, vain 79 000 euroa, siinä missä Alma Media on maksanut vuonna 2023 tilintarkastuksestaan 290 000 euroa. Eli jossain Yle on säästänytkin.
ä,
siis aikuisten oikeasti ihmettelet sitä, että tv-sisällön tuottaminen vaatii kalliimpia tiloja kuin printtimedian?
Hesari (Ylen kilpailijana) näkyy tehneen jutun Ylen leikkauksista, jossa nostetaan esiin uutena säästötoimena se, että Ylen johtoryhmä menettää palkatun autonkuljettajan palvelut. Ylellä on tähän asti ollut uutisen mukaan luksusauto kuljettajineen johtoa varten,mistä ei ole aiemmin uutisoitu. Johdon autonkuljettaja on ilmeisesti yksi niistä, joka menettää työnsä. Harvassa firmassa on johdolla 2000-luvulla ollut palkattuja autonkuljettajia. Voi olla ainakin jokin ihan perusteltu säästökohdekin löytynyt, jos palvelun käyttöaste on ollut matalahko verrattuna taksien käyttöasteisiin, vaikka pieni osa leikkauksia tuo otsikoihin nostettu yksityiskohta vain lienee.