Kohtuulliset tullit lisäisivät taloudellista turvallisuutta

Tuen talous­poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä yleen­sä talous­teo­ri­an val­tavir­taa, mut­ta suh­teessa täy­del­liseen vapaakaup­paan koen itseni toisi­na­jat­teli­jak­si. Minus­ta maail­mas­ta tulisi parem­pi, jos kan­sain­välistä kaup­paa hie­man jar­rutet­taisi­in kohtu­ullisil­la tulleil­la. Tämän sanomi­nen ääneen on nyt vähän vaikea­ta, kos­ka tulen herkästi sotke­tuk­si Trumpin ajatteluun.

Talous­teo­ri­an mukaan päät­te­ly menee niin, että mitä pienem­mät ovat kau­pan esteet, sitä parem­min suh­teel­lisen edun peri­aate pystyy toteu­tu­maan ja sitä korkeam­mak­si taloudelli­nen hyv­in­voin­ti kasvaa.

Tämä on sinän­sä tot­ta, mut­ta ajatuk­ses­sa on se vika, että se tekee maail­man­taloud­es­ta hyvin haavoit­tuvan. Kau­ni­isti san­ot­tuna se lisää keskinäis­ri­ip­pu­vu­ut­ta, jota ere­hdyt­ti­in joskus pitämään jopa rauhan edistäjänä.

Kovin pitkälle menevän työn­jaon ikävät seu­rauk­set nähti­in korona-aikana, kun Kiinan talous yski ja Euroopas­sa oli yhtäkkiä pulaa jopa lääkkeistä. Rauhaakaan tämä keskinäis­ri­ip­pu­vu­us ei edis­tänyt, kos­ka Venäjä las­ki, ettei EU voi tul­la Ukrainan tuek­si, kos­ka on niin riip­pu­vainen venäläis­es­tä maakaasusta.

Nyt olemme paljon riip­pu­vaisem­pia Kiinas­ta kuin Venäjän fos­si­iliener­gias­ta. Kiina tulee käyt­tämään tätä riip­pu­vu­ut­ta län­si­mai­ta vas­taan. Se on tätä ase­maansa rak­en­tanut määräti­etois­es­ti. Olemme olleet Euroopas­sa hie­man sinisilmäisiä.

Maat­alouden osalta vapaakaup­paan ei usko­ta ainakaan Euroopas­sa, vaan koti­mais­ten työ­paikko­jen ja huolto­var­muu­den vuok­si – tässä järjestyk­sessä – maat­alous­tuotan­toa suo­jel­laan kilpailulta.

EU:n sisäl­lä täy­delli­nen vapaakaup­pa on perustel­tua, mut­ta EU:n ja muun maail­man välil­lä olisi hyvä olla sopi­van kokoiset tul­lit. Sopi­val­la kool­la tarkoi­tan jotain noin 20 pros­entin tulle­ja. Niitä voisi kut­sua vaik­ka huoltovarmuusmaksuiksi.

Kah­denkymme­nen pros­entin tul­lit eivät estäisi merkit­täviä suh­teel­lisen edun ero­ja toim­i­mas­ta. Ihan pienet erot ne pysäyt­tävät, mut­ta tämän vaiku­tus maail­man kokon­ais­tuotan­toon on korkein­taan pros­entin luokkaa. Se kan­nat­taa mak­saa taloudel­lis­es­ta turvallisuudesta.

Trump puhuu tulleista ikään kuin kuvitellen, että niihin ei vas­tat­taisi. Tul­lit ja vapaakaup­pa ovat tietysti vas­tavuoroisia. USA:n vien­ti Euroop­paan ei tosin ole juurikaan tavar­avi­en­tiä. Yhdys­val­lois­sa ei ole teol­lisu­u­den alal­la kil­pailukykyä oikein mis­sään. Pitäisi kehit­tää tullin kaltainen mak­su Face­bookille, X:lle ja kaikelle sel­l­aiselle. Se olisi perustel­tua myös aivan ylei­sistä syistä.

Eräs valt­tiko­rt­ti USA:lla tässä on. Trump on oike­as­sa siinä, että Euroop­pa on vapaa­matkus­ta­ja tur­val­lisu­us­poli­ti­ikas­sa. Yhdys­val­lat on tar­jon­nut soti­laal­lisen suo­jelun Euroopalle ilmaisek­si. Riip­pu­vu­us tästä tues­ta antaa Yhdys­val­loille mah­ta­van neu­vot­telu­aseen, jos­ta ei pääse eroon aivan pikaises­ti, mut­ta toiv­ot­tavasti pitkäl­lä aikavälillä.

 

32 vastausta artikkeliin “Kohtuulliset tullit lisäisivät taloudellista turvallisuutta”

  1. “ilmaista tur­vall­su­ut­ta” Onko ilmaista, jos Usa meinaa nos­taa natomak­sua täysin jär­jet­tömäk­si. Suomelle tuo tietää läh­es 18 mil­jardin vuo­tu­isia mak­sua natolle. Ei nuo kovin ilmaisil­ta kuu­losta. Kun ilman usaa ei natoa ole, niin voi kuvail­l­la että kaik­ki rahan menee suo­raan rapakon­takaisi­in leveätaskuihin.

    Vastaa

    1. 1. Ei ole ole­mas­sa mitään Nato-mak­sua. Trump ei tapansa mukaan tiedä, mis­tä puhuu.
      2. Teumpin heit­tämä luku ei perus­tu mihinkään. Jos muut vas­taa­vat siihen, seu­raa­van ker­ran luku on vain suurempi. 

      Euroopan tulee mitoit­taa puous­tus­menos­ta tarpeen mukaan. Nyk tarve on suurem­pi, joten meno­ja tulee kas­vat­taa, sanoipa amerikan fuhrer mitä hyvän­sä. Tai no, luul­tavasti meno­jen järkevämpi suun­taami­nen riit­täisi, mut­ta se ei vält­tämät­tä onnis­tu kovin hel­postii. Ja aivan selvästi Euroopan puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­teen täy­tyy panos­taa, eikä ostaa niin paljoa asei­ta USA:sta.

      Vastaa

  2. USA on kyl­lä pitkäpinnainen
    1) meil­lä on esim auto­jen tuon­ti­in USAs­ta ollut korkeat tul­lit ja silti USA antanut mei­dän viedä mer­sut ja bemar­it sinne tähän asti mität­tömil­lä tulleil­la. 2) Euroopas­sa ja varsinkin Suomes­sa on run­saasti yleistä USA-vas­taisu­ut­ta ja siitä huoli­mat­ta USA on tar­jon­nut soti­laal­lista suo­jelua meille ilmaisek­si kym­meniä vuosia.
    Nyt USAn on hyvä lopet­taa Euroopan paapomi­nen muuten Euroop­pa ei ikinä “aikuis­tu”.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Ros­molle kom­ment­ti­na että vaik­ka Euroopan unioni pois­taisi nuo amerikkalais­ten auto­jen tuon­ti­t­ul­lit niin toden­näköis­es­ti niiden myyn­ti Euroopan unionis­sa oli silti hyvin vähäistä. Esimerkik­si Etelä-Korea las­ki Trumpin ensim­mäisel­lä kaudel­la amerikkalais­ten auto­jen tuon­tiki­in­tiötä mut­ta yksikään amerikkalainen auton­va­lmis­ta­ja ei kuitenkaan pystynyt täyt­tämään aikaisem­paa kiin­tiöitä Kore­an markki­noil­la. Tämä johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että amerikkalaiset autot eivät ole laadul­taan kil­pailukyky­isiä Pohjois-Amerikan ulkop­uolel­la . Tähän ongel­maan tör­mäsi jo Lee Iaa­coc­ca kun hän oli Chrys­lerin toim­i­tusjo­hta­ja ja tähän ongel­maan tör­mäsi Barack Oba­ma kun jou­tui hätälain­oit­ta­maan Gen­er­al Motorsin ja Chrys­lerin . Ain­oa amerikkalainen auton­va­lmis­ta­ja joka ei ole joutunut tur­vau­tu­maan liit­to­val­tion hätära­hoituk­seen on Ford Motor Company

      Vastaa

      1. Noin minäkin ajat­telin, kunnes opin että Tes­la on USAs­ta. Tes­la on erit­täin myy­ty (jopa myy­dyin) auto monis­sa Euroopan mais­sa. Onko sähköau­tot tul­li­va­pai­ta vai myy­däänkö nämä Tes­lat Euroopas­sa vaik­ka meil­lä on tämä n.10% tul­li niille? Ehkä se on tul­lien ja muun pro­tek­tion­is­min omi­naisu­us että niitä tulle­ja aset­taa moni, siitä ollaan hil­jaa, tärkein­tä on syyt­tää toista hänen tulleis­taan ja syyt­tää toista tulliso­dan alot­ta­jak­si vaik­ka itse olit se joka sen tulliso­dan aloitti.

      2. Suomeen tuo­ta­vat Tes­lat tehdään kyl­läkin Kiinas­sa, jos­sa tuote­taan kaik­ista Tes­loista noin puo­let. Mut­ta on Tes­lal­la tuotan­toa myös Yhdysvalloissa.

      3. Juuri näin. Trump olisi nolan­nut itsen­sä, jos olisi vaat­in­ut meitä osta­maan auto­ja ja ruokaa =D. Amerikkalainen öljy ja kaa­su sen­tään kel­paa­vat poltettaviksi.

      4. Ode:
        “Suomeen tuo­ta­vat Tes­lat tehdään kyl­läkin Kiinas­sa, jos­sa tuote­taan kaik­ista Tes­loista noin puolet.”

        Ootko kuin­ka varma?
        Mod­el 3 kyl­lä, mut­ta kun Mod­el Y:tä valmis­te­taan Sak­sas­sa, niin mik­si ei tuo­taisi sieltä?

        Tiedätkö kuin­ka suuri osa Suomen Tes­loista tuo­daan maa­han uutena?

    2. Onko Amerikas­ta tuleville autoille isom­pi tul­li kuin Aasi­as­ta tuleville?
      Jos ei, niin syökö Aasia euroop­palaisen valmistuksen?

      Joskus tänne tuli Mek­sikos­sa valmis­tet­tu­ja Kuplia.
      Tuleeko nyt muual­la kuin Yhdys­val­lois­sa valmis­tet­tu­ja auto­ja Amerikasta?

      Vastaa

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että Aasia on euroop­palais­ten auto­jen suuri markki­na-alue. Etenkin Kiina. Suurin osa euroop­palaisil­la ja aasialaisil­la (siis pääasi­as­sa japani­laiset ja eteläko­re­alaiset) auton­va­lmis­ta­jil­la on tuotan­toa Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa mut­ta suuril­la amerikkalaisil­la auton­va­lmis­ta­jil­la (pois lukien tässä kohtaa Tes­la ja Ford Motor Com­pa­ny) on erit­täin vähän tuotan­toa Euroopas­sa ja Aasi­as­sa. Esimerkik­si Don­ald Trump neu­vot­teli ensim­mäisen kaudel­la sen että Amerikkalais­ten auto­jen tuon­ti kiin­tiö nos­tet­ti­in 20 000:sta 90 000: teen mut­ta edes sil­loin kun kiin­tiö oli 20 000 tuo kiin­tiö ei koskaan edes täy­tynyt. Amerikkalais­ten auto­jen tuon­ti tul­li Euroopaan täl­lä het­kel­lä on jos muis­tan oikein on las­ket­tu kun Euroopan unioni tai sopimuk­sen Bidenin hallinnon kanssa 2021.

  3. Hupaisa yksi­tyisko­h­ta on Lidlin ruuan vmp ale ‑20% . Ei kuulem­ma kan­na­ta isom­pi ale.
    Tuo 20% tul­li panee jo todel­la miettimään.

    Vastaa

  4. Ehdot­taisin kyl­lä EU:n sisällekin rajal­lista sään­töi­hin ja sopimuk­si­in perus­tu­vaa poikkeamista vapaakaupasta.

    Idea olisi se, että jokainen maa voisi tiet­ty­jen sään­tö­jen ja rajo­jen puit­teis­sa hakea suh­teel­lista etua tietylle teollisuuden/tuotannon alalle tukien avul­la. Toim­inta tietenkin olisi vapaa­ta. Suomen nyt tuskin kan­nat­taisi näi­den sään­tö­jen vuok­si alkaa tuke­maan met­sä­te­ol­lisu­ut­ta, eikä Suomen myöskään kan­nat­taisi näi­den sään­tö­jen perus­teel­la yrit­tää perus­taa auto­te­ol­lisu­ut­ta maahan.

    EU:ssahan on jo nyt luovut­tu val­tion­tukikiel­loista, yllä esit­tämäni on siis oikeas­t­aan parem­pi kuin nykyti­lanne, mis­sä ei ole oikein mitään sääntöpohjaista.

    Vastaa

    1. Onhan näitä poikkeamia vapaakau­pas­ta jo nyt, parhaana esimerkkinä alko­holin etämyynti.

      Vastaa

      1. Niin, tai autoverot käyte­ty­ille autoille.

      2. Nim­imerk­ki Maalaisvihreälle kom­ment­ti­na että käytän­nössä alko­holin etämyyn­ti on jo sal­lit­tua mut­ta edelli­nen hal­li­tus neu­vot­teli tässä kohtaa Suomelle aikalisän mut­ta nykyi­nen hal­li­tus on kyl­lä tuoo lain joka sal­lisi etämyynin mut­ta etenkin kris­til­lis­demokraatit ovat tätä vastustaneet.

  6. Meil­lä on eri peli. Veikkaan, että Orpo ja Purra ei saisi edes puo­likas­ta suomen bud­jet­tia ilmaista rahaa, vaik­ka toisi­vat markki­noille “$purra:n” ja “$orpo:n”

    Suo­mi on sen ver­ran pieni, että täältä ei oikein voi johtaa iso­ja lin­jo­ja piirtämäl­lä. Käy kuten Stub­bille: ”Kun pienen maan besser­wiss­er alkoi läksyt­tää Ran­skaa talousasioista, vaik­ka oli itse hake­mas­sa juuri Ran­skan tukea Suomen pyrkimyk­sille, lop­putu­lok­se­na oli se, että Suo­mi sai uno­htaa oman asiansa, ja tapaamis­es­ta pois­tui kak­si kalpeaa kivikasvoa” (Petäjistö H.)

    Olen ollut isosti huolis­sani siitä, että Suo­mi vaikut­taa halu­a­van purkaa monia vakaut­ta ja tur­val­lisu­ut­ta luonei­ta rak­en­tei­ta. Tääl­lä vas­tuste­taan niin Gen­even sopimuk­sia, YK:ta, Haa­gin toim­intaa kuin monia muitakin pie­nille maille ään­tä ja vakaut­ta tuonei­ta kan­sain­välisiä yhteisöjä. Itse näen edelleen, että ain­oas­taan kan­so­jen väli­nen yhteistyö voi tuo­da pitkäl­lä aikavälil­lä kestävän tilanteen.

    Nyt, kun olen pitkästä aikaa han­kkin­ut itsel­leni Helsin­gin keskus­tas­ta asun­non ja viet­tänyt siel­lä aikaa on itsel­leni taas pitkästä aikaa avau­tunut Helsinkiläi­nen mie­len­maise­ma. On se vaan jois­sakin asiois­sa todel­la harhainen. Mieleen tulee parinkymme­nen vuo­den takaa Helsin­gin alueelle jonkun kon­sult­ti­toimis­ton vään­tämä talousalueku­va, jos­sa jopa Tallinnaa liitet­ti­in samaan talousalueeseen. Hauskan, pikan­tin yksi­tyisko­hdan tästä sai sil­lä, kun Lappeen­ran­taan piir­ret­ti­in samoil­la para­me­treil­lä ympyrät ja pystyt­ti­in rehellis­es­ti totea­maan, että Helsinkiläis­ten mah­tavu­u­den väit­tämil­lä Lappeen­ran­nas­sa on Suomen suurin talousalue.

    Palataan asi­aan.

    Meil­lä on aina ajatel­tu, että Suomes­sa on vah­va edus­tus­to kv- tehtävis­sä. Tässä on tul­lut muu­tos­ta. Esim. un ottaa porukkaa sisälle hyvin nuore­na ja suo­ma­laiset eivät ole tässä vai­heessa valmi­ita lähtemään mihinkään. Ammat­ti­laisille tar­jot­ta­vat pestit ovat muut­tuneet aiem­mas­ta bsc+ 5 vuot­ta työkoke­mus­ta mas­ters + 2 vuot­ta tasoisik­si ja meil­lä on pakolli­nen työ­jak­so bsc:n ja mas­tersin välis­sä, joka tarkoit­taa sitä, että meil­lä valmis­tuneet ovat olleet useisi­in entry lev­el tehtävi­in jo valmistues­saan liian van­ho­ja. Esim. lukio -> amk -> 5 vuot­ta sotekoke­mus­ta -> yamk, jon­ka jäl­keen on han­kala olla alle 28. No nyt ei vaa­di­ta enää amk:n ja yamk:n välil­lä kuin 2 vuot­ta työkoke­mus­ta, mut­ta samal­la pois­tet­ti­in aikuisk­oulu­tus­ra­ha. Kun yamk on käytän­nössä ammat­ti­lais­ten lisäk­oulu­tus­ta, niin jos­sain vai­heessa tähän syn­tyy jokin yhteiskun­nan mak­sama rahoi­tushässäkkä, mut­ta täl­lä het­kel­lä mas­ters tason tutk­in­toon tule­via ei oikein ole ja niitä ei koh­ta tule. Tänä vuon­na aikuisk­oulu­tus­tukea vielä mak­se­taan, mut­ta vuo­den vai­h­teessa moni lopet­taa opin­not, kos­ka on parem­pi olla ns. “sorvin äärel­lä”, kuin suun­nitele­mas­sa ilman tulo­ja sitä, miten se sorvi tuot­taa paremmin.

    Vuo­den ensim­mäi­nen yhteishaku:
    2025: 32 400 hakijaa
    2024: 63 000 hakijaa

    Hak­i­jamäärän rom­ah­t­a­mi­nen ei ole merk­i­tyk­sel­listä. Merk­i­tyk­sel­listä on se, että nyt ne opin­not jäävät kesken, kun mak­sa­ja vuo­den 2025 lopus­sa lakkaa olemasta. 

    Ja kv- töis­sä tapaa Suo­ma­laisia yhä vaan harvem­min. Kes­ki-ikä on var­maan jo yli 60.

    Vastaa

    1. Ylem­mät ammat­tiko­rkeak­oulu­tutkin­not ovat ylem­piä korkeak­oulu­tutk­in­to­ja vain nimel­lis­es­ti. Niitä ei voi tosi­asi­as­sa mitenkään rin­nas­taa vaa­timus­ta­soltaan mais­ter­in­tutk­in­toi­hin. Nimel­lis­laa­ju­us on vain 75 % ja kun olen YAMKin lop­putyötä ohjan­nut, niin yksi vas­tu­ullisen opet­ta­jan pääkom­ment­te­ja on ollut, että jokin olisi D‑työssä vält­tämätön­tä, mut­tei mitenkään vält­tämätön­tä YAMK-työssä.

      Nähdäk­seni YAMK-tutk­in­to on puh­taasti organ­isaa­tiopoli­it­ti­sista syistä syn­tynyt kum­ma­jainen, jon­ka perus­tarkoituk­se­na ei ole mis­sään vai­heessa ollut yhteiskun­nan palvelem­i­nen vaan AMK-laitok­sen pyrkimys esi­in­tyä yliopis­toi­hin rin­nastet­tavina. En tämän vuok­si oikein ymmär­rä, mik­si mei­dän pitäisi teesken­nel­lä YAMK-tutkin­non anta­van ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non tasoisen pätevyyden. 

      Suomes­ta YK:n alem­pi­in tehtävi­in pääsee oikein hyvin, jos suorit­taa mais­ter­in­tutkin­non. Siihen menee ahk­er­al­ta ihmiseltä viisi vuot­ta, fik­sul­ta ja ahk­er­al­ta kolmes­ta neljään vuot­ta. Ja jos aikoo suorit­taa ylem­män tutkin­non, on parem­pi suorit­taa oikea ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to oike­as­sa yliopis­tossa. Sinne pääsee AMK-papereil­la ja tutkin­nos­ta selviää kolmes­sa vuodessa .

      Vastaa

      1. Onko myös esim. maail­man parhaim­mis­toon lis­tatut Har­vardin insinööritkin heikko­ta­soisia, kos­ka ovat käyneet AMK:n eikä tiedeyliopistoa?

      2. Komm­ne­toi­jalle Har­vad­han on tun­netusi AMK?
        Ei jenkkien sys­teemiä voi edes ver­ra­ta eurooppalaiseen.

      3. Har­vard on amerikkalaisit­tain kyl­lä tiedeyliopis­to, Carnegien R1-luokkaa.

        Sinän­sä olen yleisem­min amerikkalais­ten insinöörien kanssa töitä tehnyt, eikä hyvästäkään yliopis­tos­ta valmis­tunei­den osaami­nen päätä huimaa. Intialaiset ja kiinalaiset jatko-opiske­li­jat pitivät ainakin aiem­min USA:n tiedet­tä pystyssä. Sitä, miten asia on nyt, kun kiinalais­ten pääsyä opiskele­maan on rajoitet­tu, en tiedä, kun en ole ollut muu­ta­maan vuo­teen amerikkalais­ten kanssa lähem­min tekemisissä.

        Sinän­sä oli kyl­lä aikoinaan lysti kuun­nel­la aasialais­ten keskinäisiä keskustelu­ja. Sitä halvek­sun­nan syvyyt­tä, jota he tun­si­vat amerikkalaisen alem­man yliopis­tok­oulu­tuk­sen tasoa kohtaan, ei hel­posti voi kuva­ta. (Suo­ma­laise­na min­ua pidet­ti­in jonkin­laise­na kun­nia-aasialaise­na, kun omat matemaat­tiset taitoni oli­vat samal­la tasol­la kuin heillä.)

    2. Voisitko sel­ven­tää mitä tarkoit­taa “kv-tehtävät” ?

      Vastaa

    3. Aikuisopin­to­tu­ki tosin oli ram­pautet­tu 2015, jol­loin se otet­ti­in pois niiltä, jot­ka sitä eniten tarvitsevat.
      Joka on tiet­ty yks syy sille, mik­si tutkin­not kasautu­vat havem­mille henkilöille ja tosi­aan kasoiksi.

      Vastaa

  7. en tiedä onko tul­lit aina paras kon­sti ja tuo 20% kuu­lostaa suurelta.

    vapaakaup­pa ei ole sään­nötön­tä. vapaakaup­pa sitoo kumpia osa­puo­lia. eli jos toinen hui­jaa, niin toinen voi tehdä vas­ta reaktioita.

    käytän­nössä olen muut­tunut siten että vapaa­ta kaup­paa liit­to­lais­ten kanssa, ja rajoituk­sia vihol­lis­ten kanssa. kansalli­nen tur­val­lisu­us syven­tää näitä argu­ment­te­ja. ehkä sitä voidaan kut­sua “huolto­var­muus” termillä.

    siihen en ota suo­raa kan­taa pitäisikö puo­lus­tus­meno­ja lisätä vai ei, ehkä kyl­lä. mut­ta kun tuo .… amer­i­can fuhrer on tuol­la meso­mas­sa, niin eu:ssa pitäisi olla joku ehto että suuri­nosa puo­lus­tus­tarvikkeista oste­taan eu:sta, ehkä kana­da ja japani voi olla listalla.

    meta inc:in ja x.com palvelui­ta kan­nat­taa vält­tää täysin, kun näi­den johta­jat on men­nyt suutele­maan amer­i­can fuhrer:in oranssia reikää. meta inc omis­taa mm. face­book, threads, insta­gram ja whatsapp:in.

    min­ua oikeas­t­aan suuresti ottaaa pult­ti­in että android:lle ei ole kun­nol­lista vai­h­toe­htoa, joka on liiak­si alpha­bet inc:in kon­trol­loima. ehkä eu:lla olisi nyt korkea paik­ka tehdä oikeasti vapaa mobi­ilikäyt­töjär­jestelmä, joka olisi myös vapaa lähdekood­il­taan mut­ta myös alustal­taan, eli keskitet­ty sovel­luskaup­pa ei rajoi­ta käyt­töä, ja voi käyt­tää ilman keskitet­tyä sovel­luskaup­paa ja tile­jä, esim google tili ja apple id. apple lait­teet on täysin kon­troiloitu apple:n suunnal­ta, en suosit­tele enää ollenkaan.

    Vastaa

  8. Tässä kohti olisi kohtu­ullista muis­tut­taa siitä, että Biden piti Trumpin määräämät kiinalais­tuot­tei­den tul­lit pääosin voimas­sa. Van­ha vapaakaup­pa-ajat­telu ei näytä ole­van kovin suosit­tua Yhdys­val­lois­sa juuri nyt. Kat­so esim
    https://yle.fi/a/74–20111553

    Vastaa

    1. Kom­ment­ti­na daniel­sonille että syy mik­si Yhdys­val­lat sääti noinkin suuret tul­lit kiinalaisille tuot­teille oli se että Kiinan val­tio on vuosikau­sia sub­ven­toin­ut omaa tuotan­toa jol­la hin­ta on pysynyt alhaise­na. Ulko­maankau­pan sub­ven­toin­ti on myös Kan­sain­välisen kau­pan pelisään­nö­jen vas­taista. Olisi­han Yhdys­val­lat toki voin­ut valit­taa asi­as­ta WTO:hon mut­ta siel­lä käsit­te­ly kestää usei­ta vuosia jopa kym­men­vuot­ta. Ymmär­rän hyvin mik­si Yhdys­val­lois­sa halu­taan hillitä Kiinan tuon­tia. Palaako teolli­nen tuotan­to Yhdys­val­toi­hin tämän toimen­piteen jäl­keen kun sit­ten eri asia

      Vastaa

      1. Kiina varus­tau­tuu sotaan Tai­wanin val­loit­tamisek­si. He näyt­tävät ole­van täysin tosis­saan sen asian suh­teen. Xi ei var­maan ole meinan­nut uskoa tuuri­aan, kun Tar­mo jol­la Trump tuhoaa amerikan liit­to­lais­suh­teet, on ennennäkemätön. 

        Kykkä Kiinalle kan­nat­taa jo pelkästään tämän takia lätk­iä tulleja.

  9. Soin­in­vaar­alle kysymys että tarkoit­taako tuo 20% tul­li­mak­su­ja kaikille tuon­ti­tuot­teille vai vain vako­hdis­te­tu­ille tuotteille?

    Vastaa

  10. Onko WTO:ssa sovit­tu tulleista eli voisiko Suo­mi tai EU vapaasti pan­na vaik­ka tuon 20 pin­naa kaikelle tuon­nille? Suur­val­to­ja­han mitkään sopimuk­set eivät nyky­tulkin­nan mukaan sido.

    Vastaa

  11. Tämä koh­ta his­to­ri­as­sa olisi lois­ta­va aika ottaa käyt­töön 10–50% hiil­i­t­ul­lit, jot­ka vas­taisi­vat EU:n päästökau­pan tuot­teeseen syn­nyt­tämää mak­sua hiilid­iok­sidipäästöistä. En ymmär­rä, mik­si Vihreät ovat tästä hiljaa.

    Vastaa

  12. Pitäisikö samal­la logi­ikalla lait­taa myös maan sisäisiä tullirajoja?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.