AB-lippu helsinkiläisille 40 €/kk

109 vastausta artikkeliin “AB-lippu helsinkiläisille 40 €/kk”

1. Virk­istävä aja­tus. HSL tun­tuu ole­van hakoteil­lä ”tasatariffi”-ajattelun suh­teen. Argu­men­taa­tio on kulkenut jotenkin niin, että kos­ka Helsin­gin keskus­tas­sa on eniten joukkoli­iken­net­tä, on korkea hin­ta perustel­tu. Silti rohke­nen epäil­lä, että Siun­tion taa­jamis­sa ei matkus­ta­jia nähtäisi merkit­tävästi enem­pää, vaik­ka lin­juri­au­to­ja kulk­isi vaik­ka puo­let siitä mitä Arka­di­ankadul­la spo­ria. Toden­näköisem­pää lie­nee nähdä siun­ti­o­lainen keskus­tan joukkoli­iken­nevä­li­neessä, kuin keskus­tas­sa asu­va Siun­tion paikallisbussissa.

   Hil­jat­tain HSL kokeili kuukausilipun hin­nan laskemista. Ymmärtääk­seni hin­nan lasku ei kas­vat­tanut toiv­o­tul­la taval­la lipun suo­sio­ta. Sinän­sä ymmär­ret­tävää: lipun hin­ta saat­toi olla alen­nustenkin jäl­keen kalli­impi kuin A‑vyöhykkeellä tar­jol­la ole­vat vai­h­toe­hdot skuutista tak­si­in ja käve­lyyn. Johtopäätös, että ”kos­ka alen­nus ei purrut, nos­te­taan hin­to­ja” on mielestäni aika löysä. 

   Eräs — poli­it­tis­es­ti ken­ties helpom­pi — ratkaisu voisi olla A‑vyöhykkeen ker­tal­ipun (ns. ”ratikkalip­pu”) tai pelkästään yhden vyöhyk­keen kuukausilipun palaut­ta­mi­nen kokeiluna. 

   jk. Asun kan­takaupun­gin lounais­nurkas­sa ja työ­paik­ka sijait­see aivan ytimessä. Työ­nan­ta­jani on kus­tan­ta­nut sopimus­pysäköin­nin, jos­sa parkkiru­udut ovat toimis­tol­la kävi­jöille ilmaisia. Naa­puris­sani asu­vat kol­le­gat kulke­vat autol­la (!) muu­ta­man kilo­metrin työ­matkansa, kos­ka säästö on selvä. Koro­tuk­sen joh­dos­ta siir­ty­nen itsekin sade­päiv­inä auton ja hyväl­lä kelil­lä fil­lar­in käyttäjäksi.

   Vastaa

   1. Hil­jat­tain HSL kokeili kuukausilipun hin­nan laskemista. Ymmärtääk­seni hin­nan lasku ei kas­vat­tanut toiv­o­tul­la taval­la lipun suosiota.

      Tuo­hon lop­putu­lok­seen vaikut­ti myös se, että “kokeilun” aikana metro oli poik­ki keskeltä eikä Man­ner­heim­intiel­lä kulkenut ratikoita.

      Vastaa

      1. Hei,
         Olisi hyvä Helsingi­laiset AB vyöhyke hin­tä 40€ tai max 50 € kuukausi lippuja.

2. A lip­pu riittää.

   Vastaa

   1. Olen samaa mieltä. On help­po­ja ratkaisu­ja, mut­ta ne kek­sii aina vaikean. Asun kaukana, tulen junal­la keskus­taan ja min­ulle riit­tää pelkkä A‑vyöhyke. Nyt jos helsinkiläi­nen saa tämän edun, mut­ta minä en voi ostaa lip­pua vain tarvit­se­mas­tani palvelus­ta. Meitä mui­ta syrjitään.

      Vastaa

      1. Sen kun pyy­dät omaa kun­taasi sub­ven­toimaan matko­jasi. Mik­si Helsin­gin pitäisi se tehdä?

      2. Ode, ker­tal­ip­pu­ja­han ei täl­lä het­kel­lä sub­ven­toi­da mitenkään.
         Vaik­ka tiet­ty voisi.
         Siten a‑vyöhykkeen ker­tal­ip­pukin voisi olla subventoimaton.
         Tai sub­ven­toitu. Mik­si ei voisi olla molemmat?

      3. Pait­si kallista myös hidas­ta. Kävellen on per­il­lä samaan aikaan.
         Reitit sekaisin.

         Niin eikä ole syytä ostaa kuukausilip­pua . Matkat harvassa.

         Bolt ei mak­sa paljoa enem­pää ker­tal­ip­pui­hin verrattuna

   2. Niin mitätön lasku kk lipun hin­nas­sa ei tietenkään riitä. Kyl­lä jokainen osaa suun­nitel­la mil­loin kan­nat­taa ostaa se sikakallis aikalip­pu. Nyt ei kan­na­ta vaan nuoriso menee skuu­til­la ja auton omis­ta­jat autol­la ja mum­mot hoitaa asiansa liikuen ker­ta tai vrk lip­ul­la ker­ran kuus­sa rahaa säästäen ja turhaa liikku­mista vält­täen. Koti­in kan­nat­taa tila­ta ulko­mail­ta ja toim­i­tus­mak­sut usein jopa 0 kun keskit­tää ostostarpei­ta. Livet är lokalt. Ja Helsin­ki näivet­tyy kun kaupunkilset ei liiku kotoaan sohval­ta enää. HSL on juut­tunut nyt tuot­teisi­in ja hin­toi­hin joi­ta ei asi­akkaat tarvitse. Kuole­man kierre on se.

      Vastaa

3. Hin­ta ei ole ain­oa kri­teeri, monil­la on tuo­hon varaa, mutta:
   ‑joukkoli­ikenne on aika hidas­ta, ainakin kun ratikkapysäkke­jä on parin sadan metrin välein
   ‑matkus­tus­mukavu­us ei ole hyvä, penkit ovat ehkä 40cm lev­eitä, etkä voi vali­ta matkaseuraasi
   ‑toisin kuin tak­si, ratik­ka harvem­min vie ovelta ovelle, ja sitä täy­tyy odottaa

   Pär­jätäk­seen tule­vaisu­udessa, joukkoli­iken­teen täy­tyy ihan oikeasti nos­taa tasoa. Kun muu maail­ma para­nee, van­ha tuote isom­mal­la hin­nal­la ei käy kaupaksi.

   Vastaa

   1. Osmo Soin­in­vaaran ehdot­tomasti kanssa samaa mieltö

      Vastaa

   2. Pysäkke­jä voi vähen­tää, mut­ta se voi lisätä matka-aikaa.

      Penkit pitäisi olla van­ha 1+2 niin porukkaa mah­tu­isi, samoin pakaaseja.
      Mah­tu­isi myös kulke­maan käytävil­lä ovista ulos.
      Nyky­isi­in ei mah­du edes hartijat

      Vastaa

4. Muu­ta­ma tilastotieto:

   Vuon­na 1994 juuri ennen eril­lisen, edullisen raitio­vaunulipun käyt­töönot­toa, raiti­oli­iken­teessä 35 % matkusti ker­tal­ip­ul­la, 25 % 10 matkan lip­ul­la ja vain 22 % kuukausi- tai vuosilip­ul­la. (Tästä tulee 82 %, lop­ut ovat matkail­i­jalip­pu­ja, keskipäivän lip­pu­ja ja Helsinki-kortteja.)

   Kun Höseli suures­sa viisaudessaan lakkaut­ti 1,70 € mak­sa­neen raitio­vaunulipun ja tar­josi sen tilalle tuol­loin vielä 2,80 € mak­sanut­ta ker­tal­ip­puaan, se nos­ti ratikka­matkan hin­taa 65 %.

   Vuon­na 2002, eli ennen Ara­bi­an­ran­nan, Konepa­jan, Kampin, Jätkäsaaren, Eiran­ran­nan, Ilmalan ja Kalasa­ta­man raitiotei­den käyt­töönot­toa, raitio­vaunuil­la matkusti päivit­täin 200 000 henkeä. Vuo­den 2024 lokaku­us­sa, kun kaik­ki nämä uudet radat oli saatu käyt­töön, matkus­ta­jia on päivit­täin 157 000.

   Hiukan has­sum­mat meistä kuvit­telisi­vat Höselin ole­van jo kri­isi­mood­is­sa ja kovasti häpeissään.

   Vastaa

5. Asia on tärkeä, mut­ta kaik­ki vain levit­televät käsiään, sil­lä nor­sun­lu­u­tornille ei kukaan mah­da mitään. Muka.

   Min­un radikaali ja konkreet­ti­nen ehdo­tuk­seni on sama kuin vuosia sit­ten: irrote­taan kan­takaupun­gin raiti­oli­ikenne kokon­aan sieltä toiv­ot­tomas­ta Höselistä pois. Mak­sullise­na se on laiton, kos­ka lain­säätäjä on kieltänyt Helsinkiä hoita­mas­ta omaa joukkoli­iken­net­tään. Mak­sut­tomana se jää lain ulkop­uolelle. En ole mak­sut­toman joukkoli­iken­teen ystävä, mut­ta voisin elää mak­sut­toman (kan­takaupun­gin) raiti­oli­iken­teen kanssa, sil­lä hyödyt oli­si­vat niin val­ta­van suuret hait­toi­hin näh­den. Sku­ut­ti­fir­mat ja yan­got eivät tykkäisi.

   Tässä tilanteessa Helsin­ki suun­nit­telisi ja toteut­taisi liiken­teen itse, ja jos muis­taisi, voisi kohteliaisu­ut­taan ilmoit­taa Höselillekin, mil­laista lin­jas­toa aikoo ajaa, niin siel­lä voitaisi­in sit­ten som­pail­la bus­siar­maa­dat sen mukaan.

   Tuo keski­nousu 1,20 € on muuten aivan pos­ket­toman korkea, sil­loin kun ratikois­sa vielä oli matkus­ta­jia, keski­nousu oli reip­paasti alle euron.

   Vastaa

6. Ehdot­tomasti kan­natet­ta­va idea. Viimeisessä kap­paleessa taitaa olla pieni aja­tusvirhe: Mikäli laa­jen­net­tu A‑vyöhyke kat­taisi koko Helsin­gin, ei sen ulkop­uolel­la asu­va tietenkään enää olisi helsinkiläinen.
   Mut­ta tässäkin asia palataan min­un mielestäni siihen, että noista taval­lisen ihmisen arkea vaikut­tavista turhista kun­tara­joista olisi pitänyt han­kki­u­tua aikanaan eroon

   Vastaa

   1. Joku helsinkiläi­nen voi käy­dä töis­sä C‑vyöhykkeellä ja asua nyt B‑vyöhykkeellä, joten voi ostaa BC lipun, kun tämän jäl­keen jou­tu­isi osta­maan ABC-lipun.

      Vastaa

      1. Nyt en ymmärrä.
         Mik­si a‑vyöhykkeen lipun ole­mas­sao­lo estää jotaku­ta osta­mas­ta bc-vyöhyk­keen lipun?

      2. Jos koko Helsin­ki olisi a‑vyöhykettä, sil­loin ei kotoa voi ostaa BC-lippua.

      3. Onko tää jotain huumoria?
         Jos siis palataan van­haan Hki = A ja Espoo/Vantaa = B, niin mik­si kukaan haluisi ostaa BC-lip­pua, kun halu­aa matkus­taa näi­den kaupunkien välillä?

      4. Ei Espoo ja Van­taa Ole B vaan osa niistä on B‑vyöhykettä ja osa C‑vyöhykettä, esimerkik­si Tikkuri­la ja lentoasema

      5. Ode, get real nyt vähän.

         Jos Hki OLISI a‑vyöhyke, niin loogis­es­ti Espoo / Van­taa olisi b‑vyöhyke.
         Jol­loin päästäk­seen naa­purikaupunki­in pitää ostaa kah­den vyöhyk­keen lip­pu, jota kut­sut­ti­in “seu­tulipuk­si”, muistatko?

         Mik­si mielestäsi kah­den kaupun­gin välil­lä tart­tis tuos­sa tilanteessa kol­men vyöhyk­keen lipun?

7. Mik­si halvem­pi kk-lip­pu eikä halvem­pia ker­tal­ip­pu­ja helsinkiläisille? Jos ker­tal­ip­pu on liian kallis, järkeväm­pää kai sitä olisi suo­raan hal­ven­taa, sen sijaan että alen­nus jaet­taisi­in turhaan joukkoli­iken­net­tä raskaasti kulut­taville joil­la jo nyt on kk-lippu?

   Vastaa

   1. Ker­tal­ipun hin­nas­ta vain helsinkiläisille ei Helsin­ki voi päät­tää, kos­ka sitä ostet­taes­sa ei tietenkään tark­iste­ta asuinkun­taa. Ongel­man ydin on se, että muut kun­nat halu­a­vat kalli­ita matkalip­pu­ja, kos­ka niiden talous ei kestä eivätkä ne muutenkaan ole niin joukkoliikenneorientoituneita.

      Vastaa

      1. On sääli, miten jäykkä hin­noit­telu­jär­jestelmä estää kokon­aisen tehokkaan joukkoli­iken­nemuodon opti­maalisen hyö­dyn­tämisen ja keskus­taratik­ka alis­te­taan muulle joukkoli­iken­teelle. Näin ollen ain­ut mah­dolli­nen ratkaisu tähän olisi liiken­nevä­lineko­htainen hinnoittelu.

         Edulli­nen kuukausilip­pu ei tätä ratkai­sisi kuin osit­tain, kos­ka keskus­taratikan poten­ti­aa­li­nen käyt­tö on merkit­tävässä määrin myös satunnaista.

         Toisaal­ta keskus­taratikan alue on niin pieni, että suurin osa matkoista on käveltäviä ja kaik­ki pyöräiltäviä, joten kallis lip­pu lisää omin voimin liikku­mista. Niin tekee vain osa kaupunki­lai­sista, lop­ut jät­tävät koko matkan tekemät­tä tai kulke­vat matkan oma­l­la autol­la. Kahdes­ta jälkim­mäis­es­tä vai­h­toe­hdos­ta kaupungille koitu­vat kus­tan­nuk­set ovat merkittäviä.

      2. Kai sen kotikun­nan voisi tark­istaa. Ja tark­istus tal­len­net­taisi­in HSL-profi­ili­in määräa­jak­si, esimerik­si vuodek­si ker­ral­laan, ja ennen van­hen­e­mista sovel­lus kysyy “halu­atko uusia Helsin­ki-statuk­sesi”. Ei mene mon­taa päivää koo­da­ta, “jär­jestelmä ei tue”-vastaus ei mene läpi.

      3. HSL mobi­il­isovel­luk­ses­ta lip­pu­ja ostaes­sa jo nyt vaa­di­taan vah­vaa tun­nistau­tu­mista. Tun­nistau­tuneil­ta käyt­täjiltä voisi asuinkun­nan tark­istaa ja myy­dä liput asuinkun­nan spon­soroimaan hintaan.

      4. “Ker­tal­ipun hin­nas­ta vain helsinkiläisille ei Helsin­ki voi päät­tää, kos­ka sitä ostet­taes­sa ei tietenkään tark­iste­ta asuinkuntaa.”
         Tuon takia meil­lä oli _arvolippu_, joka ostet­ti­in matkako­r­tille, jon­ka käyt­täjän asumiskun­ta oli vahvistettu.
         Erikoista miten kehi­tys menee tässä takaperin.
         Nyt sama ei olekaan mahdollista?

         Kuin­ka lyhyt muisti voi poli­itikol­la olla tar­if­fin suhteen?
         Väit­täisin vah­vasti, että tässä kyse on siitä, ettei halu­ta pala­ta van­haan systeemiin.
         Johon sit­ten kek­simäl­lä kek­sitään tekosy­itä, mik­si ei onnistu.

      5. Halvem­pi ker­tal­ip­pu vain helsinkiläisille voisi var­maan olla mah­dol­lista ainakin arvol­la mak­saes­sa (siis jos HSL-kort­ti on henkilöko­htainen eikä halti­jako­htainen)? Kor­tis­sa­han taitaa olla tieto asuinkun­nas­ta? Toki esim automaatista ostaes­sa täl­lainen alen­nus ei olisi mahdollista.

8. Tässä juuri tekemäni laskel­ma: jos menen spo­ral­la täältä Rööperi­stä piz­za­lle tai ostok­sille enkä saa kaikkea tehtyä vai­h­toa­jan sisäl­lä mak­san lipuista 6.40

   Wolt­ti tuo min­ulle piz­zan koti­in hin­nal­la 4.56

   Posti tuo verkkokau­pas­ta paketin tuo­hon vastapäiseen lähikaup­paan hin­nal­la 4.90

   Mik­si siis vaivau­tu­isin raa­hau­tu­maan sporaan?

   Vastaa

   1. Olete­taan, että asioist 5 eri liikkeessä.
      Jos tilaat noista kaik­ista osta­masi koti­in, niin hin­taa tullee var­masti yli 20€?

      Vastaa

9. Fed­er­ley: “Vuon­na 2002, eli ennen Ara­bi­an­ran­nan, Konepa­jan, Kampin, Jätkäsaaren, Eiran­ran­nan, Ilmalan ja Kalasa­ta­man raitiotei­den käyt­töönot­toa, raitio­vaunuil­la matkusti päivit­täin 200 000 henkeä. Vuo­den 2024 lokaku­us­sa, kun kaik­ki nämä uudet radat oli saatu käyt­töön, matkus­ta­jia on päivit­täin 157 000.”

   Hälyt­täviä tieto­ja. Jotakin men­nyt täy­del­lis­es­ti liikenne- ja kaupunkisu­un­nit­telus­sa täysin pieleen. 

   Varsinkin kun ottaa huomioon että tuol­la aikavälil­lä 2002–2024 a) väestö on Helsingis­sä paljon suurem­pi b)rataverkko ja määrä tiheämpi ja c) kaupunki­rakenne kan­takaupungis­sa selvästi tiivistynyt. 

   Miten tämä kehi­tys on edes onnis­tunut syntymään?

   Vastaa

   1. Pan­demia, etä­työt, Man­ner­heim­intien katu­työt , ja matkail­i­joiden vähen­e­m­i­nen ovat rokot­ta­neet raitio­vaunuil­la matkustamista.

      Vastaa

10. Kos­ka OS on krunikkalainen, nos­tan jälleen esi­in Kru­u­nun­haan joukkoli­iken­teen huonohkon palve­lu­ta­son. Ratik­ka kul­kee vain Snell­maninkat­ua ja Alek­san­terinkat­ua. Val­taosa Krunikkaa ei oikein ole ratikkakaupunkia. Olemme ideoineet reit­tiä, joka kulk­isi Liisankat­ua Pohjois­ran­taan ja sieltä Alek­sille. Tämä palvelisi myös hotel­li Mari­aa ja Tervasaarta.

    Vastaa

    1. Kaupun­ki olisi halun­nut vetää Kru­unuratikan Liisankadun kaut­ta, mut­ta kru­u­nun­hakalaiset vas­tus­ti­vat tätä niin palon, että siitä luovuttiin.

       Vastaa

       1. Niin, mut­ta ei kai asian tarvitse olla maail­man tap­pi­in näin. Asuin sil­loin jo Krunikas­sa mut­ta en huo­man­nut vas­tus­ta­vani asi­aa. Ei kai jokin asukasy­hdis­tys voi olla tässä asianosainen.

       2. Olis ehkä kan­de­nu toimia demokraat­tis­es­ti ja olla välit­tämät­tä nimbyilystä?

       3. Olisi var­maan, mut­ta min­un on vaikea ottaa vas­taan kru­u­nun­hakalaistn urpu­tus­ta asi­as­ta, kos­ka eivät halun­neet ratikkaa Liisankadul­la. Parkkipaikat nääs.

11. Nyt autoilun mar­gin­aa­likus­tan­nus on usein selvästi alhaisem­pi kuin joukkoli­iken­teen. Ja esimerkik­si ehdote­tut tietul­lit vain ohjaisi­vat työssä- ja kau­pas­sakäyn­tiä kiertämään kalli­it kilo­metrit, eli suun­taus olisi edelleen pois Helsin­gin keskustasta.

    Siinä mielessä Osmon ehdo­tus olisi var­maankin toimi­va tapa tilk­itä Helsin­gin keskus­tan rapau­tu­vaa ain­ut­laa­tu­isu­ut­ta, mut­ta tois­es­ta näkökul­mas­ta se vain hidas­taisi tai pysäyt­täisi siir­tymää mon­en keskuk­sen malli­in. Se 15 min­uutin kaupun­ki (posi­ti­ivises­sa merk­i­tyk­sessään) tulee ole­maan aina altis pop­ulis­ti­hyökkäyk­sille, jos elinkelpoisia esimerkke­jä ei pystytä kehit­tämään myös keskilu­okan asuinalueille eikä vain maan kalleimpi­en neliöme­trien pie­nille eli­it­tialueille. Kol­mannes­ta näkökul­mas­ta HSL:n vyöhyke­malli jo sinän­sä on tehokas este kaikille raken­nemuu­tok­sille jot­ka eivät sovi 20+ vuot­ta van­haan, jo mon­elta tavoin van­hen­tuneeseen visioon, ja koko kun­tay­htymästä voisi luopua.

    Vastaa

    1. Mikko: “ehdote­tut tietul­lit vain ohjaisi­vat työssä- ja kau­pas­sakäyn­tiä kiertämään kalli­it kilometrit”

       Juuri sitä kalli­impi­en kilo­me­trien (sekä tun­tien, jos tul­lit koski­si­vat nimeno­maan ruuh­ka-aiko­ja) kiertämistä niil­lä on tarkoi­tuskin saa­da aikaan. Juuri keskus­tas­sa autot ovat ongel­mallisimpia. Jos autot alka­vat vält­tämään keskus­ta, on siel­lä mukavam­paa ja tietullin mak­sav­ille autoil­i­joille ajami­nen sujuvampaa.

       Vastaa

    2. Ram­boll yms. Lyp­sävät rahaa huonol­la suun­nit­telul­la isois­sa raide hankkeissa. 

       Raken­nus vai­he alit­taa kus­tan­nuk­set, mut­ta kukaan ei puu­tu huonoon ja ylikalli­iseen suun­nit­telu­un. Tämä ollut nyt joka han­kkeessa, Raide-Jok­eri, Kru­unusil­lat, Län­simetro. Suun­nitel­tu 1,5vuotta ja silti suun­nitel­mat ala-arvoiset eivätkä lähellekään valmi­it. Kon­sul­tit istuu ja syö kampaviineriä.

       Laskun mak­saa HSLn lipun käyttäjä.

       Vastaa

12. Surullista ettei ydin­voimalaa, joukkoli­iken­net­tä, juuri mitään voi tehdä markki­nae­htois­es­ti tässä maas­sa. Kun­tien sub­ven­tiot vaan pois. Jos ei ihmiset tule liiken­nevä­li­neeseen niin olkoot liikku­mat­ta tai menkööt autoil­laan. Kaiken julki­nen tukem­i­nen tuhoaa liikaa arvokas­ta tietoa ihmis­ten pref­er­ens­seistä ja tuot­tei­den tuot­tamisen järkevyy­destä. Suomen tau­tia tyyp­il­lisim­mil­lään. Vielä rumem­paa olisi jos val­tio (=syr­jäseu­tu­jen köy­hät) tuk­isi pääkaupunkiseudun julk­ista liiken­net­tä kuten “län­simetron” tapauk­ses­sa taisi tehdä.

    Vastaa

    1. Jos joukkolip­pu­jen hin­nat kaksinker­tais­tet­taisi­in, eikä tehtäisi mitään muu­ta, koko liikenne ruuhkau­tu­isi ja kaik­ki kär­si­sivät. Tätä kokeilti­in 1960-luvul­la, Mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti 45 minuuttia.
       Jos toim­i­taan markki­nae­htois­es­ti, pitäisi nyt ilmainen kat­uen käyt­tö autoli­iken­teeseen saat­taa myös mak­sullisek­si ruuhka­mak­suil­la, jota oli­si­vat riit­tävän korkei­ta pitämään liiken­teen suju­vana. Täl­lainen olisi lop­ul­ta paljon parmpi ratkaisu, mut­ta kokoomus Helsingis­sä ja Espoo noin yleen­sä vastustaa.
       Jän­nä kun aina valite­taan joukkoli­iken­teen sub­ven­tios­ta, mut­ta kaupunkili­iken­teen suurin ksu­tan­nus, katu­ti­lan käyt­tö, on kuitenkin ilmaista.

       Vastaa

       1. Kan­nate­taan! “ruuhka­mak­sut” tarvi­taan. Mielel­lään vähän kaikkialle, mut­ta pystytäänkö niitä nykytekni­ikalla per­imään vähäpätöisem­mil­läkin väylil­lä, en tiedä. Samas­sa reformis­sa olisi hyvä lisätä markki­na­t­alout­ta myös pysäköin­ti­in ja tältäosin asukaspysäköin­nistä luop­umi­nen lie­nee ns alhaal­la roikku­va hedelmä.

13. Idea on parem­pi kuin ei mitään.

    Mut­ta keskit­ty­isin kuitenkin ker­tal­ip­pu­jen hin­nan alentamiseen.
    Jopa niin pitkälle, että “aika-lipus­ta” voisi luop­ua kokonaan.

    Kun lip­putu­lot ovat nyt suun­nilleen samat kuin nousu­jen määrä, niin nousu (siitä tosin vois tehdä matkan eli vai­h­to sal­lit­tu) voisi mak­saa sen 1€.
    Kun kyseessä lyhyt (sekä etäisyys että aika) matka.

    En oikein ymmär­rä, mik­si joukkoli­iken­teen tar­iff­ista pitäisi saa­da yhä enem­män verolu­on­toinen “ostan lipun joka päivä, vaik­ka käytän vain joka viides päivä”?

    Ode, voisitko selit­tää tai perustella?

    Arvope­rus­taisu­us olis mun mielestä oikeu­den­mukainen eli siis se, että toinen ei mak­sa matkak­il­sas­ta 2€ ja toinen 0,05€.

    Pitäisikö vaik­ka ter­veyskeskuk­seen saa­da kk-lippu?
    Mak­sat sit­ten sen vaik­ka 30€/kk, riip­pumat­ta siitä, käytätkö vai et?

    Seu­raa­va hieno inno­vaa­tio: kk-lip­pu peruskouluun?

    Vastaa

    1. En oikein ymmär­rä, mik­si joukkoli­iken­teen tar­iff­ista pitäisi saa­da yhä enem­män verolu­on­toinen ”ostan lipun joka päivä, vaik­ka käytän vain joka viides päivä”?

       Tämä johtuu siitä, edt­tä har­vo­ja ruuhkavuoro­ja luku­un otta­mat­ta matkus­tamisen mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. En nyt vaivbaa talous­te­o­reet­tisel­la tarkastelul­la, mut­ta yleinen hyv­in­voin­ti kohe­nee, jos myös mar­gin­aal­i­hin­ta on nol­la. Opti­maa­li­nen hin­noit­telu olisi, että kuukausilip­pu olisi suh­teel­lisen hal­pa ja sil­lä saisi matkus­taa ilmaisek­si ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la ja pienel­lä mak­sul­la ruuh­ka-aikoina, mut­ta tämä ei olisi oikein toteutettavissa.
       Tästä samas­ta syys­tä mak­sukanav­il­la ei mak­se­taan jokaises­ta kat­so­tus­ta ohjel­mas­ta erik­seen vaan kat­selu­oikeud­es­ta. Tätä kut­su­taan niputtamiseksi.

       Vastaa

       1. Edelleenkin, kus­tan­nuk­sil­la ei ole käyt­täjälle MITÄÄN VÄLIÄ.
          Käyt­täjä ei niitä tiedä, eikä niihin voi vaikuttaa.

          Eikä se mar­gin­aa­likus­tan­nus oikeasti ole nolla.
          Se on vain poli­it­tis­es­ti asetet­tu siihen.

          Ei tyhjiä dösiä tarvit­sisi ajat­taa peräkylil­lä pitkin yötä, niin vain on päätet­ty tehdä.

          Olisi varsin yksinker­taista luo­da sys­tee­mi, jos­sa vuoro aje­taan vain, jos X% täyt­töas­teesta tulee ennal­ta ostetuksi.

          Haus­ka idea, että olisi “ilmainen kk-lippu”.
          Ehkä tuon voisi yksinker­tais­taa niin, että lip­pu pitäisi olla vain ruuhka-aikoina?

14. Ostaisin heti Oge­lista stadi­in 50€ A vyöhyk­keen kk-lipun. Jos pitää men­nä kauem­mas, niin sit­ten mak­san siit ö erik­seen. Siir­ryin autoon kun alkoi A vyöhyöyk­keen mat­ka olla liian kallis.

    Vastaa

15. Oikea ratkaisu olisi tietenkin matkan pitu­u­den mukainen maksu.
    Toimii Lon­toos­sa, toimii hol­lan­nis­sa, mik­si ei toimisi meillä?

    Maail­mal­la ja suomes­sakin muual­la pankkiko­rtin lähi­mak­su pelaa joukkoli­iken­teessä, mut­ta HSL se vain puuhastelee vyöhykkei­den ja raiti­olin­jo­jen sotkemisen parissa.

    Vastaa

    1. Miten estät pum­mil­la matkus­tamisen avo­ra­has­tusjär­jestelmässä jos mat­ka pitäisi mak­saa kilo­me­trien mukaan?

       Vastaa

       1. Siel­lä mis­sä täl­lainen jär­jestelmä on, kort­ti näytetään tul­lessa ja men­nessä ja jos ei men­nessä näytä, laskute­taan mat­ka päättärille.

       2. Tuo vai­h­toe­hto oli tiedos­sa jo sil­loin kun matkako­rt­ti­jär­jestelmää alet­ti­in suun­nitel­la n 20 vuot­ta sit­ten . Mik­si sit­ten ei ote­tu käyt­töön joh­tui ilmeis­es­ti siitä että joil­lakin ihmisil­lä olisi ollut vaikeaa muis­taa leima­ta ulos, ja toisaal­ta kän­nykäl­lä ja pankkiko­r­tilla mak­sami­nen olisi han­kalam­paa joskin ei täysin mahdotonta.

       3. Nykyaikana äppipo­h­jaises­sa mak­sus­sa olisi triv­i­aalia toteut­taa automaat­ti­nen uloskirjaus.

          “Kän­nykäl­lä mak­sami­nen” tarkoit­taa mun mielestä nykyään äpin käyttöä.

          Eril­lis­es­tä fyy­sis­es­tä matkako­rtis­ta­han halu­taan eroon, kos­ka aiheut­taa kustannuksia.

16. On syytä ymmärtää, että keskus­tas­sa mak­se­taan palve­lu­ta­sos­ta. Ratikat pör­rää pitkin katu­ja, ja säteit­täistä bussi‑, metro- ja junali­iken­net­tä on joka kolkkaan. Joku pääkaupunkiseudun reunoil­la asu­va mak­saa saman hin­nan siitä, että pääsee ker­ran tun­nis­sa pois kotoa tai ei ollenkaan, jos yöl­lä täy­tyy lähteä johonkin.

    Vastaa

    1. Jep, mut­ta mik­si kan­takaupungis­sa matkus­tavia ran­gais­taan siitä, että liikenne on siel­lä tehokas­ta ja kannattavaa?

       Monop­o­lin (HSL) kan­nat­taa yli­hin­noitel­la kan­takaupun­gin liikenne, kos­ka joukkoli­ikenne on silti kil­pailukyky­istä. Mut­ta kaupun­gin, kansalais­ten ja yri­tys­ten näkökul­mas­ta se on type­r­ää haaskaus­ta. Kil­pailu olisi ratkaisu tähän, mut­ta sal­lit­tu­ja ovat vain skoot­ter­it ja tak­sit. HSL:n kanssa kil­pail­e­va ”Stadin ratik­ka” voisi olla fik­su. Tai HSL:ssä pitäisi opetel­la laskemaan.

       Vastaa

17. Joo Bolt tulee halvem­mak­si näin se on mon­ta ker­taa tul­lut tode­tuk­si kuin men­nä metroon ym.

    Vastaa

18. Itse siir­ty­isi heti osit­tais­es­ta pum­mil­la matkus­tamis­es­ta kausilip­pu­un, jos sen saisi 40 eurol­la. Ja moni muukin tek­isi var­maan samoin.

    Tuo Helsin­gin sar­jalip­pu­jen hin­nanalen­nuk­sen kokeilu ei ker­tonut mitään, kos­ka se jär­jestet­ti­in ajanko­htana, johon sijoit­tui paljon pyhäpäiviä ja ihmis­ten lomia. Sil­lä halut­ti­in vain saa­da lip­putu­lo­ja hil­jaisille ajoille, eikä oikeasti arvioi­da hin­nanalen­nuk­sen vaikutusta.

    Hakoteil­lä on koko HSL:n johto.

    Ja todet­takoot, että en yleen­sä ole Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä, mut­ta tässä asi­as­sa olen.

    Vastaa

    1. 40€ kausilip­pu olisi tosi­aan toisi jonkin­laisen matkus­ta­jashokin. Liiankin kovan, eikä sitä tohdi­ta hirveästi ääneen sanoa. 

       Isoin ele­fant­ti posli­inikau­pas­sa on metro, jon­ka lyhyi­den lai­turien takia kap­a­siteet­ti on koe­tuk­sel­la. Moni sen ajan poli­itikko var­maan häpeää sisim­mis­sään tuo­ta harmil­lisen epäon­nis­tunut­ta 45 miljoo­nan säästöä.

       Iso­jen raide­hankkei­den takia investoin­ti vipu on jo kaakos­sa. Tarvit­ta­van juna‑, lin­ja-auto- ja raitio­vaunukalus­ton lisähank­in­to­ja ei olisi help­po myy­dä poli­itikoille. Henkilöstökus­tan­nuk­set nousi­si­vat lisää, kuten myös huolto- ja kiin­teistöku­lut. Lisä­varikoiden rak­en­t­a­mi­nenkaan ei ole mikään help­po hom­ma. Kukaan kun ei halua niitä naapuriinsa.

       Asetel­ma ei siis ole mitenkään help­po. Itse näen ihan hyvänä sen, että joukkoli­iken­teen lisäk­si on myös mui­ta palvelui­ta. Tak­sit ja sähköpotku­lau­dat myös pystyvät kom­pen­soimaan yksit­täisiä kap­a­siteet­ti piikke­jä paljon tehokkaam­min kuin per­in­teinen joukkoli­ikenne. Ruuhkapi­ikkien ulkop­uolel­la käyt­tämätön tak­si on kuitenkin huo­mat­tavasti halvem­pi kuin yksikään HSL-kulkuneu­vo sähköpotku­lau­doista puhumattakaan.

       Vastaa

       1. Ei tuo kuukausilipun hin­nan alen­t­a­mi­nen 40 euroon mitään mah­tavaa kysyn­täpi­ikkiä aiheut­taisi. Helsin­gin sisäl­lä työ­matkali­iken­teessä on joukkoli­iken­teen markki­nao­su­us jo varsin korkea, eikä se voisi nous­ta yli sadan prosentin.

       2. Ode: “Ei tuo kuukausilipun hin­nan alen­t­a­mi­nen 40 euroon mitään mah­tavaa kysyn­täpi­ikkiä aiheut­taisi. Helsin­gin sisäl­lä työ­matkali­iken­teessä on joukkoli­iken­teen markki­nao­su­us jo varsin korkea, eikä se voisi nous­ta yli sadan prosentin.”

          Oikeu­den­mukaisel­la jl-tar­if­fil­la on mui­tankin insen­ti­ive­jä kuin “kysyn­täpi­ik­ki”.
          Jos hkiläiset saisi­vat reilusti käyt­tää julk­ista monop­o­li­aan, he oli­si­vat yksinker­tais­es­ti iloisem­pia veron­mak­sajia ja siten ehkä jät­täi­sivät muut­ta­mat­ta rajan tuolle puolelle.

       3. “Moni sen ajan poli­itikko var­maan häpeää sisim­mis­sään tuo­ta harmil­lisen epäon­nis­tunut­ta 45 miljoo­nan säästöä.”

          Juurikin noin. Vuo­sisadan moga.

          Toivoa sopii, että joku tule­vaisu­u­den vaunusukupolvi pystyy toim­i­maan kaare­van lai­turin kanssa. Tai sit­ten Otanie­mi pitää jotenkin hylätä.

       4. Lon­toos­sa lai­turi voi olla kaare­va. Mind the gap!”

       5. Ode: “Lon­toos­sa lai­turi voi olla kaare­va. Mind the gap!”

          Meil­lä kai nykyään ollaan esteet­tömyy­den kurimuksessa?
          Tot­takai kaare­van lai­turin junakin voidaan toteut­taa esteettömästi.
          Jos on halua, löy­tyy keino.
          Vielä ei ole ollut.

19. Tuolle ensik­si­main­mi­t­ulle vai­h­toe­hdolle min­ul­la ei ole mitään vas­taan. Myykööt Helsin­ki alen­net­tu­ja kuukausilip­pu­ja omille asukkailleen ja mak­sakoot itse.

    Tuo­ta A‑vyöhykkeen suu­urentamista koko Helsinkiä kat­tavak­si taas vas­tus­tan kos­ka edel­lisessä vyöhykeu­ud­is­tuk­ses­sa halut­ti­in nimeno­maan lopet­taa lip­pu­jen hin­to­jen jyrkät por­ras­tuk­set kaupunkien rajoil­la, ja halut­ti­in mah­dol­lis­taa ker­tal­ipun mak­sami­nen seu­raavalle vyöhyk­keelle kuin mihin kuukausilip­pu on voimassa.

    Vastaa

    1. “Lisävyöhyke­lip­pu” oli ole­mas­sa jo vähän aikaa seutulipputariffissakin.
       Mitään teknistä estet­tä sille ei koskaan ole ollut mis­sään tilanteessa.
       On vain ollu se, joka ote­taan aina heti ekaks pois, kun kirstun poh­ja häämöttää.

       Vastaa

20. Hei
    Tehdään näin jokaiselle kun­nalle oma sisäi­nen lip­pu. Lipun­hin­ta määräy­tyy joukkoli­iken­neteen kuluista kun­nan alueel­la. Ei mitään rahoi­tus­ta tois­es­ta kun­nas­ta toiseen kun­taa, mikä malli on nyt käytössä. Seu­tulip­pu kun­tien välil­lä kulu­jen mukaan. Täl­lä het­kel­lä hsl lip­pu­jen tuloista helsin­ki on suurin saaja.

    Vastaa

21. Ehdot­tomasti kyseessä pitäisi olla vain A‑vyöhykkeen lip­pu, eikä AB, jot­ta se kat­taa vain tuot­tamiskus­tan­nuk­sil­taan halvim­man kulku­vä­li­neen. Eikä ker­tal­ip­pu­ja, kos­ka sil­loin vain jatkaisin pum­mil­la matkus­tamista, kos­ka joka ker­ta jou­tu­isin tekemään marginaalikustannusanalyysin.

    Vastaa

    1. Halvin kulku­vä­line per matka/nousu/km taitaa kaikissa tilanteis­sa olla metro?

       Vastaa

       1. Metron muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat jotain 50 snt/matka.

       2. Eikö tuol­la muut­tuval­la kus­tan­nuk­sel­lakin metro ole halvem­pi kuin spåra?

       3. Metro on matkus­ta­japaikkaa kohden halvem­pi JOS kat­somme radan raken­nuk­sen kus­tan­nuk­set upote­tuik­si kustannuksiksi.

       4. Ehkä van­ha metro. Ei Län­simetro. Nehän ovat vain hallinnol­lis­es­ti sama asia, mut­ta han­kkeet on mak­satet­tu aivan eri tapaan.

       5. Krtek, se, mis­tä Osmo puhui, pätee yhtä lail­la Län­simetroon. Point­ti on se, että rak­en­tamiskus­tan­nuk­set eivät riipu siitä, kuin­ka moni metrol­la matkus­taa tai kuin­ka usein vuoro­ja aje­taan. Ain­oas­taan muut­tuvat kus­tan­nuk­set riip­pu­vat niistä.

       6. Kaupunkipyörä mak­saa noin 0,17 € per päivä. 

          Tässä kom­ment­tiketjus­sa ja Oden artikke­lis­sa puhutaan siir­tymästä AB-lipus­ta sku­ut­tei­hin ja Yan­goon. Siir­tymää on AB-lipus­ta kaupunkipyöri­inkin, uskon, että muitakin kuin minä, mut­ta tämä ei näy tilas­toista, kos­ka siir­tymä kaupunkipyöristä sku­ut­tei­hin on ollut suurem­pi ja kaupunkipyörän käyt­tö on vähäisem­pää kuin ennen koronaa.

          Kausi­hin­noit­telu­un on tul­lut hil­jat­tain alen­nus, jota ei ole tässä keskustelus­sa mainit­tu. Yli 20 vuot­ta sit­ten lakkautet­tu vuosilip­pu (joka ehti min­ul­la olla voimas­sa 22 vuot­ta yhteen menoon), on palan­nut ja taas saa kymme­nen kuukau­den hin­nal­la ajaa vuo­den. Nyt tosin vuosi on 360 päivää, ei kalen­terivu­osi kuten ennen.

          Viimeis­inä neljänä työvuo­te­nani käytin työ­nan­ta­jan liikun­tara­han AB lip­pu­un ja 7 kk ajoin kaupunkipyöräl­lä. Näin paikallis­li­iken­teeni mak­soi enim­mil­lään 68 € per vuosi. Nyt sosi­aalipu­jot­te­len pohti­mal­la, kan­nat­taako min­un sit­ten, kun olen täyt­tänyt 70, ostaa AB 3 kuukau­den hin­nal­la 5 kuukaudek­si vai 6 kuukau­den hin­nal­la 12 kuukaudek­si (nämä kuukaudet ovat 30 päivää) (yli 70v saa 40 % alennuksen).

       7. Mika: “Näin paikallis­li­iken­teeni mak­soi enim­mil­lään 68 € per vuosi.”

          Jep, tun­netusti asi­at, jot­ka kuut mak­sa­vat, ovat ilmaisia.

22. Tääl­lä on tapana haukkua HSL:n johtoa. Jos sil­lä tarkoite­taan poli­itikos­ta koos­t­u­vaa hal­li­tus­ta, haukku osuu oikeaan. Jos taas HSL:n palkat­tu­ja johta­jia, haukku menee ohi. Työn­tek­i­jät kyl­lä osaisi­vat, mut­ta poli­itikot eivät salli.

    Vastaa

    1. Mä haukun kyl­lä suju­vasti molempia.
       Onko sul­la jotain perustelui­ta eli todis­tei­ta sille, mitä työn­tek­i­jät halu­a­vat, mut­ta poli­itikot eivät salli?

       Olin joskus tar­if­fi­u­ud­is­tuk­sen work­shopis­sa. Kaik­ki HSL:n työn­tek­i­jät kan­nat­ti­vat yhden hin­nan lip­pua koko alueelle. Jotenkin mie­lenki­in­toista, jos kor­rup­tio on men­ny niin pitkälle, etteivät työn­tek­i­jät uskalla enää ker­toa todel­lista mielipidettään.

       Tiet­ty toisaal­ta han­kalaa sor­va­ta yhden hin­nan sys­teemiä mon­ta vuot­ta 40 tun­tia viikos­sa ja samaan aikaan vas­tus­taa kaikkea, jon­ka eteen tekee töitä. “Työ tek­i­jän­sä muuttaa”

       Vastaa

23. Eikös jos­sain ole sel­l­ainen laki, että kun­nal­lisia palvelu­ja ei saa hin­noitel­la yli omakus­tan­nuk­sen. Siis, eikö tuo lipun hin­ta, 3,20 euroa, vieläkään kata edes omakus­tan­nush­in­taa ratikka­matkas­ta? Kuinka­han suuri tuo omakus­tan­nus mah­ta­neekaan olla, vai onko se las­ket­tu “sovel­let­tua matem­ati­ikkaa” käyttäen?

    Vastaa

    1. Tuo määräys kos­kee sotea, käytän­nössä pitkäaikaishoitoa. Pitkäaikaishoi­dos­sa mak­su on 85 % hoidet­ta­van tuloista, mut­ta ei yli tuotan­tokus­tan­nuk­sen. Todet­takoon, ettei ole tapana julk­istaa mis­sään tuo­ta mak­sim­i­hin­taa. Siihen pitää osa­ta vedo­ta itse eli tun­tea asia aika hyvin.

       Vastaa

24. Lähi­ju­nis­sa 2021 HSL-alueel­la 92% matkoista tehti­in HSL-lip­ul­la ja näistä kausilip­pu­ja oli 58%.
    Lop­ut 34% oli­vat siis eri­laisia kerta/arvo/ym.-lippuja, jois­sa jokainen mat­ka mak­saa rahaa.

    Met­rossa 2021 kausilip­ul­la tehti­in 69% kausilipuil­la ja siten 31% muilla.
    Spåral­la 2021 kausilip­ul­la 64%.
    Runk­obus­seis­sa 2022 67%
    Met­rossa 2023 65%.
    Lähi­ju­nis­sa 2023 57% / 92%.

    Karkeasti ottaen siis 2/3 matkoista tehdään kk-lipulla.

    Mut­ta siis, kun en jak­sa kehit­tää keskimääräisen ker­tal­ipun hin­taa, niin leik­itään, että se oli 2023 2,50€
    Matko­ja oli 2023 344M.
    Ker­tal­ipuista tuli siten tulo­ja 0,33*334M*2,5€ = 276M€.
    Lip­putu­lot oli­vat tuona vuon­na 376M€.

    Joka tarkoit­taa, että kk-lip­pumatkat tuot­ti­vat 100M€, joka taas tarkoit­taa sitä, että kun niil­lä tehti­in 0,67*344M = 230M matkaa, niin niistä mak­set­ti­in ka. 0,23€ / matka.

    Teinkö jonkun laskuvirheen?

    Vastaa

    1. Ainakin näytät olet­ta­van, että joka lip­ul­la tehti­in vain yksi mat­ka, vaik­ka vaihto-oikeus.

       Vastaa

       1. HSL tilas­toi sekavasti ris­ti­in matko­ja ja nousuja.
          Mat­ka tarkoit­taa yhtä matkaa, joka sisältää vai­h­dot matkan varrella.
          Eli siinä kohtaa ei tule heit­toa laskelmiin.

    2. toke:

       “Teinkö jonkun laskuvirheen?”

       Teit. Ainakin yliarvioit ker­tal­ipun verot­toman keski­hin­nan. Reaal­i­maail­mas­sa niitä lip­pu­ja oste­taan yleish­in­taa alem­paan hin­taan lap­sille, opiske­li­joille ja eläkeläisille. HSL:n oman arvion mukaan pum­mil­la matkaav­il­ta jää matkalip­pu­ja osta­mat­ta 40 miljoo­nan euron arvos­ta vuosi­ta­sol­la. Sitä en tiedä, miten pros­ent­tio­suuk­sis­sa huomioidaan tai ei huomioi­da pum­mil­la matkus­ta­vat. Sitäkään en tiedä, mitä VR mak­saa HSL:lle niistä asi­akkaista, jot­ka osta­vat lipun VR+ HSL, mikä on usein hiukan kalli­impi lip­pu kuin ilman HSL-osu­ut­ta. Oletet­tavasti fir­moil­la voi olla osin eri hin­nas­to­ja esim. työ­suhdelip­pu­jen osaltakin kuin asi­akkail­la yleis­es­ti, mut­ta sel­l­aiset hin­nat eivät ole julk­isia, jos niitä esiintyy.

       Vastaa

       1. Eivätköhän noi kaik­ki hin­nat ole verottomia?
          Kai HSL siivoaa tilin­päätök­ses­tään ALVin ekaks pois?
          En tosin ole asiantun­ti­ja, omas­ta sivu­toimisen toi­min­i­men yksinker­taisen kir­jan­pidon liike­vai­h­dos­ta siivoan aina pois ALVin, jos ja kun eri vira­nomaiset sitä kyselevät.

          Ker­tal­i­pus­sa on mukana tiet­ty kaikkien eri vyöhykkei­den liput ja lisäk­si tiet­ty alennusryhmät.

          Jos sun mielestä ker­tal­ip­ul­la kul­jet­tu­jen matko­jen määrä on jotain muu­ta, kuin 1/3, niin ker­ro mitä ja miksi.

          Jos kuvitel­laan, että ker­tal­ipun “vero­ton” ka-hin­ta on 2,25€, niin miten ongel­ma muuttuu?

          Yhtäkkiä ei olekaan ongel­ma, että ker­tal­ip­pu­laiset mak­sa­vat viu­lut ja kk-lip­pu­laiset ovat vapaamatkustajia.

          Yhtälöön voidaan tiet­ty lisätä se, että mutu-stet­sonin mukaan kk-lip­pu­laiset kulke­vat kolminker­taisen matkan pitu­u­den ker­tal­ip­pu­laisi­in nähden.

       2. Ei ole ole­mas­sa enää mitään opiske­li­jan kertalippua.

          Aikaisem­min sel­l­ainen oli, mut­ta se lähti pois jo mon­ta vuot­ta sit­ten. Ilmeis­es­ti juuri vyöhykeu­ud­is­tuk­sen myötä, eli siitä on jo se 5–7 vuot­ta vähintään.

    3. Jos kk-lip­pumatkat tuot­ti­vat 100M€ ja olete­taan, että yhdel­lä kk-lipun käyt­täjäl­lä olisi se 10kk vuodessa ja että kk-lipun hin­ta olisi 50€/kk, saadaan 200 000 kk-lip­pu­laista. Se olisi vain reilu 15% kol­men suurim­man kaupun­gin asukaslu­vus­ta ja lop­ut miljoona asukas­ta käyt­täi­sivät kertalippuja.

       Näin ollen pieni vähem­mistö tek­isi 2/3 matkoista ja mak­su­o­su­us olisi 1/3. Vas­taavasti suuri enem­mistö tek­isi matkoista 1/3 ja mak­su­o­su­us olisi 2/3. Lisäk­si puo­let jär­jestelmästä kus­tan­netaan verovaroista.

       Helsinkiläi­sistä alle joka toisel­la on auto käytössä. Ne, jot­ka kulke­vat omin voimin, mak­sa­vat huo­mat­ta­van korkeaa hin­taa siitä, että pieni vähem­mistö käyt­täisi edullis­es­ti julk­ista liiken­net­tä sään­nöl­liseen asioin­ti­in­sa yksi­ty­isau­ton sijasta.

       Oikeu­den­mukainen ratkaisu: kk-lipun hin­ta ylös, ker­tal­ip­pu­jen hin­ta alas ja kun­non tietul­lit, joiden tuo­tot ohjataan julkiseen liiken­teeseen. Sil­loin aiheut­ta­ja mak­saa, kuten kokoomuskin kam­pan­jas­saan haluaa.

       Vastaa

    4. “Met­rossa 2021 kausilip­ul­la tehti­in 69% kausilipuil­la ja siten 31% muilla.
       Spåral­la 2021 kausilip­ul­la 64%.
       Runk­obus­seis­sa 2022 67%
       Met­rossa 2023 65%.
       Lähi­ju­nis­sa 2023 57% / 92%.”
       Mis­tä nämä pros­ent­tilu­vut tule­vat? HSL:n mukaan ker­tal­ip­pu­jen osu­us lip­putu­loista oli vuon­na 2023 5%.

       Vastaa

       1. Lip­pu­la­ji­tutkimuk­sista.
          https://www.hsl.fi/hsl/julkaisut

          Mis­tä ihmeestä toi sun luke­ma on kotoisin?

       2. Ok, kiitos. Otin tuon 5% HSL:n sivuista https://www.hsl.fi/hsl/vuotemme-2023/vuosi-2023-lukuina.

          Siinä lukee näin:
          Lip­putu­lo­jen osu­us myyntikanavittain, %
          Mobi­ili 65
          HSL-kort­ti 28
          Ker­tal­ip­pu/-kort­ti 5
          Muut 2

          Kän­nykäl­lä ja HSL-kor­tilla voi tietenkin ostaa sekä kausi- että ker­tal­ip­pu­ja, mut­ta kun tuos­sa on erik­seen ker­tal­ip­pu, niin oletin että mobi­ili ja HSL-kort­ti viit­taa­vat nimeno­maan kausilip­pui­hin. Saat­toi olla väärä tulkinta.

       3. Mikaela,
          juuri tuo­ta HSL yrit­tää sumu­tuk­sel­laan aikaansaada.
          Puhuu myyn­tikanav­ista, ikään kuin niil­lä olisi jotain merkitystä.

          Kun se todel­li­nen asia ja merk­i­tys on nois­sa lippulajeissa.

          Joista eivät todel­lakaan mitään tiedo­ta, onhan toi nyt äärim­mäisen kiusalli­nen asia heille.

25. Jotain kohtu­ut­ta ja houkut­tele­vu­ut­ta tarvit­taisi­in vähän käyt­täville. Ei kai joku 10 min­uutin lip­pu voi olla mah­do­ton toteut­taa koko hsl alueelle, joka olisi voimas­sa vain ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la? Hin­naksi joku nimelli­nen kor­vaus 1 tai 2 euroa. Toimin­nan kus­tan­nuk­set ei lisään­ty­isi ja tulot saat­taisi jopa lisään­tyä puhu­mat­takaan hyv­in­voin­til­isäyk­ses­tä ja kaupun­gin toimivu­u­den paranemisesta.

    Vastaa

    1. Käyt­täkäähän kovasti parin euron ker­tal­ip­pu­ja jos asuin­paik­ka osuu koeryh­mään. Har­mi ettei alue ole laajempi.

       https://yle.fi/a/74–20143390

       “HSL tes­taa seu­raa­vat kolme kuukaut­ta, minkälainen menek­ki olisi lyhytkestoisil­la ker­tal­ipuil­la. HSL ker­too tes­tauk­sen alka­van tänään keskivi­ikkona ja jatku­van aina toukoku­un puo­liväli­in asti.

       10 min­uutin ker­tal­ipun voi ostaa, jos asuu postinu­meroalueil­la 00120, 00150, 00510 tai 00550 ja on ladan­nut itselleen päivite­tyn HSL-sovelluksen.”

       Vastaa

       1. Tätä taidet­ti­in ehdot­taa täl­lä blogilla.

       2. Ompa jotenkin eri­tyisen erikois­es­ti val­i­tut postinu­merot: Eira, Rööperi, Vallila ja Alppiharju.

          Vetävät taas tiet­ty ihan kaakkoon ton hom­man, jot­tei vaan lähe lentoon: 10 min on TOUDELLA lyhyt aika, ruuh­ka-aikana punaisel­la aal­lol­la tossa ei ede­tä mon­taakaan kilsaa.
          Oli­si­vat ees lait­ta­neet vartin tai puol tuntia…

          Ja miten menee hintalogiikka?
          3,20€ = 80min (tai enem­män) = 4snt / min tai halvempi
          1,90/2,20€ = 10min = 19snt / min tai kalliimpi

          Tuo­daan siis näen­näisen hal­pa lip­pu, joka sil­lä uuden lipun ain­oal­la mitoituk­sel­la (aika) on VIISINKERTAINEN hinnal­taan. Täähän alkaa muis­tut­taa S‑ryhmän “halpu­u­tus­ta”.

          Sama tak­ti­ik­ka kuin 10/20-matkan lipuis­sa. 10min-lip­pu­ja voi (kai?) ketjut­taa, mut­ta sit­ten jo yksi lisäos­tos tekee siitä paljon normilip­pua kalliimman.
          Sar­jalipuis­sa­han lyhyt voimas­saoloai­ka teki sen, että isol­la toden­näköisyy­del­lä tule­vat ker­tal­ip­pua kalli­im­mik­si, tai eivät siis ainakaan tee matkus­tamista yhtään tip­paakaan edullisempaa.

          HSL ei petä, kuten ei Kepukaan.

       3. Ongel­man lähtöko­h­ta on se, että keskus­tas­sa käytetään lyhy­itä ratikka­matko­ja samaan tapaan kuin liuku­por­tai­ta. Näi­hin lyhy­i­hin matkoi­hin 10 min­u­ut­tia on ihan tarpeek­si. Itse ehdotin 15 min­u­ut­tia, mut­ta min­ulle ker­rot­ti­in, että se söisi lipputuloja.

       4. Ode: “Ongel­man lähtöko­h­ta on se, että keskus­tas­sa käytetään lyhy­itä ratikka­matko­ja samaan tapaan kuin liuku­por­tai­ta. Näi­hin lyhy­i­hin matkoi­hin 10 min­u­ut­tia on ihan tarpeek­si. Itse ehdotin 15 min­u­ut­tia, mut­ta min­ulle ker­rot­ti­in, että se söisi lipputuloja.”

          Noh, liuku­por­raskäyt­tö on vain osa sitä lyhy­jen matko­jen käyttöä.
          Ruuh­ka-aikaan spåran nopeus, eri­tyis­es­ti, jos ei ole omaa kaistaa, on alle 10km/h, eri­tyis­es­ti ydinkeskustassa.
          6min/kilsa tarkoit­taa alle 2km uudel­la lipulla.

          “LIPPUTULOT” on ihmeelli­nen taikasana. Sen perus­teel­la ker­tal­ip­ul­la matkus­t­a­mi­nen saa olla KYMMENBKERTAINEN hinnal­taan kk-lip­pu­un näh­den, ilman mitään moraal­ista tai juridista ongel­maa. Ja nyt sit­ten lyhy­istä matkoista, jot­ka eivät ole kaik­ista lyhy­impiä, on oikein nyhtää pitkän matkan hin­taa, kos­ka LIPPUTULOT.

          Ois­pa poli­itikoil­la jotain ryhtiä tän sekoilun suhteen.
          Ois­pa Musk, joka antais fud­ua jokikiselle HSL:n työn­tek­i­jälle ja sit­ten vähitellen palkat­taisi­in selkärankaisia ihmisiä sinne töihin.

26. HSL ennen
    Sar­jaliput Oli voimas­sa pitkään
    Aikaa sai ostaa 2 vkoa — vuosi tarvi­t­ulle ajalle
    Helsinkiläiset sai ker­tal­ipunkin eril­liseen hintaan
    Aikalip­pu oli järkevän hintainen
    Jne

    Vastaa

27. Pasi­lan nor­sun­lu­u­tor­nissa on tehty nyt kaik­ki mah­dolli­nen, jot­ta voidaan väit­tää poli­itikoille, että juu me kokeilti­in, eikä kukaan ostanut eli ei kan­na­ta jatkaa.

    Kek­sivät lipun, jon­ka voimas­sao­lo katkeaa ros­ka-autoon ja jota ei saa han­kit­tua mis­tään eikä sitä saa kukaan ostaa. Aika velikultia.

    Jos tuon kek­seliäisyy­den voisi val­jas­taa johonkin oikeasti järkevään, niin saataisin taas raitio­vaunui­hinkin matkustajia.

    Vastaa

    1. Ja jos vähän yleistää: nyt viimeistään pitäisi havah­tua siihen tosi­asi­aan, että demokra­t­ian edel­lyt­tämän luot­ta­muk­sen kannal­ta on elin­tärkeää kansalais­ten koke­mus siitä, että julk­isra­hoit­teiset, välil­lis­es­ti par­la­men­taarises­sa kon­trol­lis­sa ole­vat organ­isaa­tiot a) ylipäätään tuot­ta­vat lisäar­voa b) tekevät sitä tehokkaasti.

       Jos tätä luot­ta­mus­ta ei ole, on vaara että tääl­läkin pääsee valitet­ta­van suosit­tu “puhdis­ta­va tuli” ‑arkki­tyyp­pi taas val­loilleen. On aika saman­tekevää, onko sen man­i­fes­taa­tio täl­lä ker­taa “Alas lyökää koko van­ha maail­ma” vai “Move fast and break things”. Seu­rauk­set ovat perin ikäviä. Osas­sa maail­maa lau­mat ovat jo liik­keel­lä ja heille on annet­tu man­daat­ti käyt­täy­tyä huonosti.

       Helsin­gin paikallispoli­itikoil­la pitäisi nyt olla näke­mys­tä lopet­taa vih­doin tämä HSLn pelleily pienenä mata­lal­la roikku­vana hedelmänä osana yleisiä yhteiskun­nal­lisia luottamusmiinanpurkutalkoita.

       Vastaa

28. 10 min lip­pu? Mat­ka-ajas­ta menee 5 min lai­turil­la ihme­tel­lessä tuleeko ratik­ka tai bus­si. Eli voiko sen leima­ta kun marks-aika alkaa? 

    Mum­moille 10 min sar­jalip­pu tasku­un ja leimaus ratikas­sa. Voimas­sa 6 kk. 

    Kokeilulip­pu on se mitä hsl tarvit­see mut­ta ei asi­akkaat. Tide­tään jo nyt että ei kiin­nos­ta asi­akkai­ta koska­hei­dän trace ei ole tuo. Kokeilu­un on suun­nitel­tu taas esteet ostaa

    Vastaa

29. Aikaa pois 90%
    Hin­taa pois 30 %

    Mik­si eri hin­nat alueittain?
    Jos pitää ostaa jo lai­turil­la niin puo­let mat­ka-ajas­ta menee jo siihen.

    10 min lip­pu on flopik­si suun­nitel­tu ja eini­indigipäteville mahdotonkin.

    Vastaa

    1. Painaa osta-nap­pia astues­saan ratikkaan tai bus­si­in. Ei niin vaikeaa.

       Vastaa

       1. Ei se mak­su mene aina heti läpi ja ei onnis­tu jos käykin niin että mak­su jumi­u­tuu. Jos menee minuutteja.

    2. Eri hin­noil­la kai etitään sitä rajahin­taa, jol­la tulee suosiota.

       Kaik­ki äppiliput pitää ostaa ennen nousua, joten tuos­sa ei ole mitään uutta.
       Tiet­ty lipun osto vie isom­man osan matka-ajasta.

       Tulee­han tuos­ta mie­lenki­in­toisia tilantei­ta: kaik­ki tiet­ty odot­taa, että on näköy­hteys liiken­nevä­li­neeseen ja sit­ten vas­ta painaa “osta”.
       Noh, mitäs jos liiken­nevä­line jääkin sei­so­maan aikataulusäädön takia viidek­si min­uu­tik­si paikalleen? Nor­mi­ta­pa: asi­akas on aina väärässä, kun HSL.
       Eri­tyis­es­ti spåril­la, jot­ka tasaa­vat aiko­jaan, pitää sit­ten jäädä siihen kuskin oven taakse ja kysyä mihin aikaan läh­tee ja sit­ten las­ke­taan yhdessä sitä lähtölaskentaa…

       Onko mis­sään maas­sa koskaan ollu 10min lip­pu­ja (tai lyhyem­piä), joista yks min­sa menee ole­tusar­vois­es­ti jo ennen liikkeellelähtöä?
       HSL vois pelil­listää hie­man lisää: 1min-lip­pu 0,50€! Sit­ten painelet uut­ta lip­pua 55 sekun­nin välein ja jän­näät, että pääsetkö voitolle!

       Vastaa

30. No nyt. HSL on kehit­tänyt 10 min lipun Eiraan, Punavuoreen ja Vallilaan.
    Mik­sei Jakomä­keen, Tapuli­in tai Kontulaan?
    Mitäs oot mieltä Osmo?
    Oikeasti noloa.

    Vastaa

    1. Mihin Jakomäestä pääsee 10 minuutissa?

       Vastaa

       1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Jakomäestä pääse bus­sil­la Mel­lun­mä­keen 10 min­uutis­sa. Tämä tieto löy­tyy Reit­tiop­paas­ta. Onhan tämä 10 min­uutin lip­pu aika hölmöisen hom­maa. A‑vyöhyke ja koko vyöhyke malli ABCD pitäisi muut­taa joko ABC muo­toon ja jokaiselle vyöhy­keelle pitäisi olla sisäi­nen lip­pu. Espoo ja Van­taa on nyt BC ja se voisi vain B ja Helsin­ki on A B jon­ka sisälle tulisi oma lipun hin­ta eikä niin että mak­saa A‑alueella B:n hinnan.

       2. Onko nois­sa 10 min­uutin lipuis­sa jokin poikkeussään­tö siitä, että muis­sa lip­putyypeis­sä lipun pitää olla voimas­sa kun astuu liiken­nevä­li­neeseen, ei koko vai­h­dot­toman matkan ajan?

       3. Rahul,
          vyöhyk­er­a­jo­jen pois­to oli kau­nis idea, mut­ta samal­la heit­et­ti­in lyhyi­den matko­jen kus­tan­nuste­hokku­us pesuve­den mukana.
          Tiet­ty “pikalip­pu” tulee kaikkialle, jos kokeilua pide­tään menestyksenä.

          Jostain syys­tä HSL:n pitää vetää aina uudet asi­at “lipan alta”.
          10/20 matkan lipuille laitet­ti­in ennen­näkemät­tömän nopea happanemisaika.
          Jot­tei­vat vaan saisi liikaa suosiota.
          Nyt tekivät saman tuolle “lyhytlip­ulle”.

          Eikä kukaan nos­ta tuos­ta käytän­nöstä mitään älämölöä.
          Kos­ka poli­it­tisen val­lan omaav­il­la on “parem­paa tekemistä” ja vuosilip­pu taskus­sa, eikä tarvii miet­tiä sen hintaa.

31. 10 min­uutin lipun rajahin­nal­la ei ole väliä kos­ka oikea rajahin­ta on joku euro. Ja lisäk­si asi­akas toden­näköis­es­ti saa matkus­taa 5–7 min­u­ut­tia ja on asi­akkaan vika Jos liikenne jumittaa 

    Mik­si mak­saisin siitä että en saa mitään ja kan­nan kaik­ki riskit tuot­teen toimimattomuudesta

    Vastaa