Miksi subventoitu ydinvoimala ei edelleenkään ole hyvä ratkaisu

33 vastausta artikkeliin “Miksi subventoitu ydinvoimala ei edelleenkään ole hyvä ratkaisu”

1. Ymmärtääk­seni ongel­ma on täl­lä het­kel­lä siinä, että vetyelek­trolyysi on aika samankaltaises­sa pis­teessä kuin tuulivoima oli noin 15 vuot­ta sit­ten. Se ei ole nyt markki­nae­htois­es­ti järkevää, mut­ta toivei­ta tekni­ikan kehit­tymis­es­tä on. Voisi siis ken­ties olla järkevä aja­tus sub­ven­toi­da toim­intaa. Samal­la (jälleen vajavaisen ymmär­ryk­seni mukaan) elek­trolyysi on hyö­ty­suh­teeltaan paras­ta sil­loin, kun sitä voidaan tehdä jatku­vasti tasaisen täy­del­lä tehol­la. Sub­ven­toin­ti voisi siis liit­tyä sähkön hin­nan tasaamiseen, mut­ta täl­löin voisi var­maankin olla muitakin keino­ja kuin rak­en­taa sub­ven­tion avul­la ydin­voimala avoimille sähkö­markki­noille. Ennem­min voisin kuvitel­la, että esimerkik­si tasaussähkön varas­toin­tia elek­trolyysi­laitok­selle voisi subventoida.

   Vastaa

   1. Elek­trolyysin hyö­ty­suhde on aika mitätön joka tapauk­ses­sa. Ihan fysi­ik­ka lait­taa sille rajat. Olete­taan toi 85% hyö­ty­suhde ja sit­ten se vety pitäisi kul­jet­taa käyt­töpis­teeseen. Vety on varsin pieni ato­mi. Sen paineis­t­a­mi­nen on vaikeaa ja vaatii paljon ener­giaa. Lisäk­si pienu­us tekeen sen että rauta­putkestakin osa vedys­tä karkaa. Lisäk­si tulee vielä hyö­ty­suhde tap­pi­ot käytön het­kel­lä. Vaikea nähdä vety teol­lisu­udel­la olisi suur­ta poten­ti­aalia. Sähkö on sen ver­ra­nar­vokas­ta, että sil­lä voi tehdä muu­takin kuin tuot­taa vetyä.

      Vastaa

      1. Kaik­ki noi vedyn perusasi­at ovat tiedos­sa myös Sak­sas­sa ja siel­lä rak­sa­taan kaa­su­verkkoa koko ajan vedylle sopivaksi.

         Kuten uuden ener­gian johta­jat sanovat, yksikään investoi­ja ei ole valit­tanut koskaan hyö­ty­suh­teesta, heitä kiin­nos­taa vain tuotto.

         Kään­täen, suo­ma­laista insinööriä ei kiin­nos­ta tuot­to, vaan hyötysuhde.

         Jos sul­la on parem­pi tapa varas­toi­da sähköen­er­giaa kuin vety, niin kan­deis ryhtyä miljardööriksi?

         Ja kun sitä sähköä on ajoit­tain tar­jol­la mur­to-osal­la sen tuot­tamisen kus­tan­nuk­sista, niin mik­si ei samantien muun­taa sitä vetyä vaik­ka metanoliksi?

      2. Eikö vetyä kuitenkin käytetä kemi­ante­ol­lisu­udessa paljon? Jos ja kun sitä tuot­taa sähköl­lä ihan kemi­ante­htaan vier­essä, niin sen voi siirtää käyt­tö­paikalle ihan samal­la taval­la kuin nyky­isin maakaa­sus­ta erote­tun vedyn.

         Sama toki pätee rau­dan­valmis­tuk­ses­sa: vety kan­nat­taa tuot­taa samal­la ton­til­la kuin sitä tarvitaan.

         Hyö­ty syn­tyy CO2-päästö­jen vähen­e­mis­es­tä. Päästöt ovat kalliita.

   2. En ole ihan vaku­ut­tunut tuos­ta logi­ikas­ta, mut­ta, jos se pitää paikkansa, sil­loin pitäisi sub­ven­toi­da suo­raan elek­trolyy­sere­itä eikä mitään sähköntuottotapaa.

      Vastaa

      1. Yhdyn Ossi Sare­so­jan näke­myk­seen siitä mik­si Soin­in­vaara äänestit 2002 Eduskun­nas­sa ydin­voimaa vas­taan vaik­ka olit jo kään­tynyt ydin­voiman kan­nat­ta­jak­si? Ymmär­rän oikein hyvin Han­hikivi 1 ‑äänestyk­sen 2014 mut­ta 2002 äänestys ei liitynyt mitenkään Rosatomi­in kos­ka tul­loin laite­toimit­ta­ja oli ran­skalainen Areva.

2. Kyl­lä tämä van­han kansalaisen nokkaan taas haisee. En ymmär­rä, mik­si tuot­tavalle teol­lisu­udelle pitäisi aina mak­saa veron­mak­sajien pus­sista tukea, vaik­ka tuotan­to olisi ollut pystyssä kym­meniä vuosia. Tuulivoimaloille mak­set­ti­in mil­jarde­ja ja nyt halu­taan lisää seu­raavaan sys­teemi­in. Onko mis­sään julka­isua, jos­sa ymmärtämät­tömälle van­halle ymmär­ret­tävästi selitetään, mik­si pus­sil­lani aina käydään ?

   Vastaa

   1. Ei ole tuol­laista julka­isua. Keskustelu meni oleel­lis­es­ti niin, että For­tum sanoi, ettei kan­na­ta rak­en­taa lisäy­d­in­voimaa, kos­ka sille sähkölle tuskin riit­tää kysyn­tää. Tästä Kokoomuk­sen suun­nitel­mat­alous­si­ipi (Mykkä­nen, Mart­ti­nen, …) järkeili, että jos kysyn­tä on epä­var­maa ja investoin­nin järkevyys on niin-ja-näin, niin sil­loin tarvi­taan veron­mak­sa­jaa avuk­si. Veron­mak­sa­jana pidän tuo­ta ajat­telua surullisena.
      Ehdotan, että julkisen sähkön­tuotan­to-investoin­tituen kan­nat­ta­jat miet­tivät mitä “kauheuk­sia” tapah­tuu, mikäli sähkön tuotan­to jätetään markki­navoimien armoille. Jos tulee hin­tapi­ikke­jä niin ne joko ovat pieniä tai jos ne ovat merkit­täviä, niin ne ovat sig­naali tuot­ta­jille, että kan­nat­taa investoi­da. As sim­ple as that.

      Vastaa

3. Onko Soin­in­vaara tehnyt pyhi­in­vael­lus­matko­ja muis­to­laatalle, jon­ka pystytitte ydin­voiman kan­nat­ta­jille siinä 2010-luvun alus­sa muis­taak­seni. Ydin­voiman kan­nat­ta­jathan sen mukaan pila­si­vat tule­vaisu­u­den kokonaan.

   Vastaa

   1. En ole ollut pystyt­tämässä sel­l­aista muistolaattaa.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että olet toiden­nutet­tä olet kään­tynyt jo 1990-luvul­la ydin­voiman kan­nat­ta­jak­si mut­ta silti äänestit ydin­voimaa vas­taa eduskun­nas­sa 2002 jon­ka seu­rauk­se­na Vihreät jät­ti Lip­posen II hal­li­tuk­sen. Äänestit 2014 ydin­voimaa vas­taan. Tuo vuo­den 2014 äänestyk­sen ymm­r­rän hyvin kos­ka Vihreät eivät olleet yksin vas­tus­ta­mas­sa ydin­voimaa kos­ka laite toimit­ta­ja oli venäläi­nen Rosatom. Oliko sinus­ta vuo­den 2002 äänestys vain osoi­tus omas­sa eduskun­taryh­mässä että olet aat­teen hengessä mukana vaik­ka olit jo kään­tynyt ydin­voiman kan­nat­ta­jak­si? Mik­si et äänestänyt min­is­ter­inä rohkeast esim tyhjää jos kyseessä ei ollut eduskun­taryh­män pelkoa kos­ka tiedän ettei Vihrei­den eduskun­taryh­mäs­sa ole ryh­mäkuria kir­jat­tu erik­seen sääntöihin

      2. Äänestin 2014 sitä vas­taan, että Fen­novoiman tuki annet­ti­in Rosatomille, ja olin oikeassa.

      3. Kysy­isin Soin­in­vaar­al­ta tähän heti perään jatkokysymys että äänestitkö vuon­na 2002 ydin­voimaa vastaan?

      4. Kysy­isin Soin­in­vaar­al­ta tähän heti perään jatkokysymys että äänestitkö vuon­na 2002 ydin­voimaa vastaan?

         Vas­taus löy­tyy googlaa­mal­la, ei tarvitse kysyä Soin­in­vaar­al­ta: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=66&vuosi=2002

         Nos­tal­gi­nen nim­ilista, mukana mon­ta fik­sua kansane­dus­ta­jaa (sekä ydin­voiman puoles­ta että sitä vas­taan), jot­ka eivät ole enää poli­ti­ikas­sa. Osa on jo kuollutkin.

      5. Osmo, tää kysymys taisi ensisi­jais­es­ti koskea sitä 2002 vuo­den äänestys­tä. Eikö sil­loin olisi pitänyt äänestää “jaa” eikä “ei”, jos olit jo vuosia aiem­min kään­tynyt kan­nat­ta­maan ydinvoimaa?

   2. Kat­soen Suomen “onnis­tunei­ta” lisäy­d­in­voima­hankkei­ta OL3 ja Han­hikivi en ole yhtään niin var­ma että ydin­voiman lisärak­en­tamisen vas­tus­ta­jien tarvit­sisi heit­tää tuhkaa päälleen.

      Lisäk­si panos­tuk­set ydin­voimaan viivästyt­tivät Suomen uusi­u­tu­vien rak­en­tamista ja kaa­toi­vat ehkä yhden teknis­es­ti edis­tyneen tuulivoimalavalmis­ta­jan, Winwindin.

      Vastaa

4. Rauli Par­ta­nen käsit­teli vetyte­knolo­giaa ja vedyn tuot­tamista Verde-lehden artikke­lis­ar­jas­saan alku­vuodes­ta 2021. Hänen keskeinen viestin­sä oli, että tarvit­semme dedikoitu­ja ja inte­groitu­ja yksiköitä vedyn tuot­tamisek­si itse asi­as­sa juuri Osmon esit­tämän yri­tys­parin mukaises­ti. Vetyä ei pitäisi ajatel­la vain yli­jäämäsähkön varas­toin­tipaikkana. Hänen laskelmien­sa mukaan ydin­voima on edullisin tapa tuot­taa elek­trolyy­serin tarvit­se­ma sähkö, kun ote­taan huomioon, että elek­trolyy­serin käyt­töas­teen pitää olla korkea.

   https://www.verdelehti.fi/2021/02/10/tulevaisuuden-vety-osa-2-vety-on-kallis-mutta-kiinnostava-tulevaisuuden-vaihtoehto/

   Jos Par­ta­nen on laskenut oikein, ydin­voimain­vestoin­nin pitäisi olla perustel­tua ilman tukiakin.

   Suomen sähköjär­jestelmä toimii nyt varsin hyvin, kos­ka säästä riip­pumat­toman tuotan­non määrä on noin 70% (ydin­voima, vesi, bio­mas­sa). Tuuli- ja aurinkoen­er­gian osu­us noin 25%. Kulu­tusjous­toil­la pystytään aika hyvin hoita­maan sähkön tuotan­non vai­hte­lut. Sähkö voi olla kallista, mut­ta sitä on kuitenkin saatavil­la. Tilanne muut­tuu han­kalam­mak­si, jos ja kun sähkön tuotan­to kaksinker­tais­tuu. Jos lisä­tuotan­to toteutetaan pelkästään säästä riip­pu­val­la sähköl­lä, säästä riip­pumat­toman osu­us olisi enää 35% eli 65% olisi tuuli- tai aurinkosähköä. Ris­ki lisään­tyy, että kulu­tusjous­toil­la ei tuotan­non vai­htelui­ta enää pystytä järkevästi hal­lit­se­maan eli käytän­nössä on vaarana, että sähkö lop­puu. Jos muu­ta ei tehdä, yksit­täi­nen sähkön kulut­ta­ja joutuu investoimaan varaka­p­a­siteet­ti­in. Datakeskuk­set luon­nol­lis­es­ti han­kki­vat var­avoimayk­siköitä ja omakoti­talon rak­en­ta­ja voi investoi­da muu­ta­man kuu­tiometrin ver­ran isom­paan läm­min­vesi­boi­leri­in taloon­sa. Olisiko kokon­aisu­u­den kannal­ta järkeväm­pää ja kus­tan­nuste­hokkaam­paa ratkaista sähkön saatavu­u­songel­ma luo­ma­l­la markki­nae­htoiset kan­nus­timet var­avoimaka­p­a­siteetille? Var­avoimas­ta aiheutuu väistämät­tä kus­tan­nuk­sia sähkön käyt­täjille, mut­ta kus­tan­nuk­sia aiheutuu myös sähkön puutteesta.

   Sähköjär­jestelmän kokon­aisop­ti­moin­ti on kieltämät­tä vaikea tehtävä, kos­ka ei ole mitenkään selvää, mikä on opti­moin­tikri­teeri ja mitkä ovat opti­moin­nin reunae­hdot. Ydin­voimal­la on tässä kuvios­sa joka tapauk­ses­sa oma roolin­sa, kos­ka se vähen­tää tarvet­ta investoi­da sähkön varas­toin­ti­in ja var­avoimaan. Nyky­istä sähkön markki­namekanis­mia olisi tarpeen kehit­tää tästä kokon­aisop­ti­moin­nin näkökul­mas­ta. Nykyi­nen mekanis­mi sel­l­aise­naan ei mielestäni riitä, kos­ka sähkön lop­pumi­nen ei sähkön tuot­ta­jia hait­taa, kos­ka he joka tapauk­ses­sa saa­vat kap­a­siteet­tin­sa myy­dyk­si hyvään hintaan.

   Vastaa

   1. Ei sähköjär­jestelmän kokon­aisopt­in­moin­nin opti­moin­tikri­teer­iä mitenkään han­kalana ole pidet­ty. Reunae­htona oli, että sähköä olisi aina luotet­tavasti saatavis­sa (ennakoitua) kulu­tus­ta vas­taa­va määrä. Opti­moin­tikri­teer­inä oli, että sys­tee­mi on kulut­ta­jille mah­dol­lisim­man hal­pa. Tuot­ta­jien kan­nat­tavu­uskri­tee­rien piti toki toteu­tua, mut­ta yli­hin­noit­telun oletet­ti­in täy­del­lisen kil­pailun (sel­l­ais­ta­han ei ole) joh­dos­ta pysyvän aisois­sa. Käytän­nössä moinen opti­moin­ti on mah­do­ton­ta, kos­ka tule­vaisu­ut­ta koske­via tun­tem­at­to­mia muut­tu­jia on liikaa, kap­a­siteet­ti­rakenne ajan mit­taan vääristyy epäop­ti­maaliseen suuntaan.

      Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa käytössä ole­van sään­telemät­tömän ener­gy only markki­namekanis­min oletet­ti­in “automaat­tis­es­ti” toteut­ta­van kokon­aisop­ti­moin­tia myös tule­vaisu­u­teen päin. Toim­intaym­päristö kuitenkin mut­tui niin rajusti ja ennakoimat­tomasti, että markki­na menet­ti kokon­aan mah­dol­lisuuten­sa sopeu­tua muu­tok­seen. Ongel­ma on Euroopas­sakin huo­mat­tu monis­sa mais­sa, ja on siir­ryt­ty kohti ener­gia­markki­nan täy­den­tämistä kap­a­siteet­ti­markki­nal­la. Oheinen blogikir­joi­tus ja etenkin siinä linkat­tu EV:n ker­to­mus Irlan­nista on aivan mainio esi­tys — kan­nat­taa lukea!

      https://reiluaenergiaa.fi/syvalla/karkaavatko-sahkomarkkinalla-sukset-onko-suomi-irlannin-tiella/

      Jos ener­gy only markki­na toi­mi “itses­tään ja automaat­tis­es­ti”, niin kap­a­siteet­ti­markki­na puolestaan on mon­imutkaisen sään­te­lykokoel­man muo­dosta­ma hel­vetti. Irlan­nis­sakin se on toimin­ut odotet­tua huonom­min, vaik­ka se tas­apain­ot­ta­va kap­a­siteet­ti siel­lä perus­tuu pääasial­lis­es­ti fos­si­iliseen maakaa­su­un (mikä ei ole enää tätä päivää, eikä sovelet­tavis­sa Suomeen), jos­sa uuden kap­a­siteetin rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat olen­nais­es­ti pienem­mät, kuin vaik­ka suurten pump­pu­voimalaitosten rak­en­t­a­mi­nen. On help­po epäil­lä, että Suomeen ehdotet­tu ydin­voimatu­ki olisi epäre­al­isti­nen aja­tus, eikä ainakaan aut­taisi nykyti­lanteessa. Nykyti­lanteessa ei auta mikään. Ei ole sel­l­aista teknolo­giaa, jol­la tuulivoiman tuotan­non vai­htelu tasat­taisi­in ja samal­la pidet­täisin markki­noiden kan­ni­bal­isoi­tu­mi­nen (= investoin­tien kan­nat­ta­mat­to­muus) hallinnas­sa. Ensi­hätään kulu­tusjous­toa olisi saata­va mukaan markki­noille nyky­istä enem­män. Helpom­min san­ot­tu kuin tehty.

      Ydin­voima on perusvoimaa, se ei juurikaan tasaa tuulivoimaa. Mut­ta jos ydin­voimaa joskus on Suomes­sa enem­män, se muo­dostaa sen peru­sosan sähköstä, joka luotet­tavim­min kaikissa tilanteis­sa pystytään toimit­ta­maan kulut­ta­jille. Lop­pu­osa kulu­tus­tarpeesta jää het­kit­täin kat­ta­mat­ta. Mut­ta jos uusi ydin­voima kor­vamerk­itään uudelle teol­lisu­udelle, kulut­ta­jien ahdinko ei tästä vähene. Kuten Heik­ki Mela­ma mainit­si, kokon­aisop­ti­moin­nille olisi tarvet­ta, jos se mitenkään olisi mahdollista.

      Vastaa

   2. Vai­htel­e­van tuotan­non (eli tuuli- ja aurinkosähkön) vai­hte­lut taide­taan enim­mäk­seen kom­pen­soi­da muun tuotan­non, esim vesivoiman, jous­toil­la eikä niinkään kulutusjoustoilla.

      Vastaa

5. alkaa haista että tämä kokoomus … sosial­is­mi halu­aa sub­ven­toi­da ydin­voimaa muiden kus­tan­nuk­sel­la. ei näy val­tion bud­jetis­sa, kun on sub­ven­toin­tia mut­ta näkyy sähkölaskus­sa. onko tämä vain rahan lapi­oin­tia kaver­i­fir­moille val­tio­val­taa käyt­täen. mut­ta kokoomus saa nämä sosial­is­tiset kokeet jotenkin näyt­tämään että me osa­taan markkintalousratkaisut.

   juuri sopi­vasti aiheeseen liittyen:
   https://inv.nadeko.net/watch?v=JBqVVBUdW84

   Vastaa

6. Vetyelek­trolyysi on ollut käytössä melkein sata vuot­ta, joten sen perustekni­ik­ka pitäisi toimia ilman kehi­tys­tukia. Vedyn erot­ta­mi­nen vedestä elek­troly­y­sis­sä on ymmärtääk­seni taloudel­lista jos pros­es­si on jatku­va, siis sähköä kaiken aikaa käytössä. Täl­laiset artikke­lis­sa maini­tut yri­tys­par­it ovat maail­mal­la nykypäivää, mut­ta sel­l­ais­ten sub­ven­toin­ti­in ei ole tarvet­ta. Ne syn­tyvät ilma tukia jos ovat syntyäkseen.

   Olk­ilu­o­to 3 käy täl­lä het­kel­lä ymmärtääk­seni noin 300 MW pienem­mäl­lä tehol­la kuin olisi mah­dol­lista. Tähän lie­nee syynä kan­taverkon mehdolli­nen “pani­ikki­häir­iö” OLK3:n alasajos­sa tay­destä tehosta.
   OLK3: omis­ta­jat voisi­vat perus­taa vetyelekrolyysin Olk­ilu­odon niemelle ja mitoit­taa sen tälle nykyiselle “300 MW yli­jäämäsähkölle”. Olisi yksi yri­tys­pari Onkalon kupeessa.

   Vastaa

   1. Vetyelek­trolyysi on ollut käytössä pitkään, mut­ta niin­pä on tuulivoimal­lakin tehty sähköä 1800-luvun lop­ul­ta läh­tien. Silti tuulivoimalat ovat kehit­tyneet val­tavasti nimeno­maan viimeis­ten muu­ta­man kymme­nen vuo­den aikana — ja sanois­in, että ne aikaiset kehi­tystuet 1900-luvun viimeis­inä vuosikym­meninä oli­vat tuoteke­hi­tyk­sen kannal­ta avainasemassa.

      Kan­natan OL3 jär­jestelmä­suo­ja-elek­trolyy­se­ri­a­ja­tus­ta kyl­läkin, luo­vaa ajat­telua. Sitä voisi mielestäni myös pienessä määrin tukea verora­hoil­la, ja TVO voisi jopa olla kiin­nos­tunut kun Ener­giavi­ras­to ker­ran päät­ti ettei se pääse luis­tele­maan jär­jestelmä­suo­jakus­tan­nuk­si­aan Fin­gridille. Ja Mykkäsellekin pieni porkkana, jos OL3 jär­jestelmä­suo­ja on järkevän­hin­tainen sub­ven­toiduil­la elek­trolyy­sereil­lä niin For­tu­min ydin­voima­hanke voisi ede­tä samal­la saplu­u­nal­la kun todel­liset kus­tan­nuk­set oli­si­vat selvillä.

      Vastaa

   2. Ei ole Olk­ilu­o­to 3:ssa tuol­laista tehon­ra­joi­tus­ta näkynyt kuin joinain tun­teina, jos sovi­tut vararesurssit on olleet huol­los­sa tms. Pääosin ei ole ollut. Sen sijaan Olk­ilu­o­to 2:ssa on ollut jo pitkään eli kuukau­sia teho olen­nais­es­ri rajoitet­tuna seu­raa­van varaosan puut­tumisen takia. Ilman sitä sähkö olisi ollut tänä tal­ve­na halvempaa.

      Vastaa

7. Elek­trolyy­ser­iä voi aivan hyvin pyörit­tää vain sil­loin, kun sähkö on edullista. Pros­essin hyö­ty­suhde on joka tapauk­ses­sa huono ja päälle tulee vielä huonom­pi hyö­ty­suhde polt­to­ken­nos­sa, kun vety muute­taan sähkök­si. Koko vihreän vedyn tuot­tamisen idea on siinä, että voidaan hyö­dyn­tää edullista sähköä huip­putuotan­non aikoina eikä tosi­aan mitään aina kallista ydinvoimaa.

   Mitä vikaa on siinä, että Kes­ki-Euroopas­ta saadaan hyvä hin­ta sähkölle sil­loin, kun sitä on tääl­lä ylen määrin ja hin­ta alhaal­la? Samas­ta asi­as­ta valit­ta­vat Etelä-Nor­jas­sa, kun sähköä myy­dään hyvään hin­taan Bri­tan­ni­aan ja Man­ner-Euroop­paan. Heil­lä ongel­ma on toki maan sisäi­nen, kun vien­ti nos­taa hin­nan myös Etelä-Nor­jas­sa, kun tuotan­nos­ta merkit­tävä osa on pohjoises­sa ja maan sisäiset siir­toy­htey­det eivät ole riit­tävät suh­teessa siir­tokaapelei­hin etelästä ulos maasta.

   Markki­nan dynami­ikan reaali­a­jas­sa näkee yhdel­lä silmäyk­sel­lä Ruotsin Fin­gridin sivul­ta: https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/

   For­tu­mia ei pidä kuun­nel­la. Sen (talous)johto ja sitä kaut­ta yri­tyskult­tuuri on suuryri­tyk­sek­sikin täysin vinoutunut. Härskin vero­su­un­nit­telun ajam­i­na tulot ohjataan Venäjälle, Sak­saan, rajo­jen ulkop­uolelle ja aivan mihin tahansa niin, että koti­maa­han jäisi mah­dol­lisim­man vähän verotet­tavaa ja investoitavaa. Tarvit­taisi­in Musk heit­tämään koko poruk­ka pihalle.

   Vastaa

8. Eletrolyy­seri sinän­sä on jous­ta­va tuotan­to­laite, joka ei tarvitse itse jatku­vaa pros­es­sia: päälle kun sähkö on hal­paa, pois jos kallista. investoi­ja toki halu­aa aina ajaa jokaista pan­nu­aan mah­dol­lisim­man hal­val­la ja tauot­ta, mut­ta se on eri asia. Tuotan­non opti­moin­nin osaaista löy­tyy, vaik­ka aihe on poli­it­tisille päät­täjille täysin mah­do­ton selittää. 

   Isom­pi kysymys on, että mik­si Suo­mi tuot­taisi mah­dol­lisim­man vähän jalostet­tua tuotet­ta jatko­jalostuk­seen muualle? Niin tehdään jo nyt sel­l­un kanssa. Sama bis­nes­malli olisi vedyn tuotan­nos­sa. Mielu­um­min ammo­ni­akkia kuin vetyä ja mielum­min lan­noit­tei­ta kuin ammo­ni­akkia vien­ti­in jne. Jokin tässä Kokoomuk­sen talous­poli­ti­ikas­sa on pielessä ja pahasti.

   Datakeskuk­set ovat surkei­ta työl­listäjiä. Kun­ta tykkää toki kiin­teistöveros­ta, mut­ta ei niil­lä tietoy­hteiskun­taa pitkälle kehitetä, siivous- ja var­toin­tialaa ennem­min. Suur­datakeskus käyt­tää siinä 600 — 1 000 tuulivoimalan tuotan­non ja pari isoa vesivoimalaa siinä sivus­sa. Läm­pöä saadaan kasvi­huoneisi­in. Siinä se. Se sähkö on pois­sa muus­ta, jalostusar­voltaan parem­mas­ta toimin­nas­ta. Ydin­voimala taas on tuon­tiosaamista, ei paran­na tilan­net­ta tästä näkökul­mas­ta tippaakkaan.

   Vaikeat asi­at ovat vaikei­ta. Tik­Tok-poli­itikoi­ta se ei kiin­nos­ta, mut­ta isku­lauseet uppoa­vat. Olemme todel­la pulassa.

   Suo­mi, sähkön reservaatti?

   Vastaa

   1. Jep,
      Datakeskuk­sis­sa on juurikin se alhainen jalostusaste:
      tar­jo­taan tila, johon joku saa rak­saa parem­mal­la kat­teel­la hardik­sen, jota joku saa käyt­tää vielä parem­man kat­teen sof­t­al­la. Ja sitä sof­t­aa käyt­tää sit­ten joku, joka tekee ihan hirveetä tulosta.

      Kan­nat­taako olla ketjun eka vai vika?

      Datakeskuk­sis­sa on myös iso ris­ki: AI-gpu-huuma voi kado­ta paris­sa vuodessa. Ei ole mitään takei­ta, että käyt­töas­teet pääsee ees voitolle, kun nykyiset “suun­nitel­mat” saadaan valmiiksi.

      Vastaa

9. Mah­taako Ruot­si onnis­tua omis­sa lisäydinvoimalahankkeissaan?

   “Ruotsin hal­li­tus tavoit­telee mas­si­ivista ydin­voiman lisärak­en­tamista ja vielä het­ki sit­ten kuvit­teli sen toteu­tu­van markki­nae­htois­es­ti. Nyt se suun­nit­telee lupaa­vansa rak­en­ta­jalle mojo­van taku­uhin­nan ja otta­vansa val­tavasti velkaa.”

   https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ruotsi-tavoittelee-valtavasti-uutta-ydinvoimaa-mutta-silla-on-pulma-ratkaisuehdotuksena-kymmenien-miljardien-velka-ja-7-sentin-sahko/c2290d86-5f13-40dd-be29-c6c1828faf08

   Vastaa

10. Saat­taisiko vetyvoimalan edullisu­us perus­tua siihen, että ydin­voimalan ja vety­varas­ton välis­es­tä siir­rosta ei mak­se­ta sähkön­si­ir­tomak­sua? Äkkiä ajatellen täl­lainen tar­if­fi­va­paus edel­lyt­täisi poikkeuslakia vety­varas­tolle. Jos yhdelle toim­i­jalle annetaan vapaus siir­tomak­sus­ta, siitä saat­taa tul­la kan­nat­ta­va mut­ta ei tuotan­nol­li­sista syistä.

    Lop­pu­pelis­sä kan­nat­tavu­u­den ratkaisee kokon­aan HYÖTYSUHDE sille, että sähkö muute­taan vedyk­si ja sit­ten takaisin sähköksi.

    Vastaa

    1. Jos sähkön­si­ir­tomak­sua ei per­itä vety­varas­tol­ta, ei sitä pidä per­iä myöskään niiltä [kaukoläm­pölaitok­sil­ta], jot­ka läm­mit­tävät vet­tä suo­ral­la sähköllä.

       Itse veden läm­mit­tämi­nen suo­ral­la sähköl­lä on hyö­ty­suh­teeltaan läh­es 100%:sta. Häviö syn­tyy tarpeet­toman kuuman veden varastoinnissa.

       Vastaa

       1. Kyl­lä sähkön­si­ir­tomak­su per­itään, jos laitok­set sijait­se­vat eril­lään toi­sis­taan niin että sähköä joudu­taan siirtämään, mut­ta tuskin, jos ne sijait­se­vat samal­la tontilla.

       2. K‑Veikko kir­joit­ti:

          “Itse veden läm­mit­tämi­nen suo­ral­la sähköl­lä on hyö­ty­suh­teeltaan läh­es 100%:sta. Häviö syn­tyy tarpeet­toman kuuman veden varastoinnissa.”

          Ei ole. Hyö­ty­suhde las­ke­taan yleen­sä niin, että se on saatu hyödyk­si saatu osu­us jaet­tuna poten­ti­aalisel­la mak­simil­la. Jos 1 kWh:lla sähköä voi saa­da 1–50 kWh läm­pöä tekni­ikas­ta riip­puen (1 suo­ral­la sähköl­lä, 50 kWh pumpul­la maakier­rol­la sopi­van ihanteel­li­sis­sa olo­suhteis­sa jois­sa läm­pö siir­tyy nes­teeseen ihan pelkän veden kier­ron yhtey­dessä, ja läm­pöpumpul­la esim. 3–8 kWh), niin se 1 kWh ei kovin hyvää hyö­ty­suhdet­ta edus­ta ver­rat­tuna vai­h­toe­htoi­hin. Häviö ei tule vain kuuman veden varas­toin­nista, vaan ennen kaikkea siitä, että kyse on varsin ener­giate­hot­tomas­ta tavas­ta läm­mit­tää ver­rat­tuna vai­h­toe­htoi­hin. Samal­la sähkömääräl­lä kun pystyy saa­maan aikaan läm­pöä paljon enemmänkin.

       3. ä: “Ei ole. Hyö­ty­suhde las­ke­taan yleen­sä niin, että se on saatu hyödyk­si saatu osu­us jaet­tuna poten­ti­aalisel­la maksimilla.”

          Kyl­lä on. Hyö­ty­suhde määritel­lään sisään tule­van ener­gian ja käyt­töön saadun ener­gian suh­teek­si. Niin­pä sähköläm­mi­tyk­sen hyö­ty­suhde on 100% ja läm­pöpump­pu­jen yli 100% (joskin niiden tapauk­ses­sa usein käytetään ter­miä “tehok­er­roin” eikä “hyö­ty­suhde”).

          “Jos 1 kWh:lla sähköä voi saa­da 1–50 kWh lämpöä…”

          Onko mil­lään läm­pöpumpul­la noin hyvä tehok­er­roin? Olen kuul­lut, että hyvil­lä läm­pöpumpuil­la tehok­er­roin voi olla yli 5 mut­ten sen­tään 50.

11. Mikäpä avuk­si nyt?

    “Kap­a­siteet­ti on Etelä-Suomes­sa joutunut nyt koe­tuk­selle, kun esimerkik­si Helsingis­sä, Espoos­sa ja Turus­sa on siir­ryt­ty läm­mi­tyk­sessä kivi­hi­ilestä val­tavasti sähköä kulut­tavi­in sähkökattiloihin.”

    “Käytän­nössä sel­l­aisia teol­lisen tason investoin­te­ja, joiden kan­taverkkoon liit­tymis­es­tä ei ole jo sovit­tu, ei voi­da liit­tää vuosi­na 2025–2027 verkkoon Uudel­la­maal­la, Varsi­nais-Suomes­sa tai Hämeessä.”

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yksi-tiedote-sai-kahvit-vaaraan-kurkkuun-hallituksessa-ihan-painvastainen-tilanne-kuin-mita-haimme/9096810

    Vastaa