Pehmeä budjettirahoitus on yksi sotemallimme valuvioista. Valtio on antanut sotealueille budjettiraamin, jota niiden pitäisi noudattaa, mutta jos rahat eivöt riitä, valtion on annettava lisää rahaa. Tästä on eduskunnan päätös. Niinpä ei ole niin väliä sillä, pysyykö raamissa. Kun ei välitä raamista, saa alueelleen hyvinvointia, työpaikkoja ja rahaa. Asukkaat hurraavat. Aika hulppeasti jotkut sotealueista ovat lisänneet rahankäyttöä verrattuna siihen, paljonko rahaa sotepalveluihin meni aiemmin alueen kunnilta.
Tosin on olemassa uhka, että jos hulttiohyvinvointialue ei pysy raamissaan, sen naapurissa olevaa asiat hyvin hoitanutta rangaistaan pakkoliittämällä se siihen hulttioon. Lakiin tämä on kirjoitettu vähän toisin, mutta tätä sillä käytännössä tarkoitetaan. Rangaistus kohdistuu siis syyttömän osapuoleen, joten en oikein jaksa uskoa, että tätä tullaan soveltamaan. Helsingissä tosin pelätään Helsingin liittämistä Vantaa-Kerava ‑hyvinvointialueeseen.
Pehmeä budjettirajoite on moraalisesti ongelmallinen. Se on yksi niistä syistä, joiden takia kannatan verotusoikeutta hyvinvointialueille. Kun rahaa tuhlataan, lisää ei tulekaan valtion pohjattomasta kassasta vaan korotettuina veroina asukkailta. Asukkaat eivät hurraakaan.
Helsinki oli noudattanut ohjeita ja oli sopeuttanut annettua raamia. Tämä tapahtui aika vaikeiden päätösten hinnalla. Moni ajatteli Helsingissäkin, että eikö meidän kannattaisi tehdä kuten muut tekevät ja härskisti ylittää budjetti parempien palvelujen turvaamiseksi asukkaille .
Sen sijaan, että valtiovalta olisi kiittänyt Helsinkiä tottelevaisuudesta, se päätti rangaista Helsinkiä raamissa pysymisestä. Nyt lausuntokierroksella on laki Helsingin soterahoituksen leikkaamisesta 35 miljoonalla eurolla.
Jos pehmeä budjettirajoitus on moraalisesta ongelmallinen, tämä periaate vasta demoralisoiva onkin. Uskon, että kaikki hyvinvointialueet ymmärtävät varoituksen eivätkä lankea raamissa pysymiseen. En ole seuraavassa kaupunginvaltuustossa, mutta en olisi yllättynyt, jos helsinkiläiset valtuutetut kehottaisivat lisäämään sotemenoja niin paljon yli annetun raamin, ettei uutta rangaistusta tarvitse pelätä.
Mistä sitä paitsi tiedämme, että tämä käytäntö koskisi vain sote-menoja? Helsinki on pitänyt vastuullisesti huolta taloudestaan ja siksi kaupungin talous on hyvässä kunnossa. Minäkin olen kehottanut omiani malttiin rahojen käytössä, vaikka siemenperunoiden syöminen houkuttelisikin.
Se on ehkä ollut ajattelematonta. Aina voi käydä niin, että hallitus antaa eduskunnalle lain Helsingin rahavarojen konfiskoimisesta. Näin lakia ei tietenkään nimetä, mutta sitä sillä tarkoitetaan.
Pitääkö Helsingin siis varmuuden vuoksi törsätä rahojaan, jotta saisi ne piiloon valtiolta?
Yksi kysymys: Onko Helsingin “hyvinvointialueella” oma valtusto ja muita vastaavia toimielimiä kuin maan muilla hyvinvointialueilla?
Jos ei ole niin voiko se selittää että talous on ylijäämäinen, eli koko hyvinvointialuehimmeli on muualla Suomessa turha?
Helsinki on hoitanut hallinnon järkevämmin. Valtuuston palkkiot eivät kuitenkaan tätä eroa selitä.
Osmo Soininvaaralle kommenttina että tottkai Helsinki on hoitanut hallinnon järkevämmin. Helsinki on yksi hyvinvointialue jonka tarvitse välittää kuin omasta alueesta. Syy miksi esim Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on keskitetty päivistyksiä Espooseen johtuu siitä että Espoo on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen suurin kunta. Vantaa-Kerava on oma alueensa. Se että Uudellamaalla on kolme hyvinvointialuetta kertoo jo siitä että koko hyvinvointialuemalli on erittäin raskas hallintohimmeli. Uudellemaalle sopisi kaksi hyvinvointialuetta Läntinen ja Itäinen jonka ulkopuolella olisi pääkaupunkiseutu jossa kyseiset kaupungit itse olisivat itsenäisesti vastuussa soteesta. Kauniainen poikkeuksena olisi osa Espoota kun se jo edellisessä mallissa osti Espoolta sote-palveluita. Pohjanmaallakin on 4 hyvinvointialuetta mutta siellä tilanne on eri kuin Uudellamaalla.
Uudellamalla on neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki
Soininvaaralle kommenttina että tarkoitin että Uudellamalla on kolme hyvinvointialuetta joiden nimessä näkyy Uusimaa ja lisäksi on erillinen Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Helsinkiä en laske hyvinvointialueeksi koska Helsinki on yksi kokonaisuus. Tämäkin hyvinvointialueiden lukumäärä Uudellamalla kertoo siitä että koko Uudellamaalla, jonka väkiluku on 1 783 165 ja maapintala on 9 099,27 km² , aivan liikaa hallintoa . Tämän sotkun kehittäjä oli Marinin hallitus jossa oli mukana Vihreät. Onko sinulla Soininvaara mitään tietoa mikä oli Vihreiden kanta hyvinvointialueisiin ennen ja jälkeen kevään eduskuntavaaleja 2019 kun ensimmäiset askeleet hyvinvointialueiden perustamiseksi otettiin? Sen tiedän että alussa SDP vastusti hyvinvointialueita mutta taipui myöhemmin Kepun tahtoon. Kun hyvinvointialueiden pysyvää rahoitusta ei ole ratkaistu olisi maakuntavero ainoa teoreettinen vaihtoehto mutta yksikään isoista puolueista ei kannata maakuntaveroa. Kepu kannatti sitä aluksi mutta pyörsi päätöksen. SDP on linjannut maakuntaverosta mutta ei kannata sen käyttöä. Ainoat puolueet jotka sitä itse asiassa kannatavat ovat Vihreät ja Vasemmistoliitto.
En jaksa muistaa, mitä vihreät silloin ajattelivat. Minä kannatin aikanaan joko isäntäkuntamallia tai sitä, että olisi viisi hyvinvointialuetta yliopistosairaaloiden mukaisesti.
Pohjanmaa on hyvinvointialue!
Kysymys Soininvaaralle että voitko täsmentää milloin ja koska metsävaltaiset kunnat olivat itse vaatineet, että kiinteistövero koske myös metsiä?
Soininvaaralle kommenttina että tuo isäntäkuntamallia taisi kaatua perustuslakivaliokuntaan ja viisi hyvinvointialuetta yliopistosairaaloiden mukaisesti taas sai niin paljon vastustusta etenkin Kepun suunnasta joka oli silloin oppositiossa että demarit perääntyivät kun huomasivat että Kepun kannatus alkoi nousta kun lähestyttiin 2012 vuoden kuntavaaleja. Tässä nyt sitä ollaan.
Silfverbergille kommenttina että syy miksi Norjassa tuetaan tällaisella verotus politiikalla syrjäseutuja johtuu siitä että politiikka Norjassa on ollut että koko maa pidetään asuttuna tai ainakin elinkelpoisena. Tälläinen kepulainen mall itse asiassa Norjan valtiolle kallista mutta eihän Norjan valtion huolet ole rahan puute vaan se että heillä on sitä liikaa johtuen öljyrahaston tuloista
“Mistä sitä paitsi tiedämme, että tämä käytäntö koskisi vain sote-menoja? Helsinki on pitänyt vastuullisesti huolta taloudestaan ja siksi kaupungin talous on hyvässä kunnossa. Minäkin olen kehottanut omiani malttiin rahojen käytössä, vaikka siemenperunoiden syöminen houkuttelisikin.”
Kuntien osalta on käsittääkseni tuo tilanne ollut Suomessa jo yli 100 vuottam, että valtiolla on jatkuva optio leikata rahoitusta. Joten tietopohjaa siitä, miten valtio toimii, lienee jo kertynyt aika hyvin. Kunnillahan on myös verotusoikeus. Mutta kyllähän valtio jatkuvasti kuntien rahoitustilannetta muuttelee.
Kuntien osalta itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että osa kunnista on osannut edunvalvonnan paljon toisia paremmin. Osan kunnista etua valvovat myös ministeriöiden työntekijät, joiden kotikunnat painottuvat tiettyihin kuntiin. Joidenkin muiden kuntien asiaa ministeriöissä ei samalla tavoin huomioida.
Tällä hetkellä noin kymmenellä kunnalla on negatiiviset valtionosuudet. Niistä yhdelläkään ei ole tainnut olla aikojen saatosas varsinaisemmin omaa edunvalvontaa vaikuttamassa lainsäädännön kehitykseen. Negatiiviset valtionosuudet tulivat tähän muotoon sote-uudistuksen seurauksena, mutta johtuvat vuosikymmenien varrella aiemmin tehdyistä päätöksistä, joiden seurauksena joidenkin kuntien sote-vastuu oli muodostunut ihan kohtuuttomaksi toisiin nähden. Kun sitten kuntien rahoitusta leikattiin niiden sote-vastuiden verran, joiltain kunnista valtionosuudet leikkaantuivat niin paljon, että menivät nollan alapuolelle.
Hyvinvointialueista vielä millään ei ole sentään negatiivista valtionrahoitusta.
Helsinki on maan suurin vuokra-asuntosijoittaja, suuri maaomaisuuskeinottelija ja omistaa muutenkin liikaa elinkeinoelämää. Mielestäni olisi hyvä että se keventäisi sijoitussalkkujaan. Tätä ei tarvitse tehdä “törsäämällä”. On toinenkin vaihtoehto: muutama välivuosi kunnallisveron keräämiseen ja kiinteistöveron laskeminen minimiin (jos ei se jo ole siellä).
Rosmo, tuo olisi törsäämistä.
Suomi onkin monessa mielessä hyvin keskusjohtoinen [=autoritäärinen] valtio, koska paikallishallintojen rahoitus ei ole itsenäistä vaan monessa mielessä keskushallinto säätelee paikallishallintojen tehtäviä ja rahoitusta. Eli alueellinen itsenäisyys on vain näennäistä.
Toki joku voi argumentoida, että valtion ehdollinen rahoitus ja määräykset ovat vapautta ja itsenäisyyttä. Minusta taloudellinen epäautonomia ei ole todellakaan vapautta, jo elämän markkinataloudessa pitäisi todistaa tämä keskustelijoille. Täällä Suomessa, ja länsimaissa yleensä, on kuitenkin siirrytty jo niin pahasti totuudenjälkeiseen aikaan julkisessa keskustelussa, ettei asioista voida puhua edes oikeilla nimillä ja käsitteillä, vaan sitä kovaa ydintä väistellään kaiken maailman ideologisista ja poliittisista syistä.
Olen osittain samaa mieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta. Rahoitus pitäisi kuitenkin ehdottomasti toteuttaa niin, että verotus olisi kansallinen ja jokainen hyvinvointialue saisi rahoitusta ihan vain alueella asuvan iäkkään väen perusteella. Puhtaasti paikallinen verotus ei vain voi toimia, koska Suomessa on tapahtunut hyvin voimakas polarisaatio työvoiman sijoittumisessa suhteessa ikääntyneeseen väestöön. Kasvukolmio ja suuret kaupungit ja niin edelleen. Toinen vaihtoehto olisi hitaampi orgaaninen siirtymä kohti hyvinvointialueiden omaan verotukseen perustuvaa rahoitusta, mutta hyvinvointialueet pitäisi silti muodostaa siten, että alueella on työvoiman ja taloudelliseen aktiviteetin keskittymää [=kaupunki/kaupunkeja], jotta jonkinlainen realistinen rahoituspohja olisi olemassa. Samaan syssyyn samoille alueille pitäisi antaa muutakin autonomiaa edistää taloudellista erikoistumista alueellaan.
Sitten jotkut Helsingissä asuvat liberaalit vinkuvat, että miksi minun pitää maksaa jonkun Suonenjoen mummon terveydenhuoltoa, kun hänen omat vanhempansa asuvat Kuopiossa. Voisin ihan samankaltaisella yhteisvastuun väistelyn logiikalla vaatia, että Itä-Suomen alueet rahoittavat maanpuolustuksen, koska heidän väestöönsä kohdistuu suurin riski, kuten nyt näemme hyvin Ukrainassa, ja olenkin tämän vertauksen kirjoittanut jo aikaisemmin. Miksi ahvenanmaalaisten pitäisi maksaa Suomen turvallisuudesta? Eivät tosin taida kyllä maksaa nytkään. Tuulivoimaloitakaan ei ole saanut rakentaa Itä-Suomeen, koska pitää huolehtia yhteisestä turvallisuudesta, eli välillä solidaarisuus kelpaa, välillä ei. Kun vaan liberaalit keksisivät jonkun selvän linjan eikä mitään valikoivaa politikointia. Muistuttaisin jälleen kerran omahyväisiä kaupunkiliberaaleja katsomaan, että mikä osuus Suomen viennistä, ihan siitä konkreettisesta tuotannosta, tapahtuu suurten kaupunkien alueella? Tietysti Nesteen Porvoon jalostamo on jotenkin espoolaisten ansiota, mutta liberaalin mielestä tärkeintä tuotantoa on toimistossa tietokoneen ääressä istuminen, eli se työ mitä liberaali usein itse tekee. Yllättävää?
Varmaan esim ohjelmistojen tuotanto on konkreettisesti monasti Helsingissä. Joka tapauksessa, pääkonttorin byrokratia sekä kotimarkkinoita palveleva tuotanto ovat ihan yhtä tärkeitä.
“Rahoitus pitäisi kuitenkin ehdottomasti toteuttaa niin, että verotus olisi kansallinen ja jokainen hyvinvointialue saisi rahoitusta ihan vain alueella asuvan iäkkään väen perusteella. Puhtaasti paikallinen verotus ei vain voi toimia, koska Suomessa on tapahtunut hyvin voimakas polarisaatio työvoiman sijoittumisessa suhteessa ikääntyneeseen väestöön.”
Osa voi tulla tuollaisesta rahoituksesta ja osa paikallisista veroista, vähän niin kuin kuntienkin rahoitus.
Nimimerkki Stadistille kommenttina että Pohjoismaat ovat lähes kaikki keskusjohtoisia maita. Pakallishallinto on lähes kaikissa Pohjoismaissa keskusvallan kontrollin alaisuudessa. Alueellinen riippumattomuus korostuu vain muutaman mannermaan ulkopuolella olevan territorio kohdalla .Tanskassa nämä alueet ovat Grönlanti ja Färsaaret, Suomessa Ahvenanmaa ja Norjassa Huippuvuoret. Ruotsissa ei ole yhtään itsehallintoaluetta jolla olisi laaja autonomia. Ruotsin maakunnat ovat keskushallinnon jatketta.
Vain Suomessa. Lisää rahaa hyvinvointialueille ei pidä kipata. Jos rahat ei riitä, niin lisää ei tule kuin painavista, erityisistä ja satunnaisista syistä, muuten on suu pantava säkkiä myöten.
On hyvä aina välillä muistella, mistä tämä Sote-idea ylipäätään tuli, ketkä tahot sitä ajoivat ja mikä hallitus lopulta vei sen sitten ns. maaliin.
Syntyy hieman perspektiiviä.
Nythän enää vain yritetään taistella eläimellisesti näiden miljoonien ja miljardien kanssa: luvassa on jatkuva kriisitilanne.
Olen pettynyt nykyhallitukseen ettei se heti tajunnut ettei Marinin hallituksen voimaan saattama sote-systeemi voi toimia. Tai tulehaan se toimimaan valtavalla rahoituksella mutta niin suurella lisäresurssilla että se halvaannuttaa valtiota muilla sektoreilla.
Sote olisi pitänyt heti purkaa jo vuonna 2023. Laittaa purku ainakin liikkeelle. Olisiko se laillisesti mahdollista pikaisella aikataululla?
Terveydenhoidon digijärjestelmät pitäisi yhdenmukaistaa sananmukaisesti yhdeksi järjestelmäksi koko maan tasolla heti.
Siellä on valtava rahanielu.
Media voisi tutkia enemmän tätä miljardiluokan tyrimistä joka jatkuu päivästä toiseen.
Kerrotko vielä mikä mielestäsi teki siitä sote-uudistuksesta sellaisen katastrofin? Toki alueita on turhan monta (21), ja verotusoikeus olisi pitänyt sallia hyvinvointialueille. Eritoten verotusoikeus oli se asia jota eritoten Keskusta oli ajamassa (tosin myös muut isot, eli Kokoomus ja nähtävästi myös SDP oli verotusoikeutta vastaan).
Sitten taas määrästä, se 21 on kuitenkin paljon vähemmän kuin mitä ennen sote-uudistusta oli. Ennen palveluntuottajina olivat jokainen kunta erikseen, omine hallintoineen, omine terveyskeskuksineen ja omine erilaisine käytäntöineen, ohjelmistoineen jne. On siis aika iso edistysaskel siirtyä 308 kunnan palvelutuottajamallista 21 hyvinvointialueen palvelutuottajanmalliin.
Toki hyvinvointialueiden rahoitus on nyt kriisissä, koska kunnat olivat alirahoittaneet omia palveluitaan jo pitkään, ja venkslanneet esimerkiksi kiinteistöjä pitkille ja kalliille vuokrasopimuksille kuntien kiinteistöjeen sillä sote-uudistus oli aina ollut nurkan takana. Näin ne varmistuivat ensinnäkin että kun palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, niiden rahoituksesta viedään mahdollisimman pieni siivu, ja toisaalta turvattiin rahoitusta kiinteistövuokrilla myös joksikin aikaa tulevaisuuteen uudistuksen jälkeen.
Isoin tragedia ehkä sote-uudistuksessa on että Sipilä lehmänkauppojensa takia (Kekustalle paljon alueita, Kokoomukselle “valinnanvapausmalli” eli yksityistäminen) ei saanut vietyä asiaa maaliin jo 7 vuotta aiemmin, jolloin kunnille jäi paljon aikaa keplotella asiat omasta näkökulmistaan paremmaksi. Toisaalta, kuntien velkaantuminen oli muutenkin kasvava ongelma joka julkisuudessa oli jäänyt valtion velkaantumisen jalkoihin. Täten sinänsä siinä siirtyi vain ongelmaa yhdestä paikasta toiseen (kuntien ongelmasta tuli hyvinvointialueiden ja täten valtionkin ongelma kerta se ei suostunut luovuttamaan verotusoikeutta hyvinvointialueille). Ja toisaalta jotkut kunnat osasivat keplotella paremmin kuin toiset.
Mutta, kaikesta tästä huolimatta itse uskon että sote-uudistus piti nyt tehdä. Siinä on vikansa, mutta se on kuitenkin kokonaisuutena parannus tilanteeseen missä jokainen kunta järjesti palveluita erikseen. Toivottavasti vain isot puolueet järkiintyvät verotusoikeuden kanssa, sillä nykytilanne on kestämätön. Kansakin ymmärtää että aluevaalit ovat turhat, koska hyvinvointialueiden valtuustoilla ei ole todellista valtaa koska rahoituspuolesta päättää valtio.
Juuri näin. Sote-uudistus on puutteineenkin valtava parannus entiseen kuntapohjaiseen systeemiin verrattuna ja antaa hyvän pohjan jatkokehitykselle, mikäli hyvinvointialueille annetaan vaan edes hiukan lisää aikaa ja rahaa kehittämiseen. Eikä ainakaan rangaista siitä, että joku alue on hoitanut asiansa muita paremmin.
Sotea arvostelevat nyt ne, jotka eivät kyenneet uudistusta aiemmin tekemään, vaikka heillä oli siihen mahdollisuus vuosien ajan. Nyt he sitten purkavat omaa saamattomuuttaan tyyliin happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista ja koettavat pitää alueet mahdollisimman riippuvaisia hallituksesta ja siten keskusjohtoisina . Sitähän se ettei alueelle haluta antaa verotusoikeutta tarkoittaa, vaikka verhotaankin muuksi.
Kilgore kirjoitti:
“Kansakin ymmärtää että aluevaalit ovat turhat, koska hyvinvointialueiden valtuustoilla ei ole todellista valtaa koska rahoituspuolesta päättää valtio.”
Olen samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueiden valtuustoilla ei ole todellista valtaa paljoakaan. Mutta se asia johtuu samasta syystä kuin silloinkin tilanne oli, kun kunnanvaltuustot päättivät sote-asioista, ja kunnilla oli verotusoikeus myös sote-asioihin rahan keruuseen. Eli siitä, että sote on luonteeltaan asiantuntija-asiaa, johon valtuutettujen on erittäin vaikea puuttua, kun tiedollinen epäsymmetria organisaation sisäisistä asioista on niin valtava suhteessa viranhaltijoihin.
Kun lähtökohta on se, valtuusto voi käytännössä toimia lähinnä leimasimena viranhaltijoiden esityksille, ja tehdä ihan pientä hiontaa jossain yksityiskohdissa.
Kun sote-asiat olivat kuntien päätettävinä, moni kuntapäättäjä koki, että kaikesta muusta pääsee päättämään, paitsi sote-asioista ja koulutuksen sisällöistä, joissa molemmisa on vahva viranhaltijaohjaus, ja jatkuvasti vetoamista siihen, että laki vaatii mitäkin. Sairaanhoitopiirien aikaan oli usein niin, että vaikka valtuustot päättivät jotain budjettipäätösten kautta, sairaanhoitopiirit eivät totelleet, vaan vetosivat lakisääteisiin vastuisiinsa tekemisen sisällön osalta. Luottamushenkilöiden on ollut erittäin vaikeaa ohjata tohtoritason sote-asiantuntijoita näiden oman työn tekemisessä. Päätöksiä voi tehdä talouden sopeuttamisesta, mutta sote-organisaatio voi aina ainakin joiltain osin ohittaa ne vetoamalla vaikka oikeusasiamiehen lausuntoihin ja lakivaatimuksiin, jolloin organisaatioissa voi olla sisäänrakennettu potentiaali jatkuvaan annettujen resurssien vähintään pienimuotoiseen ylittämiseen.
Korotettu verotus ohjaa monella alueella lähinnä siihen, että isotuloisimpien osalta kirjat ja verotulot siirretään muualle kuin missä ihmiset oikeasti asuvat.
Suomessa on 308 kuntaa ja aiemmin sotea hoiti 300 kuntaa ja kuntayhtymää!
Sote-ratkaisussa kunnat rahastivat taloutensa kuntoon ja vielä bonuksena koronarahoituksen. Raaka alibudjetointi tasrkoitti aiemmin, että sairaanhoitopiirit lähettivät laskun 300 maksajalle ja kunnat maksoivat. Mitään kannustetta ei ollut budjetoida oikein, pienet kunnat erityisesti siirisivät potilaita muualle säästääkseen. Koska sote-ratkaisua ei voinut ottaa käyttöön kuin kerralla, henkilökunta, tilat ja potilaat siirrettiin uuteen organisaatioon. Rahat jäivät kuntiin alibudjetoinnin verran. Lisäksi kunnille annettiin vapaus veloittaa ihan mitä tahansa sote-tiloistaan, joista vuokrasopimuksia ei saanut irtisanoa. Kuntatalous kiittää!
Lisärangaistus annetaan Etelä-Karjalaan, jossa oli aluemallia kokeiltu ja kehitetty, siis helpot säästöt tehty jo aiemmin.
Terveydenhoitoa ja sote-palveluita ei voi lopettaa pariksi kuukaudeksi, joten keinoja on vähän. Valtiovarainminiteriö päätti, että rahaa riittää yksityiseen terveydenhuoltoon. Viimeksi ppätettiin lahjoittaa yli 65-vuotiaille koukuttavat kolme tutustumiskäyntiä yksityiseen terveydenhuoltoon, siis markkinoinnin peruskurssin “ilmainen näyte, ilmainen tustumiskuukausi” Rahaa ei sitten riitä muuhun, mutta jostakin on saatava sponsorit vaalikampanjoihin.
Ongelma ovat 308 kuntaa. Onko sote-alueita 24, 15 tai 10 on likkukanvarsia verrattuna turhaan 308 kunnan päällekkäiseen ja osaamattomaan kuntarakenteeseen, jossa on liikaaelibkelvottomia 2 000 asukkaan kuntia. Kun kunnanjohtaja riemuistee tuulivoiman kiinteistöverojen tuomasta elinvoimaisesta tulevaisuudesta, kun tuntaan syntyy kaksi (2) vauvaa vuodessa, on jotain pahasti pielessä. Sote-itkua vääntävien poliitikoiden into on ihan väärässä asiassa ja vain oikeiden ongelmien välttelyä.
Jos sote-aleet saisivat heti rtisanoa tarpeettomat vuokrasopiuksensa, kunnissa olisi ongelmia. Mutta se olisi vähintään oikein. Kuntavaaleissa ykkösasian pitäisi olla kuntaliitokset!
Niin, jos tämä nykyinen rahoitusmalli olisi järkevä, niin eikö kannattaisi lopettaa kunnallisvero ja antaa valtion rahoittaa myös kuntien menot? En ole ymmärtänyt, miksi kokoomus vastustaa niin kiivaasti alueverotusta. Eikö olisi nimenomaan kokoomuksen kannattajien etu, että valtion progressiivisesta ansiotuloverosta siirrettäisiin pieni osa alueille, joissa olisi tasavero kuten kunnissakin. Ruotsissa on muuten kolmen tason tuloverot, kunta- ja alueverot sekä valtionvero. Tätä ei kuitenkaan voida sieltä poimia, koska on ‘väärin’.
Kokoomuksen ideologian ytimessä on vastustaa verotusta, ja se on käytännössä dogmaattista. Täten mikä tahansa kysymys verotuksesta joka ei liity verotuksen alentamiseen on kokoomuksen vastaus EI. He eivät erityisesti halua tulla assosioiduksi mihinkään uuteen veroon, vaikka veropohjan laajentaminen voisikin olla järkevää ja jopa alentaa kokonaisverotusta.
Kokoomuksella onkin täten kova työ keksiä erilaisia tapoja verottaa ilman sanaa “vero”. Tämä näkyy esimerkiksi että julkisiin palveluihin lisätään palvelumaksuja ja olemassaolevia korotetaan, tai kuten Mykkäsen ehdotuksessa luodaan “hintaputki” jossa kaikki sähkön käyttäjät maksavat suoraan extramaksua ydinvoiman tuottajille, mutta samalla painottaen että “kyse ei ole verosta” vaikka jokainen ymmärtää että valtion määräämä pakollinen maksu kyllä on vero vaikka kokoomus ei sitä halua veroksi kutsua.
Nimimerkki Kilgorelle kommenttina että itse kannatan kyllä palvelumaksujen nostamista kuin kokonaisverotuksen kiristämistä mikäli näistä kahdesta vaihtoehtosta pitää valita.Tämä on samanlainen valinta kuin HSL liikenteessä kumpi on parempi vaihtoehto sakkomaksun kiristäminen vai kertalipun nostaminen. Tällä hetkellä tosin HSL:ssä hintaa nostaa neljän vyöhykkeen sisäiset hinnat. Olisiko parempi vaihtoehto yhdistää vyöhykkeitä vai luoda ihan uusi maksujärjestelmä? Sama koskee hyvinvointialueita.
Kokoomuslaiset varmaan ajattelevat, että kun on 50% enemmän hallintoportaita verottamassa, on verojakin 50% enemmän.
Ja yleinen elämänkokemus osoittaa, että niin siinä tuppaa käymään. On tehty paljon alueita ja sinne laumoittain satraappeja joiden tärkeys ja mahti on aikalailla verrannollisia budjetin kokoon. Juuri mitään pidäkkeitä ei olisi.
“Eikö olisi nimenomaan kokoomuksen kannattajien etu, että valtion progressiivisesta ansiotuloverosta siirrettäisiin pieni osa alueille, joissa olisi tasavero kuten kunnissakin.”
Riippuu varmaan aika paljon siitä, miten asia toteutettaisiin. Norjassa esimerkiksi maakunnilla on verotusoikeus paitsi ansiotuloihin, myös luonnonvara-asioissa. Sillä tasataan sitä tilannetta, että luonnonvaroiltaan vaurailla alueilla on heikompi tulotaso ja vanhempi väestö.
Ymmärtääkseni osa puolueista on pelännyt sitä, että jos tässä kohtaa annettaisiin verotusoikeus, se kannustaisi paisuttamaan organisaatiota ja sen menoja.
Viime aikoina on tullut tutustuttua lisää tekoälyyn. Soten asiantuntijatyöstä huomattava osa näyttäisi voivan korvaantua ihan 5 vuoden sisällä tekoälyllä, jos vain lainsäädäntö sen sallisi. Ei menne montaa vuotta, kun potilas voi laittaa kuvan tekoälylle, ja tekoäly osaa tulkita vaikka mikä ihosairaus on kyseessä, tai tekoäly osaa tulkita laboratoriotulokset ja antaa esityksen diagnoosiksi — varsin hyvällä todennäköisyydellä vieläpä. Tai se osaa rauhoitella potilasta puhuen ääneen. Iso muutos voi olla edessä myös kouluissa, kun jokainen oppilas voi saada yhtä aikaa henkilökohtaista opetusta, joka reagoi kunkin oppilaan yksilölliseen oppimishistoriaan.
Paitsi että ei voi, koska työehtosopimukset ja lainsäädäntö estää. Mutta teoriassa voisi.
Tekoälyn harppauksista johtuen olen itse alkanut miettiä sitä, kannattaisiko koko Suomen olla lähitulevaisuudessa yksi iso sairaanhoitopiiri tekniikan ja etähoidettavissa olevien asioiden osalta, koska yksittäisten hyvinvointialueiden resurssit tuhlaantuvat, jos kaikki nyt itsekseen kehittävät sellaisia asioita, joihin voisi olla järkevämpi olla valtakunnallisesti samat työkalut käytössä. Kirurgian ja monet muut lähipalvelut voisi organisoida hyvinvointialueittain, mutta ne asiat, jotka voi hoitaa etänä, voisi organisoida valtakunnan tasolle yhteen organisaatioon.
@ö: “Norjassa esimerkiksi maakunnilla on verotusoikeus paitsi ansiotuloihin, myös luonnonvara-asioissa. Sillä tasataan sitä tilannetta, että luonnonvaroiltaan vaurailla alueilla on heikompi tulotaso ja vanhempi väestö.”
Tällainen malli sopisi kuin nakutettuna Suomeen kanssa. Jotenkin tuntuu siltä että vähäväkisten mutta metsävaltaisten kuntien maanomistajat pääsevät kuin koira veräjästä .
Metsävaltaiset kunnat ovat itse vaatineet, että kiinteistövero koske metsiä. Niin makaa kuin petaa.
Eikö metsät nimenomaan ole kiinteistöverosta vapautettuja, vai onko joissakin kunnissa poikkeus?
Soininvaara kirjoitti:
“Metsävaltaiset kunnat ovat itse vaatineet, että kiinteistövero koske metsiä. Niin makaa kuin petaa.”
Metsävaltaiset kunnat eivät ole tykänneet metsien kiinteistöverosta, jos verotulo menee valtiolle. Jos se taas jää kunnille, kanta lienee toinen. Kuntien näkemyksestä asiaan ei ole ainakaan viime vuosikymmeninä julkaistu ensimmäistäkään selvitystä. Edes se, että muutama äänekäs metsää henkilökohtaisesti omistava poliitikko vaatii, ettei kiinteistöveroa ei saisi periä metsistä, ei tarkoita että kunnat laajasti kokonaisuutena olisivat välttämättä sillä kannalla. Nykytilanteessa metsänomistusta verotetaan, mutta valtio kerää verot yksityisten metsistä ja pitää ne verotulot.
Kiinteistöverolaki itsessään on tunnetusti kummallinen, ja on ollut sitä vuosikymmeniä. Se ei ole nykymuodossaan todennäköisesti läpäisisi perustuslain mukaisuuden vaatimuksia. Perustuslain mukaan julkisen vallan käytön pitäisi perustua kirjoitettuun lakiin. Kiinteistöverolain 3 §:ssä on säädetty verovapaaksi metsät ja maatalousmaat sekä vesialueet, mutta siinä ja sen esitöissä on jätetty kokonaan määrittelemättä sekä se, mikä on metsää ja mikä maatalousmaata ja lisäksi laissa onjätetty käsittelemättä kysymys, että miten suhtaudutaan kaikkeen muuhun luonnonmaahan. Jos kiinteistö on vaikkapa suota tai kalliota tai harvahkoa puustoa (joka ei kuitenkaan ole metsää) tai muuta sellaista, kiinteistöverolaista ei etsimälläkään löydy pykälää, joka kiinteistöverosta niissä tilanteissa vapauttaisi, jos ollaan kaava-alueen ulkopuolella. Verottaja on aikojen saatossa joskus viime vuosituhannella omaksunut käytännön, että kiinteistöveroa ei kaava-alueiden ulkopuolisista maista peritä, kun ei metsistä ja maatalousmaastakaan peritä. Mutta laissa asiasta ei ole säädöstä.
Metsien verotuskäytäntö sinänsä on kokonaisuus. Se on toteutettu niin, että yksityisistä maista verot peritään yksinomaan valtiolle, ja puolestaan Metsähallituksen metsien tuotosta osa jaetaan kunnille siinä suhteessa kuin valtion metsiä kuntien alueilla on. Toinen vaihtoehto toteuttaa asia olisi se, että Metsähallitus pitäisi tulonsa valtiolla ja kunnat saisivat metsänomistajien verotuksen tuloista osan itselleen.
Mitä tulee luonnonvarojen verotukseen, niin kaivosvero on yksi sellainen vero, jonka voisi jakaa ainakin osin myös suoraan kunnille.
Kiinteistövero menee kunnalle, jonka alueella kiinteistö on.
Nimimerkki TJiille kommenttina että kuntavero on jo laskenut monessa kunnassa kun sote siirtyi hyvinvointialueille. Mitä tulee alueveroon niin ainoa puolue joka sitä kannattaa on SDP. Myös Keskusta vasutaa alueverotusta. SDP ilmoitti kuntavaaliohjelmassa ettei se kannata lähitulevaisuudessa alueverotusta. Eli ei kokoomus ole yksin vastustamassa alueverotusta. Ainoat puolueet jotka kannattavat alueverotusta on Vasemmistoliitto ja Vihreät. Vaikka Ruotsissa on aluevero käytössä niin myös valtiorahoittaa Ruotsissa läänejä suoraan valtionvaroista. Nimimerkki TJii unohti myös kirkollisveron. Ruotsissa on myös käytössä hautausvero (begravningsavgift) jonka maksaaa kaikki veronmaksajat vaikka eivät olelkaan kirkonjäseniä. Suomessa kirkollisverosta vapautuu kun eroaa kirkosta.
Hgin kokema kohtelu on yleinen ongelma julkishallinnon budjettitaloudessa. Olen joutunut monesti kunnallisvirkamiehenä pohtimaan, kannattaako rahaa käyttää vähemmän kuin sitä on myönnetty, jos se tuntuisi tänä vuonna järkevältä. Jos niin tekee, kaupungin talousjohtaja päättelee: Nehän tulee toimeen vähemmälläkin. Muistetaan seuraavassa budjetissa. Yhden kunnan hallinnossa voi tietysti koettaa neuvotella, mutta systeemissä on tämä ongelma.
Valtio voi toki kysyä Hgiltä, miksi haluatte enemmän rahaa kuin tarvitsette? Rahastahan on huutava puute.
Kaikille näille keskushallintoa ihaileville ja verotuksen keskittäjille, Sveitsissä on n. 2100 kuntaa joilla on verotusoikeus ja joille suuri osa tuloveroista menee. Toki 26 kanttonilla on myös omat veronsa jotka ovat suuruusluokaltaa kuntaveron kaltaisia. Valtio ei juuri tuloverota (verottaa mutta hyvin vähän).
Tässä verokartta josta voitte ihmetellä kuinka paljon missäkin verotetaan milläkin tulotasolla (kokonaistulovero):
https://www.tagesanzeiger.ch/steuerrechner-die-steuerguenstigsten-gemeinden-der-schweiz-737506127381
Ihan kuriositeettina, 110kE perhetuloilla ei esimerkiksi Zugissa tarvitse maksaa tuloveroa, n. 65kE tuloilla näitä kanttoneita löytyy jo monia. Eli aika kallis se teidän hyvinvoiva valtio.
Nimimerkki hupsisille kommenttina että Sveitsi on liittovaltio toisin kuin moni Euroopan maa jotka ovat taas yhtenäisvaltioita. Juuri tästä syystä 26 kantoneilla on oma verotus mutta myös omat lait ja tuomioistuimet.Sveitsin liittohallitus vastaa vain ulko-ja turvallisuuspolitiikasta ja rahapolitiikasta keskuspankin kautta. Itse asiassa moni Sveitisin kantoneista verottaa aika paljon nimenomaan Sveitisin kansalaisia mutta ei ulkomaalaisia. Nämä Sveitisin kantonit ovat käytännössä veroparatiisejä ulkomaisille jotka haluavat kiertää verotusta. Sveitsin kantonit ovat itse asiassa pieni valtioita jotka muodostavat Sveitsin valaliiton. Sama koskee Yhdysvaltain osavaltioita jotka ovat käytännössä pieniä valtioita jotka muodostavat Amerikan Yhdysvaltain. Saksan osavaltiot muodostavat Saksan liittotasavallan. Keskusjohtoiset valtiot ovat muodostuneet ihan eri historiallisista lähtökohdista kuin liittovaltiot. Nimimerkki hupsisille muistutuksena että Sveitsissä on 4 virallista kieltä ja eri kantoneilla on virallisena kielenä joko saksa, ranska, italia tai retoromaani tai sitten ne ovat kaksikielisiä kantoneita. Liittovaltion ja yhteinäisvaltion välisiä eroja voidaan tarkistella tottakai mutta on ymmärrettävä kuitenkin miten liittovaltio toimii eri tavalla kuin yhtenäisvaltio. Hyvä esimerkki on Venäjän federaatio joka on maailman suurin pinta-alaltaan oleva liittovaltio mutta se toimii kuin yhtenäisvaltio monessa kohtaan.
Yhdysvallat on Venäjän tavoin presidenttijohtoinen valtio, jossa parhaillaan testataan, onko toimeenpanovallalla mitään rajoja. Sveitsin presidentti on virassaan vuoden ja toimii lähinnä edustustehtävissä.
Graubünden, ainoa kantoni, jossa retoromaani on virallinen kieli, on kolmikielinen.
Pointti oli että tuloverotus riippuu pääosin kunnasta joita on yli 2000 ja silti homma pyörii.
Ulkomaalaisia verotetaan aluksi keskimääräisen verotuksen mukaan lähdeverona ja myöhemmin pysyvän oleskeluluvan kanssa kuten Sveitsiläisiäkin.. jo aiemmin saa pyytää normaalia verotusta kunhan tulot ovat kohtuulliset. Rikkaat voivat yrittää neuvotella kertakorvaustyyppisestä verotuksesta asuinkunnan kanssa.
Nimimerkki Hupsisille kommenttina että syy miksi tuloverotus on kuntien vastuulla johtuu siitä että kunnat ja kantonit muodostavat Sveitsin valaliiton kokonaisuudessa. Homma pyörii koska kantonit ovat vastuussa omista palveluist koska ne itse keräävät veronsa. Kantonien välillä ei ole tulonsiirtoja. Toisin kuin Suomessa kuntien välillä on tulonsiirtoja koska valtio kerää verot jotka se tasoittaa kunnille. Nimimerkki Hupsis on varmaan tietoinen siitä että Sveitsissä on erittäin tiukat lait muun muassa kansalaisuudelle ja pysyvän oleskeluluvan saaminen on monimutkainen prosessi vaikka ihminen olisi kuinka rikas. Hyvä esiemrkki oli venäläinen oligarkki Roman Abramovitš jolla oli asunto Valaisin kantonissa mutta vuonna 2016 Sveitsin liittovaltion poliisi totesi että Abramovitš on uhka julkiselle turvallisuudelle. Joten Abramovitš ei saanut pysyvä oleskelulupaa Sveitsistä. Tässä on hyvä esimerkki siitä että miljardöörikään ei saa Sveitistä pysyvää oleskelulupaa.
Nimimerkki Nimi…lle kommenttina että Venäjän ja Yhdysvaltain ero on siinä että Venäjällä presidentti voi säätä asetuksia ohi duuman koska perustuslaki tämän hänelle sallii koska Venäjällä presidentti voi ohittaa duuman perustslain poikkeuslaki pykälällä . Yhdysvalloissa presidentti ei voi säätä poikkeuslakia ilman Kongressin ja senaatin hyväksyntää. Tälläkin hetkellä Trump on allekirjoittanut presidentin asetuksia mutta ne eivät ole lakeja. En usko että Trump tulee saamaan paljokaan lakeja läpi Kongressista koska hänellä on siellä hyvin pieni enemmistö (2 edustajan ero) ja moniin lakipaketteihin tarvitaan ainakin 60 ääntä riippuen laista. Senaatissa tilanne on eri koska tasatilanteessa varapresidentin ääni ratkaisee.
Jos Trump pystyy hallitsemaan säädöksillä eikä kukaan estä häntä siitä, on ihan sama, saako hän lakeja säädettyä, hän pystyy tekemään päätöksiä, joiden peruminen joskus myöhemmin on vaikeaa tai mahdotonta. Kongressissa Trumpilla on enemmistö, joka ei asetu vastustamaan mitään, mitä hän päättää tehdä.
Huom: se 60 ääntä tarvitaan juurikin senaatissa lopettamaan keskustelu käsiteltävästä asiasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Filibuster_in_the_United_States_Senate ja https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_option
Kommenttina Nimi…lle että kyllä Yhdyavaltain presidentit ovat kumonneet asetuksilla edeltäjiensä päätöksiä. Obama kumosi Bush nuoremman asetuksia, Trump Obaman ja Biden Trumpin ja Trumpi nyt taas kerran Bidenin. Tuo 60 äänen enemmistö senaatissa siis voi kumota presidentin veton. En tarkoittanut sitä. Tarkoitin että moni lakipaketti tarvitsee kongresissa enemmän kuin 2 edustajan äänen enemmistön. Mitä tulee Filibusteroitiin niin se on ihan kaikkien puolueiden käyttämä temppu. Suomessakin on käytetty Filibusteroitia viimeksi EU:n eltvyspaketti äänestyksessä 2021 ja EU jäsenyys päätöksessä vuonna 1994
Uudenmaan alueet on kyllä täysi himmeli. Erikoissairaanhoito kuitenkin keskitetään HUSlle. Hyvä esimerkki tästä kaveri, joka viime syksynä muutti Tampereelta Espooseen. Päätti pitää hoitosuhteensa Taysiin, koska muuten olisi päätynyt mm. silmälääkärissä jonnekin jonojen perukoille, kun tiedossa oli tuleva mahdollinen leikkaus. Perusflunssat jne. menee sitten työterveydestä. Kai tästä Länsi-Uusimaa jotain joutuu Pirkanmaalle maksamaan? Ainakin näin meni aikanaan, kun Uudeltamaalta kirjoitettiin lähetteitä sydän- ja nivelleikkauksiin Treelle. Kateelliset yrittävät nyt pumpata Helsingin rahoja pois kuten hiilivoimasta kokeilivat.
Hyvinvointialueet näyttävät nyt löytäneen keinon, miten voi saada lisärahoitusta. Kun soten rahoitus perustuu kerta pitkäaikaissairaiden määrään kullakin alueella, hyvinvointialueet jakavat pitkäaikaisdiagnooseja nyt huomattavasti aiempaa matalammalla kynnyksellä. Siitä ei ole tietoa, onko syynä se, että aiemmin on alidiagnosoitu vai onko kyse siitä, että nyt on ylidiagnosoitu. Pitkäaikaisdiagnooseja on tullut 1.1.2023 toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen lisää Suomeen todella paljon:
“Vuosien 2023 ja 2024 välillä pitkäaikaisdiagnoosien kokonaismäärä kasvoi 1,2 miljoonasta lähes 1,6 miljoonaan. Kasvua on ollut huimat 27 prosenttia.
Tietyissä tautiluokissa kasvu on ollut sitäkin voimakkaampaa. Esimerkiksi ihon ja ihonalaiskudosten sairauksien diagnoosit kasvoivat 44 prosenttia, korvan ja kartiolisäkkeen sairauksien diagnoosit 38 prosenttia ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä koskevat diagnoosit 36 prosenttia.”
“Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella pitkäaikaisdiagnoosien kokonaismäärä nousi huimat 106 prosenttia vuosien 2023 ja 2024 välillä.”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/15ace624-bbd0-4524–8e4e-6beafc1480a9
Entä jos pitäaikaissairaudet ovat vain lisääntyneet?
Ehkä kuitenkin todennäköisin syy on, että aiemmin ne jäivät diagnosoimatta.
Joten taloudellinen insentiivi toimii.