Miksi uusi ydinsähkö on kallista?

Kir­joitin Talouselämän vieraskolum­nis­sa (julka­istu täl­lä blogilla otsikol­la näpit irti sähkö­markki­noista), että aja­tus rak­en­taa Suomeen ydin­voimaa ei voi toteu­tua markki­nae­htois­es­ti, kos­ka uuden ydin­voimalan kallis sähkö ei se pär­jää kilpailussa.

Lin joskus 1980-luvun alus­sa tiuk­ka ydin­voiman vas­tus­ta­ja, kos­ka siihen aikaan ydin­voimaloiden onnet­to­muus­ris­ki oli todel­la suuri. Sit­tem­min ydin­voimaloi­ta on tehty riit­tävän tur­val­lisia, mut­ta sen seu­rauk­se­na niistä on tul­lut huo­mat­ta­van kalli­ita. Kir­joitin vuon­na 1988 päiväkir­jaani, että en ole pelkästään ilah­tunut siitä, että Mat­ti Van­hala kään­tyi vas­tus­ta­maan ydin­voimaa Tsher­nobylin jäl­keen. Se katas­trofi ei johtunut syistä, jol­la olisi mitään tekemistä suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden kanssa.

Ei kan­na­ta viita­ta Kiinan ydin­voimaloi­hin, kos­ka kom­mu­nis­tises­sa Kiinas­sa toimi­vat toisen­laiset lait, eikä oikein Ran­skaankaan, kos­ka Ran­s­ka ei ole vieläkään mikään markki­na­t­alous­maa. Hyvä ref­er­enssi on Bri­tan­nia, jos­sa uut­ta ydin­voimaa on rak­en­teil­la. Siel­lä uuden ydin­voimalan sähkön hin­naksi on arvioitu noin 120 € — 155 €/MWh riip­puen vähän siitä, keneltä kysyy. Viime vuon­na helmiku­un kovista hin­noista huoli­mat­ta pörssisähkön keski­hin­ta oli Suomes­sa ilman arvon­lisäveroa noin 40,5 €/MWh eli noin 30 % uuden ydin­voimalan hinnasta

Kokoomus/ Pet­teri Orpo on jotenkin fik­sautunut ydin­voiman edullisu­u­teen. Ei ole seu­rat­tu aikaan eikä luote­ta markki­na­t­alouteen. Jat­ka lukemista “Mik­si uusi ydin­sähkö on kallista?”

Näpit irti sähkömarkkinoista!

Maamme hal­van aurinko- ja tuulivoiman poten­ti­aali on kansal­lisaarre. Sitä kan­nat­taa käyt­tää itsekkääm­min kuin käytämme malmi­varo­jamme, jot­ka olemme julis­ta­neet  koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Ulko­maisia kaivosy­htiöitä onkin ryn­nän­nyt apajille.

Jos saudi­ara­bi­alainen löytää Suomes­ta malmiesi­in­tymän, se on hänen omaisu­ut­taan­löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Jos suo­ma­laisen löytää Sau­di-Ara­bi­as­ta öljye­si­in­tymän, se taas ei olekaan hänen.

Ei ole mikään kiire tyh­jen­tää Suomea malmi­varoista. Kun mal­mi on louhit­tu, sitä enää ole, mut­ta tuuli ei käyt­tämäl­lä lopu. Tuulivoima ei ole lap­sil­tamme varastamista.

Hal­val­la sähköl­lämme on otta­jia. Jokin aika sit­ten Sak­sas­sa suun­nitelti­in Suomen sähkön jalostamista vedyk­si ja johtamista putkea pitkin Sak­saan pyörit­tämään Sak­san teol­lisu­ut­ta. Nyt ovat ulko­maiset datakeskuk­set iske­neet silmän­sä Suomen hal­paan sähköön. Jat­ka lukemista “Näpit irti sähkömarkkinoista!”

Hallituksen ohje: älä pysy raamissa!

Pehmeä bud­jet­ti­ra­hoi­tus on yksi sotemallimme val­u­vioista. Val­tio on antanut sotealueille bud­jet­ti­raamin, jota niiden pitäisi nou­dat­taa, mut­ta jos rahat eivöt riitä, val­tion on annet­ta­va lisää rahaa. Tästä on eduskun­nan päätös. Niin­pä ei ole niin väliä sil­lä, pysyykö raamis­sa. Kun ei väl­itä raamista, saa alueelleen hyv­in­voin­tia, työ­paikko­ja ja rahaa. Asukkaat hur­raa­vat. Aika hulp­peasti jotkut sotealueista ovat lisän­neet rahankäyt­töä ver­rat­tuna siihen, paljonko rahaa sotepalvelui­hin meni aiem­min alueen kunnilta.

Tosin on ole­mas­sa uhka, että jos hult­tio­hyv­in­voin­tialue ei pysy raamis­saan, sen naa­puris­sa ole­vaa asi­at hyvin hoi­tanut­ta ran­gais­taan pakkoli­it­tämäl­lä se siihen hult­tioon. Laki­in tämä on kir­joitet­tu vähän toisin, mut­ta tätä sil­lä käytän­nössä tarkoite­taan. Ran­gais­tus kohdis­tuu siis syyt­tömän osa­puoleen, joten en oikein jak­sa uskoa, että tätä tul­laan sovelta­maan. Helsingis­sä tosin pelätään Helsin­gin liit­tämistä Van­taa-Ker­a­va ‑hyv­in­voin­tialueeseen.

Pehmeä bud­jet­ti­ra­joite on moraalis­es­ti ongel­malli­nen. Se on yksi niistä syistä, joiden takia kan­natan vero­tu­soikeut­ta hyv­in­voin­tialueille. Kun rahaa tuh­lataan, lisää ei tulekaan val­tion poh­jat­tomas­ta kas­sas­ta vaan korotet­tuina veroina asukkail­ta. Asukkaat eivät hurraakaan.

Helsin­ki oli nou­dat­tanut ohjei­ta ja oli sopeut­tanut annet­tua raamia. Tämä tapah­tui aika vaikei­den päätösten hin­nal­la. Moni ajat­teli Helsingis­säkin, että eikö mei­dän kan­nat­taisi tehdä kuten muut tekevät ja härskisti ylit­tää bud­jet­ti parem­pi­en palvelu­jen tur­vaamisek­si asukkaille .

Sen sijaan, että val­tio­val­ta olisi kiit­tänyt Helsinkiä tot­tel­e­vaisu­ud­es­ta, se päät­ti ran­gaista Helsinkiä raamis­sa pysymis­es­tä. Nyt lausun­tok­ier­roksel­la on laki Helsin­gin soter­a­hoituk­sen leikkaamis­es­ta 35 miljoon­al­la eurol­la. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen ohje: älä pysy raamissa!”