Harari: Nexus (1): Erehtymättömyyden riesa

Kuun­telin Yuval Noah Hararin kir­jan Nexus, tietoverko­jen lyhyt his­to­ria. Kir­jan tarkoi­tus oli varoit­taa hallinnas­ta pää­sevän tekoä­lyn vaaroista ihmiskun­nalle. Varoi­tus voi olla paikallaan, mut­ta juuri tämä koh­ta kir­jas­ta oli vähem­män vaku­ut­tavaa kuin muut osat.

Luk­i­jaystäväl­lisyyt­tä ajatellen pilkon kir­jan kom­men­toin­nin osi­in. Niin paljon mie­lenki­in­toista tässä oli.

Harari on his­to­ri­oit­si­ja. Parhaim­mil­laan hän onkin ker­toes­saan eri­lai­sista his­to­ri­an anek­dooteista. Niitä kir­jas­sa riit­tää ja ne ovat mielenkiintoisia.

Tek­stin perus­teel­la Harari ei ole usko­vainen, mut­ta suh­tau­tuu uskon­toon vähän niin kuin minäkin: uskon­to tekee yhteisöstä vahvem­man anta­mal­la sille yht­enäisen eet­tisen kood­in. Usko­vaiset ovat tun­netusti onnel­lisem­pia kuin muut.

Harari ker­too aika laveasti siitä, mil­lais­ten kom­pro­missien tulos on se kokoel­ma pyhiä kir­joituk­sia, jota juu­ta­laiset kut­su­vat Raa­matuk­si ja kris­ti­tyt Van­hak­si tes­ta­men­tik­si. Uuteen tes­ta­ment­ti­in ote­tu­ista tek­steistä käyti­in saman­laista käden­vään­töä ja val­tatais­telua kuol­e­vais­ten ihmis­ten kesken. Paljon siitä jätet­ti­in ihmis­ten päätök­sil­lä pois.

Hararin mukaan kaik­ki oli hyvin niin kauan, kun Raa­matun tek­sti oli ihmis­ten käsis­sä niin, että sitä voiti­in pitää ajan tasal­la, mut­ta nyt kun tek­sti onkin Jumalan kirjoittamaa,sitä ei voi­da ajan­mukaistaa. Sik­si Raa­mat­tu opet­taa yhä, että jänis on märe­hti­jä, eikä ilmeistä virhet­tä voi enää korjata.

Tämä jänis-esimerk­ki on omani. Hänen esimerkkin­sä on vähän merkit­tävämpi, orju­us. Kos­ka Yhdys­val­tain perus­tus­la­ki on ihmis­ten kir­joit­ta­ma, siihen voiti­in laitaa 13. lisäys, jon­ka mukaan orju­us on kiel­let­tyä. Kos­ka kymme­nen käskyä ovat Jumalan antamia, niistä ei saa pois kohtaa Alä himoitse lähim­mäis­esi … orjaa ja orjatar­ta… äläkä mitään, mikä on hänen omansa.

Piti oikein Googlata kymmenet­tä käskyä, kos­ka tuol­laista ei koulu­vu­osil­tani muista. Ja toden tot­ta. Litkusieluiset luter­i­laiset ovat kir­joit­ta­neet kymme­nen­nen käskyn uud­estaan. Muute­tus­sa tek­stis­sä ei puhuta mitään orjista vaan sanotaankin

Älä tavoit­tele lähim­mäis­esi puolisoa, työn­tek­i­jöitä, kar­jaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

Vähän tuu­naamista tuokin vaatisi – ainakin, jos ajatel­laan, että käsky kos­kee myös yri­tyk­siä. Eikö todel­la saa houkutel­la toisen yri­tyk­sen työn­tek­i­jöitä omaan yritykseen?

Kaikkien niiden, jot­ka pitävät Raa­matun jokaista sanaa Jumalan totuute­na, kan­nat­taisi lukea Hararin kir­ja. Tosin he ovat nytkin aika valikoivia. Tuomit­se­vat kyl­lä homosek­suaalit, kos­ka ere­htymätön Raa­mat­tu niin kehot­taa tekemään, mut­ta syövät ilois­es­ti sianlihaa.

Lähelle usko­vais­ten pilkkaa Harari menee selostaes­saan ortodok­si­ju­u­ta­lais­ten ongelmia, kun nämä tuli­vat määrit­täneek­si hissin napin painamisen työk­si, jota ei saa tehdä sap­at­ti­na. Se tekee aika työlästä elämästä monikym­menker­roksises­sa pilvenpiirtäjässä.

Neu­vos­toli­iton kom­mu­nisti­nen puolue jou­tui samaan ere­htymät­tömyy­den ansaan, mikä esti sitä kor­jaa­mas­ta päätök­siään. On niitä kyl­lä kor­jat­tu, mut­ta päitä on samas­sa yhtey­dessä putoillut.

Harari puhuu paljon itseko­r­jaavu­ud­es­ta. Hän halu­aisi ere­htymät­tömik­si ja siten kor­jaa­mat­tomik­si julk­istet­tu­jen uskon­to­jen tilalle jonkin­laisen ihmisenä olemisen peruskir­jan, jota ihmiset voivat pitää ajan tasal­la maail­man muuttuessa.

Ei huono ajatus.

Jatkuu…

 

24 vastausta artikkeliin “Harari: Nexus (1): Erehtymättömyyden riesa”

  1. Ihmisoikeussopimusten tulk­in­taan on raken­net­tu samankaltainen “jumalan sana” mekanis­mi eli ker­ran tehtyä tulk­in­taa ei voi­da enää myöhem­min muut­taa, vaik­ka ko. tulk­in­ta olisi ris­tiri­idas­sa alku­peräisen sopimuk­sen sana­muodon kanssa. Miten saisimme luo­tua näi­hin ajas­sa elävän tulkin­nan niin, että esim. tur­va­paikka­jär­jestelmään liit­tyvät haas­teet oli­si­vat ratkaistavissa?

    1. Hei Her­bert. Käy­dään­hän tämä asia nyt läpi vaik­ka kymme­nen kohtaa ker­ral­laan. Tässä ensim­mäiset kymme­nen. Mis­tä näistä halu­at luop­ua tai mitä tästä “jumalan sanas­ta” halu­at muuttaa?

      1. artik­la
      Kaik­ki ihmiset syn­tyvät vapaina ja tasaver­taisi­na arvoltaan ja oikeuk­sil­taan. Heille on annet­tu jär­ki ja
      omatun­to, ja hei­dän on toimit­ta­va toisi­aan kohtaan vel­jey­den hengessä.

      2. artik­la
      Jokainen on oikeutet­tu kaikki­in tässä julis­tuk­ses­sa esitet­ty­i­hin oikeuk­si­in ja vapauk­si­in, ilman minkäänlaista
      rotu­un, väri­in, sukupuoleen, kieleen, uskon­toon, poli­it­tiseen tai muuhun mielip­i­teeseen, kansal­liseen tai
      yhteiskun­nal­liseen alku­perään, omaisu­u­teen, syn­type­r­ään tai muuhun tek­i­jään perus­tu­vaa erotusta.
      Mitään ero­tus­ta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen val­ti­ol­lisen, hallinnol­lisen tai kansainvälisen
      ase­man perus­teel­la, johon henkilö kuu­luu, oli­pa tämä alue itsenäi­nen, huolto­hallinnos­sa, itse­hallintoa vailla
      tai täy­si­val­taisu­udeltaan minkä tahansa muun rajoituk­sen alainen.

      3. artik­la
      Kul­lakin yksilöl­lä on oikeus elämään, vapau­teen ja henkilöko­htaiseen turvallisuuteen.

      4. artik­la
      Ketään ei saa pitää orjana tai orju­utet­tuna, kaik­ki orju­u­den ja orjakau­pan muodot on kiellettävä.

      5. artik­la
      Ketään ei saa kidut­taa eikä kohdel­la tai ran­gaista jul­masti, epäin­himil­lis­es­ti tai alentavasti.

      6. artik­la
      Jokaisel­la ihmisel­lä on kaikkial­la oikeus siihen, että hänet henkilönä tun­nuste­taan lain edessä.

      7. artik­la
      Kaik­ki ovat tasaver­taisia lain edessä ja oikeutetut ero­tuk­set­ta yhtäläiseen lain suo­jaan. Kaikil­la on oikeus
      tasaver­taiseen suo­jaan tätä julis­tus­ta loukkaavaa syr­jin­tää vas­taan sekä kaikkea sel­l­aiseen syrjintään
      tähtäävää ylly­tys­tä vastaan.

      8. artik­la
      Jokaisel­la on oikeus tehokkaaseen hyvi­tyk­seen asianomaises­sa kansal­lises­sa tuomiois­tu­imes­sa häneen
      kohdis­tuneista teoista, jot­ka loukkaa­vat hänelle val­tiosään­nöl­lä tai lail­la tur­vat­tu­ja perusoikeuksia.

      9. artik­la
      Ketään ei saa mieli­v­al­tais­es­ti pidät­tää, van­gi­ta tai ajaa maanpakoon.

      10. artik­la
      Jokaisel­la on täysin tasa-arvois­es­ti oikeus siihen, että hän­tä oikeu­den­mukaises­ti ja julkises­ti kuullaan
      riip­pumat­tomas­sa ja puolueet­tomas­sa tuomiois­tu­imes­sa hänen oikeuk­si­aan ja velvollisuuksiaan
      määrät­täessä tai hän­tä vas­taan nos­tet­tua rikossyytet­tä selvitettäessä.

      1. nois olis useim­mis­sa artik­lois­sa kor­jat­tavaa. Kaik­ki eivät syn­ny “tasa-arvoisi­na” joiden oikeudet muiden (euroopp­palais­ten) pitäisi maksaa.

        Jos ei usko muku­lansa saa­van hyvää elämää ja “tasa-arvoisu­ut­ta” , kan­nat­taa jät­tää nuhhimatta

    2. Her­bert Havulle kom­ment­ti­na että kyl­lä Ihmisoikeussopimusten uudelleen tulk­in­taa voidaan har­joit­taa ja sitä myös tehdään. Myös Ihmisoikeussopimusten uudelleen arvioin­ti on mah­dol­lista mut­ta siihen tarvi­taan kaik­ki sopia osa­puo­let mukaan ja päätök­seen muut­taa sopimus­ta tarvi­taan yksimielisyys eli kon­sen­sus. On myös sopimuk­sia jos­sa niiden muu­tok­ses­ta äänestään.

  2. Jänis on taval­laan märe­hti­jä, se syö saman ruuan vielä “toisen kier­roksen”. Ja sil­lä ei ole sorkkia. Märe­hti­jäl­lä pitää olla sorkat, ei-märe­hti­jöil­lä tas­sut. Muut eläimet ovat kielet­tyjä. Tämä sään­tö on kek­sit­ty perusteluk­si sille, ettei siko­ja saa pitää. Todel­li­nen kult­tuurievoluu­ti­olli­nen syy, joka oli tai ei ollut tiedostet­tu, on siko­jen levit­tämät tau­dit ja loiset lihassa.

    1. Jos­sain speku­loiti­in että sikat­alous tarvit­see ja kulut­taa enemmn vet­tä kuin lam­paiden pito. Ja olisi tietysti perustel­tua säästää vet­tä kuiv­em­mil­la seuduilla.

  3. Minäkin luin mie­lenki­in­toisen Yuval Noah Hararin kir­jan (2016) “Homo Deus – Huomisen lyhyt historia”

    Siinä hän ker­too, että aikaisem­min ihmisiä tap­poi­vat sodat, nälkä ja taudit.

    Nyt noi­ta kolmea ei enää ole, sil­lä atom­ipom­meil­la käytäviä maail­man­so­tia ei ole, ruoan­tuotan­to on saatu niin suurek­si, että nälkää ei enää laa­jem­min esi­in­ny ja kaikkia taute­ja osa­taan jo hoitaa.

    Hararin mukaan aikaisem­min ihmi­nen haki tur­vaa ja lohtua noi­ta kolmea vit­saus­ta vas­taan uskonnoista. 

    Noi­ta uskon­to­ja on tuhan­sia, mut­ta ne kaik­ki perus­tu­vat pappei­hin, pop­pamiehi­in ja shamaanei­hin, joil­la on loit­su­jen kaut­ta ain­ut­laa­tu­inen suo­ra yhteys jumali­in, joil­ta saa­vat eri­laisia käskyjä, sään­töjä ja ohjeita.

    Papit sanovat uskoville mitä hei­dän pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä, jot­ta he kuole­mansa jäl­keen pää­sevät parati­isin riemui­hin. Jos rikko­vat pap­pi­en määräyk­siä, joutu­vat ikuiseen hel­vetin pätsiin.

    Kun ker­ran noi­ta kolmea vit­saus­ta ei enää ole, Hararin mukaan noi­ta pappe­jakaan ei enää tarvita.

    Näin ollen ihmis­es­tä tuleekin Homo Deus (Ihmisju­mala), joka ei halua odot­taa kuole­man jäkeistä parati­isia, vaan halu­a­vat par­tati­isin ja ikuisen elämän heti nyt.

    Ensim­mäi­nen tavoite on 500 vuo­den ikä, jon­ka eteen huip­pulääketiede, geeni- ja elin­si­ir­totekni­ik­ka, jne. tekevät jo huip­pu­la­b­o­ra­to­ri­ois­sa työtä.

    Suo­ma­lainen shamaani Seppo

    1. vai ruuan­tuotan­to on “niin suur­ta!, no mitä se aut­taa kun kehar­it lisii vas­taavasti ja ylikin

  4. “Ei ihmistä saas­tu­ta se, mikä menee suus­ta sisään. Se ihmisen saas­tut­taa, mikä tulee suus­ta ulos.” (Matt. 15:11)

    Noi­hin Jeesuk­sen sanoi­hin sekä Apos­tolien teois­sa kuvat­tuun Pietarin ruokanäkyyn perus­tuu se, ettei kris­tit­ty­jen tarvitse pitää kiin­ni juu­ta­lais­ten sian­li­hakiel­losta. Ei sitä tyhjästä ole keksitty.

    10 käskyä ei Van­haan liit­toon kuu­lu­van suo­raan kris­tit­tyjä koske, mut­ta toki sitä kaut­ta, että Jeesus niistä usein opet­ti. Sik­si ne myös yleen­sä esitetään siinä muo­dos­sa, että ne vas­taa­vat Jeesuk­sen ope­tus­ta aiheesta.

    Har­va var­maan edes ajat­telee, että Raa­mat­tu suurelta osin olisi suo­raa Jumalan sanaa. Onhan kir­jatkin nimet­ty esim. “Evanke­li­u­mi Mat­teuk­sen mukaan” tai “Luukkaan mukaan” jne. Sisään­raken­net­tuna on, että siel­lä on ihmi­nen ker­to­jana. Siihen kuitenkin usko­taan, että se, mitkä kir­jat Raa­mat­tuun lop­ul­ta ovat pää­tyneet ja mitkä jääneet ulkop­uolelle, on tapah­tunut Pyhän hen­gen johdatuksessa.

    Et tässä Raa­mat­tu-kri­ti­ikissäsi nyt ole oikein vahvim­mil­lasi, kun selvästi puhut aiheesta, johon et ole eri­tyisem­min perehtynyt.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Hararin point­ti oli var­maan se että juu­ta­laiset uudelleen tulk­itse Raa­mat­tua juuri tästä syys­tä hei­dän Raa­ma­tus­sa on nuo van­hat kään­nök­set edelleen voimas­sa kun taas kris­ti­tyt uudelleen kään­tävät Raa­mat­tua joten nuo van­hat kään­nök­set eivät ole voimas­sa . Myös Raa­matun kymme­nen käskyä ovat juu­ta­laisille lake­ja kun taas kris­ti­ty­ille ne eivät ole lake­ja vaan ohje sääntöjä

    1. “Ei ihmistä saas­tu­ta se, mikä menee suus­ta sisään. Se ihmisen saas­tut­taa, mikä tulee suus­ta ulos.” (Matt. 15:11)

      Tuo on siinäkin mielessä hyvin san­ot­tu, että ihmiset turhaan luule­vat sairauk­sien (ml. lihavu­u­den) johtu­van hei­dän ruokavaliostaan, kun ne tosi­asi­as­sa juon­tu­vat val­taosak­si pöpöistä (joi­ta mm. lentää ulos toisen ihmisen suusta).

    2. Et tässä Raa­mat­tu-kri­ti­ikissäsi nyt ole oikein vahvim­mil­lasi, kun selvästi puhut aiheesta, johon et ole eri­tyisem­min perehtynyt.

      Näin uskon­non­filosofi­an väitöskir­jatutk­i­jana sanois­in, että sil­lä, mikä jokin “viralli­nen” teologi­nen tulk­in­ta Raa­ma­tus­ta on, on useim­miten hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miten ihmiset todel­lisu­udessa har­joit­ta­vat uskon­toaan. Viral­lisen opin ja käytän­nön välil­lä on aina jonkin ver­ran välystä, vaik­ka omas­ta mielestä oltaisi­in kuin­ka raa­mattufun­da­men­tal­is­te­ja. (Tuo “et ole eri­tyisem­min pere­htynyt” tuo min­ulle itse asi­as­sa vähän mieleen sen, kuin­ka aikoinaan jotkut todis­te­liv­at, että Neu­vos­toli­it­to ei voi olla dik­tatu­uri, kos­ka sen perus­tus­laki­in oli huolel­lis­es­ti kir­jat­tu kaik­ki poli­it­tisen lib­er­al­is­min kan­nat­ta­mat vapausoikeudet.)

      Jot­ta voi mil­lään var­muudel­la sanoa, mis­sä määrin joku tiet­ty uskon­nolli­nen ihmi­nen todel­la uskoo niin kuin hänen kirkkokun­tansa opet­taa (eikä vain väitä itselleen ja muille usko­vansa), on usein tiedet­tävä niin yksi­tyisko­htais­es­ti, mil­lainen paik­ka uskon­nol­la on hänen elämässään ja toimin­nas­saan, että se vaatii usein jopa hänen pitkäaikaista tun­temis­taan henkilökohtaisesti.

    3. Niko L:lle kom­ment­ti­na että kyl­lä Suomes­takin löy­tyy eräs istu­va kansane­dus­ta­ja ja enti­nen min­is­teri joka pitää Raa­mat­tua suurelta osin Jumalan sanana.

      1. Hänkin lukee Raa­mat­tua valikoiden. Esimerkik­si Nainen vai­etkoon seu­rakun­nas­sa on jäänyt häneltä vähem­mälle huomiolle.

      2. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Hänkin lukee Raa­mat­tua valikoiden. Esimerkik­si Nainen vai­etkoon seu­rakun­nas­sa on jäänyt häneltä vähem­mälle huomiolle.”

        Eikös hän ole kir­joit­tanut kokon­aisen kir­jan naisen ase­mas­ta ja roolista, joka julka­isti­in vuon­na 1991. En ole sitä kir­jaa koskaan pitänyt käsis­säni, mut­ta muu­ta­man viit­tauk­sen olen siihen kir­jaan muiden tek­steistä joskus men­neisyy­dessä näh­nyt, jois­sa on san­ot­tu kir­jas­sa ainakin jos­sain kohtaa analysoidun eri­laisia naiskäsi­tyk­siä ja tulk­in­to­ja naisen roolista. Sitä en tiedä, miten hän viit­taa­maasi jaet­ta on tulkin­nut aikoinaan tai miten tulk­it­see sitä nykyään, mut­ta kyl­lä hän varsin ilmi­selvästi on sen jakeen ole­mas­saolosta ollut tietoinen, eikä ole valikoiden sitä hypän­nyt yli.

  5. Hän myös muis­tut­taa, että tieto jol­la hallintaan, ei vält­tämät­tä ole tot­ta vaan vain hyviä tari­noi­ta. Toki totu­ut­ta siteek­si ja tari­nal­la vede­tään tun­teet mukaan 

    Näin on ollut aina ja nytkin

    1. Mar­i­anne Susan­nille kom­ment­ti­na että fak­ta ei ole mielipi­de vaan se on asia joka pitää toden­taa. Esimerkik­si fak­ta on se että Venäjä on hyökän­nyt Ukrainaan kos­ka tämä voidaan toden­taa esimerkik­si totea­mal­la että venäläisiä soti­lai­ta on Ukrainas­sa. Mut­ta oma mielipi­de on se että Ukrainas­sa olisi fasis­tit val­las­sa kos­ka tässä kohtaa pitää todis­taa konkreet­tis­es­ti että fasis­tit oli­si­vat Ukrainas­sa todel­lakin vallassa

  6. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Sik­si Raa­mat­tu opet­taa yhä, että jänis on märe­hti­jä, eikä ilmeistä virhet­tä voi enää kor­ja­ta. Tämä jänis-esimerk­ki on omani.”

    Tuo esimerk­ki ei ole minus­ta kovin hyvä, kos­ka tuo on yksi sel­l­ainen koh­ta, joka toden­näköis­es­ti ajan saatossa nimeno­maan tulee kor­jaan­tu­maan Raa­matun kään­nök­sistä. Tark­istin, että alkutek­stis­sä tuos­sa ei lue sanaa “märe­hti­jä”, eikä vas­taan tul­lut nopeasti etsiessä yhtään laa­jasti käytössä ole­vaa kään­nöstä, jos­sa olisi nimeno­maan se sana. Kään­nök­sis­sä sen sijaan esi­in­tyy sana “märe­htii”. Suo­ma­laisi­in kään­nök­si­in märe­htimi­nen on verbinä (ei kuitenkaan sanana märe­hti­jä) tuo­hon kohtaan (tai vuo­den 1776 pib­lias­sa “märhet­tii”) on tul­lut välil­lis­es­ti mah­dol­lis­es­ti 1600 ‑luvun King James ‑kään­nök­sen kaut­ta, jos­ta sen jäl­keen otet­ti­in mallia mui­hin kieli­in. Kyseisen tek­stin (Leviti­cus 11:6) voisi suo­raan alkutek­stistä suo­men­taa myös esimerkik­si, että pureskelee uudelleen tai aika monel­lakin taval­la. Päävi­esti jakeessa on se, että jotakin jäniseläin­tä ei tule syödä, vaan siihen tulee suh­tau­tua epäpuhtaana.

    Siitä on ollut eri­laisia ajatuk­sia, että viit­taako kyseinen jae siihen, että jänis ulkois­es­ti niin san­otusti puput­taa sil­loinkin kun ei syö, tai ken­ties esimerkik­si siihen, että jänis toisi­naan syö papanoitaan, eli pros­es­soi jo syömään­sä ruokaa uudelleen. Jäniksil­lä on mui­hin nisäkkäisi­in näh­den val­ta­va ump­isuoli, joka on keskeinen osa sen ruoan pros­es­soin­tia. Osan ravin­nos­taan se saa omia ulosteitaan syömällä.

    Lie­nee mah­dol­lista, että kun parhail­laan käyn­nis­sä ole­va Pib­liaseu­ran Van­han Tes­ta­mentin uusi kään­nöstyö valmis­tuu, joka tehdään suo­raan alkukielestä, tuos­sa jakeessa saat­taa olla käytössä joku muu ilmaisu.

    Ruo­ka-asia käsitelti­in jo varhais­ten kris­tit­ty­jen paris­sa. Siitä on sik­si Uudessa tes­ta­men­tis­sa nimeno­maiset kir­jal­liset lin­jauk­set (mm. Apt 15:28–29:ssä), että ainakin taustal­taan ei-juu­ta­laiset kris­ti­tyt ovat vapai­ta Van­han tes­ta­mentin puh­taussään­tö­jen nou­dat­tamis­es­ta ruoan osalta, jol­lainen sekä jäniksen että siankin syön­tikiel­to oli. Kris­ti­tyt ovat kristi­nuskon syn­tymis­es­tä asti tulkin­neet van­ho­ja juu­ta­laisia tek­ste­jä arvostaen, mut­ta Uuden tes­ta­mentin kir­joi­tusten ope­tusten kaut­ta sitä valikoiden, mis­tä he ovat otta­neet mallia omaan elämäänsä.

    Mitä esimerkkei­hin tulee, niin USA:n perus­tus­la­ki on äärim­mäisen hyvä esimerk­ki asi­akir­jas­ta, jota on vaikea kehit­tää. Uusia lisäyk­siä niihin on nähty mah­dol­lista tehdä, mut­ta moni­in van­hoi­hin perus­tus­lakitek­stei­hin ei pystytä Usas­sa kajoa­maan ollenkaan.

    Lain­säädän­tö on täyn­nä eri­laisia pat­ti­ti­lantei­ta, jois­sa liikku­mavara on käynyt pienek­si tai jopa olemat­tomak­si. Joskus sit­ten ede­tään niin, että ei vain enää välitetä, mitä laeis­sa tai sopimuk­sis­sa lukee, kuten EKP teki joitain vuosia sit­ten ajaudut­tuaan tilanteeseen, jos­sa jotain piti tehdä, ja EU:n sopimuk­set kiel­sivät kir­jaimel­lis­es­ti siltä mm. jäsen­maid­en velka­kir­jo­jen ostamisen. Sit­ten tulkit­ti­in asi­akir­jo­ja uusik­si, ja lop­pu on his­to­ri­aa. Oikeusti­eteil­i­jät laa­jasti nikot­te­liv­at, mut­ta kun EU:n jäsen­maat eivät suurem­min protestoi­neet, uud­es­ta tilanteesta tuli uusi normaali.

    1. Sit­ten tulkit­ti­in asi­akir­jo­ja uusik­si, ja lop­pu on his­to­ri­aa. Oikeusti­eteil­i­jät laa­jasti nikot­te­liv­at, mut­ta kun EU:n jäsen­maat eivät suurem­min protestoi­neet, uud­es­ta tilanteesta tuli uusi normaali. 

      Tuo oli ihan per­in­teistä eri säädösten keskenään pain­ot­tamista mitä joudu­taan jatku­vasti tekemään esim. perus­tus­lain tulkin­nan kanssa. Esimerkik­si perus­tus­lais­sa määritel­lään ihmis­ten peru­soikeudet kuten vapaus, mut­ta vapaut­ta voidaan toisaal­ta raja­ta esim. vankeustuomi­ol­la. Täl­löin pun­ni­taan eri lakitek­stien pain­oar­vo­ja ja poikkeuksia.

      Sama oli edessä EKP:n suh­teen kun finas­sikri­isi otti kier­roksia. EKP:n koko man­daat­ti on hin­tavakau­den ylläpitämi­nen. Kun kävi selväk­si että se ei kykene sitä tekemään ilman että se ostaa jäsen­maid­en velka­kir­jo­ja, niin joudut­ti­in pun­nit­se­maan että kumpi on tärkeäm­pää: Se että EKP:llä on oikeasti kyky ylläpitää hin­tavakaut­ta, vai se että se ei osta jäsen­maid­en velka­kir­jo­ja. Ihan loogista mielestäni tulk­in­ta että tärkeäm­pää oli hin­tavakaus ettei koko euro­talous rom­ah­da kuolemanspiraaliin.

      Toki siinä tehti­in sit­ten sel­l­ainen surkea kom­pro­mis­si että velka­kir­jat piti ostaa jälki­markki­noil­ta. Nähtävästi isot jäsen­maat halu­si­vat että niiden suuri (yksi­tyi­nen) finanssisek­tori pääsee vetämään välistä osta­mal­la noi­ta velka­kir­jo­ja ja myymäl­lä ne ilman riskiä eteen­päin EKP:lle.

      1. Kil­go­re kirjoitti:

        “Tuo oli ihan per­in­teistä eri säädösten keskenään pain­ot­tamista mitä joudu­taan jatku­vasti tekemään esim. perus­tus­lain tulkin­nan kanssa. Esimerkik­si perus­tus­lais­sa määritel­lään ihmis­ten peru­soikeudet kuten vapaus, mut­ta vapaut­ta voidaan toisaal­ta raja­ta esim. vankeustuomi­ol­la. Täl­löin pun­ni­taan eri lakitek­stien pain­oar­vo­ja ja poikkeuksia.”

        Eri tek­stien pain­oar­vo­jen pun­nin­ta on tosi­aan ihan per­in­teistä toim­intaa. Siitä asi­as­ta on vuosi­tuhan­ti­nen his­to­ria teolo­gian puolel­la. Joskus men­neisyy­dessä luin yhtä aikaa teol­o­gista dog­mati­ikkaa ja oikeus­dog­mati­ikkaa. Niis­sä on todel­la paljon yhteistä. Oikeuslähdeopinkin his­to­ri­al­liset juuret ovat kanon­ises­sa oikeudessa ja teol­o­gises­sa argu­men­taa­tioper­in­teessa, jos­sa tek­stien yhteenso­vit­tamisen kysymyk­siä on käsitel­ty pitkään, ja joudut­tu paljon miet­timään sitä, mikä tek­sti mis­säkin asi­as­sa on pain­oar­voltaan suurem­pi kuin toinen, jos tek­stit eivät ole suo­raan yhteen­sopi­van oloisia.

        Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa ja Hararin tek­stis­sä jäin miet­timään sitä, että siinä tun­tui mon­ta ulot­tuvu­ut­ta jääneen tun­nista­mat­ta. Itse näen esimerkik­si Usa:n perus­tus­lain, jonk­ka tiet­tyjä tek­ste­jä ei suurem­min muute­ta, mut­ta johon on kyet­ty tekemään mon­en­laisia lisä­doku­ment­te­ja myöhem­min joil­tain osin rin­nasteise­na sille, mitä teolo­gian puolel­la on. Siel­lä on esimerkik­si Raa­matun tek­ste­jä, joil­la on keskenään eri­laisia pain­oar­vo­ja. Pain­oar­vot saat­ta­vat osin vai­hdel­la kirkkokun­nit­tain ja yksilöit­täin. Siel­lä on kirkol­liskok­ousten päätök­siä jaka­mat­toman kirkon ajal­ta eli käytän­nössä ensim­mäiseltä vuosi­tuhan­nelta. Sit­ten on sitä myöhempiä päätök­siä yms. Vaikka­pa luter­i­laisen kirkon vir­sikir­jaan on tul­lut lisäosa täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. On asioi­ta, jois­sa on ollut suun­nilleen yhteinen lin­ja läpi vuosi­tuhan­sien, mut­ta mon­ta kehit­tynyt­täkin lin­jaa. Eihän mikään aate muuten olisi säi­lymiskykyi­nen edes vuosikym­meniä, saati vuo­sisato­ja tai vuosi­tuhan­sia, ellei se olisi myös kehit­tymiskykyi­nen edes joil­tain osin.

  7. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Piti oikein Googlata kymmenes käskyä, kos­ka tuol­laista ei koulu­vu­osil­tani muista. Ja toden tot­ta. Litkusieluiset luter­i­laiset ovat kir­joit­ta­neet kymme­nen­nen käskyn uud­estaan. Muute­tus­sa tek­stis­sä ei puhuta mitään orjista vaan sanotaankin…”

    On ole­mas­sa katek­ismuk­sen opetuk­selli­nen ver­sio kymmen­estä käskys­tä, joka on kon­tek­stu­aal­ista eli pyritet­ty sovit­ta­maan nykyaikaan, ja sit­ten taas Raa­matun kään­nök­set, joi­ta mon­es­sa on pyrit­ty seu­raa­maan sitä tek­stiä kohtu­ullisen tarkasti, jota kään­nök­sen poh­jana on käytet­ty. Silti tulkin­nan­varaa on. Sikäli kun olen ymmärtänyt, kolmisen tuhat­ta vuot­ta sit­ten pitkän palvelus­suh­teen palveli­ja, orja tai työn­tek­i­jä oli usein käytän­nössä sama asia. Ei ollut täl­laisille eril­lisiä työe­htosopimuk­sia. Ei ollut kir­jal­lisia työe­htosopimus­li­it­teitä kel­lään. Laeis­sa oli hiukan reunae­hto­ja perälau­tana. Yksi merkit­tävä reunae­hto juu­ta­laisil­la oli työn­teko- ja työn teet­tämiskiel­to sap­at­teina, eli että joka seit­semäs päivä oli lep­opäivä. Kuute­na päivänä viikos­sa piti tehdä töitä.

    Vuo­den 1933/1938 kään­nök­sessä käsky­jen koh­ta on kään­net­ty sanaa palveli­ja (joista ensim­mäi­nen sana viit­taa mieheen, jälkim­mäi­nen naiseen; tässä kään­net­ty nämä palveli­ja ja palvelijatar):
    “Älä himoitse lähim­mäis­esi huonet­ta. Älä himoitse lähim­mäis­esi vaimoa äläkä hänen palveli­jaansa, palveli­jatar­taan, härkään­sä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähim­mäis­esi omaa.”

    Vuo­den 1992 kään­nök­sessä käytet­ti­in samas­sa kohdas­sa orja-sanoja
    “Älä tavoit­tele toisen taloa. Älä tavoit­tele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatar­ta, älä hänen härkään­sä, älä hänen aasi­aan äläkä mitään, mikä on hänen.”

    1. Nim­imerk­ki hh:lle kom­ment­ti­na kyseinen kansane­dus­ta­ja joka on kir­joit­tanut tuon kir­jan jon­ka nimi on Miehek­si ja naisek­si Hän hei­dät loi julka­isti­in vuon­na 2004 ei vuon­na 1991. Kuitenkin kyseisel­lä kansane­dus­ta­jal­la ei ole teolo­gian lop­pututk­in­toa joten hänen Raa­mat­tu tulk­in­ta on valikoivaa vaik­ka hän sanookin että hän nou­dat­taa jokaista Raa­matun sanaa kir­jaimel­lis­es­ti mut­ta teol­o­gis­es­ti näin ei ole. Alku­peräi­nen Raa­mat­tu on muinaiskreikak­si joka on vuo­sisato­jen aikana käänet­ty eri kielille. Toisin kuin esim Koraani joka on kir­joitet­tu klas­sisek­si ara­bi­ak­si niin alku­peräi­nen Koraani on aina ara­bi­ankieli­nen joten sitä ei voi muut­taa. Raa­matun kohdal­la tilanne on toinen. Jopa Kato­li­nen kirkko on luop­unut lati­nan kielestä messuissa. 

      Eikös hän ole kir­joit­tanut kokon­aisen kir­jan naisen ase­mas­ta ja roolista, joka julka­isti­in vuon­na 1991. En ole sitä kir­jaa koskaan pitänyt käsis­säni, mut­ta muu­ta­man viit­tauk­sen olen siihen kir­jaan muiden tek­steistä joskus men­neisyy­dessä näh­nyt, jois­sa on san­ot­tu kir­jas­sa ainakin jos­sain kohtaa analysoidun eri­laisia naiskäsi­tyk­siä ja tulk­in­to­ja naisen roolista. Sitä en tiedä, miten hän viit­taa­maasi jaet­ta on tulkin­nut aikoinaan tai miten tulk­it­see sitä nykyään, mut­ta kyl­lä hän varsin ilmi­selvästi on sen jakeen ole­mas­saolosta ollut tietoinen, eikä ole valikoiden sitä hypän­nyt yli.

  8. >“Googlata”
    nyt täy­tyy antaa blo­gis­tille ja muille kommenttia.

    nyt olisi korkea aika lopet­taa noiden yri­tys­ten ilmais main­on­ta ja sanoa vaik­ka net­ti­haku. eikä tuo ole ain­oa ter­mi, esim photoshopata.

    googlen käytän­nöt ovat olleet kyseenalaisia jo pitkään mut­ta viime aikaiset trump myön­teiset lin­jauk­set vielä pahen­taa sitä. olen jo kut­sunut tuo­ta tru­umple termillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.