Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juhana Var­ti­ainen vas­tasi kir­joituk­seeni Ruuhka­mak­sut – voi Juhana mitä sanoit. Kävimme asi­as­ta kom­ment­ti­pal­stal­la lyhyen keskustelun. Nos­tan sen tähän omak­si artikke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien joukos­ta har­va sitä löytää. Poli­it­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Helsin­gin liiken­teestä varsin vähän ana­lyyt­tista keskustelua, tule­htunut­ta huutelua sitäkin enem­män. Erim­ielisyys kuu­luu poli­ti­ikkaan, mut­ta tois­t­en argu­men­tit pitäisi silti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tävän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sin­ul­ta. Minä suh­taudun avoimesti tienkäyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on vankat peruste­lut. Ja mak­sut kun­tien päätök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­säädän­tö on peri­aat­teessa järkevä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jäävät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perustelu on tietysti kristallinkirkas. Ruuhka­mak­su on markki­nae­htoinen tapa allokoi­da niukkaa tilaa. Pormes­tari­ten­teis­sä olenkin sanonut näin: tienkäyt­tö­mak­sun perustelu on ymmär­ret­tävä, mut­ta on erik­seen perustelta­va, että Helsingis­sä niiden voi arvel­la paran­ta­van hyv­in­voin­tia. Suh­taudun tietysti avoimesti ja olisin utelias näkemään sel­l­aisen kus­tan­nus-hyöty­ana­lyysin, jol­la täl­laiseen tulok­seen päädytään.

Suurem­mis­sa kaupungeis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tukhol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­tyväisiä ja molem­mis­sa kaupungeis­sa asuneena voin vaku­ut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tuneet miellyttävämmiksi.

Tukhol­man ja Lon­toon mak­su­ja edeltävi­in ruuhki­in ver­rat­tuna Helsin­gin ruuhkat ovat käsit­tääk­seni pieniä. Liikku­misen tavat ovat tääl­lä monipuolis­tuneet, kiitos metron ja polkupyöräväylien, ja Raide-Jok­eri tulee edelleen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joituk­ses­sasi käyt läpi kaikkia autoilun kiel­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia, ja näet ruuhka­mak­sut ratkaisuna niihin. Tienkäytt­tö­mak­su on kuitenkin vain ruuhkau­tu­miseen eli niukan tilan käyt­töön liit­tyvä keino, kun taas noi­ta mui­ta vaiku­tuk­sia hoide­taan muil­la keinoin. Sitä pait­si autoilun sähköistyessä sekä mete­lion­gel­ma että hiilid­iok­sidipäästöon­gel­ma kaiketi poistuvat.

Lisäk­si tule­vaisu­u­den ske­naar­i­ot ovat täyn­nä ajatuk­sia siitä, miten uusil­la älykkäil­lä ratkaisuil­la voidaan mah­dol­lis­taa enem­män liikku­mista pienem­mäl­lä autokan­nal­la. Yksi­ty­istä autoilua taval­la tai toisel­la tarvi­taan kaupungis­sa, jon­ka van­husväestö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pere­htyä tarkem­min Helsin­gin ruuhkaisu­u­teen ja muo­dostaa itsel­leni käsi­tyk­sen siitä, onko se ongel­ma ja miten suuri. Minus­ta itä-län­si-liikku­mi­nen on mitä ilmeisim­min liian hidas­ta kan­takaupun­gin niemel­lä, ja ylipään­sä niemelle tulem­i­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toivoimme maanalaisia ratkaisu­ja eli uusia väyliä – tai edes niiden selvit­tämistä. Keskus­tan näivet­tymi­nen on minus­ta jonkin­lainen uhka. Nyt tulee paljon raider­atkaisu­ja, jot­ka vievät tilaa, ja sik­sikään ei minus­ta maanalaista väylärak­en­tamista pitäisi sulkea pois.

Tun­nelit ovat muuten myös osa Helsinkiä suurem­man Tukhol­man liiken­teen (kohta­laista) suju­vu­ut­ta. Ja mah­dolli­nen mak­sulli­nen tun­neli­rakenne kaiketi olisi ratkaisuna lähel­lä tiemaksuja.

En tietenkään sul­je kat­e­goris­es­ti pois tienkäyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta halu­aisin nähdä kus­tan­nushyöty­ana­lyysin, joka perustelee niiden hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­sen kaiken uuden tiedon val­os­sa. Huo­maan myös, että helsinkiläis­ten paris­sa val­lit­see aikamoinen epälu­u­lo siitä, että mak­su olisi uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tämään helsinkiläis­ten hyväksi.

Jos min­ut val­i­taan pormes­tarik­si, ehkäpä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kiitos, Juhana
Ruuhka­mak­su on tietysti nimen­sä mukaises­ti ensisi­jais­es­ti tarkoitet­tu sään­telemään rajal­lisen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naalisem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­säkin jonot­tamista parem­pi ratkaisu. Luulisi ainakin kokoomus­lais­ten nyt ymmärtävän tämän.

Sanoit, että mui­ta liiken­teen ulkoisia hait­to­ja, kuten myrkyl­lisiä saastei­ta ja melua tulee säädel­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tukaamme todel­lisu­ud­es­ta ja kuvitelka­amme, että voisimme säätää opti­maal­isia Pigoun vero­ja säätelemään melua ja autoilun myrkyl­lisiä saastei­ta. Melumak­su olisi var­maankin desi­be­limäärä x altistunei­den määrä. Niin­pä mak­su olisi Man­ner­heim­intiel­lä ainakin tuhatk­er­tainen Uuku­niemen kylän­rait­ti­in ver­rat­tuna. Aika saman­lainen olisi myös mak­su myrkyl­li­sistä saasteista, Helsingis­sä sekin tuhatk­er­tainen ver­rat­tuna Uuku­niemeen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuhka­mak­sua. Ne eroaisi­vat siitä vain siten, että mak­su olisi sama kel­lon­a­jas­ta riip­pumat­ta, melumak­su ehkä jopa yöl­lä korkeampi kuin päivällä.

Tässä epätäy­del­lisessä maail­mas­samme ei var­maankaan kan­na­ta säätää erik­seen ruuhka­mak­sua, melumak­sua ja saastemak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuhka­mak­sus­ta tämä eroaisi vain sikäli, ettei se olisi nol­la ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la vaan vain olen­nais­es­ti halvempi.

Sähköau­to­jen hyvä puoli on lähin­nä siinä, etteivät ne tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöjä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toain­everoa. Jos sähkön tuotan­nos­sa syn­tyy päästöjä, voimalaitos mak­saa päästöoikeuk­sista. Melua ne tuot­ta­vat yhtä paljon, kos­ka henkilöau­to­jen melu on peräisin renkaista ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan henkilöau­toil­ta jotain räpät­in­tä varoit­ta­maan jalankulk­i­joi­ta. Pakokaa­su­ja niistä ei tule, mut­ta niiden (nasta)renkaat jauha­vat asfaltista myrkyl­listä pölyä siinä, mis­sä ben­sa-auto­jenkin renkaat. Pako­jen puut­teen vuok­si sähköau­to­jen mah­dolli­nen ruuhka­mak­su voisi siis  olla vähän alempi.

Toiv­ot­tavasti tutus­tut Keskus­tatun­neli-suun­nitel­maan ennakkolu­u­lot­tomasti. Voi tun­nus­taa, että olen siinä mielessä huono vihreä, että suh­tauduin siihen alun perin avoimen myön­teis­es­ti. Ajat­telin, että se voisi olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luulin, että sen avul­la voitaisi­in toisaal­ta rai­va­ta keskus­tas­ta tilaa jalankulk­i­joille ja toisaal­ta tur­va­ta keskus­tan kaup­pali­ikkei­den saavutet­tavu­us autoil­la ja että se voitaisi­in rahoit­taa autoil­i­joil­ta perit­tävil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kolme ker­taa ennakoitua kalli­im­mak­si minkä lisäk­si alan asiantun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan alakant­ti­in. Jot­ta tämä saataisi­in rahoite­tuk­si autoil­i­joil­ta perit­tävil­lä mak­suil­la, tun­nelin käytön pitäisi mak­saa kuusi euroa suun­taansa. Niinkään ei saataisi rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­telisi tun­nelin tyhjäk­si. Mak­su pitäisi per­iä maan päältä, mut­ta edus­ta­masi puolue ei sel­l­aisia mak­su­ja hyväksy. (Tiedäthän Leif Johans­enin esimerkin siitä, mik­si vuonon ylit­tävää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas perisimme nuo mak­sut myös maan päältä, liikenne vähenisi niin paljon, ettei tun­nelia enää tarvit­taisi. Tästä on vaikea saa­da järkevää.

Lop­ullis­es­ti min­ut sai vas­tus­ta­maan tun­nelia Helsin­gin kaup­paka­mari, tuo Helsin­gin kokoomuk­sen soti­laalli­nen siipi, joka ker­toi, ettei tun­nelin perus­teel­la voi ottaa autoil­i­joil­ta maan päältä pois neliömetriäkään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Helsin­gin liikenne ei ole lainkaan niin ruuhkau­tunut kuin Tukhol­man liikenne – vaik­ka Tukhol­mas­sa on näitä tun­nelei­ta. Van­ha totu­us kaupunkisu­un­nit­telus­sa on, etteivät ruuhkat pois­tu väyliä rak­en­ta­mal­la – siis suuris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kuitenkin, että tässä vai­heessa rel­e­vant­ti vai­he asi­as­sa on mah­dolli­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puoles­ta tai vas­taan ‑keskustelu kun­nis­sa muut­tuu rel­e­van­tik­si, kun tiede­tään, syn­tyykö asi­as­ta lain­säädän­tö ja mil­lainen se kaikkine yksi­tyisko­hti­neen on. Talous­valiokun­ta ja liiken­nevaliokun­ta pääs­sevät arvioimaan asiaa.

48 vastausta artikkeliin “Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista”

  1. Kan­nat­taisiko Helsin­gin ottaa ruuhka­mak­sut käyt­töön on kyl­lä hyvä kysymys. Emme ole kuitenkaan teknokra­tia vaan demokra­tia. Oikea kysymys on siis saako Juhana enem­män ääniä kokoomuk­selle persuilta/keskustalta vas­tus­ta­mal­la ruuhka­mak­su­ja, kuin saisi vihreiltä kan­nat­ta­mal­la niitä.

  2. Olen maal­la asu­vana ehdot­tomasti ruuhka­mak­su­jen kan­nat­ta­ja, ei ole mitään asi­aa Helsinkiin.

  3. Pogoun vero­jen suuri ongel­ma on, että niil­lä ei kom­pen­soi­da niitä ihmisiä jot­ka kär­sivät ulkois­vaiku­tuk­sista. Aja­tus että verot­ta­ja edus­taa ”yleishyvää” ei ole, edes edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa, kiis­ta­ton. Coasen sopimus­malli olisi minus­ta paljon parempi.

    1. Se ei ole ongel­ma. Julki­nen val­ta tarvit­see vero­tu­lo­ja. Niistä on parem­pi ottaa mah­dol­lisim­man suuri osa täl­laisil­la veroil­la, joil­la on negati­ivi­nen hyv­in­voin­ti­tap­pio. Se, pitääkö ulkois­vaiku­tuk­sista kär­siviä jotenkin tukea, on aivan erilli­nen kysymys.

      En kek­si mitään käytän­nöl­listä sopimus­mall­ia liiken­teen haitoille.

  4. Aika sama mitä Var­ti­ainen yrit­tää hämätä, kun kokoomus ei puolueena halua taju­ta mis­tään mitään ja ajaa vain auto­jen asi­aa, ymmärtämät­tä auto­jen kaikelta muul­ta viemää tilaa ja vaiku­tus­ta rak­en­tamiseen. Var­ti­ainenkin aloit­ti pormes­tar­i­u­ransa valit­ta­mal­la kaupun­gin ole­van liian pieni ja tehot­tomasti raken­net­tu. Has­susti jät­ti mainit­se­mat­ta tämän ole­van autop­uolueen työn tulos, jon­ka johtoon nyt tähtää. Tämän takia poli­ti­ik­ka on pelkkää paskaa, kun kukaan ei ole sitä mitä sanoo ja suurelle yleisölle jää vain vit­tuil­i­jan rooli. Sit­ten kun tätä Helsin­gin rak­en­tamista säestää 1960-luvun nuoruuten­sa maisemia suo­jel­e­va eläkeläiskuoro, olkoot sit­ten asfalt­tikent­tiä, ja asiantun­te­mus­ta edus­taa omia luku­jaan kek­sivä ja tutkimuk­set sivu­un heit­tävä Vaat­to­vaara, niin koko hom­man uskot­tavu­us on nol­las­sa. Oskala on ihan oike­as­sa että kaik­ki on paskaa, vaik­ka luu­likin laula­vansa par­o­di­aa. On vain oikein että Hal­la-aho tulee vielä porukoi­neen paskan­ta­maan koko paskan päälle.

  5. Ruuhka­mak­su­jen voisi kuvitel­la ole­van juuri hyvä­tu­lois­t­en kokoomus­lais­ten unel­ma: saadaan köy­hät pois liiken­teestä, jol­loin oma matkan­teko nopeu­tuu. Ruuhka­mak­su­ista hyö­tyvät eri­tyis­es­ti työ­suhdeau­tol­la aja­vat, joiden mak­sun mak­saa työ­nan­ta­ja. Hyö­tyjiä ovat myös ne rikkaat, joil­la on varaa ostaa kakkosautok­seen Tes­la tai muu sähköau­to varsinkin, jos sähköau­tot on vapautet­tu ruuhka­mak­su­ista. Nor­jas­sa tätä seu­ran­nut­ta vastareak­tio­ta on nimitet­ty Tesla-raivoksi.

    Helsingis­sä ruuhkat ovat min­i­maal­isia, mut­ta joil­lakin on kova halu saa­da niitä aikaan.

    1. Onko jotain todis­tet­ta Nor­jalais­ten ”Tes­la raivos­ta”? Itse en sel­l­aiseen tör­män­nyt mis­sään ja niitä Tes­lo­ja on eri­tyis­es­ti etelässä todel­la paljon.

      Kuu­lostaa enem­män keltaisen lehdis­tön lööpeiltä kuin todel­lisu­udelta. Ain­oat asi­at mitä Googlel­la pikaises­ti löysin oli lähin­nä omis­ta­jien ja Tes­lan välisiä.

  6. Itse en ole vielä löytänyt Helsingistä ruuhkaa. Kai se riip­puu siitä, mil­lai­sis­sa metropoleis­sa on asunut, mut­ta Helsin­gin kohdal­la ruuhkas­ta stres­saami­nen on kuin olisi huolis­saan äkäs­lom­polon pilvenpiirtäjistä

    1. Ft maail­mal­ta:
      Itse en ole vielä löytänyt Helsingistä ruuhkaa. Kai se riip­puu siitä, mil­lai­sis­sa metropoleis­sa on asunut, mut­ta Helsin­gin kohdal­la ruuhkas­ta stres­saami­nen on kuin olisi huolis­saan äkäs­lom­polon pilvenpiirtäjistä

      Jostain syys­tä kaupunkisu­un­nit­telua häir­it­semässä on kuitenkin var­maan kymme­nen mil­jardin edestä eri­laisia auto­tun­neli­v­a­rauk­sia joi­ta perustel­laan liiken­teen suju­voit­tamisel­la (ja mallinnetaan toinen tois­taan perustellen).

      Itse kaipaisin asi­aan lähin­nä johdon­mukaisu­ut­ta: jos liikenne on suju­vaa, pois­te­taan varauk­set häir­it­semästä parem­pia han­kkei­ta; jos ei ole suju­vaa, käytetään ensin ruuhka­mak­sut, ja jos ne näyt­tävät keräävän val­tavasti tulo­ja (eli autoilulle on val­tavasti kysyn­tää hin­noit­telus­ta riip­pumat­ta) niin rahoite­taan tun­nelit niillä.

  7. Ruot­sis­sa tun­temieni henkilöi­den kom­men­tit ruuhka­mak­su­ista ovat erit­täin myön­teisi­jä. Työ­mat­ka Tukhol­maan lyheni ajal­lis­es­ti puolel­la tun­nil­la per sivu. Moni meistä muis­taa ruuhkissa sei­somisen ja siinä odotel­lessa syöt­täneen­sä tei­den laidoil­la ollei­ta kaniy­hteisöjä vihanneksilla.
    Ihmette­len sitä mik­si helsinkiläisen on “nau­tit­ta­va” muual­ta tulleit­ten pakokaa­su­ista ja ruuhk­ista. Ruuhka­mak­sut on saata­va viipymät­tä käyttöön.

    1. Enpä usko. Ihmiset val­it­se­vat halu­a­mansa renkaat niihinkin.

      1. Tuo­ma­sO:
        Enpä usko. Ihmiset val­it­se­vat halu­a­mansa renkaat niihinkin.

        Ihan vain tiedok­si, että ne sähköau­tot myy­dään kitkarenkail­la. Saat pulit­taa luokkaa 1500–2000€ lisää, jos halu­at sopi­van nastaren­gas­setin alle. Lisäk­si sel­l­ainen yksi­tyisko­h­ta, että nastarenkaiden vier­in­tä­vas­tus aiheut­taa merkit­tävän lisäku­lu­tuk­sen, jota Tes­lakuskikin yrit­tää välttää.

        Raskas auto, voimakas vään­tö, ei mitään tarvet­ta nastarenkaille.

  8. Helsingis­sä ruuhka­mak­su­tarve syn­tyy maanti­eteestä: keskus­ta sijait­see ahtaal­la niemel­lä. Olen piru­ut­tani esit­tänyt patent­ti­ratkaisuk­si Helsin­gin katkaisemista Hes­pe­ri­ankat­ua pitkin Töölön­lah­den ja Taival­lah­den kohdal­ta ja uit­tamista kohtu­un­sa Nevan­lahdelle. Kus­taankaupun­ki jäisi Van­taan­joen suulle uuden kaupung­in­talon paikaksi.

    Juhana Var­ti­aisen huoli keskus­tan näivet­tymis­es­tä palaut­taa mieleen 1970-luvun Pietarinkat­uli­ik­keen, minkä uskoisi ole­van ainakin oraan­suo­jeli­joiden muis­tis­sa. Liike pyr­ki turhaan elvyt­tämään laa­jem­min ottaen Esplanadin eteläpuolisen alueen toim­into­ja Alek­san­terinkadun ja Foru­min ylivoimaa vas­taan. — Onko yhtään mielekkääm­pää nyky­isin pönkit­tää “metropolin vibrant­tia cityä”?

    Aja­tushar­joituk­se­na olen esit­tänyt keskus­tan pyhit­tämistä hallinnolle, Yliopis­tolle ja kult­tuurille, minkä sym­bo­l­ik­si Ood­in viereiset kont­torit pakkol­u­naste­taan opiske­li­ja-asun­noik­si. Kaupunki­rakenne on tah­don­va­rainen asia, joten on ole­mas­sa vaihtoehtoja.

    Helsin­gin liikenne on rak­en­tunut viuhka­maisek­si palvele­maan keskus­taa siten, että mat­ka keskus­taan saat­taa sujua puo­lessa tun­nis­sa, mut­ta muualle kuluu vai­h­taen vähin­tään tun­ti. Näitä min­u­ut­te­ja ei las­ke­ta kuten tun­nin junan aikasäästöjä keskus­to­jen väliä suhaav­ille päät­täjille, kos­ka lähiöih­misen min­u­uteil­la ei ole arvoa kuin heille itselleen ja sik­si heil­lä on auto, kun­han siihen vain on varaa.

    Ruuhka­mak­su­tarpeen indikoimaa kaupunki­rak­en­teen vääristymää tulisi kor­ja­ta pain­opis­teen muu­tok­sil­la. Ehdotin, että Laa­jasa­lon sku­run olisi tul­lut palvel­la Itä-Helsin­gin merikaupunkia suun­tau­tu­mal­la Itäkeskuk­seen mut­ta kun se nyt on suun­nat­tu län­teen, niin kohteena tulisi olla Kalasa­ta­man metroase­ma keskus­taan vai­h­ta­jille ja Pasi­lan ratik­ka sinne jatkav­ille sen sijaan, että miljoon­akus­tan­nuksin rem­pataan väylä Alek­sis Kiv­en patsaalle.

    Kun­han lähiöi­den asukkaat tiedosta­vat rav­is­taa metropoli­hileet niskas­taan, liit­tyvät Vuosaaren viikin­git Sipooseen (saaden enem­mistön), Pohjois-Helsin­ki palaa Helsingeen ja ottaa Pyhän Lau­rin kirkon kotikirkok­seen ja Pitäjän­mä­ki älyää yhdis­tyä Espooseen, aitoon it-kaupunkiin. 

    Tämä kaik­ki on seu­raus­ta nykyisen päätök­sen­teon napau­tu­mis­es­ta Senaat­in­torin nurkalle. Annetaan keskus­ta torin laidan muille val­ti­aille val­tion­hallinnon kuverne­men­tik­si ja vapaute­taan muu pääkaupunkiseu­tu orgaaniseen kasvuun!

    1. Olli Saari­nen: Juhana Var­ti­aisen huoli keskus­tan näivet­tymis­es­tä palaut­taa mieleen 1970-luvun Pietarinkat­uli­ik­keen, minkä uskoisi ole­van ainakin oraan­suo­jeli­joiden muis­tis­sa. Liike pyr­ki turhaan elvyt­tämään laa­jem­min ottaen Esplanadin eteläpuolisen alueen toim­into­ja Alek­san­terinkadun ja Foru­min ylivoimaa vas­taan. – Onko yhtään mielekkääm­pää nyky­isin pönkit­tää ”metropolin vibrant­tia cityä”?

      Nykyi­nen tilanne on itse asi­as­sa vielä vähän mielet­tömämpi. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa on pitkään puhut­tu monikeskus­taisu­ud­es­ta ja aluekeskusten kehit­tämis­es­tä, no, vibran­teik­si, sanaa käyt­tääk­seni. En tiedä, onko saatu vibaa, mut­ta lisään­tyvää tiheyt­tä ja kau­pal­lisia palvelui­ta kum­minkin on, isoi­hin kaup­pakeskuk­si­in kaut­ta pääkaupunkiseudun. Viimek­si lähelle van­haa keskus­taa Redi­in ja Triplaan. Samaan aikaan verkkokaup­pa on val­lan­nut erikois­tavaran kau­pas­ta suuren osan, ja aika paljon jo vaat­teista ja kengistäkin. Net­to­vaiku­tus on se, että on saatu sitä mitä tilat­ti­inkin, ja ilmeis­es­ti nopeam­min kuin osat­ti­in arva­ta: aluekeskus riit­tää monille asukkaille ja keskus­taan ei tarvitse men­nä. Keskus­tan suh­teelli­nen merk­i­tys asioin­nis­sa vähe­nee. Tätä ei vaan taidet­tu lausua ihan ääneen kun aluekeskusten mah­tavu­ut­ta visioitiin.

      Itse en pidä kehi­tys­tä minään katas­tro­fi­na. Keskus­tan raken­nuk­sille ja liiketiloille var­masti löy­tyy käyt­töä vapail­la markki­noil­la, kun­han markki­nat pide­tään vapaina. Kiin­teistösi­joit­ta­jat eivät halua laskea vuokria ennen kuin viimeisen pakon edessä ja ilmeis­es­ti jonkun­lais­ten alaskir­jausten jäl­keen, mut­ta eivät isotkaan yhtiöt voi tilo­ja tyhjinä lop­ut­tomi­in pitää.

      1. Mikko H: Itse en pidä kehi­tys­tä minään katas­tro­fi­na. Keskus­tan raken­nuk­sille ja liiketiloille var­masti löy­tyy käyt­töä vapail­la markki­noil­la, kun­han markki­nat pide­tään vapaina. Kiin­teistösi­joit­ta­jat eivät halua laskea vuokria ennen kuin viimeisen pakon edessä ja ilmeis­es­ti jonkun­lais­ten alaskir­jausten jäl­keen, mut­ta eivät isotkaan yhtiöt voi tilo­ja tyhjinä lop­ut­tomi­in pitää. 

        Niistä keskus­taki­in­teistöistä tulee hotellei­ta ja asun­to­ja, kun liike- ja toim­i­tiloille ei ole tarvet­ta. Tai tulisi, mut­ta kaupunkiym­päristön toimi­alan maankäyt­tö ja rakenne ‑kokon­aisu­u­den maankäyt­tö ja yleis­su­un­nit­telu sekä ase­makaavoitus ‑osa-alueet luon­nol­lis­es­ti vas­tus­ta­vat. (Oi niitä aiko­ja, kun oli yksinker­tais­es­ti ja lyhyesti Kaupunkisuunnitteluvirasto.)

  9. Var­ti­aisel­la on ihan merkit­tävä ase­ma edis­tää ruuhka­mak­sut edis­tävää lain­säädän­töä. Valitet­tavasti hänen puolueessaan on monia jot­ka eivät ymär­rä taloud­es­ta tai ruuhka­mak­su­ista yhtään mitään, ja ide­ol­o­gis­es­ti vastustavat

    1. Tuos­sa “eri­no­maises­sa kir­joituk­ses­sa” oletet­ti­in, että autol­la keskus­taan tule­vien merk­i­tys olisi jotenkin olennainen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuos­sa ”eri­no­maises­sa kir­joituk­ses­sa” oletet­ti­in, että autol­la keskus­taan tule­vien merk­i­tys olisi jotenkin olennainen.

        Ainakin kau­pal­lises­sa mielessä on noin. Autol­la tul­lut ostaa paljon enem­män kuin muut.

      2. Joil­lakin har­voil­la kau­pan aloil­la autoile­vien asi­akkaiden merk­i­tys on vähäistyä suurem­pi. Näi­den alo­jen oikea paik­ka ei ole kaan keskus­tas­sa. Jos las­ke­taan kaikkea kau­pal­lista liike­vai­h­toa, autoil­i­joiden merk­i­tys Helsin­gin niemel­lä on jok­seenkin mitätön. Aja­tus. että elinkei­noelämä voisi parem­min, jos jalankulk­i­jat häädet­täsi­in pois auto­jen tieltä, on jok­seenkin tolkuton.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Joil­lakin har­voil­la kau­pan aloil­la autoile­vien asi­akkaiden merk­i­tys on vähäistyä suurem­pi. Näi­den alo­jen oikea paik­ka ei ole kaan keskus­tas­sa. Jos las­ke­taan kaikkea kau­pal­lista liike­vai­h­toa, autoil­i­joiden merk­i­tys Helsin­gin niemel­lä on jok­seenkin mitätön. Aja­tus. että elinkei­noelämä voisi parem­min, jos jalankulk­i­jat häädet­täsi­in pois auto­jen tieltä, on jok­seenkin tolkuton.

        Ei kär­jis­tetä. Kukaan ei ole häätämässä jalankulk­i­joi­ta. Kohtu­ullista olisi, että myös autoil­la pää­sisi keskus­taan ja liikku­maan keskus­tas­sa. Käve­lykeskus­tan laa­jen­t­a­mi­nen halkaisee niemen kah­tia. Keskus­tas­sa olisi syytä olla muu­takin kuin bile­tys­tä, kult­tuuria, hallintoa ja asianajotoimistoja.

      4. Real­isti: Ei kär­jis­tetä. Kukaan ei ole häätämässä jalankulk­i­joi­ta. Kohtu­ullista olisi, että myös autoil­la pää­sisi keskus­taan ja liikku­maan keskus­tas­sa. Käve­lykeskus­tan laa­jen­t­a­mi­nen halkaisee niemen kah­tia. Keskus­tas­sa olisi syytä olla muu­takin kuin bile­tys­tä, kult­tuuria, hallintoa ja asianajotoimistoja.

        Tässä aiheena ovat ruuhka­mak­sut, ei jokin käve­lykeskus­tan laajentaminen

        Käve­lykeskus­tan laa­jen­t­a­mi­nen ei “katkaise niemeä kah­tia”. Käve­lykeskus­taa voi ja pitää lajen­taa ja sen voi tehdä säi­lyt­täen mah­dol­lisu­u­den siir­tyä niemel­lä myös autol­la yhdestä osas­ta toiseen. Pidem­mältä tule­vien nyt ei pitäisikään käyt­tää keskus­taa läpiajoon.

        Autol­la pääsee val­lan main­iosti keskus­taan ja eri­no­maisia säältä suo­jaisia pysäköin­tipaikko­ja on yllin kyllin keskus­tan alla.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Joil­lakin har­voil­la kau­pan aloil­la autoile­vien asi­akkaiden merk­i­tys on vähäistyä suurem­pi. Näi­den alo­jen oikea paik­ka ei ole kaan keskus­tas­sa. Jos las­ke­taan kaikkea kau­pal­lista liike­vai­h­toa, autoil­i­joiden merk­i­tys Helsin­gin niemel­lä on jok­seenkin mitätön. Aja­tus. että elinkei­noelämä voisi parem­min, jos jalankulk­i­jat häädet­täsi­in pois auto­jen tieltä, on jok­seenkin tolkuton.

        Suo­raan sanoen epä-älyl­li­esti esitettyä.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Aja­tus. että elinkei­noelämä voisi parem­min, jos jalankulk­i­jat häädet­täsi­in pois auto­jen tieltä, on jok­seenkin tolkuton. 

        Jotenkin has­susti tämä keskustelu on men­nyt kaksi­na­paiseen juu­pas-eipäs ‑argu­men­toin­ti­in jos­sa yhteen ajatuk­seen vas­tataan kään­tämäl­lä aja­tus päälaelleen ja kär­jistämäl­lä mitä “vastapuoli” muka sanoo ja tarkoittaa.

        Eiköhän jokaisen kan­nat­taisi esit­tää vain omia ajatuk­si­aan kos­ka niistä se paras selko on.

        Vai jatke­taanko samal­la taval­la tuos­ta ylläol­ev­as­ta ja olete­taan että ain­oa vai­h­toe­hto on siis: “…elinkei­noelämä voisi parem­min jos auto häädet­täisi­i­in jalankulk­i­joiden tieltä.” Ei kai kuitenkaan näinkään.…

      7. Jotenkin has­susti tämä keskustelu on men­nyt kaksi­na­paiseen juu­pas-eipäs ‑argu­men­toin­ti­in jos­sa yhteen ajatuk­seen vas­tataan kään­tämäl­lä aja­tus päälaelleen ja kär­jistämäl­lä mitä ”vastapuoli” muka sanoo ja tarkoittaa.

        Myön­nän, että vähän kär­jistin, mut­ta mietitään­pä, mitä tapah­tu­isi, jos Helsin­gin keskus­ta muutet­taisi­in sel­l­aisek­si kuin se olisi, jos kokoomuksen/kauppakamrin tah­toa olisi aina noudatettu.
        Ovat vas­tus­ta­neet sinä aikana kun muis­tan Aleksin jalka­käytävien lev­en­tämistä, ja seu­raavia käve­lykat­u­aluei­ta: Keskuskatu, Mikonkatu, Hallituskatu/Yliopistokatu, Klu­u­vikatu. Jos me voisimme yhdel­lä Hiiren klikkauk­sel­la muut­taa Helsin­gin keskus­tan sel­l­aisek­si kun nämä kak­si ovat sitä halun­neet, kyl­lä se merk­it­sisi jalankulkjoiden häätämistä auto­jen tieltä.
        Juuri täl­lä het­kel­lä he vas­tus­ta­vat Postikadun rauhoit­tamista autoil­ta, jol­loin tietysti siihen nojaa­va Elienelin aukion rak­en­tamis­su­un­nitel­makin kumoutuu.

  10. Sama ongel­ma on mon­es­sa muus­sakin kaupungis­sa. Keskustali­iken­teen ruuhkau­tu­misen yksi syy ruuh­ka-aikaan on se, että liiken­netar­jon­ta poikit­tais­li­iken­teessä on heikkoa niille, jot­ka nyt joutu­vat matkaa­maan keskus­taan lähin­nä vain tehdäk­seen vai­h­don — vaikkei­vat ole edes matkalla sinne. Toinen vai­h­toe­hto olisi tosi­aan kehit­tää kaupunke­ja monikeskus­taisem­mik­si, niin että olisi myös sel­l­aisia vahvem­pia keskuk­sia enem­män, jot­ka eivät ole liiken­teel­lisessä sum­pus­sa, ja niis­sä keskuk­sis­sa olisi muu­takin kuin kaup­pakeskus ja hiukan jotain muu­ta palve­lu­tar­jon­tana. Nyt etä­työaikana tätä on tul­lut miet­ti­neek­si enem­mänkin, kun ei ole ollut tarvet­ta asioi­da oikeas­t­aan minkään kaupun­gin keskus­tas­sa, ja kun ruuhkat ylipäätään liiken­teessä ovat lois­ta­neet lähin­nä pois­saolol­la — ihan ilman ruuhka­mak­su­jakin. Ben­san ja dieselin hin­nan nousu voi olla vielä viime viikkoina vähen­tänyt liiken­net­tä lisääkin, kun yhä use­ampi sel­l­ainen, jol­la on vai­h­toe­htona tehdä myös etätöitä, on toden­nut, että etä­työ on itselle halvem­paa kuin mak­saa ajoku­lut työpaikalle.

    1. Toinen vai­h­toe­hto olisi tosi­aan kehit­tää kaupunke­ja monikeskus­taisem­mik­si, niin että olisi myös sel­l­aisia vahvem­pia keskuk­sia enem­män, jot­ka eivät ole liiken­teel­lisessä sum­pus­sa, ja niis­sä keskuk­sis­sa olisi muu­takin kuin kaup­pakeskus ja hiukan jotain muu­ta palvelutarjontana.

      Monikeskus­taisu­us muut­tuu järkeväk­si, kun kaupungis­sa on yli miljoona asukasta.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Monikeskus­taisu­us muut­tuu järkeväk­si, kun kaupungis­sa on yli miljoona asukasta.

        Pääkaupunkiseu­tu on monikeskus­tainen 1.2 miljoo­nan asukkaan kokon­aisu­us. Helsingin­nie­mi on tosin se alue johon on keskit­tet­ty parem­man tason kau­pal­liset, kul­turel­liset, urheilulliset ja viih­teel­liset palve­lut. Sen suju­va saavutet­tavu­us koko pk-seudul­ta on ensi­asvoisen tärkeää. Se mitä se mak­saa on toissijaista.

      2. Monikeskus­taisu­un on järkevää Helsingis­sä, mut­ta en ole var­ma maakun­tapääkaupungeista enkä e4simerkiksi kol­men keskus­tan Imatrasta.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Monikeskus­taisu­un on järkevää Helsingis­sä, mut­ta en ole var­ma maakun­tapääkaupungeista enkä e4simerkiksi kol­men keskus­tan Imatrasta.

        Edes kakkos­sar­jan keskuk­sis­sa, Tam­pere-Turku-Oulu, ei voi olla kuin yksi keskus­ta. Eikä noi­hin tarvi­ta mitään älyt­tömiä julkisen liiken­teen vir­i­tyk­siä. Esim. Oulus­sa san­ot­ti­in aikanaan, että humalas­sa aje­taan polkupyöräl­lä ja selvänä oma­l­la autolla.

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Monikeskus­taisu­un on järkevää Helsingis­sä, mut­ta en ole var­ma maakun­tapääkaupungeista enkä e4simerkiksi kol­men keskus­tan Imatrasta.

        Ima­tran kol­men keskus­tan ole­mas­sao­lo johtuu osin tax freestä, sil­lä Ima­tra on man­ner-Suomen kol­man­nek­si isoin tax free ‑keskus, ja yksi keskuk­sista on etenkin tax free ‑keskus, ja osin siitä, että hallinnos­sa kuvitelti­in paikallis­ten ihmis­ten keskus­tan siir­tyvän sinne, minne se piir­retään. Ei käynyt niin, vaan yri­tyk­set ja ihmiset äänes­tivät jaloil­laan kol­man­nen keskus­tan puoles­ta. Lappeen­ran­ta on toinen kaupun­ki Suomes­sa, jos­sa on erään­lainen oma tax free ‑keskus­tansa rajan lähel­lä. Point­ti­ni keskus­tan ruuhkau­tu­mis­es­ta julkisen sen takia, että julkisen liiken­teen vai­h­to­ja joutuu tekemään siel­lä, vaik­ka halu­aisi tehdä poikit­tais­matko­ja, ei kuitenkaan koskenut Ima­traa — jos­sa julk­ista paikallis­li­iken­net­tä ei edes juuri ole. Kom­ment­ti kos­ki lähin­nä sel­l­aisia yli 200 000 asukkaan kaupunke­ja, jois­sa on joukkoli­iken­net­tä, ja jois­sa joukkoli­iken­nejär­jestelmä on suun­nitel­tu viuhka­mais­es­ti keskus­tas­ta mui­hin suun­ti­in niin, että poikit­taisy­hteyk­siä on heikosti tarjolla.

      5. Ima­tral­la päätet­tin kol­men keskus­tan mallista val­tu­us­to­ta­sol­la joskus 1940-luvul­la. Haaveili­vat sil­loin sadan tuhan­nen asukkaan kaupungista.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Ima­tral­la päätet­tin kol­men keskus­tan mallista val­tu­us­to­ta­sol­la joskus 1940-luvul­la. Haaveili­vat sil­loin sadan tuhan­nen asukkaan kaupungista.

        Monikeskus­taisia kaupunke­ja on syn­tynyt lähn­nä kun­tali­itosten takia kun van­ho­ja teol­lisu­uskeskuk­sia on yhdis­tet­ty lähim­män hallinnol­lisen keskuk­sen kanssa. 

        Suomes­sa ei pitäisi puhua kaupungeista muu­toin kuin sil­loin kun tarkoite­taan kun­tia tai keskus­taa­jamia joil­la oli kaupunkioikeudet ennen 1960-lukua. Ruot­sis­sa nou­date­taan sel­l­aista määritelmää sen osalta mitkä paikkakun­nat saa­vat kut­sua itsen­sä kaupungik­si. Muuten kaik­ki alim­man hallinnol­lisen tason yksiköt ovat vain kun­tia ja yhdessä kun­nas­sa voi olla mon­ta kaupunkia jos kun­taan on joskus liitet­ty ne.

      7. Osmo Soin­in­vaara:

        Ima­tral­la päätet­tin kol­men keskus­tan mallista val­tu­us­to­ta­sol­la joskus 1940-luvulla. 

        Ima­tran nykyiset kolme keskus­taa eivät ole samat kuin 1940-luvul­la. Man­sikkalan kaupungi­nosa, joka on nykyi­nen Ima­tran hallinnolli­nen keskus­ta, on suun­nitel­tu 1960-luvul­la tilanteessa, jos­sa kaupungis­sa oli ennestään kolme keskustaa:
        https://www.imatra.fi/kyl%C3%A4t-ja-kaupunginosat/mansikkala
        Aiem­mista keskus­toista Tain­ionkos­ki on sit­tem­min taan­tunut taajamaksi.

        Ima­tra oli aikoinaan Suomen mit­takaavas­sa ihan merkit­tävä kaupun­ki. Sijain­ti itära­jan lähel­lä, jos­sa raja on rajanyl­i­ty­s­paikan kohtaa luku­unot­ta­mat­ta kiin­ni, ja yliopis­ton puut­tumi­nen, on tehnyt kaupun­gin men­estymis­es­tä vaikeaa. Viimeisen 40 vuo­den aikana Ima­tral­ta on väk­iluku kutis­tunut 10 000:lla samaan aikaan kuin Suomen väk­iluku on kas­vanut. Koko itä-Suo­mi on taloudel­li­sis­sa vaikeuk­sis­sa. Kul­je­tuskus­tan­nuk­sia ulko­maille hie­man alen­ta­va Saimaan kana­van piden­nys tulee Ima­trankin kannal­ta liian myöhään. Uusia iso­ja teol­lisu­us­toim­i­joi­ta ei ole kun­taan juuri tul­lut, kun nykyvero­tus suosii niin voimakkaasti meren äärel­lä ole­via sata­makaupunke­ja teol­lisu­u­den sijoit­tumi­s­paikkana (mer­ili­ikenne on kokon­aan vero­ton­ta, maali­ikenne raskaasti verotet­tua), ja palvelu­iden tuotan­tokin keskit­tyy yliopis­tokaupunkei­hin, jol­laista Ima­tral­la ei ole.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Monikeskus­taisu­us muut­tuu järkeväk­si, kun kaupungis­sa on yli miljoona asukasta.

        Joo ja tämä on selkeästi ongel­mallista pääkaupunkiseudul­la. Kuin­ka mon­ta onnistunutta/viihtyisää/monipuolista/elävää kaupunkikeskus­ta löy­tyy pääkaupunkiseudulta?

        Kun Espoo ja Van­taa tekevät vain kaup­pakeskuk­sel­la varustet­tu­ja nukkumälähiöitä, on vaikea hah­mot­taa miten monikeskus­ta­malli saataisi­in rakennettua.

      9. Minä Oy: Joo ja tämä on selkeästi ongel­mallista pääkaupunkiseudul­la. Kuin­ka mon­ta onnistunutta/viihtyisää/monipuolista/elävää kaupunkikeskus­ta löy­tyy pääkaupunkiseudulta?

        Kun Espoo ja Van­taa tekevät vain kaup­pakeskuk­sel­la varustet­tu­ja nukkumälähiöitä, on vaikea hah­mot­taa miten monikeskus­ta­malli saataisi­in rakennettua. 

        Onnis­tuneet:
        Laut­tasaari, Lep­pä­vaara, Tikkuri­la, Vuosaari, Matinkylä
        Yliampu­vat tai steri­ilit ja puo­li­valmi­it tai vajaik­si jääneet:
        Tapi­o­la, Suurpel­to, Kivistö, Pasi­la, Kalasa­ta­ma, Jätkäsaari (tosin tässä luetel­lut Hkin kohteet ovat kan­takaupunki­in kuu­lu­vua mut­ta sen ver­ran erot­tuvia että pitää erik­seen mainita)
        Tyl­sät mut­ta toimivat:
        Myyr­mä­ki, Itäkeskus, Espoon keskus, Malmi
        Ei pysty kas­va­maan tai kehittymään:
        Kau­ni­ainen, Munkkinie­mi, Käpylä, Haaga

  11. Muutin Helsingistä Espooseen 40v sit­ten. Helsingis­sä jou­tui käymään viikot­tain esim. vaa­teostosten takia. Noin 20v sit­ten tuo muut­tui, Espooseen ilmestyi ostare­i­ta, joista sai vaat­teet ja kaiken muun. Helsingis­sä käyn­ti väheni, ehkä 5 ker­taan vuodessa. Ai niin, Hus Meilahdessa käyti­in use­am­min. Nyt on verkkokaup­pa syönyt ostari­asi­akkaitakin. Ruokakin tulee kau­pas­ta koti­in. Kult­tuuri, viihde, urheilukin ja luen­not tule­vat netistä. Joskus on käy­ty kävelemässä Espaa pitkin nos­tal­gia­matkalla. En kek­si mil­lään mitään syytä enem­pään Helsingis­sä käymiseen. Ainakin min­un kohdal­lani on käynyt näin. Olenko joku harv­inaisu­us. Ehkä matkailu on tehnyt min­ut vaativaisemmaksi.
    Pitäisi liiken­nesu­un­nit­telus­sa kat­soa tule­vaisu­u­teen, mitä vaikka­pa lisään­tyvä etä­työ vaikut­taa. Helsingis­sä olisi var­maan run­saasti etätyöpaikkoja.
    Lap­suuteni Krunikka oli kyl­lä kiva, mut­ta sitä ei enää ole.

  12. Helsingillä pitäisi olla enem­män kyläa­jat­telua. Livet är lokalt.

  13. Espoolaiset huu­ta­vat tääl­lä kil­paa, etteivät käy Helsin­gin keskus­tas­sa, ei tarvitse ja autol­la liian vaikeaa. Mitä sit­ten? Asun Punavuores­sa, enkä käy minäkään keskus­tas­sa kuin osa­puilleen ker­ran kuussa.

    Keskus­takeskustelu on ihan absur­dia, kun sitä käyvät pääasi­as­sa ihmiset, jot­ka eivät siel­lä käy. Kaik­ki on kuulem­ma pielessä. Kaup­paka­mari yrit­tää parhaansa mukaan pitää näivet­tymis­diskurssia yllä ja jatku­vasti on joku yrit­täjä Hesaris­sa itkemässä kuin­ka Alek­sil­la ei ole asi­akkai­ta, mut­ta korkeat vuokrat on.

    Niin Alek­sil­la ja muual­la ydinkeskus­tas­sa on tosi­aankin ylivoimais­es­ti Suomen korkeim­mat vuokrat, mut­ta myös toim­i­tilo­jen käyt­töaste on korkea ver­rat­tuna muuhun pkseu­tu­un. Miten voi olla mah­dol­lista? Ker­ras­saan kum­malli­nen yhtälö.

  14. No, mitä itse olen viime vuosi­na havain­nu, niin eihän Helsin­gin keskus­tas­sa ole juuri mitään muu­ta “elämää” kuin rav­in­toloiden ja pubi­en aikaansaa­ma. (Ehkä siel­lä valkokaulusköy­hälistöä käy myös töissä.)

    Eräänä iltana jos­sakin keskus­tan kup­pi­las­sa paikalla ollut­ta porukkaa seu­rates­sani välähti mieleen: julk­ista liiken­net­tä tarvi­taan iltaisin pääosin kul­jet­ta­maan pääkaupunkiseudun nuorisoa kup­pi­loi­hin ja kup­pi­loista takaisin koteihinsa. 

    Ei kai kukaan järkevä enää lähde keskus­taan “ostok­sille”? Mik­si lähtisi? Eloku­vatkin voi kat­soa ostoskeskusten mod­erneis­sa laitoksissa.

    1. Kyösti Salo­vaara:
      No, mitä itse olen viime vuosi­na havain­nu, niin eihän Helsin­gin keskus­tas­sa ole juuri mitään muu­ta ”elämää” kuin rav­in­toloiden ja pubi­en aikaansaa­ma. (Ehkä siel­lä valkokaulusköy­hälistöä käy myös töissä.)

      Eräänä iltana jos­sakin keskus­tan kup­pi­las­sa paikalla ollut­ta porukkaa seu­rates­sani välähti mieleen: julk­ista liiken­net­tä tarvi­taan iltaisin pääosin kul­jet­ta­maan pääkaupunkiseudun nuorisoa kup­pi­loi­hin ja kup­pi­loista takaisin koteihinsa. 

      Ei kai kukaan järkevä enää lähde keskus­taan ”ostok­sille”? Mik­si lähtisi? Eloku­vatkin voi kat­soa ostoskeskusten mod­erneis­sa laitoksissa.

      Ovatko suo­ma­laiset kaik­ki ruven­neet uusalki­o­laisik­si? Pahek­su­vat kaupunkielämää, rav­in­toloi­ta, tanssimista, kon­sert­te­ja, myös joukkoli­iken­net­tä pitää pahek­sua kos­ka se ruokkii yöelämää? Ilmeis­es­ti pahek­su­jat eivät koskaan käy päivä­saikaan kaupungis­sa? Kaikkienko pitää muut­taa Nur­mi­järvelle ja olla kiltisti kotona vaan?

      1. Ai että olisin alki­o­lainen? Täm­möistä kun­ni­aa en pitkän lin­jan, toki häi­lyväisenä, perus­de­ma­ri­na olekaan koskaan saanut osakseni.

        Se että istun helsinkiläisessä kup­pi­las­sa ja huo­maan, kuin­ka poruk­ka on yleen­sä min­ua vähin­tään 30–40 vuot­ta nuorem­paa, ei ole arvoar­vostel­ma vaan pelkkä huomio, havain­to. Ulko­mail­la­han kahvilois­sa ja kup­pi­lois­sa istuu kaikenikäisiä, Suomes­sa melko taval­la pelkkää nuorisoa.

        Jos pahek­su­isin keskus­tan kup­pi­loi­ta, pahek­su­isin itseänikin, mitä en sen­tään uskalla tehdä.

        Päin­vas­toin, ikuise­na kaupunki­laise­na kan­natan kaupun­gin rak­en­tamista ja uud­is­tamista ja “pahek­sun” mil­i­tant­te­ja ryh­miä jot­ka yrit­tävät estää kaupun­gin muut­tumisen, talo­jen ja raitei­den rakentamisen.

        Kuten käy ilmi tämän viikkois­es­ta torstaipak­i­nas­tani, jon­ka voi lukea täältä.

  15. Soin­in­vaara toteaa tek­stis­sään: “Lop­ullis­es­ti min­ut sai vas­tus­ta­maan tun­nelia Helsin­gin kaup­paka­mari, tuo Helsin­gin kokoomuk­sen soti­laalli­nen siipi, joka ker­toi, ettei tun­nelin perus­teel­la voi ottaa autoil­i­joil­ta maan päältä pois neliömetriäkään. Ei sitten.”

    Kaup­paka­mar­it ovat poli­it­tis­es­ti sitou­tu­mat­to­mia ja pyrkivät kaup­paka­mar­i­lain niille määrit­telemän tehtävän mukaises­ti paran­ta­maan yri­tys­ten toim­intaym­päristöä — siitä riip­pumat­ta, minkä puolueen poli­it­tiseen agen­daan kul­loinenkin asia sat­tuu tai ei satu sopimaan.

    Mitä tulee väit­teeseen keskus­tatun­nelista ja auto­jen tilan säi­lyt­tämis­es­tä ennal­laan maan pääl­lä, Soin­in­vaara joko muis­taa tai on käsit­tänyt asian väärin. Kaup­paka­mari on johdon­mukaises­ti pitänyt Helsin­gin käve­lykeskus­tan laa­jen­tamista kan­natet­ta­vana han­kkeena sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että samal­la huole­hdi­taan esimerkik­si tun­nelil­la keskus­tan saavutet­tavu­ud­es­ta kaikil­la kulkumuodoilla.

    Täältä voi lukea lisää, myös itse asi­as­ta: https://helsinki.chamber.fi/kauppakamari-edustaa-yrityspuoluetta/#02828c56

    1. Kaup­paka­mari on johdon­mukaises­ti pitänyt Helsin­gin käve­lykeskus­tan laa­jen­tamista kan­natet­ta­vana han­kkeena sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että samal­la huole­hdi­taan esimerkik­si tun­nelil­la keskus­tan saavutet­tavu­ud­es­ta kaikil­la kulkumuodoilla.

      Kyl­lä teiltä tai teitä edus­taval­ta henkilöltä tuli kan­nan­ot­to, ettei keskus­tatun­nelin var­jol­la pidä vähen­tä auto­jen käytössä ole­vaa tilaa maan pääl­lä. Ihmetteln sitä kovasti, kuos­ka tuos­sa vai­heessa se oli lisäk­si tek­tis­es­ti hölmö.

  16. Kuule Ode, kyl­lä ne sähköau­tot ovat huo­mat­tavasti hil­jaisem­pia keskus­tanopeuk­sis­sa kuin polt­to­moot­to­ri­au­tot. Bus­seista puhu­mat­takaan. Ja kun­pa työkoneet saataisi­in sähköisiksi…

  17. ren­gas­melu on alhai­sis­sa nopeuk­sis­sa pienem­pi mitä moot­torin melu..rengasmelu nousee nopeu­den myötä suh­teel­lis­es­ti paljon, kun taas moot­torin melu ei juurikaan

    mut hul­luu homma..miks pitää tun­kee sinne Hesaan
    ja jos tulee ruuhka­mak­sut, ja autoilu vähenisi, niin sit­ten Virheet lait­taa lisää esteitä suju­valle autoilulle..sinne..aina pitää olla ruu­uhkaa nin..kun se on ideologia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.