Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si kir­joi­tuk­see­ni Ruuh­ka­mak­sut – voi Juha­na mitä sanoit. Kävim­me asias­ta kom­ment­ti­pals­tal­la lyhyen kes­kus­te­lun. Nos­tan sen tähän omak­si artik­ke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien jou­kos­ta har­va sitä löy­tää. Poliit­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Hel­sin­gin lii­ken­tees­tä var­sin vähän ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua, tuleh­tu­nut­ta huu­te­lua sitä­kin enem­män. Eri­mie­li­syys kuu­luu poli­tiik­kaan, mut­ta tois­ten argu­men­tit pitäi­si sil­ti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tä­vän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sinul­ta. Minä suh­tau­dun avoi­mes­ti tien­käyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on van­kat perus­te­lut. Ja mak­sut kun­tien pää­tök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö on peri­aat­tees­sa jär­ke­vä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jää­vät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perus­te­lu on tie­tys­ti kris­tal­lin­kir­kas. Ruuh­ka­mak­su on mark­ki­naeh­toi­nen tapa allo­koi­da niuk­kaa tilaa. Por­mes­ta­ri­ten­teis­sä olen­kin sano­nut näin: tien­käyt­tö­mak­sun perus­te­lu on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta on erik­seen perus­tel­ta­va, että Hel­sin­gis­sä nii­den voi arvel­la paran­ta­van hyvin­voin­tia. Suh­tau­dun tie­tys­ti avoi­mes­ti ja oli­sin ute­lias näke­mään sel­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sin, jol­la täl­lai­seen tulok­seen päädytään.

Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi.

Tuk­hol­man ja Lon­toon mak­su­ja edel­tä­viin ruuh­kiin ver­rat­tu­na Hel­sin­gin ruuh­kat ovat käsit­tääk­se­ni pie­niä. Liik­ku­mi­sen tavat ovat tääl­lä moni­puo­lis­tu­neet, kii­tos met­ron ja pol­ku­pyö­rä­väy­lien, ja Rai­de-Joke­ri tulee edel­leen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si käyt läpi kaik­kia autoi­lun kiel­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, ja näet ruuh­ka­mak­sut rat­kai­su­na nii­hin. Tien­käytt­tö­mak­su on kui­ten­kin vain ruuh­kau­tu­mi­seen eli niu­kan tilan käyt­töön liit­ty­vä kei­no, kun taas noi­ta mui­ta vai­ku­tuk­sia hoi­de­taan muil­la kei­noin. Sitä pait­si autoi­lun säh­köis­tyes­sä sekä mete­lion­gel­ma että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­on­gel­ma kai­ke­ti poistuvat.

Lisäk­si tule­vai­suu­den ske­naa­riot ovat täyn­nä aja­tuk­sia sii­tä, miten uusil­la älyk­käil­lä rat­kai­suil­la voi­daan mah­dol­lis­taa enem­män liik­ku­mis­ta pie­nem­mäl­lä auto­kan­nal­la. Yksi­tyis­tä autoi­lua taval­la tai toi­sel­la tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, jon­ka van­hus­väes­tö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pereh­tyä tar­kem­min Hel­sin­gin ruuh­kai­suu­teen ja muo­dos­taa itsel­le­ni käsi­tyk­sen sii­tä, onko se ongel­ma ja miten suu­ri. Minus­ta itä-län­si-liik­ku­mi­nen on mitä ilmei­sim­min lii­an hidas­ta kan­ta­kau­pun­gin nie­mel­lä, ja yli­pään­sä nie­mel­le tule­mi­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toi­voim­me maa­na­lai­sia rat­kai­su­ja eli uusia väy­liä – tai edes nii­den sel­vit­tä­mis­tä. Kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on minus­ta jon­kin­lai­nen uhka. Nyt tulee pal­jon rai­de­rat­kai­su­ja, jot­ka vie­vät tilaa, ja sik­si­kään ei minus­ta maa­na­lais­ta väy­lä­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si sul­kea pois.

Tun­ne­lit ovat muu­ten myös osa Hel­sin­kiä suu­rem­man Tuk­hol­man lii­ken­teen (koh­ta­lais­ta) suju­vuut­ta. Ja mah­dol­li­nen mak­sul­li­nen tun­ne­li­ra­ken­ne kai­ke­ti oli­si rat­kai­su­na lähel­lä tiemaksuja.

En tie­ten­kään sul­je kate­go­ri­ses­ti pois tien­käyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta haluai­sin näh­dä kus­tan­nus­hyö­ty­ana­lyy­sin, joka perus­te­lee nii­den hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen kai­ken uuden tie­don valos­sa. Huo­maan myös, että hel­sin­ki­läis­ten paris­sa val­lit­see aika­moi­nen epä­luu­lo sii­tä, että mak­su oli­si uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten hyväksi.

Jos minut vali­taan por­mes­ta­rik­si, ehkä­pä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kii­tos, Juhana
Ruuh­ka­mak­su on tie­tys­ti nimen­sä mukai­ses­ti ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tet­tu sään­te­le­mään rajal­li­sen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naa­li­sem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­sä­kin jonot­ta­mis­ta parem­pi rat­kai­su. Luu­li­si aina­kin kokoo­mus­lais­ten nyt ymmär­tä­vän tämän.

Sanoit, että mui­ta lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja, kuten myr­kyl­li­siä saas­tei­ta ja melua tulee sää­del­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tu­kaam­me todel­li­suu­des­ta ja kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me sää­tää opti­maa­li­sia Pigoun vero­ja sää­te­le­mään melua ja autoi­lun myr­kyl­li­siä saas­tei­ta. Melu­mak­su oli­si var­maan­kin desi­be­li­mää­rä x altis­tu­nei­den mää­rä. Niin­pä mak­su oli­si Man­ner­hei­min­tiel­lä aina­kin tuhat­ker­tai­nen Uuku­nie­men kylän­rait­tiin ver­rat­tu­na. Aika saman­lai­nen oli­si myös mak­su myr­kyl­li­sis­tä saas­teis­ta, Hel­sin­gis­sä sekin tuhat­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Uuku­nie­meen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuh­ka­mak­sua. Ne eroai­si­vat sii­tä vain siten, että mak­su oli­si sama kel­lo­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, melu­mak­su ehkä jopa yöl­lä kor­keam­pi kuin päivällä.

Täs­sä epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sam­me ei var­maan­kaan kan­na­ta sää­tää erik­seen ruuh­ka­mak­sua, melu­mak­sua ja saas­te­mak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuh­ka­mak­sus­ta tämä eroai­si vain sikä­li, ettei se oli­si nol­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la vaan vain olen­nai­ses­ti halvempi.

Säh­kö­au­to­jen hyvä puo­li on lähin­nä sii­nä, ettei­vät ne tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toai­ne­ve­roa. Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa syn­tyy pääs­tö­jä, voi­ma­lai­tos mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta. Melua ne tuot­ta­vat yhtä pal­jon, kos­ka hen­ki­lö­au­to­jen melu on peräi­sin ren­kais­ta ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan hen­ki­lö­au­toil­ta jotain räpä­tin­tä varoit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­ta. Pako­kaa­su­ja niis­tä ei tule, mut­ta nii­den (nasta)renkaat jau­ha­vat asfal­tis­ta myr­kyl­lis­tä pölyä sii­nä, mis­sä ben­sa-auto­jen­kin ren­kaat. Pako­jen puut­teen vuok­si säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­nen ruuh­ka­mak­su voi­si siis  olla vähän alempi.

Toi­vot­ta­vas­ti tutus­tut Kes­kus­ta­tun­ne­li-suun­ni­tel­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Voi tun­nus­taa, että olen sii­nä mie­les­sä huo­no vih­reä, että suh­tau­duin sii­hen alun perin avoi­men myön­tei­ses­ti. Ajat­te­lin, että se voi­si olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luu­lin, että sen avul­la voi­tai­siin toi­saal­ta rai­va­ta kes­kus­tas­ta tilaa jalan­kul­ki­joil­le ja toi­saal­ta tur­va­ta kes­kus­tan kaup­pa­liik­kei­den saa­vu­tet­ta­vuus autoil­la ja että se voi­tai­siin rahoit­taa autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kol­me ker­taa enna­koi­tua kal­liim­mak­si min­kä lisäk­si alan asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan ala­kant­tiin. Jot­ta tämä saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la, tun­ne­lin käy­tön pitäi­si mak­saa kuusi euroa suun­taan­sa. Niin­kään ei saa­tai­si rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­te­li­si tun­ne­lin tyh­jäk­si. Mak­su pitäi­si periä maan pääl­tä, mut­ta edus­ta­ma­si puo­lue ei sel­lai­sia mak­su­ja hyväk­sy. (Tie­dät­hän Leif Johan­se­nin esi­mer­kin sii­tä, mik­si vuo­non ylit­tä­vää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas peri­sim­me nuo mak­sut myös maan pääl­tä, lii­ken­ne vähe­ni­si niin pal­jon, ettei tun­ne­lia enää tar­vit­tai­si. Täs­tä on vai­kea saa­da järkevää.

Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Hel­sin­gin lii­ken­ne ei ole lain­kaan niin ruuh­kau­tu­nut kuin Tuk­hol­man lii­ken­ne – vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on näi­tä tun­ne­lei­ta. Van­ha totuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on, ettei­vät ruuh­kat pois­tu väy­liä raken­ta­mal­la – siis suu­ris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kui­ten­kin, että täs­sä vai­hees­sa rele­vant­ti vai­he asias­sa on mah­dol­li­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puo­les­ta tai vas­taan ‑kes­kus­te­lu kun­nis­sa muut­tuu rele­van­tik­si, kun tie­de­tään, syn­tyy­kö asias­ta lain­sää­dän­tö ja mil­lai­nen se kaik­ki­ne yksi­tyis­koh­ti­neen on. Talous­va­lio­kun­ta ja lii­ken­ne­va­lio­kun­ta pääs­se­vät arvioi­maan asiaa.

48 vastausta artikkeliin “Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista”

  1. Kan­nat­tai­si­ko Hel­sin­gin ottaa ruuh­ka­mak­sut käyt­töön on kyl­lä hyvä kysy­mys. Emme ole kui­ten­kaan tek­no­kra­tia vaan demo­kra­tia. Oikea kysy­mys on siis saa­ko Juha­na enem­män ääniä kokoo­muk­sel­le persuilta/keskustalta vas­tus­ta­mal­la ruuh­ka­mak­su­ja, kuin sai­si vih­reil­tä kan­nat­ta­mal­la niitä.

  2. Olen maal­la asu­va­na ehdot­to­mas­ti ruuh­ka­mak­su­jen kan­nat­ta­ja, ei ole mitään asi­aa Helsinkiin.

  3. Pogoun vero­jen suu­ri ongel­ma on, että niil­lä ei kom­pen­soi­da nii­tä ihmi­siä jot­ka kär­si­vät ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta. Aja­tus että verot­ta­ja edus­taa ”yleis­hy­vää” ei ole, edes edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa, kiis­ta­ton. Coa­sen sopi­mus­mal­li oli­si minus­ta pal­jon parempi.

    1. Se ei ole ongel­ma. Jul­ki­nen val­ta tar­vit­see vero­tu­lo­ja. Niis­tä on parem­pi ottaa mah­dol­li­sim­man suu­ri osa täl­lai­sil­la veroil­la, joil­la on nega­tii­vi­nen hyvin­voin­ti­tap­pio. Se, pitää­kö ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta kär­si­viä joten­kin tukea, on aivan eril­li­nen kysymys.

      En kek­si mitään käy­tän­nöl­lis­tä sopi­mus­mal­lia lii­ken­teen haitoille.

  4. Aika sama mitä Var­tiai­nen yrit­tää hämä­tä, kun kokoo­mus ei puo­lu­ee­na halua taju­ta mis­tään mitään ja ajaa vain auto­jen asi­aa, ymmär­tä­mät­tä auto­jen kai­kel­ta muul­ta vie­mää tilaa ja vai­ku­tus­ta raken­ta­mi­seen. Var­tiai­nen­kin aloit­ti por­mes­ta­riu­ran­sa valit­ta­mal­la kau­pun­gin ole­van lii­an pie­ni ja tehot­to­mas­ti raken­net­tu. Has­sus­ti jät­ti mai­nit­se­mat­ta tämän ole­van auto­puo­lu­een työn tulos, jon­ka joh­toon nyt täh­tää. Tämän takia poli­tiik­ka on pelk­kää pas­kaa, kun kukaan ei ole sitä mitä sanoo ja suu­rel­le ylei­söl­le jää vain vit­tui­li­jan roo­li. Sit­ten kun tätä Hel­sin­gin raken­ta­mis­ta säes­tää 1960-luvun nuo­ruu­ten­sa mai­se­mia suo­je­le­va elä­ke­läis­kuo­ro, olkoot sit­ten asfalt­ti­kent­tiä, ja asian­tun­te­mus­ta edus­taa omia luku­jaan kek­si­vä ja tut­ki­muk­set sivuun heit­tä­vä Vaat­to­vaa­ra, niin koko hom­man uskot­ta­vuus on nol­las­sa. Oska­la on ihan oikeas­sa että kaik­ki on pas­kaa, vaik­ka luu­li­kin lau­la­van­sa paro­di­aa. On vain oikein että Hal­la-aho tulee vie­lä poru­koi­neen pas­kan­ta­maan koko pas­kan päälle.

  5. Ruuh­ka­mak­su­jen voi­si kuvi­tel­la ole­van juu­ri hyvä­tu­lois­ten kokoo­mus­lais­ten unel­ma: saa­daan köy­hät pois lii­ken­tees­tä, jol­loin oma mat­kan­te­ko nopeu­tuu. Ruuh­ka­mak­suis­ta hyö­ty­vät eri­tyi­ses­ti työ­suh­deau­tol­la aja­vat, joi­den mak­sun mak­saa työ­nan­ta­ja. Hyö­ty­jiä ovat myös ne rik­kaat, joil­la on varaa ostaa kak­ko­sau­tok­seen Tes­la tai muu säh­kö­au­to var­sin­kin, jos säh­kö­au­tot on vapau­tet­tu ruuh­ka­mak­suis­ta. Nor­jas­sa tätä seu­ran­nut­ta vas­ta­reak­tio­ta on nimi­tet­ty Tesla-raivoksi.

    Hel­sin­gis­sä ruuh­kat ovat mini­maa­li­sia, mut­ta joil­la­kin on kova halu saa­da nii­tä aikaan.

    1. Onko jotain todis­tet­ta Nor­ja­lais­ten ”Tes­la rai­vos­ta”? Itse en sel­lai­seen tör­män­nyt mis­sään ja nii­tä Tes­lo­ja on eri­tyi­ses­ti ete­läs­sä todel­la paljon.

      Kuu­los­taa enem­män kel­tai­sen leh­dis­tön löö­peil­tä kuin todel­li­suu­del­ta. Ainoat asiat mitä Googlel­la pikai­ses­ti löy­sin oli lähin­nä omis­ta­jien ja Tes­lan välisiä.

  6. Itse en ole vie­lä löy­tä­nyt Hel­sin­gis­tä ruuh­kaa. Kai se riip­puu sii­tä, mil­lai­sis­sa met­ro­po­leis­sa on asu­nut, mut­ta Hel­sin­gin koh­dal­la ruuh­kas­ta stres­saa­mi­nen on kuin oli­si huo­lis­saan äkäs­lom­po­lon pilvenpiirtäjistä

    1. Ft maa­il­mal­ta:
      Itse en ole vie­lä löy­tä­nyt Hel­sin­gis­tä ruuh­kaa. Kai se riip­puu sii­tä, mil­lai­sis­sa met­ro­po­leis­sa on asu­nut, mut­ta Hel­sin­gin koh­dal­la ruuh­kas­ta stres­saa­mi­nen on kuin oli­si huo­lis­saan äkäs­lom­po­lon pilvenpiirtäjistä

      Jos­tain syys­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua häi­rit­se­mäs­sä on kui­ten­kin var­maan kym­me­nen mil­jar­din edes­tä eri­lai­sia auto­tun­ne­li­va­rauk­sia joi­ta perus­tel­laan lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sel­la (ja mal­lin­ne­taan toi­nen tois­taan perustellen).

      Itse kai­pai­sin asi­aan lähin­nä joh­don­mu­kai­suut­ta: jos lii­ken­ne on suju­vaa, pois­te­taan varauk­set häi­rit­se­mäs­tä parem­pia hank­kei­ta; jos ei ole suju­vaa, käy­te­tään ensin ruuh­ka­mak­sut, ja jos ne näyt­tä­vät kerää­vän val­ta­vas­ti tulo­ja (eli autoi­lul­le on val­ta­vas­ti kysyn­tää hin­noit­te­lus­ta riip­pu­mat­ta) niin rahoi­te­taan tun­ne­lit niillä.

  7. Ruot­sis­sa tun­te­mie­ni hen­ki­löi­den kom­men­tit ruuh­ka­mak­suis­ta ovat erit­täin myön­tei­si­jä. Työ­mat­ka Tuk­hol­maan lyhe­ni ajal­li­ses­ti puo­lel­la tun­nil­la per sivu. Moni meis­tä muis­taa ruuh­kis­sa sei­so­mi­sen ja sii­nä odo­tel­les­sa syöt­tä­neen­sä tei­den lai­doil­la ollei­ta kaniyh­tei­sö­jä vihanneksilla.
    Ihmet­te­len sitä mik­si hel­sin­ki­läi­sen on “nau­tit­ta­va” muu­al­ta tul­leit­ten pako­kaa­suis­ta ja ruuh­kis­ta. Ruuh­ka­mak­sut on saa­ta­va vii­py­mät­tä käyttöön.

    1. Enpä usko. Ihmi­set valit­se­vat halua­man­sa ren­kaat niihinkin.

      1. Tuo­ma­sO:
        Enpä usko. Ihmi­set valit­se­vat halua­man­sa ren­kaat niihinkin.

        Ihan vain tie­dok­si, että ne säh­kö­au­tot myy­dään kit­ka­ren­kail­la. Saat pulit­taa luok­kaa 1500–2000€ lisää, jos haluat sopi­van nas­ta­ren­gas­se­tin alle. Lisäk­si sel­lai­nen yksi­tyis­koh­ta, että nas­ta­ren­kai­den vie­rin­tä­vas­tus aiheut­taa mer­kit­tä­vän lisä­ku­lu­tuk­sen, jota Tes­la­kus­ki­kin yrit­tää välttää.

        Ras­kas auto, voi­ma­kas vään­tö, ei mitään tar­vet­ta nastarenkaille.

  8. Hel­sin­gis­sä ruuh­ka­mak­su­tar­ve syn­tyy maan­tie­tees­tä: kes­kus­ta sijait­see ahtaal­la nie­mel­lä. Olen piruut­ta­ni esit­tä­nyt patent­ti­rat­kai­suk­si Hel­sin­gin kat­kai­se­mis­ta Hes­pe­rian­ka­tua pit­kin Töö­lön­lah­den ja Tai­val­lah­den koh­dal­ta ja uit­ta­mis­ta koh­tuun­sa Nevan­lah­del­le. Kus­taan­kau­pun­ki jäi­si Van­taan­joen suul­le uuden kau­pun­gin­ta­lon paikaksi.

    Juha­na Var­tiai­sen huo­li kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­ses­tä palaut­taa mie­leen 1970-luvun Pie­ta­rin­ka­tu­liik­keen, min­kä uskoi­si ole­van aina­kin oraan­suo­je­li­joi­den muis­tis­sa. Lii­ke pyr­ki tur­haan elvyt­tä­mään laa­jem­min ottaen Espla­na­din ete­lä­puo­li­sen alu­een toi­min­to­ja Alek­san­te­rin­ka­dun ja Foru­min yli­voi­maa vas­taan. — Onko yhtään mie­lek­kääm­pää nykyi­sin pön­kit­tää “met­ro­po­lin vibrant­tia cityä”?

    Aja­tus­har­joi­tuk­se­na olen esit­tä­nyt kes­kus­tan pyhit­tä­mis­tä hal­lin­nol­le, Yli­opis­tol­le ja kult­tuu­ril­le, min­kä sym­bo­lik­si Oodin vie­rei­set kont­to­rit pak­ko­lu­nas­te­taan opis­ke­li­ja-asun­noik­si. Kau­pun­ki­ra­ken­ne on tah­don­va­rai­nen asia, joten on ole­mas­sa vaihtoehtoja.

    Hel­sin­gin lii­ken­ne on raken­tu­nut viuh­ka­mai­sek­si pal­ve­le­maan kes­kus­taa siten, että mat­ka kes­kus­taan saat­taa sujua puo­les­sa tun­nis­sa, mut­ta muu­al­le kuluu vaih­taen vähin­tään tun­ti. Näi­tä minuut­te­ja ei las­ke­ta kuten tun­nin junan aika­sääs­tö­jä kes­kus­to­jen väliä suhaa­vil­le päät­tä­jil­le, kos­ka lähiöih­mi­sen minuu­teil­la ei ole arvoa kuin heil­le itsel­leen ja sik­si heil­lä on auto, kun­han sii­hen vain on varaa.

    Ruuh­ka­mak­su­tar­peen indi­koi­maa kau­pun­ki­ra­ken­teen vää­ris­ty­mää tuli­si kor­ja­ta pain­opis­teen muu­tok­sil­la. Ehdo­tin, että Laa­ja­sa­lon sku­run oli­si tul­lut pal­vel­la Itä-Hel­sin­gin meri­kau­pun­kia suun­tau­tu­mal­la Itä­kes­kuk­seen mut­ta kun se nyt on suun­nat­tu län­teen, niin koh­tee­na tuli­si olla Kala­sa­ta­man met­roa­se­ma kes­kus­taan vaih­ta­jil­le ja Pasi­lan ratik­ka sin­ne jat­ka­vil­le sen sijaan, että mil­joo­na­kus­tan­nuk­sin rem­pa­taan väy­lä Alek­sis Kiven patsaalle.

    Kun­han lähiöi­den asuk­kaat tie­dos­ta­vat ravis­taa met­ro­po­li­hi­leet nis­kas­taan, liit­ty­vät Vuo­saa­ren vii­kin­git Sipoo­seen (saa­den enem­mis­tön), Poh­jois-Hel­sin­ki palaa Hel­sin­geen ja ottaa Pyhän Lau­rin kir­kon koti­kir­kok­seen ja Pitä­jän­mä­ki äly­ää yhdis­tyä Espoo­seen, aitoon it-kaupunkiin. 

    Tämä kaik­ki on seu­raus­ta nykyi­sen pää­tök­sen­teon napau­tu­mi­ses­ta Senaa­tin­to­rin nur­kal­le. Anne­taan kes­kus­ta torin lai­dan muil­le val­tiail­le val­tion­hal­lin­non kuver­ne­men­tik­si ja vapau­te­taan muu pää­kau­pun­ki­seu­tu orgaa­ni­seen kasvuun!

    1. Olli Saa­ri­nen: Juha­na Var­tiai­sen huo­li kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­ses­tä palaut­taa mie­leen 1970-luvun Pie­ta­rin­ka­tu­liik­keen, min­kä uskoi­si ole­van aina­kin oraan­suo­je­li­joi­den muis­tis­sa. Lii­ke pyr­ki tur­haan elvyt­tä­mään laa­jem­min ottaen Espla­na­din ete­lä­puo­li­sen alu­een toi­min­to­ja Alek­san­te­rin­ka­dun ja Foru­min yli­voi­maa vas­taan. – Onko yhtään mie­lek­kääm­pää nykyi­sin pön­kit­tää ”met­ro­po­lin vibrant­tia cityä”?

      Nykyi­nen tilan­ne on itse asias­sa vie­lä vähän mie­let­tö­mäm­pi. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on pit­kään puhut­tu moni­kes­kus­tai­suu­des­ta ja alue­kes­kus­ten kehit­tä­mi­ses­tä, no, vibran­teik­si, sanaa käyt­tääk­se­ni. En tie­dä, onko saa­tu vibaa, mut­ta lisään­ty­vää tiheyt­tä ja kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta kum­min­kin on, isoi­hin kaup­pa­kes­kuk­siin kaut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun. Vii­mek­si lähel­le van­haa kes­kus­taa Rediin ja Triplaan. Samaan aikaan verk­ko­kaup­pa on val­lan­nut eri­kois­ta­va­ran kau­pas­ta suu­ren osan, ja aika pal­jon jo vaat­teis­ta ja ken­gis­tä­kin. Net­to­vai­ku­tus on se, että on saa­tu sitä mitä tilat­tiin­kin, ja ilmei­ses­ti nopeam­min kuin osat­tiin arva­ta: alue­kes­kus riit­tää monil­le asuk­kail­le ja kes­kus­taan ei tar­vit­se men­nä. Kes­kus­tan suh­teel­li­nen mer­ki­tys asioin­nis­sa vähe­nee. Tätä ei vaan tai­det­tu lausua ihan ääneen kun alue­kes­kus­ten mah­ta­vuut­ta visioitiin.

      Itse en pidä kehi­tys­tä minään kata­stro­fi­na. Kes­kus­tan raken­nuk­sil­le ja lii­ke­ti­loil­le var­mas­ti löy­tyy käyt­töä vapail­la mark­ki­noil­la, kun­han mark­ki­nat pide­tään vapai­na. Kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat eivät halua las­kea vuo­kria ennen kuin vii­mei­sen pakon edes­sä ja ilmei­ses­ti jon­kun­lais­ten alas­kir­jaus­ten jäl­keen, mut­ta eivät isot­kaan yhtiöt voi tilo­ja tyh­ji­nä loput­to­miin pitää.

      1. Mik­ko H: Itse en pidä kehi­tys­tä minään kata­stro­fi­na. Kes­kus­tan raken­nuk­sil­le ja lii­ke­ti­loil­le var­mas­ti löy­tyy käyt­töä vapail­la mark­ki­noil­la, kun­han mark­ki­nat pide­tään vapai­na. Kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat eivät halua las­kea vuo­kria ennen kuin vii­mei­sen pakon edes­sä ja ilmei­ses­ti jon­kun­lais­ten alas­kir­jaus­ten jäl­keen, mut­ta eivät isot­kaan yhtiöt voi tilo­ja tyh­ji­nä loput­to­miin pitää. 

        Niis­tä kes­kus­ta­kiin­teis­töis­tä tulee hotel­lei­ta ja asun­to­ja, kun lii­ke- ja toi­mi­ti­loil­le ei ole tar­vet­ta. Tai tuli­si, mut­ta kau­pun­kiym­pä­ris­tön toi­mia­lan maan­käyt­tö ja raken­ne ‑koko­nai­suu­den maan­käyt­tö ja yleis­suun­nit­te­lu sekä ase­ma­kaa­voi­tus ‑osa-alu­eet luon­nol­li­ses­ti vas­tus­ta­vat. (Oi nii­tä aiko­ja, kun oli yksin­ker­tai­ses­ti ja lyhyes­ti Kaupunkisuunnitteluvirasto.)

  9. Var­tiai­sel­la on ihan mer­kit­tä­vä ase­ma edis­tää ruuh­ka­mak­sut edis­tä­vää lain­sää­dän­töä. Vali­tet­ta­vas­ti hänen puo­lu­ees­saan on monia jot­ka eivät ymär­rä talou­des­ta tai ruuh­ka­mak­suis­ta yhtään mitään, ja ideo­lo­gi­ses­ti vastustavat

    1. Tuos­sa “erin­omai­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa” ole­tet­tiin, että autol­la kes­kus­taan tule­vien mer­ki­tys oli­si joten­kin olennainen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuos­sa ”erin­omai­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa” ole­tet­tiin, että autol­la kes­kus­taan tule­vien mer­ki­tys oli­si joten­kin olennainen.

        Aina­kin kau­pal­li­ses­sa mie­les­sä on noin. Autol­la tul­lut ostaa pal­jon enem­män kuin muut.

      2. Joil­la­kin har­voil­la kau­pan aloil­la autoi­le­vien asiak­kai­den mer­ki­tys on vähäis­tyä suu­rem­pi. Näi­den alo­jen oikea paik­ka ei ole kaan kes­kus­tas­sa. Jos las­ke­taan kaik­kea kau­pal­lis­ta lii­ke­vaih­toa, autoi­li­joi­den mer­ki­tys Hel­sin­gin nie­mel­lä on jok­seen­kin mitä­tön. Aja­tus. että elin­kei­noe­lä­mä voi­si parem­min, jos jalan­kul­ki­jat hää­det­tä­siin pois auto­jen tiel­tä, on jok­seen­kin tolkuton.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joil­la­kin har­voil­la kau­pan aloil­la autoi­le­vien asiak­kai­den mer­ki­tys on vähäis­tyä suu­rem­pi. Näi­den alo­jen oikea paik­ka ei ole kaan kes­kus­tas­sa. Jos las­ke­taan kaik­kea kau­pal­lis­ta lii­ke­vaih­toa, autoi­li­joi­den mer­ki­tys Hel­sin­gin nie­mel­lä on jok­seen­kin mitä­tön. Aja­tus. että elin­kei­noe­lä­mä voi­si parem­min, jos jalan­kul­ki­jat hää­det­tä­siin pois auto­jen tiel­tä, on jok­seen­kin tolkuton.

        Ei kär­jis­te­tä. Kukaan ei ole hää­tä­mäs­sä jalan­kul­ki­joi­ta. Koh­tuul­lis­ta oli­si, että myös autoil­la pää­si­si kes­kus­taan ja liik­ku­maan kes­kus­tas­sa. Käve­ly­kes­kus­tan laa­jen­ta­mi­nen hal­kai­see nie­men kah­tia. Kes­kus­tas­sa oli­si syy­tä olla muu­ta­kin kuin bile­tys­tä, kult­tuu­ria, hal­lin­toa ja asianajotoimistoja.

      4. Rea­lis­ti: Ei kär­jis­te­tä. Kukaan ei ole hää­tä­mäs­sä jalan­kul­ki­joi­ta. Koh­tuul­lis­ta oli­si, että myös autoil­la pää­si­si kes­kus­taan ja liik­ku­maan kes­kus­tas­sa. Käve­ly­kes­kus­tan laa­jen­ta­mi­nen hal­kai­see nie­men kah­tia. Kes­kus­tas­sa oli­si syy­tä olla muu­ta­kin kuin bile­tys­tä, kult­tuu­ria, hal­lin­toa ja asianajotoimistoja.

        Täs­sä aihee­na ovat ruuh­ka­mak­sut, ei jokin käve­ly­kes­kus­tan laajentaminen

        Käve­ly­kes­kus­tan laa­jen­ta­mi­nen ei “kat­kai­se nie­meä kah­tia”. Käve­ly­kes­kus­taa voi ja pitää lajen­taa ja sen voi teh­dä säi­lyt­täen mah­dol­li­suu­den siir­tyä nie­mel­lä myös autol­la yhdes­tä osas­ta toi­seen. Pidem­mäl­tä tule­vien nyt ei pitäi­si­kään käyt­tää kes­kus­taa läpiajoon.

        Autol­la pää­see val­lan mai­nios­ti kes­kus­taan ja erin­omai­sia sääl­tä suo­jai­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja on yllin kyl­lin kes­kus­tan alla.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joil­la­kin har­voil­la kau­pan aloil­la autoi­le­vien asiak­kai­den mer­ki­tys on vähäis­tyä suu­rem­pi. Näi­den alo­jen oikea paik­ka ei ole kaan kes­kus­tas­sa. Jos las­ke­taan kaik­kea kau­pal­lis­ta lii­ke­vaih­toa, autoi­li­joi­den mer­ki­tys Hel­sin­gin nie­mel­lä on jok­seen­kin mitä­tön. Aja­tus. että elin­kei­noe­lä­mä voi­si parem­min, jos jalan­kul­ki­jat hää­det­tä­siin pois auto­jen tiel­tä, on jok­seen­kin tolkuton.

        Suo­raan sanoen epä-älyl­lies­ti esitettyä.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aja­tus. että elin­kei­noe­lä­mä voi­si parem­min, jos jalan­kul­ki­jat hää­det­tä­siin pois auto­jen tiel­tä, on jok­seen­kin tolkuton. 

        Joten­kin has­sus­ti tämä kes­kus­te­lu on men­nyt kak­si­na­pai­seen juu­pas-eipäs ‑argu­men­toin­tiin jos­sa yhteen aja­tuk­seen vas­ta­taan kään­tä­mäl­lä aja­tus pää­lael­leen ja kär­jis­tä­mäl­lä mitä “vas­ta­puo­li” muka sanoo ja tarkoittaa.

        Eikö­hän jokai­sen kan­nat­tai­si esit­tää vain omia aja­tuk­si­aan kos­ka niis­tä se paras sel­ko on.

        Vai jat­ke­taan­ko samal­la taval­la tuos­ta yllä­ole­vas­ta ja ole­te­taan että ainoa vaih­toeh­to on siis: “…elin­kei­noe­lä­mä voi­si parem­min jos auto hää­det­täi­siiin jalan­kul­ki­joi­den tiel­tä.” Ei kai kui­ten­kaan näinkään.…

      7. Joten­kin has­sus­ti tämä kes­kus­te­lu on men­nyt kak­si­na­pai­seen juu­pas-eipäs ‑argu­men­toin­tiin jos­sa yhteen aja­tuk­seen vas­ta­taan kään­tä­mäl­lä aja­tus pää­lael­leen ja kär­jis­tä­mäl­lä mitä ”vas­ta­puo­li” muka sanoo ja tarkoittaa.

        Myön­nän, että vähän kär­jis­tin, mut­ta mie­ti­tään­pä, mitä tapah­tui­si, jos Hel­sin­gin kes­kus­ta muu­tet­tai­siin sel­lai­sek­si kuin se oli­si, jos kokoomuksen/kauppakamrin tah­toa oli­si aina noudatettu.
        Ovat vas­tus­ta­neet sinä aika­na kun muis­tan Alek­sin jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mis­tä, ja seu­raa­via käve­ly­ka­tua­luei­ta: Kes­kus­ka­tu, Mikon­ka­tu, Hallituskatu/Yliopistokatu, Kluu­vi­ka­tu. Jos me voi­sim­me yhdel­lä Hii­ren klik­kauk­sel­la muut­taa Hel­sin­gin kes­kus­tan sel­lai­sek­si kun nämä kak­si ovat sitä halun­neet, kyl­lä se mer­kit­si­si jalan­kulk­joi­den hää­tä­mis­tä auto­jen tieltä.
        Juu­ri täl­lä het­kel­lä he vas­tus­ta­vat Pos­ti­ka­dun rau­hoit­ta­mis­ta autoil­ta, jol­loin tie­tys­ti sii­hen nojaa­va Elie­ne­lin aukion raken­ta­mis­suun­ni­tel­ma­kin kumoutuu.

  10. Sama ongel­ma on mones­sa muus­sa­kin kau­pun­gis­sa. Kes­kus­ta­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­sen yksi syy ruuh­ka-aikaan on se, että lii­ken­ne­tar­jon­ta poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä on heik­koa niil­le, jot­ka nyt jou­tu­vat mat­kaa­maan kes­kus­taan lähin­nä vain teh­däk­seen vaih­don — vaik­kei­vat ole edes mat­kal­la sin­ne. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si tosi­aan kehit­tää kau­pun­ke­ja moni­kes­kus­tai­sem­mik­si, niin että oli­si myös sel­lai­sia vah­vem­pia kes­kuk­sia enem­män, jot­ka eivät ole lii­ken­teel­li­ses­sä sum­pus­sa, ja niis­sä kes­kuk­sis­sa oli­si muu­ta­kin kuin kaup­pa­kes­kus ja hiu­kan jotain muu­ta pal­ve­lu­tar­jon­ta­na. Nyt etä­työ­ai­ka­na tätä on tul­lut miet­ti­neek­si enem­män­kin, kun ei ole ollut tar­vet­ta asioi­da oikeas­taan min­kään kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, ja kun ruuh­kat yli­pää­tään lii­ken­tees­sä ovat lois­ta­neet lähin­nä pois­sao­lol­la — ihan ilman ruuh­ka­mak­su­ja­kin. Ben­san ja die­se­lin hin­nan nousu voi olla vie­lä vii­me viik­koi­na vähen­tä­nyt lii­ken­net­tä lisää­kin, kun yhä useam­pi sel­lai­nen, jol­la on vaih­toeh­to­na teh­dä myös etä­töi­tä, on toden­nut, että etä­työ on itsel­le hal­vem­paa kuin mak­saa ajo­ku­lut työpaikalle.

    1. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si tosi­aan kehit­tää kau­pun­ke­ja moni­kes­kus­tai­sem­mik­si, niin että oli­si myös sel­lai­sia vah­vem­pia kes­kuk­sia enem­män, jot­ka eivät ole lii­ken­teel­li­ses­sä sum­pus­sa, ja niis­sä kes­kuk­sis­sa oli­si muu­ta­kin kuin kaup­pa­kes­kus ja hiu­kan jotain muu­ta palvelutarjontana.

      Moni­kes­kus­tai­suus muut­tuu jär­ke­väk­si, kun kau­pun­gis­sa on yli mil­joo­na asukasta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Moni­kes­kus­tai­suus muut­tuu jär­ke­väk­si, kun kau­pun­gis­sa on yli mil­joo­na asukasta.

        Pää­kau­pun­ki­seu­tu on moni­kes­kus­tai­nen 1.2 mil­joo­nan asuk­kaan koko­nai­suus. Hel­sin­gin­nie­mi on tosin se alue johon on kes­kit­tet­ty parem­man tason kau­pal­li­set, kul­tu­rel­li­set, urhei­lul­li­set ja viih­teel­li­set pal­ve­lut. Sen suju­va saa­vu­tet­ta­vuus koko pk-seu­dul­ta on ensias­voi­sen tär­ke­ää. Se mitä se mak­saa on toissijaista.

      2. Moni­kes­kus­tai­suun on jär­ke­vää Hel­sin­gis­sä, mut­ta en ole var­ma maa­kun­ta­pää­kau­pun­geis­ta enkä e4simerkiksi kol­men kes­kus­tan Imatrasta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Moni­kes­kus­tai­suun on jär­ke­vää Hel­sin­gis­sä, mut­ta en ole var­ma maa­kun­ta­pää­kau­pun­geis­ta enkä e4simerkiksi kol­men kes­kus­tan Imatrasta.

        Edes kak­kos­sar­jan kes­kuk­sis­sa, Tam­pe­re-Tur­ku-Oulu, ei voi olla kuin yksi kes­kus­ta. Eikä noi­hin tar­vi­ta mitään älyt­tö­miä jul­ki­sen lii­ken­teen viri­tyk­siä. Esim. Oulus­sa sanot­tiin aika­naan, että huma­las­sa aje­taan pol­ku­pyö­räl­lä ja sel­vä­nä omal­la autolla.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Moni­kes­kus­tai­suun on jär­ke­vää Hel­sin­gis­sä, mut­ta en ole var­ma maa­kun­ta­pää­kau­pun­geis­ta enkä e4simerkiksi kol­men kes­kus­tan Imatrasta.

        Imat­ran kol­men kes­kus­tan ole­mas­sao­lo joh­tuu osin tax frees­tä, sil­lä Imat­ra on man­ner-Suo­men kol­man­nek­si isoin tax free ‑kes­kus, ja yksi kes­kuk­sis­ta on eten­kin tax free ‑kes­kus, ja osin sii­tä, että hal­lin­nos­sa kuvi­tel­tiin pai­kal­lis­ten ihmis­ten kes­kus­tan siir­ty­vän sin­ne, min­ne se piir­re­tään. Ei käy­nyt niin, vaan yri­tyk­set ja ihmi­set äänes­ti­vät jaloil­laan kol­man­nen kes­kus­tan puo­les­ta. Lap­peen­ran­ta on toi­nen kau­pun­ki Suo­mes­sa, jos­sa on erään­lai­nen oma tax free ‑kes­kus­tan­sa rajan lähel­lä. Point­ti­ni kes­kus­tan ruuh­kau­tu­mi­ses­ta jul­ki­sen sen takia, että jul­ki­sen lii­ken­teen vaih­to­ja jou­tuu teke­mään siel­lä, vaik­ka haluai­si teh­dä poi­kit­tais­mat­ko­ja, ei kui­ten­kaan kos­ke­nut Imat­raa — jos­sa jul­kis­ta pai­kal­lis­lii­ken­net­tä ei edes juu­ri ole. Kom­ment­ti kos­ki lähin­nä sel­lai­sia yli 200 000 asuk­kaan kau­pun­ke­ja, jois­sa on jouk­ko­lii­ken­net­tä, ja jois­sa jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on suun­ni­tel­tu viuh­ka­mai­ses­ti kes­kus­tas­ta mui­hin suun­tiin niin, että poi­kit­tai­syh­teyk­siä on hei­kos­ti tarjolla.

      5. Imat­ral­la pää­tet­tin kol­men kes­kus­tan mal­lis­ta val­tuus­to­ta­sol­la jos­kus 1940-luvul­la. Haa­vei­li­vat sil­loin sadan tuhan­nen asuk­kaan kaupungista.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Imat­ral­la pää­tet­tin kol­men kes­kus­tan mal­lis­ta val­tuus­to­ta­sol­la jos­kus 1940-luvul­la. Haa­vei­li­vat sil­loin sadan tuhan­nen asuk­kaan kaupungista.

        Moni­kes­kus­tai­sia kau­pun­ke­ja on syn­ty­nyt lähn­nä kun­ta­lii­tos­ten takia kun van­ho­ja teol­li­suus­kes­kuk­sia on yhdis­tet­ty lähim­män hal­lin­nol­li­sen kes­kuk­sen kanssa. 

        Suo­mes­sa ei pitäi­si puhua kau­pun­geis­ta muu­toin kuin sil­loin kun tar­koi­te­taan kun­tia tai kes­kus­taa­ja­mia joil­la oli kau­pun­kioi­keu­det ennen 1960-lukua. Ruot­sis­sa nou­da­te­taan sel­lais­ta mää­ri­tel­mää sen osal­ta mit­kä paik­ka­kun­nat saa­vat kut­sua itsen­sä kau­pun­gik­si. Muu­ten kaik­ki alim­man hal­lin­nol­li­sen tason yksi­köt ovat vain kun­tia ja yhdes­sä kun­nas­sa voi olla mon­ta kau­pun­kia jos kun­taan on jos­kus lii­tet­ty ne.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Imat­ral­la pää­tet­tin kol­men kes­kus­tan mal­lis­ta val­tuus­to­ta­sol­la jos­kus 1940-luvulla. 

        Imat­ran nykyi­set kol­me kes­kus­taa eivät ole samat kuin 1940-luvul­la. Man­sik­ka­lan kau­pun­gin­osa, joka on nykyi­nen Imat­ran hal­lin­nol­li­nen kes­kus­ta, on suun­ni­tel­tu 1960-luvul­la tilan­tees­sa, jos­sa kau­pun­gis­sa oli ennes­tään kol­me keskustaa:
        https://www.imatra.fi/kyl%C3%A4t-ja-kaupunginosat/mansikkala
        Aiem­mis­ta kes­kus­tois­ta Tai­nion­kos­ki on sit­tem­min taan­tu­nut taajamaksi.

        Imat­ra oli aikoi­naan Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa ihan mer­kit­tä­vä kau­pun­ki. Sijain­ti itä­ra­jan lähel­lä, jos­sa raja on rajan­yli­tys­pai­kan koh­taa lukuu­not­ta­mat­ta kiin­ni, ja yli­opis­ton puut­tu­mi­nen, on teh­nyt kau­pun­gin menes­ty­mi­ses­tä vai­ke­aa. Vii­mei­sen 40 vuo­den aika­na Imat­ral­ta on väki­lu­ku kutis­tu­nut 10 000:lla samaan aikaan kuin Suo­men väki­lu­ku on kas­va­nut. Koko itä-Suo­mi on talou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia ulko­mail­le hie­man alen­ta­va Sai­maan kana­van piden­nys tulee Imat­ran­kin kan­nal­ta lii­an myö­hään. Uusia iso­ja teol­li­suus­toi­mi­joi­ta ei ole kun­taan juu­ri tul­lut, kun nyky­ve­ro­tus suo­sii niin voi­mak­kaas­ti meren äärel­lä ole­via sata­ma­kau­pun­ke­ja teol­li­suu­den sijoit­tu­mis­paik­ka­na (meri­lii­ken­ne on koko­naan vero­ton­ta, maa­lii­ken­ne ras­kaas­ti vero­tet­tua), ja pal­ve­lui­den tuo­tan­to­kin kes­kit­tyy yli­opis­to­kau­pun­kei­hin, jol­lais­ta Imat­ral­la ei ole.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Moni­kes­kus­tai­suus muut­tuu jär­ke­väk­si, kun kau­pun­gis­sa on yli mil­joo­na asukasta.

        Joo ja tämä on sel­keäs­ti ongel­mal­lis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kuin­ka mon­ta onnistunutta/viihtyisää/monipuolista/elävää kau­pun­ki­kes­kus­ta löy­tyy pääkaupunkiseudulta?

        Kun Espoo ja Van­taa teke­vät vain kaup­pa­kes­kuk­sel­la varus­tet­tu­ja nuk­ku­mä­lä­hiöi­tä, on vai­kea hah­mot­taa miten moni­kes­kus­ta­mal­li saa­tai­siin rakennettua.

      9. Minä Oy: Joo ja tämä on sel­keäs­ti ongel­mal­lis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kuin­ka mon­ta onnistunutta/viihtyisää/monipuolista/elävää kau­pun­ki­kes­kus­ta löy­tyy pääkaupunkiseudulta?

        Kun Espoo ja Van­taa teke­vät vain kaup­pa­kes­kuk­sel­la varus­tet­tu­ja nuk­ku­mä­lä­hiöi­tä, on vai­kea hah­mot­taa miten moni­kes­kus­ta­mal­li saa­tai­siin rakennettua. 

        Onnis­tu­neet:
        Laut­ta­saa­ri, Lep­pä­vaa­ra, Tik­ku­ri­la, Vuo­saa­ri, Matinkylä
        Yliam­pu­vat tai ste­rii­lit ja puo­li­val­miit tai vajaik­si jääneet:
        Tapio­la, Suur­pel­to, Kivis­tö, Pasi­la, Kala­sa­ta­ma, Jät­kä­saa­ri (tosin täs­sä lue­tel­lut Hkin koh­teet ovat kan­ta­kau­pun­kiin kuu­lu­vua mut­ta sen ver­ran erot­tu­via että pitää erik­seen mainita)
        Tyl­sät mut­ta toimivat:
        Myyr­mä­ki, Itä­kes­kus, Espoon kes­kus, Malmi
        Ei pys­ty kas­va­maan tai kehittymään:
        Kau­niai­nen, Munk­ki­nie­mi, Käpy­lä, Haaga

  11. Muu­tin Hel­sin­gis­tä Espoo­seen 40v sit­ten. Hel­sin­gis­sä jou­tui käy­mään vii­kot­tain esim. vaa­teos­tos­ten takia. Noin 20v sit­ten tuo muut­tui, Espoo­seen ilmes­tyi osta­rei­ta, jois­ta sai vaat­teet ja kai­ken muun. Hel­sin­gis­sä käyn­ti vähe­ni, ehkä 5 ker­taan vuo­des­sa. Ai niin, Hus Mei­lah­des­sa käy­tiin useam­min. Nyt on verk­ko­kaup­pa syö­nyt osta­ria­siak­kai­ta­kin. Ruo­ka­kin tulee kau­pas­ta kotiin. Kult­tuu­ri, viih­de, urhei­lu­kin ja luen­not tule­vat netis­tä. Jos­kus on käy­ty käve­le­mäs­sä Espaa pit­kin nos­tal­gia­mat­kal­la. En kek­si mil­lään mitään syy­tä enem­pään Hel­sin­gis­sä käy­mi­seen. Aina­kin minun koh­dal­la­ni on käy­nyt näin. Olen­ko joku har­vi­nai­suus. Ehkä mat­kai­lu on teh­nyt minut vaativaisemmaksi.
    Pitäi­si lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa kat­soa tule­vai­suu­teen, mitä vaik­ka­pa lisään­ty­vä etä­työ vai­kut­taa. Hel­sin­gis­sä oli­si var­maan run­saas­ti etätyöpaikkoja.
    Lap­suu­te­ni Kru­nik­ka oli kyl­lä kiva, mut­ta sitä ei enää ole.

  12. Hel­sin­gil­lä pitäi­si olla enem­män kylä­ajat­te­lua. Livet är lokalt.

  13. Espoo­lai­set huu­ta­vat tääl­lä kil­paa, ettei­vät käy Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, ei tar­vit­se ja autol­la lii­an vai­ke­aa. Mitä sit­ten? Asun Puna­vuo­res­sa, enkä käy minä­kään kes­kus­tas­sa kuin osa­puil­leen ker­ran kuussa.

    Kes­kus­ta­kes­kus­te­lu on ihan absur­dia, kun sitä käy­vät pää­asias­sa ihmi­set, jot­ka eivät siel­lä käy. Kaik­ki on kuu­lem­ma pie­les­sä. Kaup­pa­ka­ma­ri yrit­tää par­haan­sa mukaan pitää näi­vet­ty­mis­dis­kurs­sia yllä ja jat­ku­vas­ti on joku yrit­tä­jä Hesa­ris­sa itke­mäs­sä kuin­ka Alek­sil­la ei ole asiak­kai­ta, mut­ta kor­keat vuo­krat on.

    Niin Alek­sil­la ja muu­al­la ydin­kes­kus­tas­sa on tosi­aan­kin yli­voi­mai­ses­ti Suo­men kor­keim­mat vuo­krat, mut­ta myös toi­mi­ti­lo­jen käyt­tö­as­te on kor­kea ver­rat­tu­na muu­hun pkseu­tuun. Miten voi olla mah­dol­lis­ta? Ker­ras­saan kum­mal­li­nen yhtälö.

  14. No, mitä itse olen vii­me vuo­si­na havain­nu, niin eihän Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ole juu­ri mitään muu­ta “elä­mää” kuin ravin­to­loi­den ja pubien aikaan­saa­ma. (Ehkä siel­lä val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­töä käy myös töissä.)

    Erää­nä ilta­na jos­sa­kin kes­kus­tan kup­pi­las­sa pai­kal­la ollut­ta poruk­kaa seu­ra­tes­sa­ni väläh­ti mie­leen: jul­kis­ta lii­ken­net­tä tar­vi­taan iltai­sin pää­osin kul­jet­ta­maan pää­kau­pun­ki­seu­dun nuo­ri­soa kup­pi­loi­hin ja kup­pi­lois­ta takai­sin koteihinsa. 

    Ei kai kukaan jär­ke­vä enää läh­de kes­kus­taan “ostok­sil­le”? Mik­si läh­ti­si? Elo­ku­vat­kin voi kat­soa ostos­kes­kus­ten moder­neis­sa laitoksissa.

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      No, mitä itse olen vii­me vuo­si­na havain­nu, niin eihän Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ole juu­ri mitään muu­ta ”elä­mää” kuin ravin­to­loi­den ja pubien aikaan­saa­ma. (Ehkä siel­lä val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­töä käy myös töissä.)

      Erää­nä ilta­na jos­sa­kin kes­kus­tan kup­pi­las­sa pai­kal­la ollut­ta poruk­kaa seu­ra­tes­sa­ni väläh­ti mie­leen: jul­kis­ta lii­ken­net­tä tar­vi­taan iltai­sin pää­osin kul­jet­ta­maan pää­kau­pun­ki­seu­dun nuo­ri­soa kup­pi­loi­hin ja kup­pi­lois­ta takai­sin koteihinsa. 

      Ei kai kukaan jär­ke­vä enää läh­de kes­kus­taan ”ostok­sil­le”? Mik­si läh­ti­si? Elo­ku­vat­kin voi kat­soa ostos­kes­kus­ten moder­neis­sa laitoksissa.

      Ovat­ko suo­ma­lai­set kaik­ki ruven­neet uusal­kio­lai­sik­si? Pahek­su­vat kau­pun­kie­lä­mää, ravin­to­loi­ta, tans­si­mis­ta, kon­sert­te­ja, myös jouk­ko­lii­ken­net­tä pitää pahek­sua kos­ka se ruok­kii yöelä­mää? Ilmei­ses­ti pahek­su­jat eivät kos­kaan käy päi­vä­sai­kaan kau­pun­gis­sa? Kaik­kien­ko pitää muut­taa Nur­mi­jär­vel­le ja olla kil­tis­ti koto­na vaan?

      1. Ai että oli­sin alkio­lai­nen? Täm­möis­tä kun­ni­aa en pit­kän lin­jan, toki häi­ly­väi­se­nä, perus­de­ma­ri­na ole­kaan kos­kaan saa­nut osakseni.

        Se että istun hel­sin­ki­läi­ses­sä kup­pi­las­sa ja huo­maan, kuin­ka poruk­ka on yleen­sä minua vähin­tään 30–40 vuot­ta nuo­rem­paa, ei ole arvoar­vos­tel­ma vaan pelk­kä huo­mio, havain­to. Ulko­mail­la­han kah­vi­lois­sa ja kup­pi­lois­sa istuu kai­ke­ni­käi­siä, Suo­mes­sa mel­ko taval­la pelk­kää nuorisoa.

        Jos pahek­sui­sin kes­kus­tan kup­pi­loi­ta, pahek­sui­sin itseä­ni­kin, mitä en sen­tään uskal­la tehdä.

        Päin­vas­toin, ikui­se­na kau­pun­ki­lai­se­na kan­na­tan kau­pun­gin raken­ta­mis­ta ja uudis­ta­mis­ta ja “pahek­sun” mili­tant­te­ja ryh­miä jot­ka yrit­tä­vät estää kau­pun­gin muut­tu­mi­sen, talo­jen ja rai­tei­den rakentamisen.

        Kuten käy ilmi tämän viik­koi­ses­ta tors­tai­pa­ki­nas­ta­ni, jon­ka voi lukea tääl­tä.

  15. Soi­nin­vaa­ra tote­aa teks­tis­sään: “Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.”

    Kaup­pa­ka­ma­rit ovat poliit­ti­ses­ti sitou­tu­mat­to­mia ja pyr­ki­vät kaup­pa­ka­ma­ri­lain niil­le mää­rit­te­le­män teh­tä­vän mukai­ses­ti paran­ta­maan yri­tys­ten toi­min­taym­pä­ris­töä — sii­tä riip­pu­mat­ta, min­kä puo­lu­een poliit­ti­seen agen­daan kul­loi­nen­kin asia sat­tuu tai ei satu sopimaan.

    Mitä tulee väit­tee­seen kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta ja auto­jen tilan säi­lyt­tä­mi­ses­tä ennal­laan maan pääl­lä, Soi­nin­vaa­ra joko muis­taa tai on käsit­tä­nyt asian vää­rin. Kaup­pa­ka­ma­ri on joh­don­mu­kai­ses­ti pitä­nyt Hel­sin­gin käve­ly­kes­kus­tan laa­jen­ta­mis­ta kan­na­tet­ta­va­na hank­kee­na sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että samal­la huo­leh­di­taan esi­mer­kik­si tun­ne­lil­la kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta kai­kil­la kulkumuodoilla.

    Tääl­tä voi lukea lisää, myös itse asias­ta: https://helsinki.chamber.fi/kauppakamari-edustaa-yrityspuoluetta/#02828c56

    1. Kaup­pa­ka­ma­ri on joh­don­mu­kai­ses­ti pitä­nyt Hel­sin­gin käve­ly­kes­kus­tan laa­jen­ta­mis­ta kan­na­tet­ta­va­na hank­kee­na sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että samal­la huo­leh­di­taan esi­mer­kik­si tun­ne­lil­la kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta kai­kil­la kulkumuodoilla.

      Kyl­lä teil­tä tai tei­tä edus­ta­val­ta hen­ki­löl­tä tuli kan­nan­ot­to, ettei kes­kus­ta­tun­ne­lin var­jol­la pidä vähen­tä auto­jen käy­tös­sä ole­vaa tilaa maan pääl­lä. Ihmet­teln sitä kovas­ti, kuos­ka tuos­sa vai­hees­sa se oli lisäk­si tek­ti­ses­ti hölmö.

  16. Kuu­le Ode, kyl­lä ne säh­kö­au­tot ovat huo­mat­ta­vas­ti hil­jai­sem­pia kes­kus­ta­no­peuk­sis­sa kuin polt­to­moot­to­ri­au­tot. Bus­seis­ta puhu­mat­ta­kaan. Ja kun­pa työ­ko­neet saa­tai­siin sähköisiksi…

  17. ren­gas­me­lu on alhai­sis­sa nopeuk­sis­sa pie­nem­pi mitä moot­to­rin melu..rengasmelu nousee nopeu­den myö­tä suh­teel­li­ses­ti pal­jon, kun taas moot­to­rin melu ei juurikaan

    mut hul­luu homma..miks pitää tun­kee sin­ne Hesaan
    ja jos tulee ruuh­ka­mak­sut, ja autoi­lu vähe­ni­si, niin sit­ten Vir­heet lait­taa lisää estei­tä suju­val­le autoilulle..sinne..aina pitää olla ruuuh­kaa nin..kun se on ideologia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.