Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si kir­joi­tuk­see­ni Ruuh­ka­mak­sut – voi Juha­na mitä sanoit. Kävim­me asias­ta kom­ment­ti­pals­tal­la lyhyen kes­kus­te­lun. Nos­tan sen tähän omak­si artik­ke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien jou­kos­ta har­va sitä löy­tää. Poliit­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Hel­sin­gin lii­ken­tees­tä var­sin vähän ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua, tuleh­tu­nut­ta huu­te­lua sitä­kin enem­män. Eri­mie­li­syys kuu­luu poli­tiik­kaan, mut­ta tois­ten argu­men­tit pitäi­si sil­ti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tä­vän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sinul­ta. Minä suh­tau­dun avoi­mes­ti tien­käyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on van­kat perus­te­lut. Ja mak­sut kun­tien pää­tök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö on peri­aat­tees­sa jär­ke­vä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jää­vät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perus­te­lu on tie­tys­ti kris­tal­lin­kir­kas. Ruuh­ka­mak­su on mark­ki­naeh­toi­nen tapa allo­koi­da niuk­kaa tilaa. Por­mes­ta­ri­ten­teis­sä olen­kin sano­nut näin: tien­käyt­tö­mak­sun perus­te­lu on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta on erik­seen perus­tel­ta­va, että Hel­sin­gis­sä nii­den voi arvel­la paran­ta­van hyvin­voin­tia. Suh­tau­dun tie­tys­ti avoi­mes­ti ja oli­sin ute­lias näke­mään sel­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sin, jol­la täl­lai­seen tulok­seen päädytään.

Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi.

Tuk­hol­man ja Lon­toon mak­su­ja edel­tä­viin ruuh­kiin ver­rat­tu­na Hel­sin­gin ruuh­kat ovat käsit­tääk­se­ni pie­niä. Liik­ku­mi­sen tavat ovat tääl­lä moni­puo­lis­tu­neet, kii­tos met­ron ja pol­ku­pyö­rä­väy­lien, ja Rai­de-Joke­ri tulee edel­leen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si käyt läpi kaik­kia autoi­lun kiel­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, ja näet ruuh­ka­mak­sut rat­kai­su­na nii­hin. Tien­käytt­tö­mak­su on kui­ten­kin vain ruuh­kau­tu­mi­seen eli niu­kan tilan käyt­töön liit­ty­vä kei­no, kun taas noi­ta mui­ta vai­ku­tuk­sia hoi­de­taan muil­la kei­noin. Sitä pait­si autoi­lun säh­köis­tyes­sä sekä mete­lion­gel­ma että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­on­gel­ma kai­ke­ti poistuvat.

Lisäk­si tule­vai­suu­den ske­naa­riot ovat täyn­nä aja­tuk­sia sii­tä, miten uusil­la älyk­käil­lä rat­kai­suil­la voi­daan mah­dol­lis­taa enem­män liik­ku­mis­ta pie­nem­mäl­lä auto­kan­nal­la. Yksi­tyis­tä autoi­lua taval­la tai toi­sel­la tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, jon­ka van­hus­väes­tö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pereh­tyä tar­kem­min Hel­sin­gin ruuh­kai­suu­teen ja muo­dos­taa itsel­le­ni käsi­tyk­sen sii­tä, onko se ongel­ma ja miten suu­ri. Minus­ta itä-län­si-liik­ku­mi­nen on mitä ilmei­sim­min lii­an hidas­ta kan­ta­kau­pun­gin nie­mel­lä, ja yli­pään­sä nie­mel­le tule­mi­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toi­voim­me maa­na­lai­sia rat­kai­su­ja eli uusia väy­liä – tai edes nii­den sel­vit­tä­mis­tä. Kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on minus­ta jon­kin­lai­nen uhka. Nyt tulee pal­jon rai­de­rat­kai­su­ja, jot­ka vie­vät tilaa, ja sik­si­kään ei minus­ta maa­na­lais­ta väy­lä­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si sul­kea pois.

Tun­ne­lit ovat muu­ten myös osa Hel­sin­kiä suu­rem­man Tuk­hol­man lii­ken­teen (koh­ta­lais­ta) suju­vuut­ta. Ja mah­dol­li­nen mak­sul­li­nen tun­ne­li­ra­ken­ne kai­ke­ti oli­si rat­kai­su­na lähel­lä tiemaksuja.

En tie­ten­kään sul­je kate­go­ri­ses­ti pois tien­käyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta haluai­sin näh­dä kus­tan­nus­hyö­ty­ana­lyy­sin, joka perus­te­lee nii­den hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen kai­ken uuden tie­don valos­sa. Huo­maan myös, että hel­sin­ki­läis­ten paris­sa val­lit­see aika­moi­nen epä­luu­lo sii­tä, että mak­su oli­si uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten hyväksi.

Jos minut vali­taan por­mes­ta­rik­si, ehkä­pä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kii­tos, Juhana
Ruuh­ka­mak­su on tie­tys­ti nimen­sä mukai­ses­ti ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tet­tu sään­te­le­mään rajal­li­sen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naa­li­sem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­sä­kin jonot­ta­mis­ta parem­pi rat­kai­su. Luu­li­si aina­kin kokoo­mus­lais­ten nyt ymmär­tä­vän tämän.

Sanoit, että mui­ta lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja, kuten myr­kyl­li­siä saas­tei­ta ja melua tulee sää­del­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tu­kaam­me todel­li­suu­des­ta ja kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me sää­tää opti­maa­li­sia Pigoun vero­ja sää­te­le­mään melua ja autoi­lun myr­kyl­li­siä saas­tei­ta. Melu­mak­su oli­si var­maan­kin desi­be­li­mää­rä x altis­tu­nei­den mää­rä. Niin­pä mak­su oli­si Man­ner­hei­min­tiel­lä aina­kin tuhat­ker­tai­nen Uuku­nie­men kylän­rait­tiin ver­rat­tu­na. Aika saman­lai­nen oli­si myös mak­su myr­kyl­li­sis­tä saas­teis­ta, Hel­sin­gis­sä sekin tuhat­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Uuku­nie­meen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuh­ka­mak­sua. Ne eroai­si­vat sii­tä vain siten, että mak­su oli­si sama kel­lo­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, melu­mak­su ehkä jopa yöl­lä kor­keam­pi kuin päivällä.

Täs­sä epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sam­me ei var­maan­kaan kan­na­ta sää­tää erik­seen ruuh­ka­mak­sua, melu­mak­sua ja saas­te­mak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuh­ka­mak­sus­ta tämä eroai­si vain sikä­li, ettei se oli­si nol­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la vaan vain olen­nai­ses­ti halvempi.

Säh­kö­au­to­jen hyvä puo­li on lähin­nä sii­nä, ettei­vät ne tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toai­ne­ve­roa. Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa syn­tyy pääs­tö­jä, voi­ma­lai­tos mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta. Melua ne tuot­ta­vat yhtä pal­jon, kos­ka hen­ki­lö­au­to­jen melu on peräi­sin ren­kais­ta ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan hen­ki­lö­au­toil­ta jotain räpä­tin­tä varoit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­ta. Pako­kaa­su­ja niis­tä ei tule, mut­ta nii­den (nasta)renkaat jau­ha­vat asfal­tis­ta myr­kyl­lis­tä pölyä sii­nä, mis­sä ben­sa-auto­jen­kin ren­kaat. Pako­jen puut­teen vuok­si säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­nen ruuh­ka­mak­su voi­si siis  olla vähän alempi.

Toi­vot­ta­vas­ti tutus­tut Kes­kus­ta­tun­ne­li-suun­ni­tel­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Voi tun­nus­taa, että olen sii­nä mie­les­sä huo­no vih­reä, että suh­tau­duin sii­hen alun perin avoi­men myön­tei­ses­ti. Ajat­te­lin, että se voi­si olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luu­lin, että sen avul­la voi­tai­siin toi­saal­ta rai­va­ta kes­kus­tas­ta tilaa jalan­kul­ki­joil­le ja toi­saal­ta tur­va­ta kes­kus­tan kaup­pa­liik­kei­den saa­vu­tet­ta­vuus autoil­la ja että se voi­tai­siin rahoit­taa autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kol­me ker­taa enna­koi­tua kal­liim­mak­si min­kä lisäk­si alan asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan ala­kant­tiin. Jot­ta tämä saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la, tun­ne­lin käy­tön pitäi­si mak­saa kuusi euroa suun­taan­sa. Niin­kään ei saa­tai­si rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­te­li­si tun­ne­lin tyh­jäk­si. Mak­su pitäi­si periä maan pääl­tä, mut­ta edus­ta­ma­si puo­lue ei sel­lai­sia mak­su­ja hyväk­sy. (Tie­dät­hän Leif Johan­se­nin esi­mer­kin sii­tä, mik­si vuo­non ylit­tä­vää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas peri­sim­me nuo mak­sut myös maan pääl­tä, lii­ken­ne vähe­ni­si niin pal­jon, ettei tun­ne­lia enää tar­vit­tai­si. Täs­tä on vai­kea saa­da järkevää.

Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Hel­sin­gin lii­ken­ne ei ole lain­kaan niin ruuh­kau­tu­nut kuin Tuk­hol­man lii­ken­ne – vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on näi­tä tun­ne­lei­ta. Van­ha totuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on, ettei­vät ruuh­kat pois­tu väy­liä raken­ta­mal­la – siis suu­ris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kui­ten­kin, että täs­sä vai­hees­sa rele­vant­ti vai­he asias­sa on mah­dol­li­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puo­les­ta tai vas­taan ‑kes­kus­te­lu kun­nis­sa muut­tuu rele­van­tik­si, kun tie­de­tään, syn­tyy­kö asias­ta lain­sää­dän­tö ja mil­lai­nen se kaik­ki­ne yksi­tyis­koh­ti­neen on. Talous­va­lio­kun­ta ja lii­ken­ne­va­lio­kun­ta pääs­se­vät arvioi­maan asiaa.

Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?

Kun kes­kus­ta­tun­ne­li on täl­tä erää kuo­pat­tu, rat­kais­ta­vak­si jää, mitä teh­dä Jät­kä­saa­ren sata­ma­lii­ken­teel­le. Nämä aja­tuk­set ovat yksi­no­maa omia­ni ja voi­vat muut­tua, jos joku pys­tyy argu­men­toi­maan uskot­ta­vas­ti toi­sen­lai­sel­le lähes­ty­mis­ta­van puolesta.

Minä en oli­si siir­tä­mäs­sä mat­kus­ta­ja­sa­ta­maa Vuo­saa­reen. Sekin oli­si hyvin kal­lis ope­raa­tio, ja rahaan­han kes­kus­ta­tun­ne­li­kin kaa­tui. Sen sijaan voi­si aja­tel­la, että rek­ko­ja ja osit­tain hen­ki­lö­au­to­ja­kin kul­je­tet­tai­siin nykyis­tä enem­män roro-aluk­sil­la Muu­gas­ta Vuo­saa­reen. Tämä reit­ti sopii hyvin hen­ki­lö­au­toil­le, joi­den mää­rän­pää on muu­al­la kuin Helsingissä.

Roro-aluk­set eivät tar­vit­se suur­ta sata­maa vaan lähin­nä lai­tu­rin. Sel­lai­nen voi olla myös Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la, esi­mer­kik­si Inkoon enti­ses­sä hii­li­sa­ta­mas­sa, jon­ne voi­si län­si­suo­ma­lai­sia var­ten ajaa ehkä vuo­ron päi­väs­sä noin aluk­si. Tämä mer­kit­si­si pie­nem­piä tulo­ja Hel­sin­gin sata­mal­le, mut­ta kau­pun­ki­kon­ser­ni voi­si sii­nä voit­taa, kun ote­taan huo­mioon, kuin­ka kal­liik­si kau­pun­gil­le tule­vat rek­ka- ja olut­kul­je­tus­ten vaa­ti­mat lii­ken­ne­rat­kai­sut Jät­kä­saa­res­sa. Toki Hel­sin­gin sata­ma voi myös ostaa Inkoon hiilisataman.

Lai­vayh­tiöt valit­ta­vat, että niil­le oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta eriyt­tää rah­ti- ja hen­ki­lö­lii­ken­ne toi­sis­taan. Näin var­maan on, jos kat­soo vain lai­vayh­tiöi­den talout­ta, mut­ta jos ottaa huo­mioon lii­ken­teen ulkoi­set kus­tan­nuk­set, opti­mi voi­kin olla toisenlainen.

Kun ottaa huo­mioon, miten val­ta­via inves­toin­te­ja on perus­tel­tu sata­man aiheut­ta­man lii­ken­teen hai­toil­la, voi­daan impli­siit­ti­ses­ti las­kea, että ulkoi­set kus­tan­nuk­set sata­ma­lii­ken­tees­tä ovat suu­ria. Oppi­kir­ja­ta­lous­tie­teen mukaan opti­miin pääs­tään, kun tuo ulkoi­nen kus­tan­nus säly­te­tään lii­ken­teel­le – täs­sä tapauk­ses­sa käte­väs­ti sata­ma­mak­sui­na. Jät­kä­saa­reen tule­val­ta rekal­ta on otet­ta­va sel­väs­ti suu­rem­pi sata­ma­mak­su kuin Vuo­saa­res­ta. Mah­dol­li­nen Inkoon sata­ma tie­tys­ti hin­noit­te­lee lii­ken­teen niin kuin par­haak­si näkee. Sit­ten kat­so­taan, miten mark­ki­na reagoivat.

On ker­ras­saan outoa, ettei sata­ma las­ku­ta autois­ta euroa­kaan. (Tämä tie­to on tul­lut blo­gi­ni kom­men­toi­jal­ta, enkä ole sitä tarkastanut.)

Jo pie­ni koro­tus Jät­kä­saa­reen tule­vil­le rekoil­le siir­si osan lii­ken­tees­tä Vuo­saa­reen. Vähän isom­pi var­maan­kin siir­täi­si enemmän.

Lai­vayh­tiöt tie­tys­ti valit­ta­vat, että ovat teh­neet kalus­to­han­kin­tan­sa nykyi­sen poli­tii­kan mukai­sik­si. Tähän on todet­ta­va, että kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si val­mis­tu­nut aikai­sin­taan 15 vuo­den kulut­tua, jota ennen kalus­to oli­si joka tapauk­ses­sa vaih­tu­nut. Maa­il­mal­la kul­je­te­taan rah­tia ja mat­kus­ta­jia lau­toil­la niin pal­jon, että kalus­toa voi vaih­taa aika pie­nin kustannuksin.

On myös sanot­tu, että laut­ta­lii­ken­teen yllä­pi­tä­mi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­to­mak­si kesä­lo­ma­se­son­gin ulko­puo­lel­la, kun mat­kus­ta­jia on Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­lä lii­an vähän yllä­pi­tä­mään nykyis­tä vuo­ro­ti­heyt­tä. Oikea rat­kai­su on ajaa vähem­män vuo­ro­ja hil­jai­si­na aikoi­na. Ilmas­to kiittää.

= = = =

Vaik­ka kes­kus­ta­tun­ne­li on kuo­pat­tu, ei se tar­koi­ta, ettei kau­pun­gis­sa sai­si olla mitään tun­ne­lei­ta. Yhte­nä vaih­toeh­to­na tut­ki­taan ymmär­tääk­se­ni myös tun­ne­lia Jät­kä­saa­res­ta Län­si­väy­läl­le. Sitä on tut­kit­tu ennen­kin. Kal­lis, eikä toi­mi kovin hyvin, mut­ta var­maan­kin sekin nyt selvitetään.

Miksi työpaikat vähenevät keskustasta?

[Lisäys 3.10.2019. Tämä kir­joi­tus perus­tui por­mes­ta­ri Vapaa­vuo­ren blo­gi­kir­joi­tuk­seen, jos­sa sanot­tii työ­paik­ko­jen vähen­ty­neen Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa 15 000:lla. Mik­ko Säre­lä sel­vit­ti, ettei tie­to pidä paik­kaan­sa. Vapaa­vuo­ren käyt­tä­mäs­sä tilas­tos­sa on Mei­lah­den sai­raa­la sijoi­tet­tu vuon­na 2000 vir­heel­li­ses­ti kes­kus­taan. Säre­län blo­gi­kir­joi­tus kan­nat­taa lukea. Vaik­ka työ­paik­ko­jen mää­rä kes­kus­tas­sa ei ole vähen­ty­nyt, ei se myös­kään ole lisään­ty­nyt, joten Vapaa­vuo­ren huo­li on aiheel­li­nen, sil­lä onhan kes­kus­ta lii­ken­teel­li­ses­ti paras paik­ka työ­pai­koil­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kun mit­ta­ri­na käy­te­tään, kuin­ka mon­ta ihmis­tä päsee töi­hin jouk­ko­lii­ken­teel­lä vaik­ka­pa 40 minuutissa.]

Por­mes­ta­ri Jan Vapaa­vuo­ren yksi perus­te­lu kes­kus­ta­tun­ne­lil­le on, että Hel­sin­gin kes­kus­ta näi­vet­tyy ilman tun­ne­lia. Osoi­tuk­se­na täs­tä on työ­paik­ko­jen mää­rän vähe­ne­mi­nen kes­kus­tas­sa 15 000:lla samal­la, kun Tuk­hol­man kes­kus­ta imee toi­mis­to­ja puoleensa.

Vapaa­vuo­ren aja­tus­kul­ku menee ilmei­ses­ti niin, että vaik­ka 90 pro­sent­tia tulee­kin kes­kus­taan töi­hin jouk­ko­lii­ken­teel­lä, fil­la­ril­la tai kävel­len, avain­hen­ki­löt halua­vat tul­la autol­la ja kun eivät autol­la pää­se, vie­vät toi­mis­ton jon­ne­kin pel­lol­le Kehä III:n varrelle.

Väi­tän, että Vapaa­vuo­ren tilan­near­vio on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rä. Työ­paik­ko­jen vähe­ne­mi­nen kes­kus­tas­ta ei joh­du ruuh­kis­ta. Jos joh­tui­si, Tuk­hol­man kes­kus­ta oli­si uha­na­lai­sem­pi. Tilas­to­jen mukaan Tuk­hol­man lii­ken­ne on ruuh­kai­sem­paa kuin Hel­sin­gin. Vuo­den 2018 ver­tai­lu löy­tyy täs­tä. Jopa ruuh­ka­mak­su­jen jäl­keen­kin Tuk­hol­man lii­ken­ne on olen­nai­ses­ti tak­kui­sem­paa kuin Helsingin.

Työs­sä­käy­mis­tä autol­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa eivät rajoi­ta ruuh­kat vaan pysä­köin­ti­pai­kat. Se taas on peräi­sin edel­li­ses­tä suu­res­ta lii­ken­ne­po­liit­ti­ses­ta pää­tök­ses­tä 50 vuot­ta sit­ten, jon­ka kokoo­mus hävi­si sen­kin. Kokoo­mus ajoi sil­loin Smith-Pol­vi­sen ‑lii­ken­ne­suun­ni­tel­man nimel­lä kul­ke­vaa suun­ni­tel­maa. Kir­joi­tan tätä Kruu­nun­haas­sa talos­sa, joka oli­si puret­tu Lii­san­ka­tua kul­ke­van neli­kais­tai­sen moot­to­ri­tien tiel­tä. Tähän suun­ni­tel­maan voi tutus­tua Wiki­pe­dias­sa tämän lin­kin kaut­ta. Tätä älyn­vä­läys­tään kokoo­mus­lai­set eivät eri­tyi­sen mie­lel­lään muistele.

Kau­pun­gin­val­tuus­to lin­ja­si, ettei se halua tuol­lais­ta kehi­tys­tä. Kun tie­tul­le­ja ei ollut käy­tet­tä­vis­sä, pää­tet­tiin hil­li­tä ruuh­kia rajoit­ta­mal­la pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rää. Tuo poli­tiik­ka on edel­leen voi­mis­saan. Samal­la, kun asuin­ta­lo­ja vel­voi­te­taan raken­ta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja, vaik­ka yhdel­lä­kään asuk­kaal­la ei oli­si edes ajo­kort­tia, toi­mis­to­ta­lo­ja kiel­le­tään raken­ta­mas­ta nii­tä sal­lit­tua enem­pää. Sinän­sä pysä­köin­nin rajoit­ta­mi­nen on huo­no tapa vähen­tää ruuh­kia. Tie­tul­lit osui­si­vat koh­tee­seen paremmin.

Työs­sä­käyn­tiä kes­kus­tas­sa ei elvy­tet­täi­si kui­ten­kaan sal­li­mal­la suu­rem­pi mää­rä pysä­köin­ti­paik­ko­ja, sil­lä ei niis­tä­kään ole puu­tet­ta. Kau­pal­li­sil­la toi­mi­joil­la on yli­tar­jon­taa auto­pai­kois­ta. Ne ovat ehkä vähän kal­lii­ta, mut­ta kui­ten­kin hal­vem­pia kuin oli­si­vat pysä­köin­ti­pai­kat oman ton­tin alla.

Kes­kus­tan veto­voi­mas­sa työ­paik­ko­jen suh­teen ei ole valit­ta­mis­ta. Kaik­ki kel­vol­li­set toi­mis­tot vie­dään käsis­tä. Kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, joten työ­paik­ko­ja tuli­si heti lisää, kun nii­den raken­ta­mi­nen vain sallittaisiin.

Hel­sin­gis­sä tär­kein kau­pun­ki­suun­nit­te­lun joh­to­lan­ka on kysy­mys sii­tä, mil­tä Hel­sin­gin kes­kus­ta näyt­tää pur­je­ve­nees­tä kat­sot­tu­na. Silue­tin var­je­le­mi­sek­si kes­kus­tan alu­eel­la on kiel­let­ty raken­ta­mas­ta ylös­päin. Tämä ei ole vih­rei­den kek­sin­töä. Me olem­me kan­nat­ta­neet ylös­päin raken­ta­mis­ta. Ruo­ho­lah­des­sa, Jät­kä­saa­res­sa, Kala­sa­ta­mas­sa ja Pasi­las­sa se kyl­lä sal­li­taan. Niin­pä työ­paik­ko­ja pako­te­taan nii­hin. Juu­ri kaa­voi­tim­me kasin rati­kan enti­sel­le päät­tä­ril­le Ruo­ho­lah­des­sa 1 500 työpaikkaa.

Ilman tätä peri­aa­tet­ta Kam­pin kaup­pa­kes­kuk­sen pääl­lä esi­mer­kik­si oli­si pari­kym­men­tä ker­ros­ta toi­mis­to­ti­laa ja sen pääl­lä muu­ta­ma ker­ros luk­susa­sun­to­ja. Jos halu­taan kes­kus­taan lisää työ­paik­ko­ja, pitää sal­lia nii­den raken­ta­mi­nen. Ei se sen moni­mut­kai­sem­paa ole.

Kovin tiuk­ka raken­nus­suo­je­lu autioit­taa myös kes­kus­taa. Muu­al­la kes­ki­ty­tään raken­nuk­sen jul­ki­si­vun suo­je­luun, mut­ta Hel­sin­gis­sä halu­taan suo­jel­la myös väli­sei­nät raken­nus­ten sisäl­lä. Yri­tyk­set eivät halua 50-luvun kop­pi­kont­to­rei­hin, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka hyväl­tä pai­kal­la. Pos­ti­ta­loa parem­paa paik­kaa tus­kin löy­tää, mut­ta sin­ne­kin on ollut vai­kea löy­tää vuokralaista.

Aika pal­jon toi­mis­to­ja on muu­tet­tu hotel­leik­si. En osaa tätä sur­ra, vaik­ka toi­mis­to­ti­laa sii­nä menetetäänkin.

Yhdel­tä kan­nal­ta auton vas­tus­ta­mi­nen on todel­la vähen­tä­nyt työ­paik­ko­ja kes­kus­tas­ta. Kun ilma ei ole enää epä­ter­veel­lis­tä hen­git­tää, kes­kus­tas­ta on tul­lut vuo­si vuo­del­ta halu­tum­pi paik­ka asua. Asuk­kaat mak­sa­vat kor­keam­paa neliö­vuo­kraa kuin toi­mis­tot, vaik­ka asu­mi­nen on pal­jon autoin­ten­sii­vi­sem­pää kuin työ­pai­kat – eri­tyi­ses­ti, kun auto­pai­kat on pak­ko lait­taa, jos toi­mis­to muu­te­taan asun­noik­si. Tätä älyt­tö­myyt­tä voi käy­dä kat­so­mas­sa enti­sen kirk­ko­hal­li­tuk­sen talon edes­sä Kata­ja­no­kal­la. Siel­lä auto­pai­kan hin­nak­si tulee pal­jon yli 100 000 €.

Vaik­ka toi­mi­ti­lat ovat hyvin kysyt­ty­jä kes­kus­tas­sa, Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la ne eivät sitä ole. Syy­nä on se, että jouk­ko­lii­ken­ne syöt­tää kai­ken lii­ken­teen aivan ydin­kes­kus­taan. Tätä yri­tet­tiin kor­ja­ta lin­jaa­mal­la ysin ratik­ka Meri­ka­dul­le, mut­ta asuk­kaat ja kokoo­mus torp­pa­si­vat tämän, kos­ka pelät­tiin rati­kan vie­vän kadun­var­si­paik­ko­ja autoilta.

Tyh­jiä­kin toi­mis­to­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on ja todel­la pal­jon. Nii­tä on eri­tyi­ses­ti Espoos­sa. Ei se siis aina­kaan sii­tä joh­du, että autoi­li­joi­ta oli­si kur­muu­tet­tu. Pikem­min­kin sii­tä, että nii­hin pää­see vain autolla.

[Lisäys 29.9.2019. Mik­ko Säre­lä soit­ti ja sanoi, että väi­te 15 000 työ­pai­kan vähen­ty­mi­ses­tä kes­kus­tas­ta sat­taa olla tilas­to­vir­he. Kau­pun­gin kak­si tie­to­kan­taa anta­vat asias­ta ris­ti­rii­tai­sen kuvan. Asia sel­vin­nee alkuviikosta.]

 

Markkinaliberaali liikennepolitiikka (1) Rekkojen tuottama haitta kantakaupungissa

Olen kir­joit­ta­nut, että maa­il­mas­ta tuli­si parem­pi, jos poli­tii­kak­si otet­tai­siin vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi. Yri­tän muu­ta­man kir­joi­tuk­sen voi­min hah­mo­tel­la sitä, mitä se mer­kit­si­si kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Pon­ti­men tähän antoi tie­tys­ti kes­kus­ta­tun­ne­li­sel­vi­tys ja Juha­na Var­tiai­sen esit­tä­mä vaa­ti­mus talou­del­lis­ten las­kel­mien odottamisesta.

Kes­kus­ta­tun­ne­lia on perus­tel­tu voit­to­puo­li­ses­ti sil­lä, että se vapaut­tai­si kan­ta­kau­pun­gin sata­mas­ta vyö­ry­vien rek­ka-auto­jen pii­nal­ta. Vaih­toeh­dok­si on esi­tet­ty, että rekat voi­tai­siin ohja­ta Vuo­saa­reen. Sitä var­ten­han sin­ne raken­net­tiin sata­ma. Sata­ma ja varus­ta­mot esit­tä­vät, ettei se käy, kos­ka on hal­vem­paa kul­jet­taa rekat ja mat­kus­ta­jat samas­sa lai­vas­sa ja mat­kus­ta­jat halua­vat kes­kus­taan eivät­kä Vuosaareen.

Pitäi­si tie­tys­ti sel­vit­tää kuin­ka pal­jon hal­vem­paa, jos toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on 1,4 mil­jar­din euron menoerä.

Mark­ki­na­li­be­raa­li rat­kai­su tähän on sisäis­tää ulkoi­nen kus­tan­nus osak­si rekoil­ta perit­tä­vää sata­ma­mak­sua ja antaa jokai­sen osa­puo­len päät­tää omal­ta osal­taan, mitä sit­ten tekee. Ulkois­vai­ku­tus­ten hin­noit­te­lu on olen­nai­nen osa mark­ki­na­li­be­raa­lia rat­kai­sua. Kau­pun­ki­lii­ken­ne on lähes pelk­kää ulkoisvaikutusta

Pal­jon­ko hait­taa kan­ta­kau­pun­kiin saa­pu­vas­ta rekas­ta on? Läh­de­tään liik­keel­le vähim­mäis­hai­tas­ta, joka rekois­ta on aiheu­dut­ta­va, että tun­ne­lin raken­ta­mi­nen niil­le kan­nat­ta­vaa. Teh­dyn sel­vi­tyk­sen mukaan rekoil­ta ei voi periä käyt­tö­mak­sua tun­ne­lis­ta, kos­ka muu­ten ne ajai­si­vat katu­ver­kos­sa. Rek­ka ei siis tämän sel­vi­tyk­sen mukaan huödy tun­ne­lis­ta euron ver­taa, joten perus­te­lut on löy­dyt­tä­vä muil­le aiheu­tu­vas­ta haitasta.

Esi­tän seu­raa­vas­sa kar­kean las­kel­man, joka ei ole siis tark­ka, mut­ta esit­tää aja­tus­ta­van ja suuruusluokan.

Ole­tan, että rek­ka­lii­ken­teen osuus tun­ne­lin kus­tan­nuk­sis­ta on puo­let, 700 M€. Rek­ko­jen kus­tan­nuk­sik­si las­ken sata­mien yhtey­det koko­naan (550 M€) ja kol­mas­osa itse tun­ne­lin kus­tan­nuk­ses­ta. Kun tämä muu­te­taan vuo­tui­sik­si pää­oma­kus­tan­nuk­sik­si ja lisä­tään sii­hen puo­let käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­ta, pääs­tään 50 mil­joo­naan euroon vuo­des­sa. Näin pal­jon hait­taa kan­ta­kau­pun­gin läpi jyrää­väs­tä rek­ka­lii­ken­tees­tä on siis olta­va, jot­ta sen tor­ju­mi­sek­si kan­nat­tai­si raken­taa noin kal­lis tun­ne­li. Kun tun­ne­lin puol­ta­jat väit­tä­vät hait­taa näin suu­rek­si, mik­si emme uskoi­si heitä?

Rek­ko­ja saa­puu ja läh­tee kai noin 300 000 vuo­des­sa. (Tämä luku on muis­tin­va­rai­nen). Yhtä rek­kaa koh­den hait­ta on siis 170 €.

Libe­raa­lin mark­ki­na­ta­lous­teo­rian mukaan tuo hait­ta pitäi­si las­kut­taa rekoil­ta. Se käy todel­la hel­pos­ti sata­ma­mak­suil­la. Las­ku­tet­ta­koon Jät­kä­saa­reen, Ete­lä­sa­ta­maan ja Kata­ja­no­kal­le tule­via lai­vo­ja 170 euroa enem­män kyy­dis­sä ole­vis­ta rekois­ta. Vuo­saa­res­sa tätä hait­ta­mak­sua ei oli­si. Tuo­ta mak­sua pitäi­si alkaa kerä­tä heti, kos­ka hait­ta on ole­mas­sa jo nyt.

Olen täs­sä lait­ta­nut sata­mien osuu­den koko­naan rek­ko­jen piik­kiin. Jos osa pan­naan lai­vo­jen tuo­mien hen­ki­lö­au­to­jen piik­kiin, rek­ko­jen osuus tie­tys­ti laskisi.

Sit­ten näh­dään, mitä tapah­tuu. Jos ne kil­tis­ti mak­sa­vat, kes­kus­ta­tun­ne­lin raken­ta­mi­sen rahoi­tuk­ses­ta puo­let on ole­mas­sa. Jos eivät mak­sa vaan lii­ken­ne siir­tyy Vuo­saa­reen, perus­teet tun­ne­lil­ta ovat men­neet saman tien.

Minä todel­la­kaan en tie­dä, mitä tapah­tui­si, mut­ta antai­sin rahan ratkaista.

= = =

Lisäys 15.9.2019 klo 17:40:

Unoh­din mai­ni­ta, että mini­maa­li­nen askel tähän suun­taan on otet­tu. Rekan sata­ma­mak­su on Vuo­saa­res­sa 10 € hal­vem­pi kuin kes­kus­tan sata­mis­sa. Lisk­si kes­kus­tan sata­mis­sa peri­tään ruuh­ka-aikaan saa­pu­vil­ta 15 € hait­ta­mak­sua. Täs­tä on vie­lä mat­kaa 170 euroon.