Avainsana: Keskustatunneli

Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juhana Var­ti­ainen vas­tasi kir­joituk­seeni Ruuhka­mak­sut – voi Juhana mitä sanoit. Kävimme asi­as­ta kom­ment­ti­pal­stal­la lyhyen keskustelun. Nos­tan sen tähän omak­si artikke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien joukos­ta har­va sitä löytää. Poli­it­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Helsin­gin liiken­teestä varsin vähän ana­lyyt­tista keskustelua, tule­htunut­ta huutelua sitäkin enem­män. Erim­ielisyys kuu­luu poli­ti­ikkaan, mut­ta tois­t­en argu­men­tit pitäisi silti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tävän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sin­ul­ta. Minä suh­taudun avoimesti tienkäyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on vankat peruste­lut. Ja mak­sut kun­tien päätök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­säädän­tö on peri­aat­teessa järkevä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jäävät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perustelu on tietysti kristallinkirkas. Ruuhka­mak­su on markki­nae­htoinen tapa allokoi­da niukkaa tilaa. Pormes­tari­ten­teis­sä olenkin sanonut näin: tienkäyt­tö­mak­sun perustelu on ymmär­ret­tävä, mut­ta on erik­seen perustelta­va, että Helsingis­sä niiden voi arvel­la paran­ta­van hyv­in­voin­tia. Suh­taudun tietysti avoimesti ja olisin utelias näkemään sel­l­aisen kus­tan­nus-hyöty­ana­lyysin, jol­la täl­laiseen tulok­seen päädytään.

Suurem­mis­sa kaupungeis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tukhol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­tyväisiä ja molem­mis­sa kaupungeis­sa asuneena voin vaku­ut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tuneet miellyttävämmiksi.

Tukhol­man ja Lon­toon mak­su­ja edeltävi­in ruuhki­in ver­rat­tuna Helsin­gin ruuhkat ovat käsit­tääk­seni pieniä. Liikku­misen tavat ovat tääl­lä monipuolis­tuneet, kiitos metron ja polkupyöräväylien, ja Raide-Jok­eri tulee edelleen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joituk­ses­sasi käyt läpi kaikkia autoilun kiel­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia, ja näet ruuhka­mak­sut ratkaisuna niihin. Tienkäytt­tö­mak­su on kuitenkin vain ruuhkau­tu­miseen eli niukan tilan käyt­töön liit­tyvä keino, kun taas noi­ta mui­ta vaiku­tuk­sia hoide­taan muil­la keinoin. Sitä pait­si autoilun sähköistyessä sekä mete­lion­gel­ma että hiilid­iok­sidipäästöon­gel­ma kaiketi poistuvat.

Lisäk­si tule­vaisu­u­den ske­naar­i­ot ovat täyn­nä ajatuk­sia siitä, miten uusil­la älykkäil­lä ratkaisuil­la voidaan mah­dol­lis­taa enem­män liikku­mista pienem­mäl­lä autokan­nal­la. Yksi­ty­istä autoilua taval­la tai toisel­la tarvi­taan kaupungis­sa, jon­ka van­husväestö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pere­htyä tarkem­min Helsin­gin ruuhkaisu­u­teen ja muo­dostaa itsel­leni käsi­tyk­sen siitä, onko se ongel­ma ja miten suuri. Minus­ta itä-län­si-liikku­mi­nen on mitä ilmeisim­min liian hidas­ta kan­takaupun­gin niemel­lä, ja ylipään­sä niemelle tulem­i­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toivoimme maanalaisia ratkaisu­ja eli uusia väyliä – tai edes niiden selvit­tämistä. Keskus­tan näivet­tymi­nen on minus­ta jonkin­lainen uhka. Nyt tulee paljon raider­atkaisu­ja, jot­ka vievät tilaa, ja sik­sikään ei minus­ta maanalaista väylärak­en­tamista pitäisi sulkea pois.

Tun­nelit ovat muuten myös osa Helsinkiä suurem­man Tukhol­man liiken­teen (kohta­laista) suju­vu­ut­ta. Ja mah­dolli­nen mak­sulli­nen tun­neli­rakenne kaiketi olisi ratkaisuna lähel­lä tiemaksuja.

En tietenkään sul­je kat­e­goris­es­ti pois tienkäyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta halu­aisin nähdä kus­tan­nushyöty­ana­lyysin, joka perustelee niiden hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­sen kaiken uuden tiedon val­os­sa. Huo­maan myös, että helsinkiläis­ten paris­sa val­lit­see aikamoinen epälu­u­lo siitä, että mak­su olisi uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tämään helsinkiläis­ten hyväksi.

Jos min­ut val­i­taan pormes­tarik­si, ehkäpä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kiitos, Juhana
Ruuhka­mak­su on tietysti nimen­sä mukaises­ti ensisi­jais­es­ti tarkoitet­tu sään­telemään rajal­lisen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naalisem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­säkin jonot­tamista parem­pi ratkaisu. Luulisi ainakin kokoomus­lais­ten nyt ymmärtävän tämän.

Sanoit, että mui­ta liiken­teen ulkoisia hait­to­ja, kuten myrkyl­lisiä saastei­ta ja melua tulee säädel­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tukaamme todel­lisu­ud­es­ta ja kuvitelka­amme, että voisimme säätää opti­maal­isia Pigoun vero­ja säätelemään melua ja autoilun myrkyl­lisiä saastei­ta. Melumak­su olisi var­maankin desi­be­limäärä x altistunei­den määrä. Niin­pä mak­su olisi Man­ner­heim­intiel­lä ainakin tuhatk­er­tainen Uuku­niemen kylän­rait­ti­in ver­rat­tuna. Aika saman­lainen olisi myös mak­su myrkyl­li­sistä saasteista, Helsingis­sä sekin tuhatk­er­tainen ver­rat­tuna Uuku­niemeen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuhka­mak­sua. Ne eroaisi­vat siitä vain siten, että mak­su olisi sama kel­lon­a­jas­ta riip­pumat­ta, melumak­su ehkä jopa yöl­lä korkeampi kuin päivällä.

Tässä epätäy­del­lisessä maail­mas­samme ei var­maankaan kan­na­ta säätää erik­seen ruuhka­mak­sua, melumak­sua ja saastemak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuhka­mak­sus­ta tämä eroaisi vain sikäli, ettei se olisi nol­la ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la vaan vain olen­nais­es­ti halvempi.

Sähköau­to­jen hyvä puoli on lähin­nä siinä, etteivät ne tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöjä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toain­everoa. Jos sähkön tuotan­nos­sa syn­tyy päästöjä, voimalaitos mak­saa päästöoikeuk­sista. Melua ne tuot­ta­vat yhtä paljon, kos­ka henkilöau­to­jen melu on peräisin renkaista ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan henkilöau­toil­ta jotain räpät­in­tä varoit­ta­maan jalankulk­i­joi­ta. Pakokaa­su­ja niistä ei tule, mut­ta niiden (nasta)renkaat jauha­vat asfaltista myrkyl­listä pölyä siinä, mis­sä ben­sa-auto­jenkin renkaat. Pako­jen puut­teen vuok­si sähköau­to­jen mah­dolli­nen ruuhka­mak­su voisi siis  olla vähän alempi.

Toiv­ot­tavasti tutus­tut Keskus­tatun­neli-suun­nitel­maan ennakkolu­u­lot­tomasti. Voi tun­nus­taa, että olen siinä mielessä huono vihreä, että suh­tauduin siihen alun perin avoimen myön­teis­es­ti. Ajat­telin, että se voisi olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luulin, että sen avul­la voitaisi­in toisaal­ta rai­va­ta keskus­tas­ta tilaa jalankulk­i­joille ja toisaal­ta tur­va­ta keskus­tan kaup­pali­ikkei­den saavutet­tavu­us autoil­la ja että se voitaisi­in rahoit­taa autoil­i­joil­ta perit­tävil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kolme ker­taa ennakoitua kalli­im­mak­si minkä lisäk­si alan asiantun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan alakant­ti­in. Jot­ta tämä saataisi­in rahoite­tuk­si autoil­i­joil­ta perit­tävil­lä mak­suil­la, tun­nelin käytön pitäisi mak­saa kuusi euroa suun­taansa. Niinkään ei saataisi rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­telisi tun­nelin tyhjäk­si. Mak­su pitäisi per­iä maan päältä, mut­ta edus­ta­masi puolue ei sel­l­aisia mak­su­ja hyväksy. (Tiedäthän Leif Johans­enin esimerkin siitä, mik­si vuonon ylit­tävää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas perisimme nuo mak­sut myös maan päältä, liikenne vähenisi niin paljon, ettei tun­nelia enää tarvit­taisi. Tästä on vaikea saa­da järkevää.

Lop­ullis­es­ti min­ut sai vas­tus­ta­maan tun­nelia Helsin­gin kaup­paka­mari, tuo Helsin­gin kokoomuk­sen soti­laalli­nen siipi, joka ker­toi, ettei tun­nelin perus­teel­la voi ottaa autoil­i­joil­ta maan päältä pois neliömetriäkään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Helsin­gin liikenne ei ole lainkaan niin ruuhkau­tunut kuin Tukhol­man liikenne – vaik­ka Tukhol­mas­sa on näitä tun­nelei­ta. Van­ha totu­us kaupunkisu­un­nit­telus­sa on, etteivät ruuhkat pois­tu väyliä rak­en­ta­mal­la – siis suuris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kuitenkin, että tässä vai­heessa rel­e­vant­ti vai­he asi­as­sa on mah­dolli­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puoles­ta tai vas­taan ‑keskustelu kun­nis­sa muut­tuu rel­e­van­tik­si, kun tiede­tään, syn­tyykö asi­as­ta lain­säädän­tö ja mil­lainen se kaikkine yksi­tyisko­hti­neen on. Talous­valiokun­ta ja liiken­nevaliokun­ta pääs­sevät arvioimaan asiaa.

Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?

Kun keskus­tatun­neli on tältä erää kuopat­tu, ratkaistavak­si jää, mitä tehdä Jätkäsaaren sata­mali­iken­teelle. Nämä ajatuk­set ovat yksi­no­maa omi­ani ja voivat muut­tua, jos joku pystyy argu­men­toimaan uskot­tavasti toisen­laiselle läh­estymis­ta­van puolesta.

Minä en olisi siirtämässä matkus­ta­jasa­ta­maa Vuosaa­reen. Sekin olisi hyvin kallis oper­aa­tio, ja rahaan­han keskus­tatun­nelikin kaa­tui. Sen sijaan voisi ajatel­la, että rekko­ja ja osit­tain henkilöau­to­jakin kul­jetet­taisi­in nyky­istä enem­män roro-aluk­sil­la Muu­gas­ta Vuosaa­reen. Tämä reit­ti sopii hyvin henkilöau­toille, joiden määrän­pää on muual­la kuin Helsingissä.

Roro-aluk­set eivät tarvitse suur­ta sata­maa vaan lähin­nä lai­turin. Sel­l­ainen voi olla myös Helsin­gin ulkop­uolel­la, esimerkik­si Inkoon entisessä hiil­isa­ta­mas­sa, jonne voisi län­sisuo­ma­laisia varten ajaa ehkä vuoron päivässä noin aluk­si. Tämä merk­it­sisi pienem­piä tulo­ja Helsin­gin sata­malle, mut­ta kaupunkikon­serni voisi siinä voit­taa, kun ote­taan huomioon, kuin­ka kalli­ik­si kaupungille tule­vat rek­ka- ja olutkul­je­tusten vaa­ti­mat liiken­ner­atkaisut Jätkäsaa­res­sa. Toki Helsin­gin sata­ma voi myös ostaa Inkoon hiilisataman.

Laivay­htiöt valit­ta­vat, että niille olisi epä­taloudel­lista eriyt­tää rahti- ja henkilöli­ikenne toi­sis­taan. Näin var­maan on, jos kat­soo vain laivay­htiöi­den talout­ta, mut­ta jos ottaa huomioon liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set, opti­mi voikin olla toisenlainen.

Kun ottaa huomioon, miten val­tavia investoin­te­ja on perustel­tu sata­man aiheut­ta­man liiken­teen haitoil­la, voidaan implisi­it­tis­es­ti laskea, että ulkoiset kus­tan­nuk­set sata­mali­iken­teestä ovat suuria. Oppikir­jat­alousti­eteen mukaan opti­mi­in päästään, kun tuo ulkoinen kus­tan­nus sälytetään liiken­teelle – tässä tapauk­ses­sa kätevästi sata­ma­mak­suina. Jätkäsaa­reen tule­val­ta rekalta on otet­ta­va selvästi suurem­pi sata­ma­mak­su kuin Vuosaares­ta. Mah­dolli­nen Inkoon sata­ma tietysti hin­noit­telee liiken­teen niin kuin parhaak­si näkee. Sit­ten kat­so­taan, miten markki­na reagoivat.

On ker­ras­saan outoa, ettei sata­ma lasku­ta autoista euroakaan. (Tämä tieto on tul­lut blogi­ni kom­men­toi­jal­ta, enkä ole sitä tarkastanut.)

Jo pieni koro­tus Jätkäsaa­reen tuleville rekoille siir­si osan liiken­teestä Vuosaa­reen. Vähän isom­pi var­maankin siirtäisi enemmän.

Laivay­htiöt tietysti valit­ta­vat, että ovat tehneet kalus­to­hank­in­tansa nykyisen poli­ti­ikan mukaisik­si. Tähän on todet­ta­va, että keskus­tatun­neli olisi valmis­tunut aikaisin­taan 15 vuo­den kulut­tua, jota ennen kalus­to olisi joka tapauk­ses­sa vai­h­tunut. Maail­mal­la kul­jete­taan rah­tia ja matkus­ta­jia lau­toil­la niin paljon, että kalus­toa voi vai­h­taa aika pienin kustannuksin.

On myös san­ot­tu, että laut­tali­iken­teen ylläpitämi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si kesälo­masesongin ulkop­uolel­la, kun matkus­ta­jia on Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä liian vähän ylläpitämään nyky­istä vuoroti­heyt­tä. Oikea ratkaisu on ajaa vähem­män vuoro­ja hil­jaisi­na aikoina. Ilmas­to kiittää.

= = = =

Vaik­ka keskus­tatun­neli on kuopat­tu, ei se tarkoi­ta, ettei kaupungis­sa saisi olla mitään tun­nelei­ta. Yht­enä vai­h­toe­htona tutk­i­taan ymmärtääk­seni myös tun­nelia Jätkäsaares­ta Län­siväylälle. Sitä on tutkit­tu ennenkin. Kallis, eikä toi­mi kovin hyvin, mut­ta var­maankin sekin nyt selvitetään.

Miksi työpaikat vähenevät keskustasta?

[Lisäys 3.10.2019. Tämä kir­joi­tus perus­tui pormes­tari Vapaavuoren blogikir­joituk­seen, jos­sa san­ot­tii työ­paikko­jen vähen­tyneen Helsin­gin keskus­tas­sa 15 000:lla. Mikko Särelä selvit­ti, ettei tieto pidä paikkaansa. Vapaavuoren käyt­tämässä tilas­tossa on Meilah­den sairaala sijoitet­tu vuon­na 2000 virheel­lis­es­ti keskus­taan. Särelän blogikir­joi­tus kan­nat­taa lukea. Vaik­ka työ­paikko­jen määrä keskus­tas­sa ei ole vähen­tynyt, ei se myöskään ole lisään­tynyt, joten Vapaavuoren huoli on aiheelli­nen, sil­lä onhan keskus­ta liiken­teel­lis­es­ti paras paik­ka työ­paikoil­la pääkaupunkiseudul­la, kun mit­ta­ri­na käytetään, kuin­ka mon­ta ihmistä päsee töi­hin joukkoli­iken­teel­lä vaikka­pa 40 minuutissa.]

Pormes­tari Jan Vapaavuoren yksi perustelu keskus­tatun­nelille on, että Helsin­gin keskus­ta näivet­tyy ilman tun­nelia. Osoituk­se­na tästä on työ­paikko­jen määrän vähen­e­m­i­nen keskus­tas­sa 15 000:lla samal­la, kun Tukhol­man keskus­ta imee toimis­to­ja puoleensa.

Vapaavuoren aja­tuskulku menee ilmeis­es­ti niin, että vaik­ka 90 pros­ent­tia tuleekin keskus­taan töi­hin joukkoli­iken­teel­lä, fil­lar­il­la tai kävellen, avain­henkilöt halu­a­vat tul­la autol­la ja kun eivät autol­la pääse, vievät toimis­ton jon­nekin pel­lolle Kehä III:n varrelle.

Väitän, että Vapaavuoren tilan­n­earvio on yksinker­tais­es­ti väärä. Työ­paikko­jen vähen­e­m­i­nen keskus­tas­ta ei johdu ruuhk­ista. Jos joh­tu­isi, Tukhol­man keskus­ta olisi uhanalaisem­pi. Tilas­to­jen mukaan Tukhol­man liikenne on ruuhkaisem­paa kuin Helsin­gin. Vuo­den 2018 ver­tailu löy­tyy tästä. Jopa ruuhka­mak­su­jen jäl­keenkin Tukhol­man liikenne on olen­nais­es­ti takkuisem­paa kuin Helsingin.

Työssäkäymistä autol­la Helsin­gin keskus­tas­sa eivät rajoi­ta ruuhkat vaan pysäköin­tipaikat. Se taas on peräisin edel­lis­es­tä suures­ta liiken­nepoli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä 50 vuot­ta sit­ten, jon­ka kokoomus hävisi senkin. Kokoomus ajoi sil­loin Smith-Polvisen ‑liiken­nesu­un­nitel­man nimel­lä kulke­vaa suun­nitel­maa. Kir­joi­tan tätä Kru­u­nun­haas­sa talos­sa, joka olisi puret­tu Liisankat­ua kulke­van nelikaistaisen moot­tori­tien tieltä. Tähän suun­nitel­maan voi tutus­tua Wikipedi­as­sa tämän linkin kaut­ta. Tätä älyn­väläys­tään kokoomus­laiset eivät eri­tyisen mielel­lään muistele.

Kaupung­in­val­tu­us­to lin­jasi, ettei se halua tuol­laista kehi­tys­tä. Kun tietulle­ja ei ollut käytet­tävis­sä, päätet­ti­in hillitä ruuhkia rajoit­ta­mal­la pysäköin­tipaikko­jen määrää. Tuo poli­ti­ik­ka on edelleen voimis­saan. Samal­la, kun asuin­talo­ja velvoite­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, vaik­ka yhdel­läkään asukkaal­la ei olisi edes ajoko­rt­tia, toimis­to­talo­ja kiel­letään rak­en­ta­mas­ta niitä sal­lit­tua enem­pää. Sinän­sä pysäköin­nin rajoit­ta­mi­nen on huono tapa vähen­tää ruuhkia. Tietul­lit osu­isi­vat kohteeseen paremmin.

Työssäkäyn­tiä keskus­tas­sa ei elvytet­täisi kuitenkaan sal­li­mal­la suurem­pi määrä pysäköin­tipaikko­ja, sil­lä ei niistäkään ole puutet­ta. Kau­pal­lisil­la toim­i­joil­la on yli­tar­jon­taa autopaikoista. Ne ovat ehkä vähän kalli­ita, mut­ta kuitenkin halvem­pia kuin oli­si­vat pysäköin­tipaikat oman ton­tin alla.

Keskus­tan vetovoimas­sa työ­paikko­jen suh­teen ei ole valit­tamista. Kaik­ki kelvol­liset toimis­tot viedään käsistä. Kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, joten työ­paikko­ja tulisi heti lisää, kun niiden rak­en­t­a­mi­nen vain sallittaisiin.

Helsingis­sä tärkein kaupunkisu­un­nit­telun johtolan­ka on kysymys siitä, miltä Helsin­gin keskus­ta näyt­tää pur­jeve­neestä kat­sot­tuna. Siluetin var­jelemisek­si keskus­tan alueel­la on kiel­let­ty rak­en­ta­mas­ta ylöspäin. Tämä ei ole vihrei­den keksin­töä. Me olemme kan­nat­ta­neet ylöspäin rak­en­tamista. Ruo­ho­lahdessa, Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Pasi­las­sa se kyl­lä sal­li­taan. Niin­pä työ­paikko­ja pakote­taan niihin. Juuri kaavoitimme kasin ratikan entiselle päät­tärille Ruo­ho­lahdessa 1 500 työpaikkaa.

Ilman tätä peri­aatet­ta Kampin kaup­pakeskuk­sen pääl­lä esimerkik­si olisi parikym­men­tä ker­rosta toimis­toti­laa ja sen pääl­lä muu­ta­ma ker­ros luk­susasun­to­ja. Jos halu­taan keskus­taan lisää työ­paikko­ja, pitää sal­lia niiden rak­en­t­a­mi­nen. Ei se sen mon­imutkaisem­paa ole.

Kovin tiuk­ka raken­nus­suo­jelu autioit­taa myös keskus­taa. Muual­la keski­tytään raken­nuk­sen julk­i­sivun suo­jelu­un, mut­ta Helsingis­sä halu­taan suo­jel­la myös väli­seinät raken­nusten sisäl­lä. Yri­tyk­set eivät halua 50-luvun kop­pikont­tor­ei­hin, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka hyvältä paikalla. Pos­ti­taloa parem­paa paikkaa tuskin löytää, mut­ta sin­nekin on ollut vaikea löytää vuokralaista.

Aika paljon toimis­to­ja on muutet­tu hotelleik­si. En osaa tätä sur­ra, vaik­ka toimis­toti­laa siinä menetetäänkin.

Yhdeltä kannal­ta auton vas­tus­t­a­mi­nen on todel­la vähen­tänyt työ­paikko­ja keskus­tas­ta. Kun ilma ei ole enää epäter­veel­listä hen­git­tää, keskus­tas­ta on tul­lut vuosi vuodelta halu­tumpi paik­ka asua. Asukkaat mak­sa­vat korkeam­paa neliövuokraa kuin toimis­tot, vaik­ka asum­i­nen on paljon autoin­ten­si­ivisem­pää kuin työ­paikat – eri­tyis­es­ti, kun autopaikat on pakko lait­taa, jos toimis­to muute­taan asun­noik­si. Tätä älyt­tömyyt­tä voi käy­dä kat­so­mas­sa entisen kirkko­hal­li­tuk­sen talon edessä Kata­janokalla. Siel­lä autopaikan hin­naksi tulee paljon yli 100 000 €.

Vaik­ka toim­i­ti­lat ovat hyvin kysyt­tyjä keskus­tas­sa, Bule­vardin eteläpuolel­la ne eivät sitä ole. Syynä on se, että joukkoli­ikenne syöt­tää kaiken liiken­teen aivan ydinkeskus­taan. Tätä yritet­ti­in kor­ja­ta lin­jaa­mal­la ysin ratik­ka Merikadulle, mut­ta asukkaat ja kokoomus torp­pa­si­vat tämän, kos­ka pelät­ti­in ratikan vievän kadun­var­si­paikko­ja autoilta.

Tyhjiäkin toimis­to­ja pääkaupunkiseudul­la on ja todel­la paljon. Niitä on eri­tyis­es­ti Espoos­sa. Ei se siis ainakaan siitä johdu, että autoil­i­joi­ta olisi kur­muutet­tu. Pikem­minkin siitä, että niihin pääsee vain autolla.

[Lisäys 29.9.2019. Mikko Särelä soit­ti ja sanoi, että väite 15 000 työ­paikan vähen­tymis­es­tä keskus­tas­ta sat­taa olla tilas­tovirhe. Kaupun­gin kak­si tietokan­taa anta­vat asi­as­ta ris­tiri­itaisen kuvan. Asia selvin­nee alkuviikosta.]

 

Markkinaliberaali liikennepolitiikka (1) Rekkojen tuottama haitta kantakaupungissa

Olen kir­joit­tanut, että maail­mas­ta tulisi parem­pi, jos poli­ti­ikak­si otet­taisi­in vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi. Yritän muu­ta­man kir­joituk­sen voimin hah­motel­la sitä, mitä se merk­it­sisi kaupunkili­iken­teessä. Pon­ti­men tähän antoi tietysti keskus­tatun­neli­selvi­tys ja Juhana Var­ti­aisen esit­tämä vaa­timus taloudel­lis­ten laskelmien odottamisesta.

Keskus­tatun­nelia on perustel­tu voit­top­uolis­es­ti sil­lä, että se vapaut­taisi kan­takaupun­gin sata­mas­ta vyöryvien rek­ka-auto­jen piinal­ta. Vai­h­toe­hdok­si on esitet­ty, että rekat voitaisi­in ohja­ta Vuosaa­reen. Sitä varten­han sinne raken­net­ti­in sata­ma. Sata­ma ja varus­ta­mot esit­tävät, ettei se käy, kos­ka on halvem­paa kul­jet­taa rekat ja matkus­ta­jat samas­sa laivas­sa ja matkus­ta­jat halu­a­vat keskus­taan eivätkä Vuosaareen.

Pitäisi tietysti selvit­tää kuin­ka paljon halvem­paa, jos toises­sa vaakakupis­sa on 1,4 mil­jardin euron menoerä.

Markki­nal­ib­er­aali ratkaisu tähän on sisäistää ulkoinen kus­tan­nus osak­si rekoil­ta perit­tävää sata­ma­mak­sua ja antaa jokaisen osa­puolen päät­tää oma­l­ta osaltaan, mitä sit­ten tekee. Ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telu on olen­nainen osa markki­nal­ib­er­aalia ratkaisua. Kaupunkili­ikenne on läh­es pelkkää ulkoisvaikutusta

Paljonko hait­taa kan­takaupunki­in saa­pu­vas­ta rekas­ta on? Lähde­tään liik­keelle vähim­mäishaitas­ta, joka rekoista on aiheudut­ta­va, että tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen niille kan­nat­tavaa. Teh­dyn selvi­tyk­sen mukaan rekoil­ta ei voi per­iä käyt­tö­mak­sua tun­nelista, kos­ka muuten ne ajaisi­vat katu­verkos­sa. Rek­ka ei siis tämän selvi­tyk­sen mukaan huödy tun­nelista euron ver­taa, joten peruste­lut on löy­dyt­tävä muille aiheutu­vas­ta haitasta.

Esitän seu­raavas­sa karkean laskel­man, joka ei ole siis tark­ka, mut­ta esit­tää aja­tus­ta­van ja suuruusluokan.

Ole­tan, että rekkali­iken­teen osu­us tun­nelin kus­tan­nuk­sista on puo­let, 700 M€. Rekko­jen kus­tan­nuk­sik­si lasken satamien yhtey­det kokon­aan (550 M€) ja kol­ma­sosa itse tun­nelin kus­tan­nuk­ses­ta. Kun tämä muute­taan vuo­tu­isik­si pääo­makus­tan­nuk­sik­si ja lisätään siihen puo­let käyt­tökus­tan­nuk­sista, päästään 50 miljoon­aan euroon vuodessa. Näin paljon hait­taa kan­takaupun­gin läpi jyräävästä rekkali­iken­teestä on siis olta­va, jot­ta sen tor­ju­misek­si kan­nat­taisi rak­en­taa noin kallis tun­neli. Kun tun­nelin puolta­jat väit­tävät hait­taa näin suurek­si, mik­si emme uskoisi heitä?

Rekko­ja saa­puu ja läh­tee kai noin 300 000 vuodessa. (Tämä luku on muistin­varainen). Yhtä rekkaa kohden hait­ta on siis 170 €.

Lib­er­aalin markki­na­t­alous­teo­ri­an mukaan tuo hait­ta pitäisi laskut­taa rekoil­ta. Se käy todel­la hel­posti sata­ma­mak­suil­la. Laskutet­takoon Jätkäsaa­reen, Eteläsa­ta­maan ja Kata­janokalle tule­via laivo­ja 170 euroa enem­män kyy­dis­sä ole­vista rekoista. Vuosaa­res­sa tätä hait­ta­mak­sua ei olisi. Tuo­ta mak­sua pitäisi alkaa kerätä heti, kos­ka hait­ta on ole­mas­sa jo nyt.

Olen tässä lait­tanut satamien osu­u­den kokon­aan rekko­jen piikki­in. Jos osa pan­naan laivo­jen tuomien henkilöau­to­jen piikki­in, rekko­jen osu­us tietysti laskisi.

Sit­ten nähdään, mitä tapah­tuu. Jos ne kiltisti mak­sa­vat, keskus­tatun­nelin rak­en­tamisen rahoituk­ses­ta puo­let on ole­mas­sa. Jos eivät mak­sa vaan liikenne siir­tyy Vuosaa­reen, perus­teet tun­nelil­ta ovat men­neet saman tien.

Minä todel­lakaan en tiedä, mitä tapah­tu­isi, mut­ta antaisin rahan ratkaista.

= = =

Lisäys 15.9.2019 klo 17:40:

Uno­hdin maini­ta, että min­i­maa­li­nen askel tähän suun­taan on otet­tu. Rekan sata­ma­mak­su on Vuosaa­res­sa 10 € halvem­pi kuin keskus­tan satamis­sa. Lisksi keskus­tan satamis­sa per­itään ruuh­ka-aikaan saa­puvil­ta 15 € hait­ta­mak­sua. Tästä on vielä matkaa 170 euroon.