Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (7) Palkkatuki

Palkkatukea mak­se­taan työ­nan­ta­jalle, joka palkkaa henkilön, jon­ka tuot­tavu­us on alen­tunut niin, ettei tämän työ­panos vas­taa palkkaa. Nor­maal­isti palkkatu­ki on puo­let palka­s­ta, mut­ta jos henkilön työkyky on alen­tunut, palkkatu­ki voi olla 70 %. Yhdis­tyk­set, säätiöt ja uskon­nol­liset yhteisöt voivat saa­da palkkatukea 100% eli val­tio mak­saa palkan kokonaan.

Ker­ral­laan palk­ka tukea voi saa­da edeltäneen työt­tömyys­jak­son pitu­ud­es­ta riip­puen 5 tai 10 kk., yli 60 vuo­ti­aat voivat olla palkkat­uel­la käytän­nössä eläk­keelle siir­tymiseen­sä sak­ka. Ajatuk­se­na on, että tuk­i­työ paran­taa henkilön tuot­tavu­ut­ta, eikä hän sen jäl­keen enää tarvitse palkkatukea.

Ruot­si käyt­tää palkkatukea moninker­tais­es­ti enem­män kuin Suo­mi. Itse asi­as­sa palkkatu­ki selit­tää noin puo­let Suomen ja Ruotsin eros­ta työl­lisyy­destä. Tämän lisäk­si Ruot­sis­sa nou­date­taan erään­laista Rin­teen mallia, Kun­nat palkkaa­vat työt­tömiä nuo­ria, tarvit­si kun­ta hei­dän työ­panos­taan tai ei. Tämän laa­ju­ut­ta en tiedä (työ­paikko­jen turhu­ut­ta ei tilas­toi­da) mut­ta se voi selit­tää Suomen ja Ruotsin työl­lisyy­seroista toisen puolen. Joka tapauk­ses­sa Ruot­sis­sa on sen ver­ran suurem­pi osa työvoimas­ta töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la kuin Suomes­sa, että nämä kak­si riit­tävät yhdessä selit­tämään eron työl­lisyy­dessä. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ongel­mat (7) Palkkatuki”

Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (3) Mallia Ruotsista

Vuosia sit­ten Juhana Var­ti­ainen sai melkein min­ut usko­maan, että Ruotsin työt­tömyyspoli­ti­ik­ka on Suomea parem­pi. Työt­tömyys­tur­va on Ruot­sis­sa korkeampi kuin Suomes­sa mut­ta työt­tömän on otet­ta­va työ­paik­ka vas­taan halusi tai ei. Suomes­sakin pitäisi, mut­ta tämä ei toi­mi käytännössä.

Ei ole mah­dol­lista yhdis­tää korkeaa työt­tömyys­tur­vaa oikeu­teen vali­ta työt­tömyys työ­paikan sijasta.

Ruotsin ratkaisun toimivu­ut­ta heiken­tää se, että työ­paikoista on tul­lut yhä enem­män sel­l­aisia, jos­sa työn laadul­la on merk­i­tys­tä ja yhä vähem­män liukuhi­h­natyön kaltaisia työ­paikko­ja,  jois­sa työn laadul­la ei ole niin väliä, kun­han sen saa tehdyk­si. Niin­pä työ­nan­ta­jat ovat yhä halut­tomampia palkkaa­maan ketään sel­l­aista, joka hakee työ­paikkaa vain karenssin pelosta ilman, että oikeasti halu­aisi sitä paikkaa. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme ongel­mat (3) Mallia Ruotsista”