7. Alueen optimaalinen tehokkuus

 

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si . Sekä  kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

Palataan kysymyk­seen, kuin­ka tiivi­isti parhaat alueet kan­nat­taa korkein­taan rak­en­taa, jot­ta ne eivät menisi pilalle.

Saman­lainen opti­moin­tion­gel­ma syn­tyy siitä, paljonko suosi­t­ulle hiekkaran­nalle kan­nat­taa päästää auringonpalvo­jia kau­ni­ina kesäpäivänä. Har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa täl­laista ongel­maa ei juuri ole. Sik­si ran­nat ovat meil­lä ilmaisia, mut­ta väkirikkaam­mis­sa mais­sa ran­nalle voi olla tuli­joi­ta enem­män kuin sinne kun­nol­la mah­tuu. Jos vain pieni määrä pääsee ran­nalle, näil­lä etuoikeute­tu­il­la on kivaa, mut­ta kokon­aishyö­ty on vähäi­nen, kos­ka hyö­tyjiä on niin vähän. Jos päästetään enem­män, viihty­isyys ran­nal­la vähe­nee, mut­ta yhteen­las­ket­tu hyö­ty kas­vaa, kos­ka hyö­tyjiä on enem­män. Lop­ul­ta kokon­aishyö­tykin kään­tyy tun­gok­sen takia lasku­un. Tuli­joiden määrä kan­nat­taa raja­ta määrään, joka mak­si­moi tuli­joiden kokon­aishyö­dyn. Samal­la se mak­si­moi myös lip­putu­lot. Jos ranta on mak­su­ton, tuli­joi­ta tulee lisää, kunnes hyö­ty ran­nalle tulosta las­kee tun­gok­sen takia nol­laan ja nol­laan las­kee myös koet­tu kokon­aishyö­ty.[1]

Kaupungi­nosan asukas­määrä voidaan määrätä samaan tapaan kuin oikea määrä auringonpalvo­jia. Mit­ta­ri­na rak­en­tamisen hyödylle on asun­to­jen hin­ta vähen­net­tynä raken­nuskus­tan­nuk­sil­la, mikä on käytän­nössä sama asia kuin raken­nu­soikeu­den arvo. Tässä mitataan hin­to­jen kaut­ta asukkaiden koke­mas­ta hyödys­tä, sil­lä eiväthän he mak­saisi, elleivät kok­isi hyötyvänsä.

Vai­h­toe­hto­ja menet­te­lyk­si kaavoituk­selle on useita.

  • Mak­si­moidaan raken­nu­soikeu­den keskimääräi­nen neliöhin­ta eli käytän­nössä asun­to­jen hinta.
  • Mak­si­moidaan alueen raken­nu­soikeuk­sien yhteen­las­ket­tu arvo.
  • Raken­netaan lisää niin kauan kuin rak­en­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa eli kunnes raken­nu­soikeu­den arvo las­kee nollaan.

Tämä syn­nyt­tää kun­nal­lispoli­ti­ikas­ta tutun asetel­man. Olete­taan, että kun­ta pyrkii kokon­aishyö­dyn mak­si­moimiseen, asukkaat oman asun­ton­sa arvon mak­si­moimiseen eli oman viihtyvyyten­sä mak­si­moimiseen ja yksi­tyiset ton­tin­o­mis­ta­jat kukin oman hyö­tyn­sä maksimointiin.

Van­hat asukkaat suh­tau­tu­vat usein tor­ju­vasti, jos kun­ta esit­tää ole­mas­sa ole­van asuinalueen tiivistämistä. Väljyy­den vähen­e­m­i­nen alen­taa hei­dän asun­to­jen­sa arvoa, vaik­ka se lisäisi alueen kokon­ais­ar­voa – tai niin he ainakin usko­vat. Kun­nan tulisi ajaa kokon­aise­t­ua eli tässä tapauk­ses­sa yhteen­las­ke­tun hyö­dyn mak­si­moin­tia. Näin syn­tyy ris­tiri­ita kun­nan ja alueen van­ho­jen asukkaiden välille tai toisel­la tavoin ajatellen van­ho­jen ja uusien asukkaiden välille. Uusia asukkai­ta ei ole kuitenkaan kuin tilas­tois­sa, joten hei­dän ään­tään ei keskustelus­sa kuul­la. Helsingis­sä tätä ris­tiri­itaa on tor­jut­tu anta­mal­la täy­den­nys­rak­en­tamises­sa lisäraken­nu­soikeus ilmaisek­si tai huo­mat­taval­la ali­hin­nal­la van­hoille taloille niin, että ne voivat vaikka­pa rahoit­taa sil­lä peruskorjauksen.

Jos maa on yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ja kun­ta on heikko suh­teessa maan­omis­ta­ji­in, nämä pyrkivät jokainen rak­en­ta­maan oma­lle ton­teilleen mah­dol­lisim­man paljon, vaik­ka se alen­taisi alueen kokon­ais­ar­voa. Kukin kat­soo vain omaa taloudel­lista etu­aan mure­hti­mat­ta muille koitu­via kiel­teisiä vaiku­tuk­sia. Näin saataisi­in lop­ul­ta aikaan slum­mi, tai ainakin erit­täin vas­ten­mieli­nen asuinalue. Sel­l­aisia on syn­tynyt suuri määrä ympäri maail­maa. Juuri tämän takia ajatuk­set vapaut­taa rak­en­t­a­mi­nen kokon­aan anta­mal­la jokaisen rak­en­taa ton­tilleen niin paljon kuin halu­aa johtaisi­vat kelvot­tomaan tulok­seen. Uimaran­tati­lanteessa tämä vas­taa sitä, että uimaran­nalle voi tul­la väkeä rajat­tomasti ja tuli­joiden määrä lop­puu vas­ta, kun ahtaus on laskenut hyö­dyn nol­laan. Liian täy­teen rak­en­tamisen ris­ki on sitä suurem­pi, mitä hajau­tuneem­pi on tont­tien omis­tus. Jos yksi taho omis­taa koko alueen, sen etu­jen mukaista ei ole ahtaa aluet­ta ylitäy­teen, vaan rajoit­taa rak­en­t­a­mi­nen määrään, joka mak­si­moi tont­tien yhteen­las­ke­tun arvon. Tässä on harv­inainen tapaus, jos­sa monop­o­li tuot­taa parem­man lop­putu­lok­sen kuin hajautet­tu omistus.

Lukuisia kaavoituski­is­to­ja käy­dään asuinalueen­sa väljyyt­tä puo­lus­tavien van­ho­jen asukkaiden ja lisää asun­to­ja halu­a­van kun­nan välil­lä. Ammat­ti­mais­ten asun­tosi­joit­ta­jien kesku­udessa on käsi­tys, että van­hat asukkaat ovat väärässä myös oman etun­sa kannal­ta. Hei­dän mukaansa sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa sieltä, minne raken­netaan lisää, kos­ka alueen tiivistämi­nen ei laske vaan nos­taa van­ho­jen asun­to­jen arvoa alueel­la. Kun asukkai­ta tulee lisää, he tuo­vat mukanaan paljon hyvää. Sekä alueen kau­pal­liset palve­lut että joukkoli­iken­ney­htey­det paranevat. Uudet nuoret asukkaat tuo­vat alueel­la elin­voimaa. Mekanis­mi on sukua sille, mik­si kaupun­gin kasvu lisää sen keskus­tas­sa ole­vien asun­to­jen arvoa. Väkimäärän lisäämi­nen tuo esikaupunkialueelle piirteitä, joiden vuok­si niin moni halu­aa asua lähel­lä keskus­taa. Alueesta tulee siis parem­pi. Vai tuleeko?

[Tästä alueen hin­tata­son nousus­ta lisäa­sukkaiden seu­rauk­se­na min­ul­la on käytet­tävis­sä vain asun­tosi­joit­ta­jien mielipi­de, mut­ta ei kun­nol­la tutkit­tua tietoa. Olisi hyvä, jos joku innos­tu­isi tutki­maan asiaa.]

Yllä san­ot­ti­in, että van­ho­jen asukkaiden viihtyvyy­den ja asun­non arvon mak­si­moin­ti ovat sama asia. Näin on isos­sa kuvas­sa, mut­ta mon­en van­han asukkaan silmis­sä asia ei ole niin. Asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät lähin­nä alueelta asun­toa ostavien uusien asukkaiden miel­tymys­ten mukaan.  Heil­lä ei ole tun­nesidet­tä siihen, mitä uusien asun­to­jen tieltä on raivattu.

Suures­sa kuvas­sa lisärak­en­t­a­mi­nen nos­taa asun­to­jen arvoa.  Ovathan asun­not iso­jen kaupunkien keskus­tois­sa arvokkaampia kuin pien­ten kaupunkien keskustoissa.

(Tähän olisi muka­va saa­da regres­sio­ana­lyysi asuinalueen aluete­hokku­ud­es­ta ja asun­to­jen arvos­ta, mut­ta en ole löytänyt sopi­vaa aineis­toa. Toki voisi ottaa selit­täjäk­si mukaan myös etäisyy­den Kol­men sepän pat­saal­ta.)

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä.

[1] Tässä olete­taan, että kaikil­la auringonpalvo­jil­la on samat pref­er­enssit, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Esimerk­istä saataisi­in real­is­tisem­pi olet­taen pref­er­ens­sein eri­laisu­us. Todel­lisu­udessa ran­nalle valikoi­tu­isi­vat ne, jot­ka kär­sivät vähin­ten tun­gok­ses­ta. Sil­loin kokon­aishyö­ty ei painuisi täysin nollaan.

31 vastausta artikkeliin “7. Alueen optimaalinen tehokkuus”

  1. “Kukin kat­soo vain omaa taloudel­lista etu­aan mure­hti­mat­ta muille koitu­via kiel­teisiä vaiku­tuk­sia. Näin saadaan lop­ul­ta aikaan slum­mi. Sel­l­aisia on syn­tynyt suuri määrä ympäri maail­maa. Juuri tämän takia ajatuk­set vapaut­taa rak­en­t­a­mi­nen kokon­aan anta­mal­la jokaisen rak­en­taa ton­tilleen niin paljon kuin halu­aa, johtaa kelvot­tomaan tulokseen.”

    En pidä tätä mil­lään tavoin rel­e­vant­ti­na uhkana pääkaupunkiseudul­la, etenkin kun voidaan olet­taa raken­nus­määräys­ten ole­van voimas­sa. Ihan jo palomääräyk­set ja vaa­timuk­set ikkunoista asuin­huoneis­sa johta­vat lop­putu­lok­seen jota ei mis­sään mielessä voi pitää slummina.

    1. Ei olekaan todel­li­nen ris­ki, vaik­ka moni vaati­ikin kaavoituk­sen lopet­tamista ja vapaa­ta raken­nu­soikeut­ta ton­teille. Yritin perustel­la sitä, mik­si kaavoitus on välttämätöntä.

      1. Itsekin olen sitä mieltä, että raken­nu­soikeus pitäisi heit­tää roskik­seen. Ei raken­nu­soikeu­den pois­t­a­mi­nen vielä yksinään mah­dol­lis­taisi slum­mien rak­en­tamista, rak­en­tamista sään­nel­lään niin monel­la muul­lakin tavalla.

      2. Toinen keskeinen huomio on se, että rak­en­t­a­mi­nen on itsessään riit­tävän kallista, ettei sil­lä hin­nal­la aidosti huono ympäristö mene kau­pak­si. Ellei sit­ten raken­nu­soikeu­den rajoit­tamisel­la aikaansaa­da keinotekoista pulaa. 

        Helsin­ki on niin pieni kaupun­ki, että kaikille halukkaille saadaan asun­not hyvinkin keskeisille sijain­neille ilman että tarvit­see rak­en­taa Punavuor­ta suurem­mal­la tiheydellä.

      3. Kiitos taas hyvästä ja mie­lenki­in­tois­es­ta kirjoituksesta!

        Kun raken­nu­soikeu­den hin­ta läh­estyy nol­laa, asun­non hin­ta läh­estynee raken­nuskus­tan­nuk­sen hin­taa eikä nol­laa. Ja asun­non hin­ta mit­taa osta­jan hyö­tyä. Näin ollen asukkaiden/omistajien hyö­ty ei nähdäk­seni läh­esty raken­nusten tapauk­ses­sa läh­eskään nol­laa (toisin kuin uimarantaesimerkissä). 

        Alus­sa uimaran­taes­imerk­ki valaiseee hyvin hyö­dyn alen­e­misen ilmiötä, mut­ta liian suo­ra ver­taus siihen ei mielestäni anna tässä oikeaa kuvaa asiasta.

        Slum­mis­sa hyöty/arvo voi toki peri­aat­teessa läh­estyä nol­laa, jos sal­li­taan läh­es nol­laraken­nuskus­tan­teis­ten makeshift-hökke­lien rak­en­t­a­mi­nen ja niis­sä asum­i­nen, mut­ta tämä ei tosi­aan liene real­is­tista Suomessa.

  2. Tämä luku vas­tasi hyvin kysymyk­seen, jon­ka esitin aiem­min luvun 2 kommenteissa.

    Analo­gia uimaran­taan oli minus­ta tässä yhtey­dessä toimi­va, ja sitä oli käytet­ty sopi­vasti. Se aut­toi ymmärtämään asi­aa, mut­ta varsi­nainen asia ei hukkunut analo­gian alle.

    Tuos­sa van­ho­jen asukkaiden muu­tosvas­tarin­nas­sa tulisi ehkä ottaa huomioon, että vaik­ka alueen arvo nousisi, muu­tos ei vält­tämät­tä ole nyky­isille asukkaille mieluisa. Täl­löin arvon­nousus­ta hyö­tyäk­seen asukkaan tulisi myy­dä asun­to, ostaa uusi asun­to muual­ta hei­dän pref­er­ens­sei­hin­sä sopi­val­ta alueelta, ja hyödyk­si heille jää tästä syn­tynyt myyn­tivoit­to. Tästä on kuitenkin henkilölle paljon vaivaa. (välit­tömän muut­to­vaivan lisäk­si uudelle alueelle saat­taa joutua luo­maan uuden tut­tava­pi­irin, yms) Syn­tyneen myyn­tivoiton muun­t­a­mi­nen omas­sa elämässä tätä vaivaa vas­taavak­si hyödyk­si voi olla vaikeaa. Tältä kannal­ta ajat­telisin, että yksilön näkökul­mas­ta muu­tok­sen vas­tus­t­a­mi­nen voi olla järkevää, vaik­ka muu­tok­ses­ta seu­raisi asun­to-omaisu­u­den arvon nousu.

    1. Timo on kiteyt­tänyt hyvin van­ho­jen asukkaiden muu­tosvas­tarin­nan juurisy­itä. Miten lie talousti­eteil­i­jät otta­vat huomioon tämän muu­tosvas­tarin­nan. Sehän kap­i­tal­isoituu myös asun­to­jen hintaan.
      Sanois­in, että hyöty­lasken­nas­sa pitäisi asun­to­jen arvon­nousun huomioonot­tamises­sa kiin­nit­tää huomio myös kaup­po­jen lukumäärään suh­teessa koko asuntomäärään.

  3. Tuli­joiden laatu päät­tää sen Onko motia pitää huol­ta omas­taan tai yhteisestä

    Hekalla ei oo tarpeek­si tulo­ja ja laatu kär­sii ja kun on Liian vähän tuli­joi­ta hin­nat nousee ja ja 

    Ne liiketi­lat — esim yri­tys ei voi saa­da yhtään autopaikkaa ja kun­non tuo­ta kul­jetet­tavaa ja yksi­tyisel­lä on halvem­paa usein

  4. Olisiko ratkaisu van­ho­jen asun­to­jen omis­ta­jien ja kaupun­gin väliseen kaavoitus­ri­s­tiri­itaan New Yorkin malli? Siis se, että raken­nu­soikeut­ta voidaan ostaa ja myy­dä saman alueen. Alue voi olla muu­ta­ma kort­teli. Kun raken­nu­soikeut­ta lisätään alueelle, lisäys jae­taan myös van­hoille kiin­teistöille. Uud­is­rak­en­ta­jat voivat sit­ten ostaa lisää raken­nu­soikeut­ta van­hoil­ta kiin­teistöiltä. Suomes­sa on sit­ten jo nyt riit­tävästi säädök­siä estämään mil­jardöörineu­lo­jen kaltaiset ylilyönnit.

  5. “Kun­nan tulisi ajaa kokon­aise­t­ua, eli tässä tapauk­ses­sa yhteen­las­ke­tun hyö­dyn mak­si­moin­tia. Näin syn­tyy ris­tiri­ita kun­nan ja alueen van­ho­jen asukkaiden välille tai toisel­la tavoin ajatellen van­ho­jen ja uusien asukkaiden välille.”

    Min­ulle tun­tuu vier­aal­ta aja­tus, että muut kuin alueen asukkaat saisi­vat päät­tää mitä alueel­la tehdään. Samaa logi­ikkaa jatka­mal­la: pitäisikö val­tion saa­da vali­ta kuin­ka paljon Helsinki­in raken­netaan? Pitäisikö EU:n saa­da vali­ta kuin­ka paljon Suomeen rakennetaan?

    Reaal­i­maail­mas­sa var­maan on tapauk­sia, jois­sa yksit­täisen ihmisen oikeuk­sia on perustel­tua louka­ta yhteisen hyvän nimis­sä, mut­ta onko se, että saadaan ihmisiä siir­rel­tyä paikas­ta toiseen sel­l­ainen (sil­lä jos­sain­han nuo uudet muut­ta­jat nykyisel­lään asuvat)?

    Tässäkin kir­joituk­ses­sa pais­taa se, että talousti­eteil­i­jä ei ota huomioon ihmis­ten asuin­pref­er­enssien polkuri­ip­pu­vu­ut­ta: moni voisi olla valmis mak­samaan enem­män säi­lyt­tääk­seen nykyiset asuinolo­suh­teen­sa kuin oli alun­perin valmis mak­samaan asun­nos­ta. Tämä johtuu siitä, että sekä asun­toon että asuin­seu­tu­un kiin­nytään. Osa tästä kiin­tymis­es­tä johtuu siitä, että sosi­aaliset verkos­tot ovat ainakin jos­sain määrin sidot­tu­ja sijain­ti­in (ehkä jopa hyvinkin mikro­ta­sol­la esim. naa­purien tapauk­ses­sa). Sil­lä, että asun­to ja asuin­seu­tu pysyy muut­tumat­tomana, on mon­elle ihmiselle jokin arvo, jota voi olla han­kala nähdä mis­sään asun­to­jen hin­tati­las­tois­sa. Aina kun kaupunki­raken­net­ta muute­taan, tätä arvoa loukataan.

    1. Anonyy­mi: “Min­ulle tun­tuu vier­aal­ta aja­tus, että muut kuin alueen asukkaat saisi­vat päät­tää mitä alueel­la tehdään.”

      No se, tun­tuuko se juuri sin­ulle vier­aal­ta, on ehkä vähän sivu­seik­ka. Lisäk­si, kuin­ka suuri tässä olisi “alue”. Voisi­han “alueen” tulki­ta yhdek­si ton­tik­si eikä yhdel­lä ton­til­la asuvil­la olisi oikeut­ta vaikut­taa siihen, mitä toiselle ton­tille raken­netaan (jos eivät sitä omista).

      Joka tapauk­ses­sa, kun­nan on hyvä miet­tiä juuri kokon­aise­t­ua. En pidä tätä lähtöko­htais­es­ti minkään oikeu­den loukkauk­se­na (riip­puen toki yksi­tyisko­hdista). Ei ole ker­rostalon asukkaan ihmisoikeus, ettei viereen raken­neta toista kerrostaloa.

      “pitäisikö val­tion saa­da vali­ta kuin­ka paljon Helsinki­in raken­netaan? Pitäisikö EU:n saa­da vali­ta kuin­ka paljon Suomeen rakennetaan?”

      En osaa heti sanoa, mikä olisi tarkoituk­sen­mukaisin val­lan­jako tässä asi­as­sa. EU:n osalta sitä tuskin joka tapauk­ses­sa ollaan muut­ta­mas­sa kovin pian.

      “moni voisi olla valmis mak­samaan enem­män säi­lyt­tääk­seen nykyiset asuinolo­suh­teen­sa kuin oli alun­perin valmis mak­samaan asunnosta”

      Luulisin, että yliarvioit tätä arvoa. Se var­masti on ole­mas­sa, mut­ta tuskin on niin suuri, kuin näytät uskovan.

  6. Mie­lenki­in­toista luet­tavaa. Kan­takaupun­gin asukkaana hymähdin väit­tämälle miten tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen lisää joukkoli­iken­ney­hteyk­siä. Kan­takaupungis­sa kuten Krunikas­sa joukkoli­iken­ney­htey­det ovat itse asi­as­sa heiken­tyneet. Ennen bus­sit kuten lin­ja 18 kier­si suuren osan alueesta ja pysäkille oli aina lyhyt mat­ka. Kun­nal­liset ter­vey­den­huolto sekä postin­palve­lut oli­vat omas­sa kaupungi­nosas­samme. Tätä emme enää pääse koke­maan. Nyt sekä ter­vey­den­hul­topale­vui­hin että posti­in men­nessä julki­nen liikenne ei ole rel­e­vant­ti vai­h­toe­hto. Stadin asukkaista suurin ikäryh­mä on yli 65 v ja näi­den osu­us asukkaista on tasais­es­ti nous­sut vuodes­ta 2000. Vuosi­na 2021–2023 on nähtävis­sä meekit­tävä trendimuu­tos 30–44 ikäryh­mässä. Liekö taustal­la esim Ukrainas­ta muuttaneet?

    Kuten tiedämme HSL tutkimuk­ses­ta Helsin­gin alueel­la julkisen liiken­teen käyt­tö on vähen­tynyt enem­män kuin yksi­ty­isautol­la liikku­mi­nen. Tulok­se­na se, että julk­ista liiken­net­tä sekä yksi­tysautol­la kul­je­taan köytän­nössä Stadis­sa yhtä paljon.
    Lähde: https://hslfi.azureedge.net/globalassets/hsl/tutkimukset/liikkumistutkimus/lt23-kulkutapajakaumat-hsl-nettisivuille.pdf

    Hin­nan väitetään usein ole­van pääasialli­nen pois­muu­ton syy Stadista. Tätä väit­tämää levit­tävät jät­tävät ker­tomat­ta, että pois­muut­ta­jat eivät halua asua tiivi­isti raken­netus­sa ker­rostaloalueel­la. He halu­a­vat enem­män tilaa ympärilleen. Kos­ka Stadis­sa tämön tyyp­pistä kaavoitus­ta ei enää toteuteta on hin­nat nousseet. Sik­si muute­taan pois Stadista lähikaupunkei­hin joista mielekkäitä asuinaluei­ta löytyy. 

    Stadin net­to­muut­toa tutkit­taes­sa selviää, että vuodes­ta 2000 eteen­päin ain­os­taan 19–29 ikäryh­mässä luku on ollut posi­ti­ivi­nen. Tässä ikäryh­mässä koros­tuu tänne opiskele­maan muut­ta­neet. Val­taosa heistä muut­taa muualle opiskelu­jen pää­tyt­tyä sekä elämän­ti­lanteen muuttuessa.

  7. Asi­aa tämäkin! Asun­to­jen tai raken­nu­soikeu­den hin­to­jen tarkastelua parem­pi olisi kat­soa maan hin­taa kuten alus­sa kirjoitat.

    Jos samalle hehtaar­ille raken­netaan 10 asun­non sijaan 100 asun­toa, niin maan arvo ja tuotet­tu ”hyvä” on 10-ker­tainen vaik­ka asun­to­jen hin­nat oli­si­vat samat.

    Sik­si olisi järkevää tiivistää reip­paasti yli sen rajan jol­loin hin­nat kään­tyvät lasku­un. Suomes­sa ei käsit­tääk­seni mis­sään (kaupunkialueel­la) olla lähel­läkään tätä. Jonkun ver­ran olen dataa pyöritel­lyt mut­ta pitäisi tosi­aan syventyä 🙂

  8. Olen asunut Krunikas­sa 10 vuot­ta ja toden­nut yllä maini­tun joukkoli­iken­netar­jon­nan heikentymisen.
    Kun blo­gisti toises­sa ketjus­sa mainit­si auringonva­l­on ja ihosyövän, olisi uute­na uhkana voitu maini­ta kesäi­nen kuumuus. Valitet­tavasti kesään myös yhdis­tyy asukkaiden jatku­va yölli­nen liike, jon­ka aiheut­ta­ma melu ja kän­nyköi­hin kailot­ta­mi­nen öiseen kan­takaupun­gin kaikuvil­la kort­telip­i­hoil­la estää ikkunoiden auki pitämisen hel­leyönä. Kyl­lä nämäkin ovat ihan rel­e­vant­te­ja asioi­ta asumisessa.

    1. Bus­si, joka ajoi Krunikas­ta Munkkivuoreen joudut­ti­in lopet­ta­maan, kun Pitkä sil­ta avat­ti­in yksi­ty­isautoille. Liikenne tukkeu­tui niin pahasti, ettei bus­si pysynyt aikataulus­saan, eikä munkkivuore­laisia voin­ut siitä rangaista.

      1. Hyvä Osmo, löy­dät ongel­man jälleen yksityisautoiluista.
        Kuten yllä linkkaa­mas­tani HSLn tuot­ta­mas­ta tutkimuk­ses­ta selviää yksi­ty­isautoilun osu­us on vähen­tynyt vähem­män kuin julkisen liiken­teen Stadis­sa. Tämän tutkimuk­sen luku­ja ei kuitenkaan halu­ta huomioi­da tiet­ty­jen taho­jen toimesta.
        Tiedämme myös miten Stadin matkus­ta­jamäärät ovat laske­neet dra­maat­tis­es­ti. Tämän takia HSL kun­tali­it­tymän jäsenet Sta­di mukaan­lukien ei enää pidä real­is­tise­na 400 m matkus­ta­jamäärää. Stadi­in suun­tau­tu­va muut­toli­ike on ollut ennä­tyk­sel­lisen suur­ta. Asukas­määrän voimakas kasvu ei kuitenkaan kor­reloi julkisen liiken­teen matkus­ta­jamäärän kehi­tyk­sel­lä AB alueella.
        Kuitenkin edelleen tietyt tahot aja­vat val­ta­van hin­taisia raideli­ikenne investoin­te­ja. Tämä vaik­ka mikään ei viit­taa siihen, että tälle kap­a­siteetille olisi todel­lista kysyn­tää. Lisäk­si moni AB alueel­la asu­va on myös tehdyis­sä tutkimuk­sis­sa toden­nut julkisen liiken­teen palvel­e­van heitä heikom­min muu­tosten jälkeen.

      2. On kuitenkin fak­ta, että bus­si ei pystynyt enää pysymään aikataulus­sa. Pitäisikö tämä fak­ta sivuuttaa?

      3. Olen Osmo Soin­in­vaaran kanssa tässä kohtaa samaa mieltä että bus­si liiken­teen han­kalu­us hidas­taa liiken­net­tä ruuhkissa . Olen myös tääl­lä ole­vien kom­men­taat­to­rien kanssa sitä että auto on myös Helsingis­sä vält­tämätön­tä jos joutuu matkus­ta­maan paikkoi­hin johon ei pääse suo­raan julkisilla.

      4. Jot­ta autoa käytet­täisi­in vain, kun se on oikeasti tarpeel­lista, tarvi­taan kilo­metripo­h­jainen tienkäyttömaksu.

      5. Soin­in­vaar­alle kysymys että eikös Ollilan työryh­mä vuon­na 2013 ehdot­ta­nunut kilo­metripo­h­jaista tienkäyttömaksua?

    1. Detaljikaavoitus tapah­tuu maan­omis­ta­jan aloit­teesta, mut­ta ei se ole vapaa­ta. Yleiskaa­va säätelee sitä kuin Suomes­sakin. Räys­täsko­rkeudet ja raken­nusala on säädel­ty kuten Helsingis­säkin. Korkeaa rak­en­tamista säädel­lään eri­tyis­es­ti pitäen huomioon näkymien vapaudesta.
      Vaik­ka kuin­ka halu­aisit rak­en­taa 30-ker­roksisen lasipelti­hirvi­tyk­sen Van­haan kaupunki­in, et onnistu.
      Viisaasti ovat kaupun­gin päät­täjät Tallinnas­sa varoneet vapaan rak­en­tamisen sudenkuoppia.

      1. 30 ker­roksi­nen lasipelti­hirvi­tys ei mis­sään tapauk­ses­sa ole liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va tapa rak­en­taa, ellei raken­nu­soikeu­den rajoit­tamisel­la ole tehty tilas­ta äärim­mäisen arvokas­ta. Korkea rak­en­t­a­mi­nen kun on ihan fysi­ikan ja geome­tri­an vuok­si niin paljon kalli­im­paa kuin tavanomainen.

        Poikkeuk­se­na paikat jois­sa oikeasti on tila lop­pu, esim. Hong Kong.

        Toki ulkonäköä on ihan perustel­tua sään­nel­lä, raken­nu­soikeus on vaan siihen totaalisen ump­isurkea työkalu. Ei sil­lä saa edes raken­nuk­sen korkeut­ta rajoitet­tua, esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa Välimerenkadul­la Mala­gankadun risteyk­sessä ole­va hotel­li on kaavas­sa saman kokoinen kuin ympäröivät talot, mut­ta huo­mat­ta­van paljon korkeam­mal­la ker­rosko­rkeudel­la raken­nus erot­tuu kaupunki­rak­en­teessa selvästi ympäröiviä raken­nuk­sia korkeam­pana. Se Jätkäsaaren torni­hotel­likin on samas­ta syys­tä paljon korkeampi kuin kaavoit­ta­jat oli­vat kuvitelleet.

        Niistä SATO:n aikanaan kohua herät­täneistä mini­a­sun­noista nyt puhu­mat­takaan. Jostain syys­tä on sal­lit­tua rak­en­taa tavanomaisen 9 ker­roksisen talon korkuinen kuusik­er­roksi­nen raken­nus jos­sa huoneis­tois­sa on han­kalasti käytet­tävä parvi, mut­ta jos rak­en­taa ulko­hah­moltaan samankokoisen tavanomaisel­la ker­rosko­rkeudel­la ja huo­mat­tavasti parem­min käytet­tävil­lä yksi­ta­soisil­la asun­topo­hjil­la, raken­netaankin “slum­mia”.

        Kom­pro­missi­na voisi tietysti olla se, että sal­li­taan vapaa rak­en­t­a­mi­nen (julk­i­sivuo­hjeis­tus­ta nou­dat­taen) 25 metrin korkeu­teen asti, eli tavanomainen 8 ker­roksi­nen asuin­raken­nus. Siitä ylöspäin tarvit­taisi­in erilli­nen kaupunkiku­valli­nen arviointi.

      2. 25-metriä korkea raken­nus ei kyl­lä oikein istu­isi Tallinnan van­haan kaupunkiin.
        On tietysti paljon järkeväm­pää säädel­lä korkeut­ta kuin ker­roslukua. Helsingis­sä joskus myön­netään raken­nuslu­pa kaavoitus­ta korkeam­malle raken­nuk­selle. Tämä oli yksi syy, mik­si KYMP-toimi­ala yhdis­tet­ti­in samalle johdolle.
        Kuu­luisia kaavas­sa sal­li­tus raken­nusko­rkeu­den ylit­täjiä ovat Torni-hotel­li ja Sanoma oy:n talo.

      3. Raken­nus­suo­jelu on sit­ten tietysti asia erik­seen, ja toki van­hankaupun­gin kaltaiset tarkasti rajatut alueet on perustel­tua sään­nel­lä tarkem­min. Mut­ta sen rajauk­sen olisi tosi­aan syytä olla tark­ka; koko Kaakkois-Espoo ei ole Tapi­olan kansallismaisemaa.

      4. Tallinnan viiden­nek­si korkein raken­nus on Pyhän Olavin kirkko joka sijait­see Van­han Kaupun­gin huip­ul­la. Ja kiven­heiton päässä his­to­ri­al­lisen alueen muureista on juurikin näitä korkei­ta lasi­palat­se­ja, kuu­luisimp­ina var­maankin Maakri Torn, viere­inen SEB-tor­ni­ta­lo ja Torn­imäe kak­soistalot sen takana.

        Rak­en­t­a­mi­nen ei ole täysin vapaa­ta mut­ta en ihan jaa näke­mys­täsi siitä, että se olisi kovin pikku­tarkasti kontrolloituakaan.

  9. Län­si­maid­en „slum­mit“ tai parem­min ei halu­tut asuinalueet ovat tue­tun asumisen alueita.

  10. Talousti­eteen perus­te­o­ri­oiden mukaan alueen lisärak­en­tamisen pitäisi alen­taa asun­to­jen hin­taa tar­jon­nan kas­vaes­sa, ei nos­taa niiden arvoa. 

    Näin se tutkimusten mukaan yleen­sä tekeekin, vaik­ka mieliku­va on toinen. Aiheesta löy­tyy jonkin ver­ran kv tutkimus­ta netistä hake­mal­la. On toki joitain poikkeuk­sia, ja alueen palvelu­iden kuten liiken­ney­hteyk­sien kehit­tämi­nen lisää alueen arvoa ja siten nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Näi­den eri tek­i­jöi­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan ei var­maan onnis­tu ilman huolel­lista tutkimusasetelmaa. 

    Kaavoituk­sel­la tosi­aan voidaan aiheut­taa negati­ivisia vaiku­tuk­sia, mut­ta myös estää rak­en­tamisen negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Koko tästä kuvios­ta on ihmisil­lä täysin kum­mallisia käsi­tyk­siä, kuten keskustelus­takin huo­maa. Aiheesta pitäisi tehdä laa­jem­pi, rauta­lankata­son selit­tämiseen panos­ta­va kirja. 

    Perus­ta­son ulkois­vaiku­tus tulee siitä, että tietyn ton­tin rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa siihen, mitä naa­puri­in pystyy rak­en­ta­maan, säädök­set huomioiden. Naa­purin uud­is­ta­lo voi viedä naa­purista pait­si viihty­isyy­den sekä asun­noista että pihal­ta, myös mah­dol­lisu­u­den kehit­tää tont­tia. Laa­jem­man tason ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat kaupun­gin infra­s­ta ja liiken­teestä. Ympäristön laatutek­i­jöitä kuten vehreyt­tä ja tilaa liiken­teelle ei toteudu ilman sääntelyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.