_

Vaattovaara ja Kortteinen

Kaksi professoria kirjoitti tänään Hesarin alakerrassa, että metropoli kasvaa reunoiltaan. Heidän mukaansa  Hesari on ollut kirjoittelussa liian Helsinki- ja kerrostalopainotteinen.Heidän mukaansa metropoli kasvaa laidoilta. Myös Helsingin seudun kasvusta tulee 80 prosenttia tapahtumaan Helsingin ulkopuolella. Kerrostalot ovat arvokkaita vain Helsingin niemellä, muualla Helsingissä ne ovat aika halpoja. Esimerkiksi he ottivat Müchenin, joka on alkanut laajeta noin 50 000 asukkaan satellittikaupunkeihin. heidän mukaansa noin 50 000 asukasta ja raideyhteys tuntuvat olevan optimaalisin järjestely.

Professorit ovat kyllä paljon radikaalimpia kuin minä.

Aloitetaan siitä Emo-Münhenistä, jossa asuu 1,2 miljoonaa asukasta noin 300 neliökilometrin alueella. Münchenin tehokkuudella Helsinkiin mahtuisi kolmannes lisää asukkaita. Uudenmaan asujaimisto mahtuisi YTV-kuntiin, jolloin mukana olisi jo muutama tuollainen 50 000 asukkaan satellittikaupunki.

On selvä, että Helsingin ratikka- ja hissi -rakentaminen saavuttaa joskus rajansa rakennusmaan loppuessa, mutta rakentaa se kannattaa, koska asuminen kerrostalossa kantakaupungissa on hyvin haluttua, mikä näkyy hinnoissa. Ei myöskään ole totta, että kerrostalo-Helsingissä vetäisi vain Helsingin niemi. Munkkiniemi, Haaga, Käpylä ja Tapiola esimerkiksi ovat hintojen perusteella halutumpia kuin omakotitalo Kirkkonummella . Seitsemänkymmentäluvun betonibrutalismi ei ole vetovoimaista missään, Merihakaa ehkä lukuun ottamatta.

On selvä, että rakentaminen ohjautuu paljolti Helsingin ulkopuolelle ja juuri tuon rakentamisen ohjaaminen järkevästi on keskeistä.  Minä rohkenin esittää, että se keskitettäisiin nykyisten ja tulevien juna- metro- tai ratikkalinjojen varteen 4000 – 20000 asukkaan kyliksi. Vanhanenkin kannatti nykyiseen verrattuna keskittämistä, mutta jäsentymättömästi ja liikennemuodoksi kumipyöräliikennettä. Vaattovaaran ja Kortteisen ajatus junaradan varteen rakennettavista 50 000 asukkaan keskenään verkottuvista kylistä on kovin saman suuntainen kuin omani, mutta menee paljon pitemmälle.

Tagged

16 thoughts on “Vaattovaara ja Kortteinen

  1. Helsingin niemen täydennysrakentamisen esteet olis kyllä hetimiten poistettava. Siellä lisärakentamisesta saadaan luultavasti suurin hyöty. Minä en muuten ymmärrä, miksi Osmo et uskalla antaa omaa malliasi markkinoiden päätettäväksi, kun pidät sitä tehokkaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. V&K on veikeä pari kuten yleensä. Kokoluokka on oikea jos halutaan edes jotenkin itsenäisiä pikkukaupunkeja.Kaksi ongelmaa ajatuksessa:

    Ensinnäkin se 50 000 asukkaan taajama tulisi käytännössä rakentaa kerralla, mikä kuulostaa hankalalta. Jos rakentaminen kestää vuosikymmenen tai kaksi, niin palvelut totutaan hakemaan jostain muualta ja yleensä vie autolla.

    Toiseksi, suomalaisella omakotitalotehokkuudella ei asuteta 50 000 ihmistä kävelyetäisyydellä asemasta, eikä edes saksalaisella.

    Olisi parempi rakenta niin että syntyvä kaupunginosa voi tukeutua viereiseen, ja näin ne myös tukevat jatkossa toisiaan. Tämä on myös nauhakaupungin perusheikkous.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. (Lyhyesti ja vihaisesti vaan)
    – Mynchen on ihan kauhea. yritäppä tavata kollega tai ystävä joka asuu siellä satellittin laidalla, (ja itse mahdollisesti toisella). matkustaminen on hidasta ja työlästä. onko tämä taas keinoja pakottaa äidit kotiin jumittamaan lasten kanssa, sillä jos siellä käy keskustassa töissä niin koko päivähän siinä menee.

    – helsingissä ei noita kerrostaloja ole kauhesti vielä nähtykään. tyypilisin talokorkeus on kai 3-5 uusissa kerrostaloisa. Eihän se riitä mihinkään. Ainakin 8-12, thank you! Helsinkiä pitää rakentaa ylöspäin eikä sivuille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tekisi ihan mieli kysyä professoreilta itseltään, että mitä he oikein tarkoittivat keskustan lähellä olevilla betonilähiöillä.

    Eihän sellaisia ole olemassa. Itä-Pasilaa voi sellaiseksi luonnehtia, ehkä Kannelmäen uutta puoltakin, mutta kyllä seuraavat betonilähiöt ovat sitten Vantaan ja Espoon puolella. Ei Kannelmäkeäkään voi sanoa keskustan lähellä olevaksi, vaikka juna menee sinne vain 12 minuuttia.

    Sen sijaan ymmärrän kritiikin siitä, että kovasti toitotetaan, mitä ihmiset haluavat, kun tosiaan kyselytutkimukset osoittavat toista. Keskustan liepeidenkin hinnat ovat kovat kulkuyhteyksien takia, ei sen takia, että ne koostuvat kerrostaloista. Asunto valitaan monen seikan perusteella. Omakotitalot ovat suositumpia kuin kerrostalot, mutta palveluiden ja yhteyksien takia hakeudutaan paljon myös kerrostaloihin.

    Kyllä keskustan liepeiden omakotitalot ovat valtavan haluttuja, paljon halutumpia kuin kerrostaloasunnot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Asuntojen tarve vähenee Suomessa radikaalisti tulevina vuosina, jos ei jostain käsittämättömästi syystä Suomeen suuntaudu ulkomailta valtaisa kansanjoukkojen vyöry. Siitä ei ole mitään merkkiä. Toisaalta asuntolainan jakaminen pankeista 0,30%:n korkomarginaalilla jokaiselle joka vaan vaivautuu marssimaan pankin ovesta sisään lopppuu. Nyt kun on Amerikassakin kaikille selvinnyt, että asuntojen hinnat ei nousekkaan maailman tappiin asti, merkitsee se sitä että asuntolainaan on hinnoiteltava lisää riskiä. Tarkoittaa korkeampaa korkoa, eikä asunto kelpaa lainan vakuuudeksi enään 100% osuudella vaan tarvitaan taas osa omaa säästettyä rahaa niinkuin ennen vanhaan. Kymmenien-jopa satojen tuhansien asuntojen visiointi on ihan turhaa. Maailma muuttui nopeasti toiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. “Asuntojen tarve vähenee Suomessa radikaalisti tulevina vuosina, jos ei jostain käsittämättömästi syystä Suomeen suuntaudu ulkomailta valtaisa kansanjoukkojen vyöry. Siitä ei ole mitään merkkiä.”

    Luemme luultavasti ihan eri tilastoja:

    http://www.etla.fi/index.php?action=column&id=54

    Tilastokeskuksen 2004 ennusteessa nettomaahanmuutoksi arvioitiin 6000/vuosi, 2007 se korjattiin 10000/vuosi, toteutunut 13600/vuosi.

    Lisäksi tuohon nyt voimassa olevaan “2030 alkaen väestö vähenee” -ennusteeseen kannattaa suhtautua suurin varauksin, syy täällä:

    http://www.stat.fi/til/vaenn/vaenn_2005-05-11_laa_001.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. “Omakotitalot ovat suositumpia kuin kerrostalot, mutta palveluiden ja yhteyksien takia hakeudutaan paljon myös kerrostaloihin.”

    Eli se mitä ihmiset oikeasti haluavat on “tiivis, mutta matala”. Eli omakotitaloja hyvien kulkuyhteyksien päähän, ei johonkin Nurmijärvelle… MOT

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kunnolliset kerrostalot olisivat todella toivottavia Helsingissä ja muissakin isohkoissa kaupungeissa. Kunnottomia meillä on sotien jälkeen rakennettu enemmän kuin sielu sietää. Kunnollisessa kerrostalossa ei tarvitse vastentahtoisesti osallistua naapureiden perhe- ja muuhun elämään. Sellaisessa voi myös olla varma siitä, että tulipalon syttyessä reaaliset pelastumismahdollisuudet ovat olemassa myös kuudennessa kerroksessa ja korkeammalla asuville. Unelmieni talossa ei myöskään astmaatikon eikä muidenkaan tarvitse haistella naapureiden tupakoinnista ja muusta toiminnasta syntyviä käryjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. “Kantakaupungin uusille alueille eli Hernesaari ja Jätkänsaari, Hermannin-Sörnäistenranta ja Keski-Pasila voitaisiin muuten vetäistä ihan reilusti taloihin muutamia kerroksia lisää.”

    Helsingissä on betonibrutalismin kulta-aikana ja myöhemminkin “vetäisty” aivan tarpeeksi niin että kerrostalo- ja kaupunkiasumisen maine on syystäkin kärsinyt, ja toivottavasti ei “vetäistä” yhtään enempää vaan pikemminkin aletaan tosissaan panostaa arkkitehtuuriin ja suunnitteluun.

    Helsingin kantakaupungin asuinalueiden matalahko räystäslinja (6-7 kerrosta) jota on sittemmin jatkettu esimerkiksi Jätkäsaaressa madaltuen lounaaseen ei ole sattumaa eikä tylsää maalaisuutta vaan yksinkertaisesti seurausta auringonvalon matalasta tulokulmasta näillä leveysasteilla. Kuusi kerrosta riittää jo varjostamaan kadun, ja jos seinät vielä varjostuvat, on lopputulos kolkko. Katukuilut kuuluvat toimistoalueille joissa katutilan viihtyisyys on toisarvoista tehokkuuteen nähden.

    Eilen oli mielipidesivulla kirjoitus jossa mielestäni pääpointtina oli arkkitehtuurin heikko asema tai sen lähes täydellinen puuttuminen keskustelussa ja suunnittelussa ja sen väistämättömät seuraukset. Hämmästyttävää onkin että tilanne näyttää Helsingissä jatkuvan vuodesta toiseen samanlaisena.

    Todellakin toivon että kaupungin päättäviin elimiin valikoituisi ihmisiä joille kaupunkisuunnittelu ei ole vain markkinaidealismin tai jonkun muun ideologian jatke vaan keino kaikki sidosryhmät hyödyntäen luoda inhimillistä ja viihtyisää kaupunkiympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Miksi päättäjine pitäsi luoda inhimillistä ja viihtyisää kaupunkiympäristöä? Eikö tuo pitäs jättää arkkitehtien huoleks?
    Minustakin Helsinki ansaitsis parempaa arkkitehtuuria, mutta näyttää siltä, että suurin osa väestöstä ei ole samaa mieltä, kun kerta arkkitehtuuriin ei kannata panostaa. Siihen kulutetut rahat eivät näy hinnoissa. Miksi meillä olis oikeus sanella muulle väestölle mitä heidän kuuluu arvostaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. “Kantakaupungin uusille alueille eli Hernesaari ja Jätkänsaari, Hermannin-Sörnäistenranta ja Keski-Pasila voitaisiin muuten vetäistä ihan reilusti taloihin muutamia kerroksia lisää. Pasilaan samantien pilvenpiirtäjiä. Ei tekisi pahaa yhtään.”

    Kadun varjostus jo tulikin aiemmin ketjussa esiin, mutta on tuollaisessa korkeassa rakentamisessa muitakin ongelmia, kuten esimerkiksi se, että korkeat rakennukset tuppaavat tekemään kaduista tuulitunneleita, koska rakennukset tuppaavat “keräämään” tuulta koko poikkipinta-alaltaan. Kunnollisella suunnittelulla näitäkin haittoja toki voidaan välttää ainakin, jos korkeita rakennuksia on vain muutamia.

    Helppohan näitä “patenttiratkaisuja” on esittää, mutta olisi hyvä huomioida, että matala rakennuskanta tekee ympäristöstä usein selvästi viihtyisämmän. Mielestäni ero on nähtävissä jo Tukholmaan verrattaessa – Helsingin eduksi, siis.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. spottu Says:

    “Helsingissä on betonibrutalismin kulta-aikana ja myöhemminkin “vetäisty” aivan tarpeeksi niin että kerrostalo- ja kaupunkiasumisen maine on syystäkin kärsinyt, ja toivottavasti ei “vetäistä” yhtään enempää vaan pikemminkin aletaan tosissaan panostaa arkkitehtuuriin ja suunnitteluun.”

    Jos Maija Anttila on kaupunginsuunnittelun puikoissa vielä jatkossakin, esteettisistä näkökulmista ei taideta piitata eikä myöskään suhteesta naapureihin, mihin joku viittasi viestissään. Toivottavasti ei tarvitse kuitenkaan muuttaa kuuhun.

    HTY:n hotellirakennuksen sisäpiha on huippu erityisesti naapuritalon varjostamisen suhteen. Demarit ovat tuoneet läänityslaitoksen/ feodalismin muunnettuna Hakaniemi-Siltasaareen.

    Voimahahmo Maija Anttila on esteettinen uhka Helsingille, saamme pahimmillaan hänen kotikaupunkinsa Porin tuontina asuntolaivat esteettismonumentalistisen Pitkänsillan kupeelle. Kyseessä olisi lähes ympäristörikos.

    Toivottavasti väki alkaa vähitellen ymmärtää, että kaupunkiympäristö on esteettinen luonnonvara, josta nauttiminen ei kuluta ympäristöä.

    Tsekeissä estetiikasta nauttiminen on jokapäiväistä ruisleipää, toivottavasti niin on joskus Suomessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.