Vaattovaara ja Kortteinen

Kak­si pro­fes­so­ria kir­joit­ti tänään Hesa­rin ala­ker­ras­sa, että met­ro­po­li kas­vaa reu­noil­taan. Hei­dän mukaan­sa  Hesa­ri on ollut kir­joit­te­lus­sa lii­an Hel­sin­ki- ja kerrostalopainotteinen.Heidän mukaan­sa met­ro­po­li kas­vaa lai­doil­ta. Myös Hel­sin­gin seu­dun kas­vus­ta tulee 80 pro­sent­tia tapah­tu­maan Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Ker­ros­ta­lot ovat arvok­kai­ta vain Hel­sin­gin nie­mel­lä, muu­al­la Hel­sin­gis­sä ne ovat aika hal­po­ja. Esi­mer­kik­si he otti­vat Müc­he­nin, joka on alka­nut laa­je­ta noin 50 000 asuk­kaan satel­lit­ti­kau­pun­kei­hin. hei­dän mukaan­sa noin 50 000 asu­kas­ta ja rai­deyh­teys tun­tu­vat ole­van opti­maa­li­sin järjestely.

Pro­fes­so­rit ovat kyl­lä pal­jon radi­kaa­lim­pia kuin minä.

Aloi­te­taan sii­tä Emo-Mün­he­nis­tä, jos­sa asuu 1,2 mil­joo­naa asu­kas­ta noin 300 neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­la. Münc­he­nin tehok­kuu­del­la Hel­sin­kiin mah­tui­si kol­man­nes lisää asuk­kai­ta. Uuden­maan asu­jai­mis­to mah­tui­si YTV-kun­tiin, jol­loin muka­na oli­si jo muu­ta­ma tuol­lai­nen 50 000 asuk­kaan satellittikaupunki.

On sel­vä, että Hel­sin­gin ratik­ka- ja his­si ‑raken­ta­mi­nen saa­vut­taa jos­kus rajan­sa raken­nus­maan lop­pues­sa, mut­ta raken­taa se kan­nat­taa, kos­ka asu­mi­nen ker­ros­ta­los­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa on hyvin halut­tua, mikä näkyy hin­nois­sa. Ei myös­kään ole tot­ta, että ker­ros­ta­lo-Hel­sin­gis­sä vetäi­si vain Hel­sin­gin nie­mi. Munk­ki­nie­mi, Haa­ga, Käpy­lä ja Tapio­la esi­mer­kik­si ovat hin­to­jen perus­teel­la halu­tum­pia kuin oma­ko­ti­ta­lo Kirk­ko­num­mel­la . Seit­se­män­kym­men­tä­lu­vun beto­ni­bru­ta­lis­mi ei ole veto­voi­mais­ta mis­sään, Meri­ha­kaa ehkä lukuun ottamatta.

On sel­vä, että raken­ta­mi­nen ohjau­tuu pal­jol­ti Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le ja juu­ri tuon raken­ta­mi­sen ohjaa­mi­nen jär­ke­väs­ti on kes­keis­tä.  Minä roh­ke­nin esit­tää, että se kes­ki­tet­täi­siin nykyis­ten ja tule­vien juna- met­ro- tai ratik­ka­lin­jo­jen var­teen 4000 — 20000 asuk­kaan kylik­si. Van­ha­nen­kin kan­nat­ti nykyi­seen ver­rat­tu­na kes­kit­tä­mis­tä, mut­ta jäsen­ty­mät­tö­mäs­ti ja lii­ken­ne­muo­dok­si kumi­pyö­rä­lii­ken­net­tä. Vaat­to­vaa­ran ja Kort­tei­sen aja­tus junaradan var­teen raken­net­ta­vis­ta 50 000 asuk­kaan kes­ke­nään ver­kot­tu­vis­ta kylis­tä on kovin saman suun­tai­nen kuin oma­ni, mut­ta menee pal­jon pitemmälle.

16 vastausta artikkeliin “Vaattovaara ja Kortteinen”

  1. Hel­sin­gin nie­men täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen esteet olis kyl­lä heti­mi­ten pois­tet­ta­va. Siel­lä lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta saa­daan luul­ta­vas­ti suu­rin hyö­ty. Minä en muu­ten ymmär­rä, mik­si Osmo et uskal­la antaa omaa mal­lia­si mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si, kun pidät sitä tehokkaana.

  2. V&K on vei­keä pari kuten yleen­sä. Koko­luok­ka on oikea jos halu­taan edes joten­kin itse­näi­siä pikkukaupunkeja.Kaksi ongel­maa ajatuksessa:

    Ensin­nä­kin se 50 000 asuk­kaan taa­ja­ma tuli­si käy­tän­nös­sä raken­taa ker­ral­la, mikä kuu­los­taa han­ka­lal­ta. Jos raken­ta­mi­nen kes­tää vuo­si­kym­me­nen tai kak­si, niin pal­ve­lut totu­taan hake­maan jos­tain muu­al­ta ja yleen­sä vie autolla.

    Toi­sek­si, suo­ma­lai­sel­la oma­ko­ti­ta­lo­te­hok­kuu­del­la ei asu­te­ta 50 000 ihmis­tä käve­lye­täi­syy­del­lä ase­mas­ta, eikä edes saksalaisella.

    Oli­si parem­pi raken­ta niin että syn­ty­vä kau­pun­gin­osa voi tukeu­tua vie­rei­seen, ja näin ne myös tuke­vat jat­kos­sa toi­si­aan. Tämä on myös nau­ha­kau­pun­gin perusheikkous.

  3. (Lyhyes­ti ja vihai­ses­ti vaan)
    — Mync­hen on ihan kau­hea. yri­täp­pä tava­ta kol­le­ga tai ystä­vä joka asuu siel­lä satel­lit­tin lai­dal­la, (ja itse mah­dol­li­ses­ti toi­sel­la). mat­kus­ta­mi­nen on hidas­ta ja työ­läs­tä. onko tämä taas kei­no­ja pakot­taa äidit kotiin jumit­ta­maan las­ten kans­sa, sil­lä jos siel­lä käy kes­kus­tas­sa töis­sä niin koko päi­vä­hän sii­nä menee.

    - hel­sin­gis­sä ei noi­ta ker­ros­ta­lo­ja ole kau­hes­ti vie­lä näh­ty­kään. tyy­pi­li­sin talo­kor­keus on kai 3–5 uusis­sa ker­ros­ta­loi­sa. Eihän se rii­tä mihin­kään. Aina­kin 8–12, thank you! Hel­sin­kiä pitää raken­taa ylös­päin eikä sivuille.

  4. Teki­si ihan mie­li kysyä pro­fes­so­reil­ta itsel­tään, että mitä he oikein tar­koit­ti­vat kes­kus­tan lähel­lä ole­vil­la betonilähiöillä. 

    Eihän sel­lai­sia ole ole­mas­sa. Itä-Pasi­laa voi sel­lai­sek­si luon­neh­tia, ehkä Kan­nel­mäen uut­ta puol­ta­kin, mut­ta kyl­lä seu­raa­vat beto­ni­lä­hiöt ovat sit­ten Van­taan ja Espoon puo­lel­la. Ei Kan­nel­mä­keä­kään voi sanoa kes­kus­tan lähel­lä ole­vak­si, vaik­ka juna menee sin­ne vain 12 minuuttia. 

    Sen sijaan ymmär­rän kri­tii­kin sii­tä, että kovas­ti toi­to­te­taan, mitä ihmi­set halua­vat, kun tosi­aan kyse­ly­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat tois­ta. Kes­kus­tan lie­pei­den­kin hin­nat ovat kovat kul­ku­yh­teyk­sien takia, ei sen takia, että ne koos­tu­vat ker­ros­ta­lois­ta. Asun­to vali­taan monen sei­kan perus­teel­la. Oma­ko­ti­ta­lot ovat suo­si­tum­pia kuin ker­ros­ta­lot, mut­ta pal­ve­lui­den ja yhteyk­sien takia hakeu­du­taan pal­jon myös kerrostaloihin. 

    Kyl­lä kes­kus­tan lie­pei­den oma­ko­ti­ta­lot ovat val­ta­van halut­tu­ja, pal­jon halu­tum­pia kuin kerrostaloasunnot.

  5. Asun­to­jen tar­ve vähe­nee Suo­mes­sa radi­kaa­lis­ti tule­vi­na vuo­si­na, jos ei jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­ti syys­tä Suo­meen suun­tau­du ulko­mail­ta val­tai­sa kan­san­jouk­ko­jen vyö­ry. Sii­tä ei ole mitään merk­kiä. Toi­saal­ta asun­to­lai­nan jaka­mi­nen pan­keis­ta 0,30%:n kor­ko­mar­gi­naa­lil­la jokai­sel­le joka vaan vai­vau­tuu mars­si­maan pan­kin oves­ta sisään lopp­puu. Nyt kun on Ame­ri­kas­sa­kin kai­kil­le sel­vin­nyt, että asun­to­jen hin­nat ei nousek­kaan maa­il­man tap­piin asti, mer­kit­see se sitä että asun­to­lai­naan on hin­noi­tel­ta­va lisää ris­kiä. Tar­koit­taa kor­keam­paa kor­koa, eikä asun­to kel­paa lai­nan vakuuu­dek­si enään 100% osuu­del­la vaan tar­vi­taan taas osa omaa sääs­tet­tyä rahaa niin­kuin ennen van­haan. Kym­me­nien-jopa sato­jen tuhan­sien asun­to­jen visioin­ti on ihan tur­haa. Maa­il­ma muut­tui nopeas­ti toiseksi.

  6. Asun­to­jen tar­ve vähe­nee Suo­mes­sa radi­kaa­lis­ti tule­vi­na vuo­si­na, jos ei jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­ti syys­tä Suo­meen suun­tau­du ulko­mail­ta val­tai­sa kan­san­jouk­ko­jen vyö­ry. Sii­tä ei ole mitään merkkiä.”

    Luem­me luul­ta­vas­ti ihan eri tilastoja:

    http://www.etla.fi/index.php?action=column&id=54

    Tilas­to­kes­kuk­sen 2004 ennus­tees­sa net­to­maa­han­muu­tok­si arvioi­tiin 6000/vuosi, 2007 se kor­jat­tiin 10000/vuosi, toteu­tu­nut 13600/vuosi.

    Lisäk­si tuo­hon nyt voi­mas­sa ole­vaan “2030 alkaen väes­tö vähe­nee” ‑ennus­tee­seen kan­nat­taa suh­tau­tua suu­rin varauk­sin, syy täällä:

    http://www.stat.fi/til/vaenn/vaenn_2005-05–11_laa_001.html

  7. En nyt ota kan­taa tuon pari­val­ja­kon V&K kir­joi­tuk­seen, kun en sitä ole luke­nut, mut­ta mie­les­tä­ni YP:ssä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa kävi var­sin sel­väk­si, että kak­si­kon käsi­tys kes­kus­tan taan­tu­mi­ses­ta ja Hel­sin­gin kehi­tyk­ses­tä on vähin­tään kyseenalainen:
    http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/lankinen070514.htm

    Ja koko kes­kus­te­lu siis:
    http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/index.htm#pkseutu

    Kari

  8. Oma­ko­ti­ta­lot ovat suo­si­tum­pia kuin ker­ros­ta­lot, mut­ta pal­ve­lui­den ja yhteyk­sien takia hakeu­du­taan pal­jon myös kerrostaloihin.”

    Eli se mitä ihmi­set oikeas­ti halua­vat on “tii­vis, mut­ta mata­la”. Eli oma­ko­ti­ta­lo­ja hyvien kul­ku­yh­teyk­sien pää­hän, ei johon­kin Nur­mi­jär­vel­le… MOT

  9. Kan­ta­kau­pun­gin uusil­le alueil­le eli Her­ne­saa­ri ja Jät­kän­saa­ri, Her­man­nin-Sör­näis­ten­ran­ta ja Kes­ki-Pasi­la voi­tai­siin muu­ten vetäis­tä ihan rei­lus­ti taloi­hin muu­ta­mia ker­rok­sia lisää. Pasi­laan saman­tien pil­ven­piir­tä­jiä. Ei teki­si pahaa yhtään.

  10. Kun­nol­li­set ker­ros­ta­lot oli­si­vat todel­la toi­vot­ta­via Hel­sin­gis­sä ja muis­sa­kin isoh­kois­sa kau­pun­geis­sa. Kunn­ot­to­mia meil­lä on sotien jäl­keen raken­net­tu enem­män kuin sie­lu sie­tää. Kun­nol­li­ses­sa ker­ros­ta­los­sa ei tar­vit­se vas­ten­tah­toi­ses­ti osal­lis­tua naa­pu­rei­den per­he- ja muu­hun elä­mään. Sel­lai­ses­sa voi myös olla var­ma sii­tä, että tuli­pa­lon syt­tyes­sä reaa­li­set pelas­tu­mis­mah­dol­li­suu­det ovat ole­mas­sa myös kuu­den­nes­sa ker­rok­ses­sa ja kor­keam­mal­la asu­vil­le. Unel­mie­ni talos­sa ei myös­kään ast­maa­ti­kon eikä mui­den­kaan tar­vit­se hais­tel­la naa­pu­rei­den tupa­koin­nis­ta ja muus­ta toi­min­nas­ta syn­ty­viä käryjä.

  11. Kan­ta­kau­pun­gin uusil­le alueil­le eli Her­ne­saa­ri ja Jät­kän­saa­ri, Her­man­nin-Sör­näis­ten­ran­ta ja Kes­ki-Pasi­la voi­tai­siin muu­ten vetäis­tä ihan rei­lus­ti taloi­hin muu­ta­mia ker­rok­sia lisää.”

    Hel­sin­gis­sä on beto­ni­bru­ta­lis­min kul­ta-aika­na ja myö­hem­min­kin “vetäis­ty” aivan tar­peek­si niin että ker­ros­ta­lo- ja kau­pun­kia­su­mi­sen mai­ne on syys­tä­kin kär­si­nyt, ja toi­vot­ta­vas­ti ei “vetäis­tä” yhtään enem­pää vaan pikem­min­kin ale­taan tosis­saan panos­taa ark­ki­teh­tuu­riin ja suunnitteluun. 

    Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin asui­na­luei­den mata­lah­ko räys­täs­lin­ja (6–7 ker­ros­ta) jota on sit­tem­min jat­ket­tu esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­res­sa madal­tuen lou­naa­seen ei ole sat­tu­maa eikä tyl­sää maa­lai­suut­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti seu­raus­ta aurin­gon­va­lon mata­las­ta tulo­kul­mas­ta näil­lä levey­sas­teil­la. Kuusi ker­ros­ta riit­tää jo var­jos­ta­maan kadun, ja jos sei­nät vie­lä var­jos­tu­vat, on lop­pu­tu­los kolk­ko. Katu­kui­lut kuu­lu­vat toi­mis­toa­lueil­le jois­sa katu­ti­lan viih­tyi­syys on toi­sar­vois­ta tehok­kuu­teen nähden.

    Eilen oli mie­li­pi­de­si­vul­la kir­joi­tus jos­sa mie­les­tä­ni pää­point­ti­na oli ark­ki­teh­tuu­rin heik­ko ase­ma tai sen lähes täy­del­li­nen puut­tu­mi­nen kes­kus­te­lus­sa ja suun­nit­te­lus­sa ja sen väis­tä­mät­tö­mät seu­rauk­set. Häm­mäs­tyt­tä­vää onkin että tilan­ne näyt­tää Hel­sin­gis­sä jat­ku­van vuo­des­ta toi­seen samanlaisena.

    Todel­la­kin toi­von että kau­pun­gin päät­tä­viin eli­miin vali­koi­tui­si ihmi­siä joil­le kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ei ole vain mark­ki­nai­dea­lis­min tai jon­kun muun ideo­lo­gian jat­ke vaan kei­no kaik­ki sidos­ryh­mät hyö­dyn­täen luo­da inhi­mil­lis­tä ja viih­tyi­sää kaupunkiympäristöä.

  12. Mik­si päät­tä­ji­ne pitä­si luo­da inhi­mil­lis­tä ja viih­tyi­sää kau­pun­kiym­pä­ris­töä? Eikö tuo pitäs jät­tää ark­ki­teh­tien huoleks?
    Minus­ta­kin Hel­sin­ki ansait­sis parem­paa ark­ki­teh­tuu­ria, mut­ta näyt­tää sil­tä, että suu­rin osa väes­tös­tä ei ole samaa miel­tä, kun ker­ta ark­ki­teh­tuu­riin ei kan­na­ta panos­taa. Sii­hen kulu­te­tut rahat eivät näy hin­nois­sa. Mik­si meil­lä olis oikeus sanel­la muul­le väes­töl­le mitä hei­dän kuu­luu arvostaa?

  13. Kan­ta­kau­pun­gin uusil­le alueil­le eli Her­ne­saa­ri ja Jät­kän­saa­ri, Her­man­nin-Sör­näis­ten­ran­ta ja Kes­ki-Pasi­la voi­tai­siin muu­ten vetäis­tä ihan rei­lus­ti taloi­hin muu­ta­mia ker­rok­sia lisää. Pasi­laan saman­tien pil­ven­piir­tä­jiä. Ei teki­si pahaa yhtään.”

    Kadun var­jos­tus jo tuli­kin aiem­min ket­jus­sa esiin, mut­ta on tuol­lai­ses­sa kor­keas­sa raken­ta­mi­ses­sa mui­ta­kin ongel­mia, kuten esi­mer­kik­si se, että kor­keat raken­nuk­set tup­paa­vat teke­mään kaduis­ta tuu­li­tun­ne­lei­ta, kos­ka raken­nuk­set tup­paa­vat “kerää­mään” tuul­ta koko poik­ki­pin­ta-alal­taan. Kun­nol­li­sel­la suun­nit­te­lul­la näi­tä­kin hait­to­ja toki voi­daan vält­tää aina­kin, jos kor­kei­ta raken­nuk­sia on vain muutamia.

    Help­po­han näi­tä “patent­ti­rat­kai­su­ja” on esit­tää, mut­ta oli­si hyvä huo­mioi­da, että mata­la raken­nus­kan­ta tekee ympä­ris­tös­tä usein sel­väs­ti viih­tyi­säm­män. Mie­les­tä­ni ero on näh­tä­vis­sä jo Tuk­hol­maan ver­rat­taes­sa — Hel­sin­gin eduk­si, siis.

    Kari

  14. Miten mui­den tuli­si asua, että minun oli­si mak­si­maa­li­sen hyvä olla?

  15. spot­tu Says: 

    Hel­sin­gis­sä on beto­ni­bru­ta­lis­min kul­ta-aika­na ja myö­hem­min­kin “vetäis­ty” aivan tar­peek­si niin että ker­ros­ta­lo- ja kau­pun­kia­su­mi­sen mai­ne on syys­tä­kin kär­si­nyt, ja toi­vot­ta­vas­ti ei “vetäis­tä” yhtään enem­pää vaan pikem­min­kin ale­taan tosis­saan panos­taa ark­ki­teh­tuu­riin ja suunnitteluun.”

    Jos Mai­ja Ant­ti­la on kau­pun­gin­suun­nit­te­lun pui­kois­sa vie­lä jat­kos­sa­kin, esteet­ti­sis­tä näkö­kul­mis­ta ei tai­de­ta pii­ta­ta eikä myös­kään suh­tees­ta naa­pu­rei­hin, mihin joku viit­ta­si vies­tis­sään. Toi­vot­ta­vas­ti ei tar­vit­se kui­ten­kaan muut­taa kuuhun.

    HTY:n hotel­li­ra­ken­nuk­sen sisä­pi­ha on huip­pu eri­tyi­ses­ti naa­pu­ri­ta­lon var­jos­ta­mi­sen suh­teen. Dema­rit ovat tuo­neet läänityslaitoksen/ feo­da­lis­min muun­net­tu­na Hakaniemi-Siltasaareen.

    Voi­ma­hah­mo Mai­ja Ant­ti­la on esteet­ti­nen uhka Hel­sin­gil­le, saam­me pahim­mil­laan hänen koti­kau­pun­kin­sa Porin tuon­ti­na asun­to­lai­vat esteet­tis­mo­nu­men­ta­lis­ti­sen Pit­kän­sil­lan kupeel­le. Kysees­sä oli­si lähes ympäristörikos.

    Toi­vot­ta­vas­ti väki alkaa vähi­tel­len ymmär­tää, että kau­pun­kiym­pä­ris­tö on esteet­ti­nen luon­non­va­ra, jos­ta naut­ti­mi­nen ei kulu­ta ympäristöä.

    Tse­keis­sä este­tii­kas­ta naut­ti­mi­nen on joka­päi­väis­tä ruis­lei­pää, toi­vot­ta­vas­ti niin on jos­kus Suomessakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.