Asfalttikepulaiset

Huo­maan, että mie­li­ku­vat vai­kut­ta­vat enem­män kuin fak­tat. Tänään taas Hesa­rin ylei­sön­osas­tol­la on kir­joi­tus, jos­sa anne­taan kuva, että kes­kus­te­lu kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta käy­täi­siin beto­nis­lum­mien ja Van­ha­sen vih­reän auto­hel­ve­tin välil­lä. Eihän sii­tä ole kyse, eikä edes sii­tä, suo­si­taan­ko ker­ros­ta­lo­ja tai oma­ko­ti­ta­lo­ja, vaan sii­tä, miten  asu­mi­nen ker­ros­ta­lo­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la jär­jes­te­tään, auto­lii­ken­tee­seen perus­tu­vas­sa Van­ha­sen him­me­lis­sä vain nau­ha­kau­puhn­gis­sa, jos­sa lii­ken­ne sujuu rati­koil­la ja junilla.

Pitä­nee siis minun­kin alkaa nimi­tel­lä. Asfalt­ti­ke­pu­lai­set halua­vat pääl­lys­tää uuden­maan asfaltillla.

30 vastausta artikkeliin “Asfalttikepulaiset”

  1. Toi­nen samaan aihe­pii­riin liit­ty­vä, ilmei­sen tar­koi­tuk­sel­li­nen vää­ri­nym­mär­rys on se, että Van­ha­nen mai­nit­see joka yhtey­des­sä idea­park­kien ja auto­mar­ket­tien ainoak­si vaih­toeh­dok­si asioi­mi­sen kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa. Täl­lä veruk­keel­la hän sit­ten kut­suu noi­ta moot­to­ri­tei­den var­siin rois­kit­tu­ja suu­ryk­si­köi­tä lähipalveluiksi.

  2. Höp­sis,

    Kyl­lä­hän asfal­toi­tu­ja tei­tä tar­vit­tai­siin ihan yhtä lail­la nau­has­sa­kin. Ihmi­set autoi­li­si­vat joka tapauk­ses­sa, vaik­ka ne rai­teet oli­si­vat olemassa. 

    Nap­pu­loi­den ohi pitäi­si men­nä tie ja sit­ten jokai­seen nap­pu­laan oma tien­sä. Tai nap­pu­loi­den välil­lä oli­si tiet ja joka välis­tä pää­si­si ohi­tus­tiel­le. Aika pal­jon asfalt­tia beto­nin välissä..

  3. Heh! Juu­ri näin! Mie­li­ku­vil­la­han täs­sä ollaan­kin jo pit­kään pelattu.

  4. No ei ne kyl­lä autoi­le, kun 1) luo­daan oikeas­ti toi­mi­vat vaih­toeh­dot 2) rajoi­te­taan autoi­lua ja teh­dään sii­tä riit­tä­vän kallista. 

    Hel­sin­gin niemellä:
    ‑ruuh­ka­mak­sut
    ‑käve­ly­kes­kus­ta
    ‑vähem­män park­ki­paik­ko­ja ja park­ki­pai­kat tar­vit­se­vien kustannettavaksi
    ‑kun­non etua­jo-oikeu­det joukkoliikenteelle
    ‑pyö­rä­tiet pitää erot­taa ajoväylistä

  5. Plus­sa­na voi­si sanoa, että aina­kin kan­sa on ollut jok­seen­kin kiinnostunutta/aktiivista tämän asian suh­teen. Mie­les­tä­ni tämän tyy­li­set kaa­voi­tus­asiat eivät aina ihan Teu­vo Tal­lu­kal­le asti kerkeä.

  6. Olen tähän saak­ka pitä­nyt itseä­ni rau­han mie­he­nä, mut­ta nyt mit­ta­ni on tul­lut pik­ku hil­jaa täy­teen. Tar­jo­sin maa­nan­tai­na Hesa­rin sun­nun­tai­de­bat­tiin vas­ti­nee­ni, jos­sa ker­ron, mitä puu­tar­ha­kau­pun­ki on ja mihin ihan­tei­siin se perustuu.

  7. Olen aina yhdis­tä­nyt beto­nin lap­suu­den­mai­se­mii­ni Espoo­seen, jon­ka elementti/betonilähiöt on siro­tel­tu hau­li­kol­la juu­ri Van­ha­sen him­me­li­lo­gii­kal­la — en kos­kaan Helsinkiin. 

    Kun vii­kon­lop­pu­na istus­ke­lin Lin­nun­lau­lun kah­vi­las­sa puu­ta­lon pihal­la, yri­tin löy­tää hori­son­tis­ta beto­nia. Sil­mii­ni osui kui­ten­kin vain val­kois­ta mar­mo­ria, pari gra­niit­tis­ta kan­sal­lis­ra­ken­nus­ta ja yksi teräs­la­si­kuu­tio. Näin “kivie­rä­maas­sa”.

    Sii­nä Lin­nun­lau­lus­sa­han on myös ne Suo­men ainoat nel­jä asun­toa, jot­ka vas­taa­vat suo­ma­lais­ta unel­maa: oma­ko­ti­ta­lo ran­nal­la suur­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Kun sii­tä läh­de­tään tin­ki­mään, useim­mat näkö­jään tin­ki­vät sii­tä omas­ta pihas­ta asuak­seen ihmis­ten ilmoil­la eikä jos­sain Nur­mi­jär­ven kal­tai­ses­sa apeas­sa pajukossa.

    Hen­ki­lö­koh­tai­nen vaa­li­ko­nee­ni on seu­raa­va: äänes­tän sitä ehdo­kas­ta, joka on val­mis asut­ta­maan eni­ten ihmi­siä Hel­sin­kiin. Se, joka hyväk­syy seu­raa­vas­ta lis­tas­ta eni­ten koh­tia, saa ääne­ni. Ode voi­si aloittaa.

    - Mal­min kent­tä on rakennettava
    — Kes­ki-Pasi­laan ja muu­al­le­kin voi raken­taa pil­ven­piir­tä­jiä (siis ihan oikeas­ti kor­kei­ta asuin­ta­lo­ja eikä jotain 16-ker­rok­si­sia “pil­ven­piir­tä­jiä”)
    — Täyt­tö­maal­le saa raken­taa (Koi­vusaa­ren ete­lä­osa asu­tet­ta­va ja eikö­hän Jät­kä­saa­res­ta ja Munk­ki­saa­res­ta voi­si pitem­piä­kin sor­mia läh­teä merel­le ilman että ne hait­taa­vat meren­kul­kua tai Pih­la­ja­saa­ren virkistyskäyttöä)
    — Asun­to­ve­neet sopi­vat Helsinkiin

    Jo nämä nel­jä koh­taa tai­ta­vat ikä­vä kyl­lä kar­sia ison osan ehdok­kais­ta pois.

  8. Ihmi­set autoi­li­si­vat joka tapauk­ses­sa, vaik­ka ne rai­teet oli­si­vat olemassa.”

    Tämä väi­te ei pidä paik­kaan­sa. Se on kui­ten­kin var­sin ylei­nen Suo­mes­sa, kos­ka tääl­lä on tähän asti halut­tu suun­ni­tel­la alu­eet autoi­lua suo­sien, ja jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det on toteu­tet­tu lähin­nä vält­tä­mät­tö­män pahan peri­aat­teel­la. Autoi­lu vähe­nee huo­mat­ta­vas­ti, jos raken­ta­mi­nen on tii­vis­tä, jouk­ko­lii­ken­teen pysäk­ki on lähel­lä ja jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lu on ollut saa­ta­vil­la alu­een raken­ta­mi­ses­ta lähtien.

  9. Olet­ko sinä Osmo aja­tel­lut, kuin­ka hoi­dat jokai­sen puu­tar­ha­kau­pun­ki­si ton­til­le pelas­tus­tien? Entä muut­to­kuor­mat ja inva­tak­sit? Pääl­lys­te­tään­kö ne asfal­til­la vai jäte­tään­kö ihan hiek­ka­teik­si, vai kul­ke­vat­ko palo­lai­tos ja ambu­lans­sit heli­kop­te­ril­la pai­kal­le? Saa­ko Vih­rei­tä kut­sua siis sora­tei­den rubinsteineiksi?

    Ris­tus miten type­rää unelmointia.

  10. Kuten Mar­kus sanoi, tei­tä tar­vit­tai­siin ihan yhtä pal­jon nauhassa.. 

    Joka paik­kaan on joka tapauk­ses­sa on pääs­tä­vä autol­la. Näi­tä tei­tä sit­ten käy­tet­täi­siin hie­man vähem­män, jos oli­si toi­mi­va rai­de­lii­ken­ne, mut­ta sitä asfalt­tia tar­vit­tai­siin ihan tai aina­kin mel­kein yhtä paljon. 

    Pyö­rä­tiet­kin muu­ten ovat asfalttia.

  11. MIKÄ BUSSEISSA ON VIKANA?

    Asun tie­tys­sä miles­sä nau­ha­kau­pun­gis­sa, sil­lä asu­tus jat­kuu aika yhtä­mit­tai­es­na Hel­sin­gis­tä radan­vart­ta Kirk­ko­num­mel­le. (Välil­lä saat­ta näyt­tä autiol­ta, kuten Man­kis­sa kos­ka asu­tus on yhdel­lä suun­nal­la ja met­sän peitossa.)

    Kävin tänään illal­la kau­pun­gis­sa. Menin bus­sil­la, kos­ka aika­taa­lu sopi parem­min ja pysäk­ki oli lähempänä.Tulin junal­la, kos­ka aika­tau­lu sopi parem­min enkä viit­si­nyt kävel­lä Aika­ta­los­ta lin­ja-autoa­se­mal­le vaan käve­lin mie­luum­min Tol­san pysä­kil­tä n. 15 min. Kum­pi­kin mat­ka kes­ti liki­main yhtä kau­an. (Bus­si K:nummelta oli­si nopeam­pi jos se voi­si ajaa tun­ne­lia myö­ten län­si­lii­ken­teen terminaaliin)

    Juna vie mat­kus­ta­ja­paik­ka­ki­lo­met­riä koh­ti kol­man­nek­sen säh­kö­ener­gi­aa bus­sin polt­toai­ne­kul­tuk­seen ver­rat­tu­na. Mut­ta sen säh­vön tuot­ta­mien vaa­tii kuta­kin kWH.ta koh­ti 3 KWh pri­mää­rie­ner­gi­aa, joten tasois­sa ollaan.

    Rai­de­liii­ken­teen vah­vuus, suu­ri kul­je­tus­ky­ky on samal­la sen heik­kous. Ollak­seen talou­del­li­nen puh­das kau­pun­ki­ra­ta vaa­tii suur­ta väes­tö­poh­jaa. On vähän huo­noa ver­ra­ta Kes­ki-Euroop­paan, jos­sa sopi­vaan paik­kaan piir­re­tyn 20 kilo­met­rin sätei­sen ympy­rän sisäl­le mah­tuu koko Suo­men väki­lu­ku. Ja ele­tään vie­lä aika ilmavasti.

    Jos taas juna käyt­tö edel­lyt­tä syöt­tö­lii­ken­net­tä, ei voi­te­ta mitään mat­ka-ajas­sa, päinvastoin.

    Niin. Nau­ha­kau­pun­kis­sa pää­see nau­haa myö­ten nopeas­ti, mut­ta jos suun­ta onkin poi­kit­tain… Kort­tee­ra­sin Rus­kea­suol­la tuos­sa kevääl­lä ja kävin Kum­pu­lan lai­tok­sil­lal luen­noil­la. Huo­ma­sin ole­van käte­vin­tä kävel­lä 3 km mat­ka Kes­kus­puis­ton poik­ki. Sain lii­kun­taa ja mat­ka-aika oli sama.

    Kirk­ko­num­mi muu­ten onhy­vin pal­jon raken­net­tu toi­mi­van junay­he­ty­den varaan. Samoin Kor­so, Kera­va ja Jär­ven­pää. Se toi­mii sil­loin, kun on töis­söä radan varressa.

  12. Ei Eli­na tiet­ren­kään tar­vi­ta yhtä pal­jon tei­tä jos on rai­teet. Tie­verk­ko mitoi­teen mak­si­mi­lii­ken­teen mukaan. Jos nau­han var­res­sa asuu 60 000 ihmis­tä, niin näis­tä on ruuh­ka­tun­nil­la lii­ken­tees­sä 6000.

    Jos kaik­ki aja­vat autol­la, tämä on noin 5000 autoa. Eli kah­dek­san­kais­tai­nen mota­ri. Jos puo­let liik­kuu junal­la, niin tar­vi­taan kym­me­nen minuu­tin vuo­ro­vä­lein liik­ku­va juna, jota voi lii­ken­nöi­dä vaik­ka yhdel­lä rai­teellm ja neli­kais­tai­ne mota­ri. Ja niin edel­leen. Tuo kah­dek­san ja nel­jän kais­tan ero raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä rata mak­saa (jos se ei ole met­ro, ja ehkä sil­ti­kin.) Ja niin edelleen.

    Hardco­re auto­li­joi­ta jot­ka ajaa joka tapauk­ses­sa on 15 — 20% väestöstä.

  13. Tei­den rakennus‑, huolto‑, korjaus‑, uudel­leen­pin­noi­tus- ja yllä­pi­to­ku­lut ovat aivan eri luok­kaa riip­puen sii­tä teh­dään­kö neli­kais­tais­ta moot­to­ri­tie­tä vai väy­lää hälytysajoneuvoille. 

    Prav­das­sa (Hesa­ri) on ollut debat­tia sii­tä, tar­vi­taan­ko pyö­ril­le asfalt­ti­pin­noi­te. Oma koke­muk­se­ni on, ettei asfalt­ti ole miten­kään vält­tä­mä­tön: hyvä tasai­nen sora­pin­noi­te sopii ihan hyvin vaik­kei käy­tös­sä oli­si­kaan leveä­ren­kai­nen maastopyörä. 

    Koen ongel­mal­li­sem­mak­si katu­ki­veyk­set ja reu­nuk­set, joil­la Hel­sin­gin pyö­rä­reit­te­jä on sabo­toi­tu. Ne hait­taa­vat pyö­räi­li­jää suh­tees­sa enem­män kuin ns. hidas­te­töys­syt autoilijaa.

  14. Tänään kuu­lui Radio pei­lis­sä Saka­ri Sirk­ka­sen toi­mit­ta­ma Päi­vän kan­san­edus­ta­ja ‑sar­jan jak­so. Haas­ta­tel­ta­va­na oli Sep­po Kää­riäi­nen. Mie­les­tä­ni yllät­täen hän ei anta­nut Van­ha­sen läm­pä­reil­le tuke­aan. Muo­toi­li kan­na­tuk­sen­sa “perus­muo­dos­saan kyl­lä” — sanoin, mut­ta kie­mur­te­lun­sa takaa kuul­si sel­väs­ti varauk­sel­li­nen suh­tau­tu­mi­nen, jopa “ei h***ssä” — asenne.

    Kum­paan­ko lie anti­pa­tian­sa koh­dis­ta­nut: Van­ha­sen tahal­li­seen ja samal­la noloon vää­ris­te­lyyn kau­pun­kia­su­mi­ses­ta ja ‑raken­ta­mi­ses­ta vai Van­ha­seen itseen­sä. Molem­mat toki kel­paa­vat minulle.

  15. Pie­ni fillarikommentti:

    Prav­das­sa (Hesa­ri) on ollut debat­tia sii­tä, tar­vi­taan­ko pyö­ril­le asfalt­ti­pin­noi­te. Oma koke­muk­se­ni on, ettei asfalt­ti ole miten­kään vält­tä­mä­tön: hyvä tasai­nen sora­pin­noi­te sopii ihan hyvin vaik­kei käy­tös­sä oli­si­kaan leveä­ren­kai­nen maastopyörä. ”

    Asfalt­ti on kui­ten­kin mel­koi­nen muka­vuus­te­ki­jä — hiek­ka­tiel­lä pyö­räil­les­sä jou­tuu ket­jut puh­dis­ta­maan ja vaih­ta­maan monin ver­roin tiheäm­min. Sade­ke­lil­lä olen lais­ka­na ihmi­se­nä val­mis hyvin­kin kier­tä­mään pidem­män mat­kan rapa­tei­tä vält­tääk­se­ni.. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, miten pal­jon parem­min asfalt­ti kes­tää säitä..

  16. hyvä tasai­nen sora­pin­noi­te sopii ihan hyvin vaik­kei käy­tös­sä oli­si­kaan leveä­ren­kai­nen maastopyörä. ”

    Savi­pin­tai­nen ja pol­keu­tu­nut sora­tie on kovaa kuin asfalt­ti ja kel­paa kyl­lä kapei­den­kin pyö­rien alle. Irto­so­ral­la nap­pu­lal­li­set maas­to­ren­kaat ovat mie­les­tä­ni huo­nom­mat kuin kapeat ja lähes kuviot­to­mat maan­tie­ren­kaat. Sama kos­kee murs­ket­ta: jos­kus jou­duin lauk­ku­jen kans­sa “mot­tiin”, jos­ta pää­si läpi vain 50-kilo­met­ri­sen tie­työn kaut­ta. Sitä jyrä­tes­sä irto­si pai­kat­kin ham­pais­ta. Leveä maas­to­ren­gas näet kol­hi nap­pu­loil­laan jokai­sen murik­kaan, joka tar­jol­la oli. Muu­ta­ma oli.

    Voi tie­ten­kin olla, että lii­oit­te­lin asi­aa mie­les­sä­ni ja ankeus joh­tui­kin lähes vii­kon kes­tä­nees­tä tih­kusa­tees­ta, nei­to­kai­se­ni tylys­tä eroil­moi­tuk­ses­ta ja sii­tä, että lom­pa­kos­sa­ni ja tilil­lä­ni oli jäl­jel­lä yhteen­sä 1 mk ja 60 p — näin vies­ti­ket­jun aihees­sa pysyäkseni…

  17. Mar­ko H: “Hen­ki­lö­koh­tai­nen vaa­li­ko­nee­ni on seu­raa­va: äänes­tän sitä ehdo­kas­ta, joka on val­mis asut­ta­maan eni­ten ihmi­siä Hel­sin­kiin. Se, joka hyväk­syy seu­raa­vas­ta lis­tas­ta eni­ten koh­tia, saa ääne­ni. Ode voi­si aloittaa.”
    Kun en ole ehdo­kas, en jou­du otta­maan täs­sä kan­taa teeseihisi.
    Mut­ta eikö oli­si hyvä, jos Espoo­ta­kin alet­tai­siin raken­taa kau­pun­ki­mai­sek­si? Mon­ta hyvää kau­pun­kia kai oli­si parem­pi kuin yksi hyvä kau­pun­ki. Emme hel­pos­ti voi pyyh­kiä Espoo­ta tai Van­taa ole­mat­to­mik­si. Niis­sä asuu ihmi­siä, jois­ta osa sinun lail­la­si viih­tyi­si kau­pun­ki­mai­sem­mas­sa mil­jöös­sä. Meren­ran­taa­kin Espoos­sa riit­tää ja siel­lä­kin on vie­lä joku­nen van­ha huvi­la. Jugend­ker­ros­ta­lo­ja ei ehkä ole, mut­ta uudet raken­nuk­set ja alu­eet voi­si­vat olla kau­pun­ki­mai­sem­pia — jos niin halut­tai­siin ja päätettäisiin.

  18. Tpyy­luo­ma,

    Tie­tys­ti kais­to­ja ja sii­nä mie­les­sä asfalt­tia tar­vi­taan enem­män, jos on enem­män lii­ken­net­tä. Mut­ta se ei muu­ta sitä, että joka tapauk­ses­sa tie tar­vi­taan joka paikkaan. 

    Eivät­kä kaik­ki kos­kan rupea käyt­tä­mään rai­tei­ta. Minä tun­nen pil­vin pimein ihmi­siä, jot­ka eivät astu jalal­laan jouk­ko­put­keen kul­ki se sit­ten rai­teil­la tai ei. Nämä ihmi­set mak­sa­vat myös ruuh­ka­mak­sun­sa kuten juop­po pul­lon­sa: mak­soi mitä maksoi. 

    Tapio Laak­so,

    Ei hyvä yhteys­kään takaa, että jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­tet­täi­siin. Se on ikä­vä totuus. 9‑vuotiaalla tytöl­lä­ni on uutuu­te­na kori­pal­lot­ree­nit Haa­gas­sa ja useim­mat tytöt tule­vat 52:n rei­tin var­rel­ta, joka menee mil­tei ovel­ta ovel­le. Yri­tin saa­da tytöl­le ekal­le bus­si­mat­kal­le kave­ria, kun reit­ti on uusi. 

    Eipä löy­ty­nyt, auto­kyy­te­jä kyl­lä löy­tyi täl­le kah­den kilo­met­rin mat­kal­le, joka siis oli­si ihan kävel­tä­vis­sä tai pyö­räil­tä­vis­sä. Ihmi­set ovat aivan usko­mat­to­man lais­ko­ja ja opet­ta­vat lap­sen­sa­kin sel­lai­sik­si. Säh­kö­pos­tis­sa kier­tää koko ajan kyy­ti­pyyn­tö­jä tytöil­le kilo­met­rin pää­hän Munk­ki­nie­meen hark­koi­hin. Sairasta!

    Ja useim­mat tytöt jouk­ku­ees­sa ovat vie­lä vuot­ta van­hem­pia kuin oma­ni, joten tur­val­li­suus­syyt­kin alka­vat olla aika kau­kaa haet­tu­ja. Tur­val­li­suus­ris­kin aiheut­ta­vat lähin­nä van­hem­pien maas­tu­rit, jot­ka kur­vai­le­vat ja peruut­te­le­vat kou­lu­jen pihoil­la las­ten seassa.

  19. Annuk­ka,

    Ola­ri­han yri­tet­tiin aikoi­naan raken­taa tii­viik­si ja kau­pun­ki­mai­sek­si. Kes­kel­lä van­haa Ola­ria on Ola­rin rait­ti, joka on käve­ly­ka­tu. 70-luvul­la rai­til­la oli eri­lai­sia kivi­jal­ka­liik­kei­tä, ravin­to­la ja kes­kel­lä tal­vi­puu­tar­ha ja pie­ni uimahalli. 

    Pyö­räi­lin kesäl­lä Ola­rin läpi ja mitään van­has­ta ideas­ta ei ollut jäl­jel­lä, ei mitään. Joku räh­jä­sen näköi­nen juot­to­la löytyi. 

    Mik­si sit­ten hyvää tar­koit­ta­va kon­sep­ti ei menes­ty­nyt, en tiedä?

  20. Ihmi­sel­lä ei lie­ne mitään perin­nöl­lis­tä into­hi­moa hen­ki­lö­au­tol­la aja­mi­seen, mut­ta elä­män­ta­pa­riip­pu­vuus sii­hen syn­tyy nopeas­ti ja on aika syvä­kin pahimmillaan.
    Välil­lä kokee todel­la has­su­ja ilme­ne­mis­muo­to­ja tämän riip­pu­vuu­den ja asen­teel­li­sen jää­rä­päi­syy­den yhdis­tel­mäs­tä, jos­sa autoa on pak­ko käyt­tää ham­paat irves­sä jopa tilan­teis­sa, jois­sa se on kaik­kein han­ka­lin tapa siir­tyä pai­kas­ta toi­seen kaik­ki­ne moot­to­rin läm­mit­tä­mi­si­neen ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen etsimisineen.
    Myön­nän itse­kin pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten käyt­tä­nee­ni hen­ki­lö­au­toa jopa noin 1,5 kilo­met­rin työ­mat­kan tait­ta­mi­seen. Nykyi­sin ihmet­te­len syväs­ti tuol­lais­ta höpe­ryyt­tä, en tosin viit­si häve­tä kau­heas­ti, kos­ka olen onnis­tu­nut jär­ki­pe­räis­tä­mään kul­ke­mi­sia­ni ratkaisevasti.
    Nykyi­sin olen jopa jon­kin­lai­nen jul­ki­sen lii­ken­teen ja jalan­ku­lun iha­nuu­den vapaa­eh­tois­ju­lis­ta­ja. Ne ovat hie­no­ja liik­ku­mis­muo­to­ja myös pää­kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolella.
    Olen huo­man­nut, että lii­ken­ne­kes­kus­te­luis­sa ei kan­na­ta kos­kaan läh­teä liik­keel­le poh­ti­mal­la hen­ki­lö­au­to­ja ja niit­ten käyttäjiä.
    Par­haa­seen lop­pu­tu­lok­seen pää­see, kun aloit­taa kri­ti­soi­mal­la koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää, joka joh­taa yli­mi­toi­tet­tuun hen­ki­lö­au­to­kan­taan ja sen aiheut­ta­miin lukui­siin ongelmiin.
    Täs­sä­kin on tosin se omi­tui­nen ongel­ma, että moni­kaan ei nykyi­sin halua tai voi tai osaa ymmär­tää, että lii­ken­ne­jä­jes­tel­mä on eri asia, kuin ne lukui­sat syyt, joil­la hen­ki­lö­au­toi­lua innok­kaas­ti puolustetaan.

  21. Rakennus‑, kaavoitus‑, ja lii­ken­ne­ky­sy­myk­set ovat olleet blo­gis­sa pal­jon esil­lä. Ehkä olen mis­san­nut blog­gauk­sen, jos­sa on esi­tet­ty sel­keät pre­mis­sit r. k. ja l. ‑poli­tii­kal­le, sel­lai­nen sel­keyt­täi­si käy­dyn kes­kus­te­lun jäsentämistä.

    ts. Mis­tä teki­jöis­tä esi­te­tyt rat­kai­su­mal­lit juon­tu­vat? Olen näke­vi­nä­ni co2-vähä­pääs­töi­syy­den mer­kit­tä­vim­pä­nä ohje­nuo­ra­na, mut­ta tämä tul­kin­ta on var­mas­ti­kin osin vaillinainen.

    Toi­nen kysy­mys joka on jää­nyt osin epä­sel­väk­si on r. k. ja l. ‑poli­tii­kan kon­teks­ti. Mil­lai­sin kei­noin asu­mis­mark­ki­noi­ta ja lii­ken­net­tä pyrit­täi­siin ohjaa­maan poliit­ti­sen val­lan­käy­tön rajoissa?
    Tämän osal­ta toi­voi­si eri­tyi­ses­ti yksi­lö­ta­son halu­jen (moni ihmi­nen halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa lap­si­neen, käy­dä autol­la töis­sä ja hoi­taa ostok­set ker­ral­la auto­mar­ke­tis­sa) ja ide­aa­lin (sel­lai­nen on ilmas­to­po­liit­ti­ses­ti kes­tä­mä­tön­tä tms. syy?) väli­sen ris­ti­rii­dan käsittelyä.

  22. az, se että lii­ken­ne kan­nat­taa kaa­voi­tuk­ses­sa mini­moi­da on itses­tään­sel­vyy­des­sään ääneen lausu­ma­ton pre­mis­si. Näin sik­si että lii­ken­ne on hait­ta, se mak­saa rahaa, aikaa ja ener­gi­aa, ja hen­ki­lö­au­toil­le toteu­tet­tu­na lisäk­si vie tilaa, tuot­taa melu­hait­to­ja ja pai­kal­li­sia ilman­saas­tei­ta. En epäi­le ettei­kö löy­tyi­si ihmi­siä jot­ka naut­ti­vat aja­mi­ses­ta niin pal­jon ettei­vät koe sitä minään hait­ta­na, mut­ta pitäi­sin tätä aika marginaaliryhmänä

    Haja­ta­loa­lueis­sa ongel­ma ei ole edes se että ne on suun­ni­tel­tu huo­nos­ti, vaan se että nii­tä ei ole suun­ni­tel­tu lain­kaan. Siis on teh­ty talo sin­ne, toi­nen tän­ne, lii­ken­ne ja pal­ve­lut var­maan hoi­tuu joten­kin ‑men­ta­li­tee­til­la.

  23. Itses­tään­sel­vyy­det eivät ole aina itses­tään­sel­viä. Lii­ken­teen (pääs­tö­jen) mini­moi­mi­nen ei ole yksi­se­lit­tei­nen mit­ta, vaan spe­si­fi yhteis­kun­nal­li­nen ja yksi­löl­li­nen pre­fe­rens­si. Piin­ty­neim­mäl­lä­kin tii­vis­tä­jäl­lä on raja­pis­te, jos­sa mm. asu­mis­mu­ka­vuus ja ulkoi­lua­luei­den säi­lyt­tä­mi­nen torp­paa­vat vii­meis­ten sääs­tö­jen kiristämisen.
    Jos Hen­ri per­hei­neen halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa, niin hän löy­tää em. oma­ko­ti­ta­lon hel­pom­min ja hal­vem­mal­la “lam­pa­rees­ta” kuin “met­ro­nau­han solmusta”.
    Oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­ses­sa on monia plus­sia, jot­ka ovat yksi­lö­ta­sol­la monel­le ihmi­sel­le tär­kei­tä. Seu­raa­vas­sa niis­tä joitakin:

    -Oma rau­ha ja hiljaisuus
    ‑Hel­pom­min ja hal­vem­mal­la jokai­sel­le lap­sel­le oma huo­ne, enem­män neliöi­tä samal­la hin­nal­la (mah­tuu­ko kak­si mur­ro­si­käis­tä nyky­maa­il­mas­sa enää samaan huoneeseen?)
    ‑Oma piha ja nur­mik­ko, jol­la istua päi­vän­var­jos­sa kesäi­sin vaik­ka­pa luke­mas­sa, tai jol­la jär­jes­tää gril­li­juh­lat kave­reil­le tai vain oman per­heen kesken
    ‑Hel­pom­pi pitää lemmikkejä
    ‑Enem­män tilaa remontoida/korjata/huoltaa (esim. auto­aan, venet­tä tms.)
    ‑Enem­män varastotilaa
    ‑Oma­ko­ti­ta­loa­lue on ylei­ses­ti rau­hal­li­sem­pi ja tur­val­li­sem­pi — ja tur­val­li­sem­mal­ta tun­tu­va, mikä on monel­le tär­ke­ää — kuin kerrostalolähiö
    ‑Ulkoi­lu­mah­dol­li­suu­det ovat ylei­ses­ti ottaen parem­mat, met­sä­len­kit ym. ovat hie­man syr­jem­pä­nä asut­taes­sa lähem­pä­nä omaa kotiovea

    Monil­le nämä ovat tär­kei­tä asioi­ta ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja sen lähei­syy­des­sä ne voi yhdis­tää omal­la autol­la tapah­tu­vaan n. puo­len tun­nin työ­mat­kaan. Mat­ka ker­ros­ta­lo­lä­hiös­tä bus­sil­la ja met­rol­la kes­tää hel­pos­ti ihan yhtä kau­an. Työ­mat­kan var­rel­la voi kah­des­ti vii­kos­sa pysäh­tyä auto­mar­ke­tis­sa hoi­ta­mas­sa koko per­heen talous­os­tok­set, eikä sii­hen­kään kulu yhtään sen kau­em­paa kuin “pyö­räl­lä lähi­mar­ke­tis­sa asiointiin”.

    Kär­jis­täen: Onko usei­den ehdo­tet­tu­jen kaavoitusratkaisujen/liikenneratkaisujen/maksujen/verojen/????? oheis­tar­koi­tuk­se­na teh­dä em. elä­mi­sen muo­dos­ta nykyis­tä han­ka­lam­paa, kal­liim­paa ja niu­kem­min mark­ki­noil­ta löytyvää?

    Ts. ihmi­siä pitää ohja­ta ymmär­tä­mään “suu­rem­pi hyvä” joka ajaa ohit­se hei­dän omien preferenssiensä?

    Jos täl­lai­sel­le tiel­le läh­de­tään, niin perus­te­lu­jen tulee olla erit­täin vahvat.
    Sik­si oli­si käy­tyä kes­kus­te­lua jäsen­tä­vää kuul­la näis­tä perus­teis­ta enemmän.

    Mai­nit­ta­koon vie­lä, että itse en autoa omis­ta, enkä ole edes ajo­kort­tia hank­ki­nut. Tar­kas­te­len kysy­mys­tä sii­tä näkö­kul­mas­ta, että yksi­lön vapaus resurs­sien­sa mukaan muo­ka­ta elä­mi­sen­sä ympä­ris­tös­tään halua­man­sa lai­nen (ei tie­ten­kään vail­la rajo­jaan, mut­ta hyvin suu­res­sa mää­rin) on perus­ta­van­laa­tui­nen arvo vapaas­sa sivis­ty­nees­sä yhteiskunnassa.
    Kysy­mys, johon oli­si muka­va saa­da sel­ven­nys on, kuin­ka vah­va pre­mis­si ilmas­to­pel­ko on näis­sä rakennus‑, kaavoitus‑, ja lii­ken­ne­ky­sy­myk­sis­sä. Mer­kit­tä­vin premissi?

    Tii­viit ja täy­teen raken­ne­tut kau­pun­ki­rat­kai­sut eivät vält­tä­mät­tä tun­nu enää niin fik­suil­ta 20 vuo­den pääs­tä, kun ilmas­to on kiel­täy­ty­nyt läm­piä­mäs­tä, eikä ener­gia­krii­siä­kään näy hori­son­tis­sa. Jos Koi­vusaar­ta, San­ta­ha­mi­naa, Golf-kent­tää ym. ruve­taan muut­ta­maan vih­reäs­tä har­maak­si niin kyl­lä kau­pun­ki­ku­va ankeutuu.

    Ener­gian­sääs­tö ei ole itsei­sar­vo vaan vain yksi arvon­sa monien mui­den joukossa.

  24. Talous­tut­ki­muk­sen teet­tä­män kyse­lyn perus­teel­la enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa Van­ha­sen (laa­jal­ti oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­seen perus­ta­vaa) “him­me­liä” http://www.yle.fi/uutiset/24h/id102071.html

    Luke­mat ovat aika kovaa luet­ta­vaa tii­vim­män raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­jil­le. Tii­viim­pää kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta kan­nat­taa vain 10% kyse­lyyn vas­tan­neis­ta. Van­ha­sen lähiö­lam­pa­re-mal­lin kan­na­tus on 55%. Vain 22% kyse­lyyn vas­tan­neis­ta ei läm­pe­ne Van­ha­sen ehdotukselle.

    Ihmi­set eivät ymmärrä

    a) asi­aa

    b) omaa parastaan

    ?

  25. en tyh­mä­nä ole oikein ymmär­tä­nyt Soi­nin­vaa­ran nau­ha­kau­pun­ki­han­ket­ta. Nau­ha­kau­pun­gis­sa asui­na­lu­eet on yhdis­tet­ty pit­kit­täin, että 1, 2, 3 ja nelo­nen ovat peräk­käin. him­me­lis­sä 1 ja kol­mo­nen eivät ole yksiu­lot­tei­ses­ti vaan kak­siu­lot­tei­ses­ti, että 1 ja 3:n väli­nen mat­ka on lyhyem­pi kuin 1:stä 2:een + 2:sta kol­mo­seen ja näi­den välil­le on raken­net­tu tie. him­me­li oli­si siis nau­ha­kau­pun­ki mut­ta nau­ha kie­mur­te­li­si, eikä yhdes­tä asui­na­lu­ees­ta sai­si olla tie­tä kuin kah­teen muu­hun asuinalueeseen. 

    lii­ken­ne­mää­rät toki kas­vaa jos kak­ko­sa­luet­ta ei voi ohit­taa käte­väs­ti, kuten kak­siu­lot­tei­ses­sa kol­mio­mal­lis­sa, mut­ta miten se kau­pun­ki­ra­ken­net­ta paran­taa jos raken­ne­taan yksiu­lot­tei­ses­ti. kehä­tei­tä tar­vi­taan sil­ti. ja him­me­lis­sä kehät ei ehkä ole kau­nii­ta ympy­röi­tä, mut­ta saman asian ajavat. 

    pish posh. bus­si­lii­ken­net­tä ja kau­pun­gin­osat kak­siu­lot­tei­ses­ti (jopa kol­miu­lot­tei­ses­ti, kun osa­taan nii­tä ker­rok­sia­kin raken­taa) ja tiet raken­ne­taan niil­le väleil­le kun on käte­vää ja on mak­sa­vaa liikennettä.

  26. Kan­nat­taa huo­ma­ta että YLEn teet­tä­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa haas­ta­tel­ta­vil­ta ei kysyt­ty miten he itse haluai­si­vat asua, tai min­kä ver­ran oli­si­vat kus­ta­kin asu­mis­muo­dos­ta val­mii­ta omil­la rahoil­laan maksamaan.

    Ylen uuti­sis­sa asi­aa oli väri­tet­ty vähän lisää: “Väl­jäs­tä maa­seu­tu­ko­dis­ta haa­vei­le­vat sekä sin­kut että lap­si­per­heet”. Tämä on aika mie­len­kiin­toi­nen tul­kin­ta ottaen huo­mioon mark­ki­na­hin­nat ja tut­ki­muk­sen kysy­myk­se­na­set­te­lun “Min­kä­lais­ta asu­mis­ta Suo­mes­sa pitäi­si mie­les­tän­ne suosia?

  27. Yri­tin vas­ta­ta Paa­vo Oja­lal­le, mut­ta kos­ka kom­ment­tiin en aina­kaan minä osaa liit­tää kuvaa, vas­ta­sin omal­la avauksella. 

  28. az:n asial­li­seen kir­joi­tuk­seen sanoi­sin etten ole oikeas­taan eri miel­tä. Jos oma­ko­ti­ta­lois­ta tyk­kää niin mikäs sii­nä, olen 20 vuot­ta sel­lai­ses­sa asu­nut eikä enää kiin­nos­ta, mut­ta kukin tyy­lil­lään. Mut­ta jos ja kun nii­tä oma­ko­ti­ta­lo­ja teh­dään, niin nii­den­kin alu­eet kan­nat­taa suun­ni­tel­la kun­nol­la, ja tämä sisäl­tää jon­kin sor­tin raideliikenneyhteyden.

    Ymmär­rän että osa ihmis­tä kam­mo­aa ker­ros­ta­lo­ja, mut­ta minun on hyvin vai­kea ymmär­tää mik­si jon­kun mie­les­tä vaik­ka Land­bo jos­sa on moot­to­ri­tie­liit­ty­mä, on parem­pi asui­na­lue kuin vaik­ka vas­taa­vaal­la etäi­syy­del­lä sijait­se­va Reko­la, jos­sa on ase­ma. Sem­min­kin kun se moot­to­ri­tie liit­ty­mi­neen mak­saa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin juna­ra­ta. Täs­tä on kyse. Reko­las­sa muu­ten talo­jen hin­nat nouse­vat ase­maa koh­ti mentäessä.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti minul­le tämä on sinän­sä yhden­te­ke­vää, käve­len jat­kos­sa­kin junal­le pien­ta­loa­lu­eel­ta ja olen töis­sä tai muu­ten vaan kes­kus­tas­sa 20 minuu­tis­sa. Asian voi ns. jät­tää mark­ki­noil­le, mota­rit ovat jo niin lähel­lä mak­si­mi­vä­li­tys­ky­ky­ään että pie­ni­kin lisäys auto­mää­ris­sä muut­taa ne park­ki­pai­koik­si. Uusien teke­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta. Eli käy­tän­nös­sä ihmi­set vaih­ta­vat jul­ki­siin pakos­ta, pit­kien muu­ta­man vaih­don mat­ko­jen kaut­ta. Sama efek­ti saa­vu­te­taan haja­si­joit­ta­mal­la työ­paik­ko­ja ihan ilman asu­kas­mää­rän lisäystäkin.

    Tai sit­ten voi­daan suun­ni­tel­la kau­pun­ki niin että jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mii, ja vaih­to­jen mää­rä pysyy mini­mis­sään. Täl­löin myös ne jot­ka kul­ke­vat autol­la pää­se­vät hel­pom­min peril­le. Mut­ta tämä taas edel­lyt­tää kajoa­mis­ta sii­hen pyhään vapau­teen raken­taa joka nie­men not­kon ja saarelmaan.

  29. Jouk­ko­lii­ken­nen sopii vir­ka­mie­hil­le, jot­ka läh­te­vät töis­tä aina samal­la kellonlyömällä.

    Mut­ta me, joil­la työ­ajat ovat epä­sään­nöl­li­set, tar­vit­sem­me omaa autoa. Kuvit­te­le, että läh­det töis­tä, käyt kau­pas­sa, haet lap­set tar­has­ta kas­sien kans­sa ja menet vie­lä las­ten ja kaup­pa­kas­sien kans­sa bus­sil­la kotiin!!! Eihän tämä enää onnis­tu jul­ki­sil­la. Oma auto on nime­no­maan lap­si­per­hei­den juttu.

  30. Minul­la työ­ajat ovat epä­sään­nöl­li­set, käve­len kau­pan kaut­ta bus­siin, mut­ta olen valin­nut tar­koi­tuk­sel­la asun­to­ni tar­han vierestä. 

    Kyl­lä auto sil­ti hel­pot­taa pal­jon lap­si­per­heen elä­mää, ellei asu kes­kus­tas­sa ja kes­ki­tä har­ras­tuk­si­aan, töi­tään ja tar­ho­jaan sin­ne. Hyvä jouk­ko­lii­ken­ne ja/tai ruuh­ka­mak­sut kui­ten­kin vähen­tä­vät auton käyt­töä ja pane­vat useam­mat valit­se­maan asuin‑, työ- ja har­ras­tus­paik­ko­jaan fik­sus­ti. Minä olen jopa vaih­del­lut töi­tä, asun­toa ja har­ras­tuk­sia tois­ten­sa mukaan. Jos­sain mää­rin se onnis­tuu jopa kah­den työs­sä­käy­vän talou­des­sa, eten­kin pit­käl­lä aikavälillä.

    Pitää sil­ti muis­taa, ettei jouk­ko­lii­ken­ne­kään ole ilmais­ta tai saas­tee­ton­ta. Sitä ei pidä tukea lii­kaa kevyen lii­ken­teen ja mat­ko­jen vält­te­lyn kustannuksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.