Vaalilaki on ongelmallinen

Vaa­li­lain mukaan puo­luei­den ehdo­kas­a­set­te­lun pitäi­si men­no suun­nil­leen näin.

Puo­lu­een ilmoit­ta­maan päi­vä­mää­rään men­nes­sä on teh­tä­vä ehdo­tuk­set ehdok­kaak­si otet­ta­vik­si. Ehdo­tusoi­keus on puo­lueo­sas­to­jen hen­ki­lö­jä­se­nil­lä, joi­ta tar­vi­taan muis­taak­se­ni 15 ja puo­lueo­sas­toil­la. Jos ehdo­tuk­sia on vähem­män kuin ehok­kaak­si otet­ta­via, kaik­ki on otet­ta­va. Jos on ehdo­tet­tu useam­paa, puo­lu­een on jär­kes­tet­tä­vä jäse­nää­nes­tys. Äänes­tyk­sen tulok­ses­ta saa poi­ke­ta siten, että vaih­de­taan kor­kein­taan 25 pro­sent­tia jäse­nää­nes­tyk­sen voit­tai­neis­ta (jot­ta lis­tal­le voi­tai­siin rai­va­ta paik­ka esi­mer­kik­si ruot­sin­kie­li­sel­le ehdok­kaal­le) Pois ei voi kui­ten­kaan ottaa jäse­nää­nes­tyk­ses­sä medi­aa­nia parem­min sel­viy­ty­nyt­tä, siis jos ahdok­kai­ta saa aset­taa 120, kuu­dest­ka­kym­me­nes­tä eni­ten ääniä saa­nees­ta ei voi teh­dä karsintaa.

Yksi­kään puo­lue ei ase­ta ehdok­kai­taan näin eikä voi aset­taa­kaan. Yleen­sä ase­te­taan vaik­ka tou­ko­kuun lop­puun men­nes­sä osa ehdok­kais­ta, kuu­kau­den kulut­tua taas lisää ja niin edel­leen. Näin ei sai­si lain mukaan teh­dä, vaan lopul­li­ses­sa äänes­tyk­ses­sä kaik­ki ovat samal­la vii­val­la. Lakia voi toki kier­tää sil­lä, että panee tuon ehdot­ta­mi­sen aika­ra­jan kovin aikai­sek­si eikä ker­ro sii­tä kenellekään.

Vie­raan puo­lu­een jäsen­ten oli­si help­po sabo­toi­da kil­pai­li­jan ehdo­kas­a­set­te­lua, jos tämä ei pys­ty aset­ta­maan täyt­tä ehdo­kas­lis­taa. Solu­te­taan puo­lu­ee­seen vai­vih­kaa 15 jäsen­sä — ei ole vai­kea­ta — ja esi­te­tään sit­ten vaik­ka Jam­mu-setää lis­tal­le. Se pak­ko ottaa. Eikä tuo sabo­toin­ti han­ka­laa oli­si, vaik­ka puo­lue sai­si täy­den lis­tan. Jos puo­lu­eel­la ei ole asias­ta mui­ta sään­nök­siä, vaa­li on toi­mi­tet­ta­va­na suh­teel­li­se­na niin, että äänes­tys­li­pus­sa ole­vat nimet saa­vat jär­jes­tyk­ses­sä ääniä 1, ½, 1/3, 1/4,.… Jos nuo kaik­ki 15 aset­ta­vat Jam­mu-sedän ykkös-ehdok­kaak­seen, kyl­lä se läpi menee.

Tämä on nyt vähän mie­li­ku­vi­tus­ta, mut­ta suu­rem­pi ongel­ma on, jos joku kve­ru­lant­ti pyr­kii itse ehdok­kaak­si. Vää­rin ase­tet­tu lis­ta voi­daan lopul­ta jopa hylä­tä. Ja kaik­ki ne ovat vää­rin ase­tet­tu­ja, kos­ka lain ede­lyt­tä­mäl­lä taval­la ei voi toi­mia eikä toi­mi­ta. Ris­ki­nä voi olla jopa, että joku lis­ta jou­du­taan koko­naan hyl­kää­mään vää­rin ase­tet­tu­na, vaik­ka vää­rin ne on ase­tet­tu kaikki.

Voi myös tul­la tilan­ne, että puo­lu­een jäse­nis­tä pie­ni osa haluai­si vaa­li­liit­toa toi­sen puo­lu­een tai ryh­mit­ty­män kans­sa. Ne voi­vat toteut­taa tämän vaa­li­lii­ton jäse­nää­nes­tyk­sen avul­la vain otta­mal­la tuon toi­sen ryh­mit­ty­män ehdok­kaat puo­lu­een omi­na ehdok­kai­na. Vih­reil­lä täl­lai­nen tilan­ne oli kau­an sit­ten jopa toteu­tua, kun jot­kut oli­si­vat halun­neet vih­rei­den otta­van lis­toil­leen ns. kul­hia­lai­sia enem­mis­tön vas­tus­taes­sa voimakkaasti.

Laki pitäi­si muut­taa joten­kin realistiseksi.

6 vastausta artikkeliin “Vaalilaki on ongelmallinen”

  1. Hoi­tai­sit­te nyt ensin vaa­li­lain sel­lai­sek­si että nämä mis­sit, hiih­tä­jä­san­ka­rit ja iskel­mä­lau­la­jat sii­vot­tai­siin pois sabo­toi­mas­ta demo­kraat­tis­ta järjestelmäämme.

    Eli val­ta pois kan­sal­ta sel­lai­sil­le jot­ka oikeas­ti ymmär­tä­vät asioi­ta. Pla­to­nin kri­tee­rei­nä val­tio­mie­hel­le tai­si olla pit­kä yleis­si­vis­tä­vä kou­lu­tus joka sisäl­tää rei­lus­ti mate­ma­tiik­kaa sekä 35 vuo­den ikä.

  2. Soi­nin­vaa­ran kuvaa­ma ongel­ma kos­kee edus­kun­ta­vaa­le­ja, mut­ta ehdo­kas­a­set­te­lun sään­nöt kun­nal­lis­vaa­leis­sa ovat eri­lai­set — itse asias­sa täy­sin kun­nal­lis­jär­jes­tön omas­sa harkinnassa.

    Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mat 15 hen­ki­löä ovat var­maan­kin lii­an vähän edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Toi­saal­ta antaa­ko laki puo­leil­le oikeu­den itse­kin korot­taa sitä? Vaa­li­lain 113 § sanoo: “Jäse­nää­nes­tys [edus­kun­ta­vaa­lien ehdo­kas­a­set­tu­las­sa] on toi­mi­tet­ta­va ja ehdok­kaat ase­tet­ta­va puo­lu­een sään­tö­jen mukai­ses­ti. Sil­tä osin kuin puo­lu­een sään­nöis­sä ei ole mää­räyk­siä jäse­nää­nes­tyk­ses­tä tai ehdok­kai­den aset­ta­mi­ses­ta, niis­tä on voi­mas­sa, mitä täs­sä lais­sa säädetään.”

  3. Minä puo­les­ta­ni kai­pai­sin vaa­lei­hin van­haa antii­kin ajan kreik­ka­lais­ta tapaa, jos­sa voi­tiin ylei­sen äänes­tyk­sen poh­jal­ta maas­ta­kar­kot­taa mää­rä­ajak­si demo­kra­ti­aa toi­min­nal­laan vaa­ran­ta­va henkilö.

  4. Ei mis­se­jä, hiih­tä­jiä, juok­si­joi­ta, näyt­te­li­jöi­tä, lau­la­jia, runoi­li­joi­ta pidä estää aset­tu­mas­ta ehdok­kaak­si. He ovat siel­lä äänes­tä­jien valit­se­mi­na. Ja vaa­li­ma­te­ma­tiik­kam­me vuok­si puo­lu­eet kat­so­vat näi­tä tarvitsevansa.

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti kai ehdol­le aset­tu­mi­nen pitäi­si teh­dä niin hel­pok­si kuin mah­dol­lis­ta. Dema­rit, Moo­ses etu­ne­näs­sä ovat kai eni­ten aja­neet pit­kiä lis­to­ja. Eli puo­lu­eet oli­si­vat se “vii­sas” joka ker­too ket­kä käy­tän­nös­sä tule­vat valittua.

    Hyvin mones­sa suh­tees­sa paras tapa lisä­tä demo­kra­tian toi­mi­vuut­ta ja äänes­ty­sak­tii­vi­suut­ta oli­si saa­da “puo­lu­eet pois politiikasta”.

    http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2008/05/19/vaalirahat-peraisin-venajan-mafialta/
    http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2008/05/20/demokratiasta-kannattaa-maksaa/
    http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/08/tulosvastuuta-demokratiaan-ehdotus-perustuslain-muuttamiseksi/

  5. Mik­si puo­lu­eet halua­vat ääniä kerää­mään julk­kik­sia ja mui­ta ihmi­siä, joi­den he eivät halua pää­se­vän eduskuntaan/valtuustoon?

    Kos­ka vaa­li­ta­pa antaa niis­tä auto­maat­ti­ses­ti äänen tois­si­jai­ses­ti puo­lu­eel­le. Sik­si tar­vi­taan vaa­li­ta­pa, jos­sa äänes­tä­jä saa itse sanoa, kel­le hänen äänen­sä on men­tä­vä, jos ensi­si­jai­nen ehdo­kas ei tule­kaan vali­tuk­si, kuka on kol­mos­si­jal­la jne.

    Näin teh­dään mm. Irlan­nin val­tion ja Suo­men yli­op­pi­las­kun­tien lii­ton käyt­tä­mäs­sä siirtoäänivaalissa
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtoäänivaalitapa

    Täl­löin kukaan ei tuli­si vali­tuk­si kenen­kään toi­sen (julk­kis tai ei) äänil­lä. Lisäk­si äänes­tä­jien ei tar­vit­si­si tak­ti­koi­da ja pre­si­den­tin­vaa­lis­sa­kin Hau­ta­lan kan­nat­ta­jat voi­si­vat mer­ki­tä Hau­ta­lan ensi­si­jai­sek­si ehdok­kaak­seen tak­ti­koin­nin sijaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.