4. Nopeasti muuttuneet preferenssit

Heik­ki von Hertzenin kir­ja Koti vaiko kasar­mi lap­sillemme on vaikut­tanut suo­ma­laiseen kaupunki­rak­en­tamiseen ehkä enem­män kuin mikään muu teos. Sen kan­nes­sa on varoituk­se­na dys­toop­pinen mus­tavalkoinen kuva var­jois­es­ta, kuilumais­es­ta umpiko­rt­telin pihas­ta ja sen vai­h­toe­htona aurinkoinen värilli­nen kuva väljästä asuinalueesta, jos­sa pienen lapset kir­mail­e­vat niityl­lä. Kuvan voi nähdä esimerkik­si tästä. Seu­raa­vat 50 vuot­ta kaupungeis­sa pyrit­ti­in kohden kan­siku­van ihanteel­lista asuinaluet­ta. Tämä pyrkimys syn­nyt­ti luon­non­läheiset met­sälähiöt, joista tyyp­pies­imerkkeinä oli­vat aikanaan Tapi­o­la, Vuosaari ja Pihlajamäki.

Kan­nen synkeä piha on Tun­turikadul­la Etu-Töölössä. Asun­toneliön hin­nat liikku­vat Etu-Töölössä nyky­isin 7500 eurosta ylöspäin. Met­sälähiöistä asun­to­ja saa paljon halvem­mal­la. Näin ei ole ollut aina. Vielä 1960-luvul­la Helsin­gin Kru­u­nun­haas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la kuin Espoon Tapi­o­las­ta. Hertzenin kir­jan kan­siku­van piha oli tuol­loin todel­lakin huono ympäristö lapselle. Asum­i­nen keskus­tan tun­tu­mas­sa oli epäter­veel­listä taloko­htaisen kok­siläm­mi­tyk­sen, roskan­polt­tou­u­nien ja pakokaa­su­jen vuok­si. Auringonva­l­on puute aiheut­ti riisi­tau­tia lap­sille. Keskus­tan tun­tu­mas­sa asuvil­la eli­na­jan odote oli mui­ta huonom­pi ja ben­si­in­istä peräisi ole­va lyi­jy alen­si sille altistunei­den las­ten kog­ni­ti­ivisia kykyjä. Nämä keskus­tas­ta ulos työn­tävät tek­i­jät ovat pois­tuneet kaukoläm­mön, roskan­polt­tou­u­nien kiel­lon, lyi­jyt­tömän ben­si­inin ja katalysaat­tor­ei­den ansios­ta – ja kos­ka kaupunkisu­un­nit­telus­sa on havah­dut­tu hal­lit­se­mat­toman autoilun hait­toi­hin. Riisi­tau­ti on kadon­nut tyystin, kos­ka D‑vitamiinia saa nyky­isin jopa maitoon lisät­tynä. Nyt varoite­taan pikem­minkin auringon tuot­ta­mas­ta ihosyöpäriskistä.

Keskus­taan vetävät tek­i­jät ovat lisään­tyneet kulu­tuk­sen muu­tut­tua palvelukeskeisem­mäk­si; kan­nat­taa asua lähel­lä palvelu­ja. Kaikki­nainen urbaani pöhinä vetää eri­tyis­es­ti nuo­ria aikuisia puoleensa.

Hertzenin dys­toop­pisi­na pitämät asuinalueet ovat nyt hyvin halut­tu­ja ja sik­si kalli­ita. Asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la keskus­ta­maisen asumisen suo­sio on kas­vanut kaikkial­la, sekä muis­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa että muual­la maail­mas­sa. Muu­tos pref­er­ens­seis­sä tapah­tui hyvin nopeasti. Tietysti saman­lainen muu­tos toiseen suun­taan on mah­dolli­nen tule­vaisu­udessa vaikka­pa tar­tun­tatau­tien vuoksi.

2000-luvun alus­sa niin san­ot­tu Nur­mi­järvi-ilmiö oli voimis­saan. Vuon­na 2003 peräti 75 % Helsin­gin seudun väestönkasvus­ta kohdis­tui kehyskun­ti­in. Osa Sipoos­ta liitet­ti­in Helsinki­in, jot­ta Helsin­ki voisi tar­jo­ta joukkoli­iken­teeseen perus­tu­van vai­h­toe­hdon omako­ti­a­sukkaille. Ilmiö katosi nopeasti. Samal­la metron suun­nit­telu Sipooseen lopetet­ti­in. Korona-vuosi­na kehyskun­tien osu­us nousi vähäk­si aikaa uud­estaan – ei kos­ka kehyskun­ti­in olisi muutet­tu run­saasti, vaan kos­ka Helsin­gin seudun väk­ilu­vun kasvu hidas­tui huomattavasti.

Met­sälähiöitä perustelti­in aikanaan luon­non­läheisyy­del­lä. Se tuot­ti asukkaille mieli­hyvää sil­loin ja tuot­taa yhä mon­elle. Oli­han mon­en uuden kaupunki­laisen juuret maaseudul­la, ja kaupunkien kesku­s­tat oli­vat saasteisia ja liiken­teen vaivaamia. Toisen pol­ven kaupunki­lais­ten tilanne on toinen. Heistä yhä use­ampi arvostaa tiivi­in kaupunki­rak­en­teen tuo­mia mukavuuk­sia. Sik­si urbaanin asumisen suo­sio on kas­vanut lähiöa­sumisen kus­tan­nuk­sel­la. Asun­to­jen arvo on nous­sut tiivi­il­lä alueil­la suh­teessa väljästi raken­net­tui­hin alueisiin.

Oheinen taulukko ker­too van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen hin­to­jen muu­tok­ses­ta vuosien 2000 ja 2023 välil­lä. Hin­nat on defla­toitu koko maan van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen hin­noil­la. Jos nousu on posi­ti­ivi­nen, hin­nat ovat nousseet nopeam­min kuin maas­sa keskimäärin ja jos luku on negati­ivi­nen, hin­nat ovat nousseet keskiar­voa hitaam­min tai jopa laske­neet. Erot ovat suuria. Turun ja Helsin­gin keskus­tas­sa nousu on enem­män kuin 30 % yli maan keskiar­von, kun taas Helsin­gin seudun kehyskun­nis­sa hin­nat ovat laske­neet 20 pros­ent­tia suh­teessa maan keskiar­voon, alueel­la ”Jyväskylä 2” peräti 37 %.

Taulukkoon on otet­tu vain kas­vavien kaupunkien luku­ja, kos­ka muual­la asun­to­ja on myy­ty niin vähän, ettei luotet­tavia luku­ja ole. Niiden ulkop­uolel­la on hin­nat ovat laske­neet huo­mat­tavasti, onhan joitakin asun­to-osakey­htiöitä men­nyt peräti konkurssi­in. Koko maan keskiar­volu­vuis­sa ne kuitenkin ovat mukana siltä osin kuin asun­to­ja on saatu myydyksi.

Luku­ja ei voi tulki­ta niin, että kaik­ki halu­aisi­vat asua Helsin­gin tai Turun keskus­tas­sa. Itse asi­as­sa tätä halu­a­vat ovat selvässä vähem­mistössä. Luvut ker­to­vat vain, että niiden määrä, jot­ka halu­a­vat asua Helsin­gin ja Turun keskus­tas­sa, on kas­vanut nopeam­min kuin asun­to­jen tar­jon­ta noil­la alueilla.

Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiö julka­isi vuon­na 2017 mielipi­de­tiedustelun, jon­ka mukaan suo­ma­lai­sista vain 35 % halu­aa asua kaupunki­maises­sa ympäristössä. Olen­naista kuitenkin oli, että vas­taa­va tutkimus vuodelta 2013 ker­toi, että neljä vuot­ta aiem­min kaupunki­maises­sa ympäristössä halusi asua vain 28 % suo­ma­lai­sista. Neljässä vuodessa kaupunki­maiseen ympäristöön halu­avien määrä olisi nous­sut liki 400 000 hen­gel­lä. Mikään asun­to­tuotan­to ei pysy noin nopeasti muut­tuvien pref­er­enssien perässä. Niin­pä kaupunki­maista asum­ista on tar­jol­la kysyn­tään näh­den liian vähän. Asun­not kaupunkien keskus­tois­sa ovat kallis­tuneet suh­teessa lähiöi­den ja kaupunke­ja ympäröivien omako­tialuei­den hintoihin.

Oulus­sa ja Jyväskylässä asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet suh­teessa koko maan hin­toi­hin. Ovatko nuo kaupun­git menet­täneet suo­sio­taan? Ainakaan asukasluku­jen perus­teel­la eivät ole. Tuona aikana Oulun asukasluku on nous­sut 50 000 ja Jyväskylän 30 000 asukkaal­la. Asun­to­ja on kuitenkin raken­net­tu riit­tävästi tyy­dyt­tämään kas­vavaa kysyntää.

Eri tutkimusten mukaan ehkä vain noin puoli miljoon­aa suo­ma­laista halu­aa asua suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on pieni vähem­mistö suo­ma­lai­sista, mut­ta kuitenkin paljon enem­män kuin niis­sä nyt asuu. On hyvä, että ihmiset halu­a­vat eri asioi­ta asumiseltaan. Jos kaik­ki halu­aisi­vat samaa, vain har­va pää­sisi halu­a­maansa. Onnekas on se, joka arvostaa aivan eri­laista asuinympäristöä kuin muut. Hän pääsee hal­val­la unel­ma-alueelleen. Hyvään kaupunki­in kuu­luu, että tar­jol­la on kysyn­tää vas­taavasti eri­laista asum­ista kunkin tarpeen mukaan ja siinä suh­teessa, kun sitä halutaan.

Asum­i­nen ei ole kallis­tunut edes kaikkial­la Helsin­gin seudul­la. Nousu­vauhti on ollut nopea­ta vain Helsin­gin keskeisil­lä alueil­la, Helsin­ki 1:ssä ja Helsin­ki 2:ssa. Lievästi ovat nousseet hin­nat myös Espoon parhail­la alueil­la. Van­taal­la ja kehyskun­nis­sa hin­nat ovat jääneet  jäl­keen koko maan keskimääräis­es­tä nousu­vauhdista. Asun­to­jen hin­nat eivät siis ole ainakaan aiem­paa suurem­pi este muut­taa työn perässä Helsin­gin seudulle, ellei ole nir­so asuinalueesta. Esteen muo­dostaa pikem­minkin van­han asun­non arvon rom­ah­t­a­mi­nen lähtöalueella.

Asum­is­toivei­den muu­tut­tua näin rajusti tulee tuot­taa lisää kaupunki­maista ympäristöä. Myös per­in­teisi­in lähiöi­hinkin riit­tää tuli­joi­ta, mut­ta niis­sä asun­to­ja on jo tar­jol­la kysyn­tää vastaavasti.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä.

 

[1] Kuva on nähtävis­sä esimerkik­si Wikipedia-artikke­lis­sa https://fi.wikipedia.org/wiki/Koti_vaiko_kasarmi_lapsillemme

21 vastausta artikkeliin “4. Nopeasti muuttuneet preferenssit”

  1. Joukkois­ta­mal­la lisänäkökul­ma: asun­to­jen arvot ovat nousseet (lähin­nä vain van­hoil­la) alueil­la, jois­sa raken­nuskan­ta on kor­jaamisen arvoista. Käytän­nössä umpiaineesta tehdyt tiili- ja puu­talot säi­lyt­tävät parem­min arvon­sa. Tapi­oloi­ta uudem­pi lähiöka­ma ja nykyrak­en­t­a­mi­nen pää­tyy vielä purku­jät­teek­si tehokkaampi­en raken­nusten tieltä.

  2. Pref­er­enssit eivät ole muut­tuneet niin nopeasti kos­ka muis­tan että jo 1980-luvun alus­sa tuli esim Kamp­ista ja Punavuores­ta muoti-aluet­ta nuorten aikuis­ten kesku­udessa. Niihin aikoi­hin alkoi­vat myös eräät kansalais­li­ik­keeet van­ho­jen puu­taloaluei­den säi­lyt­tämisen puolesta.
    Toinen jut­tu on että Töölö, Kru­u­nun­haka, Kaartinkaupun­ki, Ullan­lin­na ja Eira ovat aina olleet kalli­ita alueita.
    Nur­mi­järvi-ilmiö on aina kiihtynyt sil­loin kun Suomel­la on ollut päämin­is­teri Keskustapuolueesta, tosin viimeisin huip­pu selit­tyy pan­demi­an takia. Karis­maat­tis­ten keskus­ta­jo­hta­jien maaseu­tuläheisiä asum­istyyle­jä esit­televät artikke­lit nais­ten­le­hdis­sä ja sis­us­tusle­hdis­sä uppoa­vat kansaan kuin kuuma veit­si voihin.

    En osaa sanoa ovatko ns kaupunkibule­vardit eli Helsin­gin sisään­tuloväylien muut­ta­mi­nen taval­lisik­si kaduik­si ja umpiko­rt­telei­den rak­en­t­a­mi­nen niiden var­sille hyvää asuinympäristöä. Liiken­teen melu ja diesel­pakokaa­su­ista ja nastarenkaista johtu­vat ilmansaas­teet eivät ole kadon­neet mihinkän. 

    Jos halu­taan lisää kaupunki­maista asum­ista kan­nat­taa tiivistää ole­mas­saole­via lähiöitä tai rak­en­taa uudet lähiöt tiivi­im­mik­si jo ennestään. Sisään­tu­lo­moot­toriteil­lä on oma funk­tion­sa ja niiden pois­t­a­mi­nen johtaa vain liiken­teen tukkeu­tu­miseen ja työ­paikko­jen muut­toon pois keskus­tas­ta ja sitä kaut­ta palvelu­iden kuihtumiseen.

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Nur­mi­järvi-ilmiössä oli muut tek­i­jät kuin se että Keskus­ta oli hallituksessa.Se että läh­es jokainen keskusta­lainen päät­täjä on visioin­ut tuos­ta Nur­mi­järvi-ilmiöstä on ollut Keskus­tan agen­dal­la jo 40 vuot­ta. Pan­demi­an aikana moni keskusta­lainen visioi Paa­vo Väyry­sen 1983 hah­mot­ta­mas­ta ideas­ta joka oli Luon­non­mukainen tietoy­hteiskun­ta jon­ka poh­jana olisi ollut tuol­loin 1980-luvul­la nopeat puhe­lin­lin­jat ja fak­si ja tässä ajas­sa poh­jana siis inter­net ja läp­päri. Kun pan­demi­an aikana etä­työt yleistyivät niin tämä visio oli jo pysyvä oloti­la kunnes moni fir­ma alkoi ymmärtää että työn­tuot­tavu­us laa­haa perässä. Marinin hal­li­tus ajau­tui lin­jari­ihoi­hin Keskus­ta ja Vihrei­den välil­lä kos­ka visiot Suomen kehit­tämis­es­tä hajasi­joite­tun ja urbaanin elämän­muodon kohdal­la ei sopin­ut yks yhteen. Keskus­ta onnis­tui tor­ju­maan perus­suo­ma­lais­ten voiton vuo­den 2021 kun­tavaalien aikana kun ennus­teet sanoi­vat että perus­suo­ma­laiset menevät Keskus­tas­ta ohi. Näin ei tapahtunut.

      1. Tuos­ta Väyry­sen ideoimas­ta “Luon­non­mukainen tietoy­hteiskun­ta” en ole kuul­lut ennen.
        Joka tapauk­ses­sa muis­tan että Nur­mi­jär­ven kun­ta hyö­dyn­si mak­si­maalis­es­ti Mat­ti Van­hasen ja hänen talo­hankkeen saa­maa julk­isu­ut­ta ja hänen ihan­noimaa “puu­tarhakaupunki­him­meliä” ja myi halpo­ja tont­te­ja. Sil­loin oli noususuh­danne ja ton­tit ja paket­tiomakoti­talot menivät kau­pak­si kuin sima kun Helsin­ki, Espoo ja Van­taa eivät pystyneet vas­taa­maan kysyntään.
        Esko Ahon hal­li­tuk­sen aikaa var­josti lama ja kehyskun­tien kasvu johtunee siitä että mas­sair­ti­san­omis­ten kohteik­si joutuneet ns eläkeput­keen päässeet suuret ikälu­okat etsivät edullisem­paa asum­ista pk-seudun ulkop­uolelta. Toinen selit­tävä tek­i­jä on ollut EU-jäsenyy­den hakem­i­nen joka johti protestili­ik­keeseen maaseudun puolesta.
        Juha Sip­ilän hal­li­tus kohtasi ennen­näkemät­tömän suuren siir­to­laisaal­lon lähi-idän ja pohjois-Afrikan maista. Tämä alkoi näkyä suurten kaupunkien vas­taan­ot­tokeskusten ympäril­lä ja aiheut­ti ilmeis­es­ti jois­sakin reak­tion muut­taa pois alueista jois­sa pelät­ti­in esim koulu­olo­jen muut­tuvan kaoottisiksi.
        Ja pan­demia etätöi­neen hoiti loput.

    2. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­in koskien Luon­non­mukaista tietoy­hteiskun­taa niin se perus­tui Paa­vo Väyry­sen kir­joituk­si­in Helsin­gin Sanomis­sa vuon­na 1983 (on löy­det­tävis­sä Helsin­gin Sanomien Aikakone palvelus­ta) . Mon­en keskusta­laisen päät­täjän aat­teelli­nen poh­ja tulee tästä Väyry­sen visios­ta. Hyvä esimerk­ki on Keskus­tan esi­tys erityistalousalueista.

  3. Soin­in­vaara­han on kap­i­tal­isti? Iso­jen kaupunkien kesku­s­tat tulisi täyt­tää pil­ven­pi­irtäjil­lä New York tyyli­in. Kysyn­tä ratkaiskoon.

    1. Kysyn­tä ratkaiskoon, mut­ta ei Suomen kysyn­näl­lä kan­na­ta pil­ven­pi­irtäjiä rak­en­taa. New Yorkissakin on vähän siinä ja siinä, ns. pil­ven­pi­irtäjäin­dek­si talous­rom­ah­duk­sen ennakoi­jana on ole­mas­sa ihan syystä.

      Täysin vapaal­la kaavoituk­sel­la syn­ty­isi toden­näköis­es­ti Pari­isia tai Barcelon­aa, ei New Yorkia tai Hong Kon­gia. Pil­ven­pi­irtäjän raken­nuskus­tan­nuk­set ovat niin korkeat, ettei rak­en­t­a­mi­nen kan­na­ta ellei kaavoituk­sel­la erik­seen tehdä vai­h­toe­hdoista törkeän kalliita.

      1. Nim­imerk­ki arkkite­hdille kom­ment­ti­na että Pari­isin keskus­tas­sa on asuin­noille min­imikoko ja Pari­i­sista löy­tyy lähim­mät pilvenpiirtäjät
        La Défensen liikekaupungi­nosas­ta joka 3 kilo­metriä Pari­isin keskustasta.Tällä het­kel­lä pil­ven­pi­irtäjät buu­mi on menos­sa Aasi­as­sa ja Lähi-idässä.

  4. Asun nyt Kru­u­nun­haas­sa ja haikailen vielä muut­ta­vani takaisin Tapi­o­laan. Tapi­olan kodin ikku­nas­ta näkyivät Kino­ta­pi­olan reklaami­val­ot, uima­hal­li­in oli 200 metriä ja uur­nale­htoon, elämän toden­näköiseen päätepis­teeseen, sama mat­ka. Ennen tätä halu­aisin viedä lapsen­lapseni uimaan Ervin uima­hallin pyöreään ulko-altaaseen, luo­den samal­la kat­seen omaan ja tyt­tärieni van­haan opinahjoon Tapi­olan lukioon. Ja poike­ta Tapi­o­la Sin­foni­etan kon­sert­ti­in Kulttuurikeskukseen.

      1. Tun­tuu että tääl­lä on tar­jon­taa ihan kovasti, samat asun­not kuukau­sia, jopa vuosia myynnissä.

    1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki JH:lle että valitet­tavasti Ervin uima­hal­li on ollut kiin­ni jo 15 vuotta.

    2. Ynm­mär­rän. Asun n. 5 km päässä Tapi­o­las­ta, käyn siel­lä usein ihan vaan sen tietyn tunnelman/ viihty­isyy­den takia ostok­sil­la, eloku­vis­sa , kon­serteis­sa jne.. Esim kirjasto+kulttuurikeskus on hieno ei-kau­palli­nen yhdis­telmä ja kohta­puolin siihen tulee kait vielä teat­terikin. Ja jopa ostoskeskuskin tun­tuu ole­van “sivistyneem­pi”, eli ei niin päällekäyvän kau­palli­nen kuin Espoon muut isot ostar­it. Häpeäpilkku­na on tietysti uima­hallin vuosia jatkunut limbo.

    3. Tapi­olan erikoisin piirre, jon­ka tuli­ja heti huo­maa, on yhä metron tul­tuakin keskus­taa hal­lit­se­va kol­men tien suh­teet­toman val­ta­va liikenneympyrä.

  5. Uudet asuinalueet tule­vat nykymääräys­ten mukaan täy­teen sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Asukkaiden ostovoima jää liian alhaisek­si, jot­ta se voisi ylläpitää vihrei­den ihan­noimaa kivi­jal­ka­li­ikkei­den domi­noimaa elävää kahvi­lakaupunkia. Valitet­tavasti myös syr­jään­tyneen ja rikol­lisen väestön osu­us tulee aiheut­ta­maan jatkos­sa yhä enem­män ongelmia, eli tule­vaisu­u­den arvoaluei­ta ovat vain ne jot­ka on jo nyt raken­net­tu täy­teen omistusasuntoja.

  6. Vielä kom­ment­ti­na että asu­jaimis­to esim luon­non­läheisen Silkkini­ityn ympäril­lä on ollut 70-luvul­la ja edelleenkin huo­mat­ta­van aka­teemista. Monien koulukaverei­deni van­hem­mat oli­vat monen­nen pol­ven helsinkiläisiä, jot­ka oli­vat hakeu­tuneet asumaan Tapi­o­laan . Ei pien­ti­lal­ta siir­ryt­ty 60-luvul­la suuren muu­ton aikaan atri­um­taloon Haukilahteen.

    1. Riv­i­talo­jen ja par­i­talo­jen kohdal­la pitää paikkansa tuo keskilu­okan koros­tu­mi­nen mut­ta Tapi­olan mon­et ker­rostalot raken­net­ti­in alun­perin Aravalain­oituk­sel­la ja niihin muut­tamiseen oli tulo­ra­jat. Se että van­hat Ara­vat “vapautet­ti­in” sään­nöstelystä 1970-luvul­la on sit­ten toinen juttu.

  7. Helsin­gin sata­ma­radan his­to­ria kuvas­taa hienos­ti tätä muu­tos­ta, miten kan­takaupungista on kehit­tynyt teol­lisu­usalueesta halut­tu asuinalue. 

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_satamarata

    Eliel Saari­nen oli aikaansa edel­lä lausues­saan, että Sata­ma­ra­ta oli ”sopi­mat­tomasti ja vail­la kaukonäköisyyt­tä suun­nitel­tu.”, kun suun­nit­telus­sa ei huomioitu kaupun­gin kasvua.

  8. Käyt­töli­it­tymäe­hdo­tus: Voisi­vatko Seu­raa­va ja Edelli­nen ‑linkit sijai­ta ennen kommentteja? 

    Jos halu­aa lukea koko kaupunkisu­un­nit­telusar­jan, mut­ta aika/kiinnostus ei riitä kom­ment­tei­hin, ei tarvit­sisi rullailla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.