5. Rakennettakoon lisää sinne, missä asunnot ovat kalliita

Sinne kan­nat­taa rak­en­taa, mis­sä asum­i­nen on kallista ottaen tietysti huomioon olo­suhteista johtu­vat erot raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa. Näin tuote­taan asum­ista, jota ihmiset halu­a­vat enem­män kuin sitä on tarjolla.

Mut­ta eikö tämä tarkoi­ta, että raken­netaan vain rikkaille ja että asumis­es­ta tulee entistä kalli­im­paa?  Ei tarkoi­ta kumpaakaan.

Jos uudet asun­not raken­netaan halu­tu­im­mille ja siten kalleim­mille alueille, nämä asun­not pää­tyvät lähin­nä varakkaille, ellei tähän puu­tu­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keinoin. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että rikkail­la olisi tämän jäl­keen enem­män asun­to­ja, sil­lä tuskin he ovat olleet ennen asun­not­to­mia. He luop­u­vat van­hoista asun­nois­taan ja niihin muut­taa vähän vähem­män varakkai­ta, näi­den asun­toi­hin taas vähän varat­tomampia ja niin edelleen. Tässä pitkässä muut­toketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee. Samal­la kun asun­to­ja on hyvil­lä paikoil­la tar­jol­la aiem­paa enem­män, asun­to­jen hin­ta hyvil­lä alueil­la ale­nee, eikä sinne päästäk­seen tarvitse olla enää yhtä varakas kuin ennen. Mut­ta ei tässä kaik­ki. Muut­toketjun ansioista asumisen hin­ta ale­nee kaikil­la alueil­la, sekä halu­tu­im­mil­la että vähem­män halu­tu­il­la – siis ale­nee suh­teessa siihen, mitä se olisi ilman tätä rak­en­tamista. Hin­nat voivat tietysti nous­ta muista syistä, mut­ta ilman tätä rak­en­tamista ne nousi­si­vat vielä enem­män. Heik­ki A. Loikka­nen on osoit­tanut, että keskelle kaupunkia rak­en­t­a­mi­nen alen­taa asun­to­jen hin­to­ja kaikil­la etäisyyk­sil­lä keskus­tas­ta. [Lähde?]

Tätä on tutkit­tu myös empi­iris­es­ti, ja teo­ria näyt­tää toimi­van. Cristi­na Bratu, Oskari Har­junen ja Tuuk­ka Saari­maa tutki­vat muut­toketju­ja, jot­ka syn­tyivät kalli­ille alueille rak­en­tamis­es­ta. He havait­si­vat, että muut­toketjut ulot­tuvat varsin nopeasti vähem­män varakkaille alueille ja että joka kier­roksel­la ketju­un liit­tyneet oli­vat hie­man vähem­män varakkai­ta. Yhteen­ve­to tutkimuk­ses­ta on nähtävis­sä tästä.  Itse tutkimus on luet­tavis­sa VATT:n julka­is­usar­jas­sa VATT Work­ing Papers 146.

Jos taas ajat­telemme, että pitää rak­en­taa myös syr­jem­mälle, jot­ta asun­to­ja tulisi myös pien­i­t­u­loisille, use­ampi joutuu asumaan syr­jem­mäl­lä ja pääsy parhaille paikoille on vain har­voil­la ja valituilla.

Ajatuk­sen rak­en­taa köy­hiä ajatellen asun­to­ja huonoille paikoille voi toteut­taa toisinkin. Raken­net­takoon asun­not hyville paikoille, mut­ta asen­net­takoon oveen kiu­san­tekolukko, joka avau­tuu töistä tul­lessa vas­ta puolen tun­nin odot­telun jäl­keen ja kun on mak­sanut pari euroa. Tämä vas­taisi huonon sijain­nin aiheut­ta­maa piden­tynyt­tä mat­ka-aikaa korkeam­paa ja matkan hin­taa. Näistä asun­noista tulisi var­masti halpoja.

Aja­tus tun­tuu tietysti jär­jet­tömältä, mut­ta ei se ole yhtä jär­jetön­tä kuin rak­en­taa asun­to­ja tarkoituk­sel­la huonoille paikoille. Voitaisi­in­han kiu­san­tekolukko vai­h­taa taval­liseen lukkoon, jos tul­laan toisi­in ajatuk­si­in. Huonoon paikkaan raken­net­tua asun­toa ei voi­da siirtää parem­paan paikkaan.

Yllä olevas­sa ajat­telus­sa on kuitenkin ongel­ma. Jos ahde­taan paljon rak­en­tamista parhaille paikoille, eivätkö hyvät paikat mene pilalle? Tähän kysymyk­seen palataan kohdas­sa ”Alueen opti­maa­li­nen tehokkuus”.

Mut­ta alen­taako lisärak­en­t­a­mi­nen keskeisille paikoille todel­la asun­to­jen hin­to­ja siel­lä? Päin­vas­taista voi perustel­la sil­lä, että kun kaupun­ki kas­vaa, hin­nat sen keskus­tas­sa kas­va­vat eivätkä laske. Ovathan asun­non suurten kaupunkien keskus­tois­sa kalli­impia kuin pien­ten kaupunkien keskustoissa.

Viime aikoina Helsingis­sä on raken­net­tu paljon keskus­tan tun­tu­maan Kalasa­ta­maan ja Jätkäsaa­reen. Samanaikaises­ti asun­to­jen hin­nat ovat suh­teessa alueen mui­hin hin­toi­hin nousseet eivätkä laske­neet. Tätä voi selit­tää sekä työelämän että urbaanien palvelu­jen kasautu­mise­duil­la: lisää asukkai­ta on tehnyt kaupungista entistä toimi­vam­man ja keskus­tas­ta halut­tavam­man. Hin­to­jen nousu johtuu siis siitä, että alue on paran­tunut ja se on enem­män kuin kom­pen­soin­ut tar­jon­nan lisään­tymisen. Voimakas rak­en­t­a­mi­nen on alen­tanut hin­to­ja koko kaupun­gin alueel­la ja eri­tyis­es­ti sen laidoil­la. Ovathan asun­to­jen hin­nat laske­neet selvästi kehyskun­nis­sa ja osas­sa Van­taa­ta ja Espoota.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä.

12 vastausta artikkeliin “5. Rakennettakoon lisää sinne, missä asunnot ovat kalliita”

  1. Mul­la ei se link­ki tutkimuk­seen pelan­nut tai ehkä se sibu johon se osoitti.

    Voisi olla kiin­nos­tavaa tietää/mainita miten asum­isväljyys muut­tuu ketjus­sa kun raken­netaan hyville paikoille

  2. Man­ner­heim­intien var­ren mökkikylät on hukkakäut­töä kuten myös Laut­tasaaren majat

    Ihan turhia kaupungissa

    Sanoin tal­in alue

  3. Se että asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet pk-seudul­la muual­la kuin kalli­im­mil­la alueil­la johtuu koko Suomea ja län­si-Europ­paa kohdan­neesta laskusuh­dan­teesta, pan­demi­as­ta, Ukrainan sodas­ta, ja hal­li­tuk­sen velka­kurista johtu­vista sopeuttamistoimenpiteistä. 

    Kalli­iden aluei­den asun­to­jen hin­to­jen nousu johtuu siitä että osta­jat eivät ole olleet ns taval­lisia asun­non­tarvit­si­joi­ta. Osta­ji­na ovat olleeet vuokra-asun­toi­hin sijoit­tavia, ns oop­pera-asun­to­jen osta­jia sekä ns vero­su­un­nit­telus­ta hyö­tyvät yri­tys­ten omis­ta­jat tai ulko­maiset liikemiehet . Nämä kalli­it keskus­tan uudet asun­not eivät ole taval­lis­ten ihmis­ten saavutet­tavis­sa luku­unot­ta­mat­ta pieniä vuokra-asun­to­ja, vaan ovat vai­h­toe­hto asun­nolle Tukhol­mas­sa, Kööpen­ham­i­nas­sa tai Lontoossa. 

    Yleis­es­ti ottaen pitää rak­en­taa lisää hark­istusti sekä kalli­isi­in että edullisi­in paikkoi­hin. Helsin­gin olisi nyt aika lunas­taa lupaus rak­en­taa Malmin lento­ken­tälle asun­to­ja kun on saanut sen kiis­tanalaisen alueen hal­tu­un­sa. Muuten voi käy­dä että seu­raa­va hal­li­tus pakkol­u­nas­taa sen ja palaut­taa sen lentokentäksi.
    Toinen seik­ka joka voi iskeä kalli­iden aluein­den asun­to­jen kysyn­tään on että liiketilo­jen kysyn­tä ei ole nous­sut ja tyhjiä liiketilo­ja on keskus­tas­sa vielä paljon. Se on se liike-elämä joka ylläpitää kysyn­tää kalli­il­la alueil­la eikä mikään muu.

    1. Se että asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet pk-seudul­la muual­la kuin kalli­im­mil­la alueil­la johtuu koko Suomea ja län­si-Europ­paa kohdan­neesta laskusuh­dan­teesta, pan­demi­as­ta, Ukrainan sodas­ta, ja hal­li­tuk­sen velka­kurista johtu­vista sopeuttamistoimenpiteistä.

      Kylä tuo kehyskun­tien hin­to­jen alen­e­m­i­nen alkoi paljon ennen laskusuh­dan­net­ta, pan­demi­aa ja Ukrainan sotaa. Itse asi­as­sa Pan­demia vähän hidasti tätä kehitystä.

  4. Kaik­ki arvokkaat alueet ovat joskus olleet tyhjiä ja vähäar­voisia. Rak­en­t­a­mi­nen vain sinne mis­sä asun­not ovat arvokkai­ta ei toi­mi, kos­ka näin menet­telemäl­lä ei syn­ny uusia arvokkai­ta aluei­ta. Joskus on otet­ta­va näke­mys­tä ja raken­net­ta­va per­ife­ri­aan kuten otet­ti­in näke­mys­tä sil­loin kun Helsin­gin niemeä tai Tapi­o­la-Wes­t­end seu­tua alet­ti­in rak­en­taa. Ohje “Raken­net­takoon (lisää) sinne, mis­sä asun­not ovat kalli­ita” olisi syytä muut­taa muo­toon “Raken­net­takoon (lisää) sinne, mis­sä asun­not ovat kalli­ita kaukaises­sa tule­vaisu­udessa”. Tästä seu­raa aivan olen­nainen ero siihen minne tässä ja nyt kan­nat­taa rakentaa.

  5. Hin­nat las­kee siel­lä mis­sä rahat on loppu 

    Eli Ei se halpu­us takaa hyvää elämää 

    Tiet­ty tuet­tu asum­i­nen pikkuisen parantaa 

    Köy­hä ei saa omis­taa enää ja se näkyy halvem­mal­la alueella

  6. Asukask­ier­to (jos­sa muute­taan aina vaan parem­pi­in asun­toi­hin) voi häiri­in­tyä, jos uuteen asun­toon muut­taa joku upporikas veron­mak­sa­ja toiselta paikkakunnalta.

    Ongel­ma on siinä mitä puoluet­ta uudet asukkaat äänestävät.

    Hal­van ja huonon rak­en­tamis­es­ta ei päästä eroon niin kauan kuin slum­me­ja rak­en­ta­mal­la saadaan kaupunki­in paljon köy­hälistöä, joka «ÄÄNESTÄÄ OIKEIN».

    1. Suomes­sa on vaal­isalaisu­us. Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on mitä puoluet­ta naa­puri äänestää tai mis­tä sen edes tietää?

  7. Mie­lenki­in­toinen artikke­li. Kään­täen, jos tulo­ja tasa­taan vero­tuk­sel­la, ”rikkaiden” mah­dol­lisu­us käyt­tää raho­ja kalli­isi­in asun­toi­hin heikke­nee, jol­loin ketju­tuk­sen vaiku­tus piene­nee. Tämä tasaa asun­to­jen hin­to­ja ja esimerkik­si keskus­tan läheisyys ei vaiku­ta asun­to­jen hin­toi­hin niin paljon kuin suurten tulo­ero­jen kaupungeis­sa. Kaupunki­rakenne tas­apäistyy ja hajoaa ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa kaupun­gin gini-ker­roin on suuri.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.