Sinne kannattaa rakentaa, missä asuminen on kallista ottaen tietysti huomioon olosuhteista johtuvat erot rakennuskustannuksissa. Näin tuotetaan asumista, jota ihmiset haluavat enemmän kuin sitä on tarjolla.
Mutta eikö tämä tarkoita, että rakennetaan vain rikkaille ja että asumisesta tulee entistä kalliimpaa? Ei tarkoita kumpaakaan.
Jos uudet asunnot rakennetaan halutuimmille ja siten kalleimmille alueille, nämä asunnot päätyvät lähinnä varakkaille, ellei tähän puututa sosiaalisen asuntotuotannon keinoin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rikkailla olisi tämän jälkeen enemmän asuntoja, sillä tuskin he ovat olleet ennen asunnottomia. He luopuvat vanhoista asunnoistaan ja niihin muuttaa vähän vähemmän varakkaita, näiden asuntoihin taas vähän varattomampia ja niin edelleen. Tässä pitkässä muuttoketjussa kaikkien asumistaso paranee. Samalla kun asuntoja on hyvillä paikoilla tarjolla aiempaa enemmän, asuntojen hinta hyvillä alueilla alenee, eikä sinne päästäkseen tarvitse olla enää yhtä varakas kuin ennen. Mutta ei tässä kaikki. Muuttoketjun ansioista asumisen hinta alenee kaikilla alueilla, sekä halutuimmilla että vähemmän halutuilla – siis alenee suhteessa siihen, mitä se olisi ilman tätä rakentamista. Hinnat voivat tietysti nousta muista syistä, mutta ilman tätä rakentamista ne nousisivat vielä enemmän. Heikki A. Loikkanen on osoittanut, että keskelle kaupunkia rakentaminen alentaa asuntojen hintoja kaikilla etäisyyksillä keskustasta. [Lähde?] Jatka lukemista “5. Rakennettakoon lisää sinne, missä asunnot ovat kalliita”