11. Kaupunkien välinen muuttopaine

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä  kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

Asumisen hin­ta ker­too myös kaupunkien halut­tavu­ud­es­ta asuinkaupunk­i­na. Jos saman­laisen asun­non vuokra kaupungis­sa A on 1200 €/kk ja kaupungis­sa B 900 €/kk ja henkilö val­it­see silti kaupun­gin A, hänel­lä on jokin syy pitää A:ta parem­pana itselleen. Juuri hänen kohdal­laan siihen voi olla eri­tyi­nen syy, vaikka­pa työ­paik­ka opet­ta­jana, mut­ta täl­lainen hin­taero ei voi olla pysyvä, ellei kaupun­ki A olisi jostain syys­tä keskimäärin vetovoimaisem­pi.  Juuri sik­si muut­to­tap­pioalueil­la asun­not ovat halpo­ja ja kasvukeskuk­sis­sa kalliita.

Asun­to­jen hin­taerot kahlit­se­vat muut­topainei­ta aluei­den välil­lä vähän niin kuin pato kah­den vesistön välillä.

Asum­i­nen on selvästi kalli­im­paa Helsingis­sä kuin Tam­pereel­la, vaik­ka monis­sa selvi­tyk­sis­sä on todet­tu Tam­pereen ole­van Helsinkiä halu­tumpi asuinkaupunkina.

Tähän ris­ti­ti­iraan on usei­ta toisi­aan täy­den­täviä selityksiä.

Ensik­sikin kysymys on esitet­ty kaikille suo­ma­laisille, joten vas­taa­jien enem­mistö ei ole muut­ta­mas­sa kumpaankaan.

Toisek­si vas­taa­jat ovat sanoneet asumisen hin­nan merkit­täväk­si syyk­si suosia Tam­peretta. Itse asi­as­sa asumisen hin­taero­jen pitäisikin aset­tua sel­l­aisik­si, että hin­ta huomioon ottaen molem­mat ovat keskimäärin yhtä halut­tu­ja. Jos halu­taan häivyt­tää kysymyk­ses­tä hin­to­jen vaiku­tus, pitäisi kysymys muo­toil­la aivan toisin kuten, että jos voit­taisitte arpa­jai­sis­sa ilmaisen asumisen sadan neliön ker­rostaloa­sun­nos­sa halu­a­mas­sanne kaupungis­sa, minkä kaupun­gin val­it­sisitte? Huo­mat­takoon, että olisi kyse ehdot­tomasti vain asun­non käyt­töoikeud­es­ta. Jos sen saisi omak­seen, kan­nat­taisi tietysti vali­ta kallein kaupun­ki, kos­ka asun­non voi aina myy­dä ja muut­taa muualle.

Kol­man­nek­si kysymys on esitet­ty vain suo­ma­laisille. Helsin­gin seu­tu saa huo­mat­tavaa muut­tovoit­toa ulko­mail­ta. Tästä muut­tovoitos­ta val­taosa on työperäistä muut­toa toisin kuin asian ympäril­lä vellovas­ta keskustelus­ta voisi kuvitella.

Neljän­nek­si on kysyt­ty, mis­sä halu­aisitte asua ja vain sitä. Paket­ti­in kuu­luu myös halut­tu työ­paik­ka. Yri­tyk­sel­lä voi olla omat syyn­sä aset­tua Helsinki­in, joskin tässäkin Tam­pereen ase­ma on paran­tunut merkittävästi.

Asumisen hin­taerot ovat Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä suuret, mut­ta ne ovat viime vuosi­na tasoit­tuneet muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön ver­ran. Hin­nat siis tasoit­tuvat, mut­ta hitaasti. Myöhem­min tulemme näkemään, onko hitaudessa kyse vain markki­noiden inertiasta.

(Viimeaiko­jen tieto­jen mukaan hin­taero on vuo­den 2024 aikana tasoit­tunut lisää. Otan sen huomioon, kun koko vuo­den hin­tatiedot ovat käytet­tävis­sä. Kuukausi­ti­eto­jen poh­ja on heiveröisempi.)

Jos asun­noil­la olisi pyörät, kaupunkien väliset hin­taerot tasoit­tuisi­vat nopeasti, kos­ka asun­not siir­ty­i­sivät halvoil­ta aluil­ta kalli­ille. Kos­ka talo­ja ei voi siirtää ja rak­en­t­a­mi­nen on hidas­ta, hin­taerot voivat kestää todel­la pitkään.  Keskus­tas­sa asum­i­nen on aina rajat­tu mah­dol­lisek­si vain pienelle joukolle, joten keskus­ta-asumisen hin­taerot voivat olla pysyviä.

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä.

6 vastausta artikkeliin “11. Kaupunkien välinen muuttopaine”

  1. “Uusis­sa” keskus­tois­sa voidaan rak­en­taa ylöspäin vaik­ka 10 ker­taa tehokkaam­min. Mut­ta viihtyvyys ja halut­tavu­us on sit­ten eri asia. Luo uusi toimi­va lähiö tms. edes 30:n vuo­den ajak­si onkin erit­täin vaa­ti­va tehtävä.
    Tuo 30v tuli mieleen jostain laskel­mas­ta sijoi­tus­raken­nuk­sen taloudel­lis­es­ta elin­iästä. Siis ihan vaan tuot­tomielessä rakennettuun

  2. Taas alkaa rai­vo nous­ta kun kuvit­telet, ja samoin moni ekon­o­misti ja tilas­toti­eteil­i­jä tun­tuu kuvit­tel­e­van, että ihmiset ovat tässä maas­sa ja maail­mas­sa jotain puh­taan riip­pumat­to­mia ja itsenäisiä ja voivat vapaasti muut­taa mihin halu­a­vat. Jokin per­ilib­er­aali aja­tusharha siitä, kuin­ka yksilöt ovat tasaver­taises­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa ja tasaver­taisia ja vapai­ta toim­i­joi­ta markkinoilla?

    Olet töis­sä, saat palkkaa, elät täl­lä pal­ka­lla. Eli työ­paikkasi määrit­tää karkeasti minkälaisel­la säteel­lä työ­paikas­ta kykenet elämään. Toki jotkut voivat vai­h­taa työ­nan­ta­jaa ja muut­taa eri kaupunki­in. Tämä ei ole kuitenkaan mikään uni­ver­saali mah­dol­lisu­us kaikille. Olet tain­nut myös itse olla mon­ta ker­taa argu­men­toimas­sa, kuin­ka kaik­ki palve­lut ja toimin­not pitää keskit­tää Helsinki­in eikä muualle, kuten vaikka­pa Tam­pereelle. Ja sit­ten selität kuin­ka Helsin­gin korkeam­mat hin­nat johtu­vat vain halut­tavu­ud­es­ta. Toiv­ot­tavasti näet loogisen päät­telysi ris­tiri­idan tässä.

    1. En kyl­lä ymmär­rä, mis­sä olen sanonut, että kaik­ki palve­lut pitää keskit­tää Helsinki­in. Eivätköhän palve­lut, siis vaik­ka rav­in­to­lat, mene sinne, mis­sä niiden kan­nat­taa olla.
      Kun puhun asun­to­jen ja maan arvos­ta, puhun ihmis­ten keskimääräi­sistä liikkeistä, en siitä, mihin kukin yksilö on menos­sa ja mitä mah­dol­lisuuk­sia täl­lä on vali­ta asuinpaikkansa.

  3. Vetovoiman käsite vaatisi ehkä täs­men­nys­tä. Ihmiset tekevät päätök­siään ole­tuk­si­in perustuen, ihmi­nen yrit­tää siis ennus­taa tule­vaisu­ut­ta. Helsingis­sä, kuten muis­sakin suuris­sa kaupungeis­sa, vetovoima perus­tunee pait­si ole­mas­sa ole­vi­in asioi­hin, mut­ta myös ole­tuk­seen tule­vaisu­ud­es­ta tai ainakin mah­dol­lisuuk­sista. Esimerkik­si asun­non kallis hin­ta ei ole vält­tämät­tä ongel­ma, jos voi olet­taa hin­to­jen nou­se­van tule­vaisu­udessa — jol­loin sen oman asun­non arvo on jon­ain päivänä vieläkin korkeampi. Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on tun­netusti vaikeaa eli tietenkin ole­tuk­set voivat osoit­tau­tua myöhem­min vääriksikin.

  4. Tam­pereel­lakin kaupun­gin kasvu alkaa poh­ja­ta enem­män kan­sain­väliseen kuin maan sisäiseen muuttoliikenteeseen. 

    Pk-seu­tu vetää Tam­pereeltakin (valmis­tunei­ta opiske­li­joi­ta), työ­paikko­jen vuok­si. Kaupunkiseudun koko taitaa lisätä työ­paikkava­likoiman kokoa, mikä on iso vetovoimatekijä. 

    Joillekin on tar­jol­la se vai­h­toe­hto, että pen­delöi tai tekee etätöitä. Se voi tasoit­taa tule­vaisu­udessa hin­to­ja aiem­paa enemmän.

  5. Tun­tuu, että tästä osios­ta puut­tuu jotain, kun Helsin­gin ja Tam­pereen hin­taero­jen selit­tämisessä maini­taan vain asun­to­jen kysyn­tä mut­tei tar­jon­taa. Voi toki olla, ettei tar­jon­ta­puoli selitä sitä ollenkaan, mut­ta sen voisi ainakin mainita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.