10. Naapuruston merkitys

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä  kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

***

Aluei­den hin­taerot eivät riipu vain itse alueen fyy­si­sistä olo­suhteista. Myös naa­pureil­la on merk­i­tys­tä. Asun­not ovat varakkaiden asuinalueil­la kalli­impia kuin niiden objek­ti­ivisia olo­suhtei­ta ajatellen pitäisi olla, kos­ka asun­non osta­jat ovat halukkai­ta mak­samaan mielei­sistään naa­pureista. Samas­ta syys­tä vuokrat­alo­val­taisil­la alueil­la kovan rahan asun­not ovat nor­maalia halvem­pia. Michelle Oba­ma kuvasi muis­tel­makir­jas­saan Min­un tari­nani, miten mustien muut­ta­mi­nen Chicagon keskilu­okkaisille asuinalueille sai aikaan valkoisen keskilu­okan paon alueelta ja hin­to­jen rom­ah­tamisen. Hyv­in­voivan keskilu­okan ennakkolu­u­loisu­ud­es­ta on vaikea puhua, kos­ka se tulk­i­taan ilmiön hyväksymisek­si. On kuitenkin eri asia tun­nus­taa jokin asia reali­teetik­si kuin hyväksyä se eet­tis­es­ti oikeak­si. Tässä esimerkissä he tosin saa­vat ran­gais­tuk­sen­sa: menet­tävät paljon rahaa myy­dessään asun­ton­sa halvalla.

Asuinalueen hyvät fyy­siset olo­suh­teet johta­vat toisaal­ta alueen hin­tata­son nousu­un ja kar­si­vat asukkaik­seen hyvä­tu­loisia. Niin­pä naa­pu­rus­to-efek­ti ja fyysi­nen ympäristö vahvis­ta­vat toisi­aan. Itse tun­nen tämän hyvin lap­suuteni Munkkiniemestä. Alue oli aluk­si hyvin sekoit­tunut­ta asu­jaimis­toa ja siel­lä oli paljon vuokrat­alo­ja, mut­ta ajan myötä vähem­män varakkaat ihmiset muut­ti­vat pois. Tästä voi syyt­tää Eliel Saarisen hyvää suun­nit­telua. Nyt Munkkinie­mi on kaut­taal­taan hyvä­tu­loista aluet­ta, johon hyvä­tu­loiset pyrkivät, ei vain Eliel Saarisen onnis­tuneen kaupunkisu­un­nit­telun vaan myös naa­pu­rus­ton vuoksi.

Helsingis­sä on havait­tu, että alueen koulun maineel­la on suuri merk­i­tys asun­to­jen hin­toi­hin. Koulupi­irin rajal­la asun­to­jen hin­nat voivat olla kadun toisel­la puolel­la selvästi korkeampia kuin toisel­la puolel­la.[1]

Naa­pu­rus­ton vaiku­tus asun­to­jen hin­toi­hin kiihdyt­tää seg­re­gaa­tio­ta, kos­ka se valikoi hyväo­saisia hyväo­sais­ten ja huono-osaisia huono-osais­ten alueille.

Eivät vain rikkaat hakeudu tois­t­en­sa naa­pureik­si. Taval­laan samas­ta ilmiöstä on kysymys hip­sterei­den Kallios­sa, jos­sa asukkaat mak­sa­vat selvää lisähin­taa asumis­es­taan päästäk­seen saman­mielis­ten naapureiksi.

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä.

[1] Best Edu­ca­tion Mon­ey Can Buy? Cap­i­tal­iza­tion of School Qual­i­ty in Fin­land. CESi­fo Eco­nom­ic stud­ies, Voly­me 64, Issue 2, 2018

21 vastausta artikkeliin “10. Naapuruston merkitys”

  1. Kyl­lä asuinaluei­den fyy­siset olo­suh­teet vaikut­ta­vat siihen että onko kyseinen asuinalue houkut­tel­e­va. Luon­nol­lis­es­ti ranta­ton­tit ovat kalli­ita. Tämä näkyy Helsingis­sä ja Espos­sa (Espoos­sa myös siten että Pitkäjär­ven ympäristö on täy­teen raken­net­tu). Espoos­sa Soukan ympäristö on hyvä esimerk­ki kuin­ka sekoit­tunut asuinalue on syn­tynyt läh­es toisi­in­sa kiin­ni Ylä-Souk­ka joka muis­tut­taa Van­taan radan­var­ren lähiöitä ja Ala-Souk­ka joka muis­tut­taa Laa­jasa­lon omakotialuetta.

  2. Yksi suurim­mista Helsin­gin peru­songelmista on tosi­aan se, että kaik­ki keski­t­u­loisen kukkarolle hin­noitel­lut asuinalueet ovat vähin­tään mieliku­vis­sa jonkin­laisia vähäo­sais­ten keskit­tymiä. Tähän kuu­luu läh­es kokon­aisu­udessaan Van­taan­joen itäpuolen alue ja mon­et kehäykkösen var­relle sijoit­tuvat alueet jotain Pak­i­laa ja Palo­heinää luku­unot­ta­mat­ta. Jäl­jelle jää ultra­kallista van­haa ratikkakaupunkia, johon ei kenel­läkään muul­la pait­si lot­tovoit­ta­jal­la tai per­i­jäl­lä tule kuu­na päivänä ole­maan varaa. Keski­t­u­loiselle asukkaalle tämä tarkoit­taa sel­l­aista arvo­val­in­taa, että jos halu­at asua Helsingis­sä, sin­un tulee sietää sosi­aal­isia ongelmia, joi­ta tulet päivit­täin näkemään.

    1. Itse aikoinaan assis­tentin kohtu­ullisen pien­estä palka­s­ta asun­non kan­takaupungis­sa säästäneenä voin sanoa, että ei se niin vaikeaa ole. Kan­takaupungis­sa asu­va ei tarvitse autoa, joten hänel­lä on 5000 € vuodessa enem­män rahaa käytet­täväk­si asumiseen kuin sil­lä, joka asuu kauem­pana halvem­mas­sa asun­nos­sa, mut­ta tarvit­see auton, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kak­si autoa.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuo pitää var­masti paikkansa ja olen samaa mieltä että auton omis­t­a­mi­nen kan­takaupungis­sa ei ole aina vält­tämät­tömyys mut­ta rahaa menee kuitenkin liikku­miseen kos­ka Helsin­gin ydinkeskus­tan liput ovat kalli­impia kuin esimerkik­si ABC vyöhyk­keel­lä kos­ka keskus­tas­sa asu­vat liikku­vat päässä A‑vyöhykkeen sisäl­lä vaik­ka lipun hin­ta määrit­telee myös B vyöhyk­keen. 1 kuukau­den lip­pu mak­saa 66,60 €. Jos tämä jae­taan 12 hin­naksi tulee 666 euroa

      2. Mak­sim­i­hin­ta hsl lipus­ta kan­takaupungis­sa on 666 euroa vuodessa, eli mur­to-osan autoilun min­imikus­tan­nuk­sista. Moni ei kuitenkaan suos­tu mak­samaan edes sitä, kos­ka kulke­vat kävellen, fil­lar­il­la ja skuuteilla.

      3. Juuh, paino sanal­la “aikoinaan”. Min­un pitkän tähtäi­men suun­nitel­mani oli se, että palkkake­hi­tyk­sen myötä pääsen hivut­tau­tu­maan lähem­mäs kan­takaupunkia osta­mal­la asun­non aina vaan pienem­mältä postinu­merol­ta. Tulikin sit­ten vuo­den 2007 finanssikri­isi ja nol­lako­rko­jen myötä asun­to­jen hin­to­jen räjähdys­mäi­nen nousu kan­takaupungis­sa, joten nyt se ei enää ole real­isti­nen tavoite. Nyt voin vain vaikut­taa siihen, että tämä lähiö muut­tuisi edes hie­man kaupunki­maisem­mak­si, mitä on onnek­seni tapah­tunutkin Raide-Jok­erin tuo­man lisärak­en­tamisen myötä. Kovin hidas­ta se vaan on.

      4. Minus­ta tun­tuu, että Osmo on ostanut asun­ton­sa sil­loin kun korot oli­vat korkeam­mat ja asun­to­jen hin­nat suh­teel­lisen alhaisia. Ja sit­ten oli vielä oman asun­non korko­jen verovähen­nysoikeus. Maail­ma on muut­tunut niistä ajoista. Kyl­lä kom­men­toi­ja Atte Rätt on oikeil­la jäljillä.
        Mitä tulee tuo­hon 5000 eur autokus­tan­nuk­seen niin noin pika-arviona tulin siihen lop­putu­lok­seen, että sil­lä ei voi rahoit­taa edes 100 000 euron lainaa.

      5. Satatuhat­ta osa­puilleen sen hin­taero, mikä pitää mak­saa asun­nos­ta ratikkakaupungis­sa ver­sus lähiössä.

      6. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että syy mik­si moni ei suos­tu mak­samaan 666€ euroa vuodessa HSL joka on vuosilipun kokon­aish­in­ta niin tämä johtuu siitä että moni liikkuu kan­takaupungis­sa pääasi­as­sa A‑vyöhykkeellä ja täl­lä het­kel­lä joutu­vat mak­samaan AB hin­nan. Jos kan­takaupungis­sa olisi vain A vyöhy­keen lip­pu niin toden­näköis­es­ti moni alkaa käyt­tää julk­isia joista suurin osa on ratik­ka ja bus­si yhteys

      7. Kan­nat­taako vuosili­pus­ta mak­saa 666 euroa ei heiken­nä se, että vuosilip­ul­la pääsee myös B‑vyohykkeelle. Sinän­sä olen sitä mieltä, että kan­nat­taisi olla myös vain A‑vyöhykkeen lip­pu. Toisen vai­h­toe­hto olisi, että Helsinkiliset saisi­vat ostaa AB-vyöhyk­keen lipun mui­ta halvem­mal­la, mikä tietysti otet­taisi­in huomioon Helsin­gin mak­su­o­su­u­den määrittelyssä.

      8. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että olen samaa mieltä että pelkkä A‑vyöhykelippu olisi paikallaan mut­ta se pitäisi koskea vain ratikkaa kos­ka ratikat kulke­vat vain A‑vyöhykkeellä kos­ka suurin osa helsinkilä­sistä asuu myös B‑vyöhykkeellä

      9. Auto ei vie 5000 euroa vuodessa. Todel­li­nen km-kus­tan­nus on lähempänä 10 sent­tiä eikä 30 mitä Autoli­it­to väit­tää. Jol­lain kalli­il­la pre­mi­um autol­la se on 30.
        Auto oste­taan yleen­sä myös vapaa-ajan har­ras­tusten ja isom­pi­en ostosten kul­jet­tamisen takia. 

        Kan­takaupun­gin asukkaiden keskimäärin korkeampi ikä selit­tää autottomuuden.

      10. Kan­takaupun­gin asukkaiden keskimäärin korkeampi ikä selit­tää autottomuuden.

        Ei selitä. Autot­to­muus on yleistä myös nuorten kan­takaupungis­sa asu­vien kesku­udessa. Nuoret vuokraa­vat auto­ja ja käuyt­tävät yhteiskäyt­töau­to­ja sil­loin, kun pitää menne jon­nekin ratikkaverkon ulkopuolelle.

  3. Auto tai autot­to­muus ei empi­iris­ten havain­to­jeni mukaan selitä eikä edis­tä kan­takaupungis­sa asum­ista. Kaikil­la tun­temil­lani hyvä­tu­loisil­la työssä käyvil­lä on autot kan­takaupungis­sa, esimerkik­si liikku­miseen työhön Keilaniemeen! Autot­tomat taas ovat joko eläk­keel­lä tai han­kki­neet asun­non pitkäaikaisel­la säästämisel­lä vuosikym­meniä sitten.
    Itsekin lähdemme tästä koh­ta K‑Rauta Mer­itu­uleen ja keskivi­ikkona syys­lo­ma­lle mökille Saimaalle.

    1. Otan­ta­t­a­pasi, “tun­te­mani” on harhainen. Kan­takaupungis­sa, jopa Töölössä, autot­tomat koti­taloudet ovat selvässä enemmistössä.Espoossa tietyti tarvit­see autoa, myös siis jos on töis­sä Espoos­sa. Tosin Keilaniemeen pääsee metrolla.

      1. No esimerkki­ni asuu Kamp­is­sa ja töis­sä Keilaniemessä, eihän asian esi­in­tuomises­sa muuten olisi ollut mieltä. Olen suorit­tanut tilas­toti­eteessä peruskurssin, joten tiedän toki, ettei otan­ta­ni tietenkään ole edustava. 

        Moni asuu vuokral­la kan­takaupungis­sa. Autot­to­muus voi myös ”kan­nus­taa” pieni­in tuloihin.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että myös Itä-ja Pohjois-Helsingis­sä auto tarvi­taan yhtä paljon kuin Espoos­sa. Metro ja lähi­ju­na palvelee vain niis­sä Helsin­gin kaupungi­nosi­as­sa jois­sa on rautatie. Helsingis­sä on paljon kaupungi­nosia jot­ka ovat katve alueella

      3. Osmo Soin­in­vaar­alle kysymys että eikös nim­imerk­ki JH ole oike­as­sa että jos asuu metrolin­jan tai junan­radan lähel­lä (vaik­ka 5 km säteil­lä) niin metro tai juna ole luon­nol­lis­es­ti nopein tapa liikkua suun­taan tai toiseen? Jos taas ei asuu kum­mankaan lähel­lä esim Helsin­gin kan­takaupungis­sa mut­ta käyt töis­sä esim sel­l­aises­sa paikas­sa kuin Kon­ala, Tuo­marinkylä, Pak­i­la, Koskela, Viik­ki, Pih­la­jamä­ki, Sil­tamä­ki, Alp­pikylä, Jakomä­ki tai Roi­hu­vuori johon ei kul­je junaa tai metroa ja bus­sil­la pitäisi vai­h­taa ainakin kak­si ker­taa mat­ka aika olisi yhteen 1h niin eikös sil­loin auto ole ain­oa vai­h­toe­hto kos­ka mainit­tui­hin paikkoi­hin ei kulke juna tai metro ?

      4. Yleen­sä ihmiset käyt­tävät järkeä siinä, mis­sä asu­vat ja mis­sä käyvät töis­sä. Ei tai­da olla suur­takaan joukkoa niitä, jot­ka asu­vat kan­takaupungis­sa ja käyvät töis­sä Konalassa.

      5. Soin­in­vaar­alle kysymys että eikös Helsin­gin sisäl­lä ole paljon liiku­vu­ut­ta työn takia? Ja on ihmisiä jot­ka käyvät töis­sä esim Kon­alas­sa. Tämä ihmi­nen voi olla opet­ta­ja joka on saanut paikan Kon­alan koulus­ta. Työ­paikan saami­nen ei ole jär­jen asia vaan real­isti­nen käytän­nön asia ja ihmiset hake­vat työtä mis­tä he heille sitä tarjotaan.

  4. Toivon, että käsit­telet kir­jas­sasi gen­tri­fikaa­tio­ta ihan taloudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta. On lukuisia esimerkke­jä jos­sa nuoret yleen­sä koulute­tut edel­läkävi­jät löytävät alueen, jon­ka hin­tata­so on edulli­nen ja selvästi alem­pi kuin sen laatu. 

    Ensim­mäiset hip­ster­it tuskin muut­ti­vat Kallioon ja Vallilaan naa­purei­den vuok­si, vaan sik­si että siel­lä kan­takaupunki­a­sum­i­nen oli hal­paa. Parhaim­mil­laan ilmiö nos­taa koko alueen sta­tus­ta. Täl­laisia esimerkke­jä on Helsingis­sä vaikka­pa Käpylän, Toukolan ja Koske­lan puu­taloalueet, joi­hin kaikki­in muut­ti ‑70 luvul­la nuo­ria luovil­la aloil­la toimivia ihmisiä. Pros­es­si näyt­täisi minus­ta nyt ole­van käyn­nis­sä esim Roihuvuoressa.

    Voisi ajatel­la niinkin, että jos kaupun­ki huole­htii hyvästä kaupun­ki- ja yhteiskun­ta­su­un­nit­telus­ta kaikkial­la, kaik­ki alueet voivat pikkuhil­jaa gen­tri­fikoitua ja se olisi hyvä asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.