24. Lisää kaupunkia alakeskuksiin!

Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.

Asuntojen hinnoista voimme päätellä, että yhä useampi haluaisi asua kaupunkimaisesti, mielellään lähellä keskustaa. Vastaan tulee pula tonttimaasta. Keskustan tuntumassa olevat alueet ovat jo täyteen rakennettuja, erityisesti niiden mielestä, jotka siellä jo nyt asuvat.

Miksi kaupunkimaista asumista ei voisi rakentaa keskustojen ulkopuolelle kuten Wienissä ja Kööpenhaminassa on tehty? Eikö nukkumalähiöiden sijasta voisi olla vireitä pikkukaupunkeja, jotka olisi kytketty raideliikenteellä toisiinsa? Tällainen on erityisen suosittua Saksassa. Jatka lukemista ”24. Lisää kaupunkia alakeskuksiin!”

10. Naapuruston merkitys

Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki, ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä  kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita. 

***

Alueiden hintaerot eivät riipu vain itse alueen fyysisistä olosuhteista. Myös naapureilla on merkitystä. Asunnot ovat varakkaiden asuinalueilla kalliimpia kuin niiden objektiivisia olosuhteita ajatellen pitäisi olla, koska asunnon ostajat ovat halukkaita maksamaan mieleisistään naapureista. Samasta syystä vuokratalovaltaisilla alueilla kovan rahan asunnot ovat normaalia halvempia. Michelle Obama kuvasi muistelmakirjassaan Minun tarinani, miten mustien muuttaminen Chicagon keskiluokkaisille asuinalueille sai aikaan valkoisen keskiluokan paon alueelta ja hintojen romahtamisen. Hyvinvoivan keskiluokan ennakkoluuloisuudesta on vaikea puhua, koska se tulkitaan ilmiön hyväksymiseksi. On kuitenkin eri asia tunnustaa jokin asia realiteetiksi kuin hyväksyä se eettisesti oikeaksi. Tässä esimerkissä he tosin saavat rangaistuksensa: menettävät paljon rahaa myydessään asuntonsa halvalla. Jatka lukemista ”10. Naapuruston merkitys”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016

Itä-Pasilan asuntokaava

Kaava hyväksyttiin muutoksitta. Huomiotani kiinnitti kaupungin museon kanta kaavan valmisteluvaiheessa. Museo vaati talon pintamateriaaliksi betonia ja sai.  Se kuulemma kunnioittaa Itä-Pasilan perinteitä. Tähän asti Itä-Pasilaa ei ole varsinaisesti imarreltu betoninharmaasta ilmeestään. On se hienoa, että Museo löytää siitäkin jotain hyvää.

Minun rakennuskulttuuria ymmärtämättömän mielestä toisenlaisella pintamateriaalilla peitettyinä ne Itä-Pasilan talot voisivat olla paljon viehättävämpiä.

Munkkiniemen tiivistyskaava Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016”