Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016”

1. Ehkä on hyväkin, että joku virkansa puoles­ta vähän vahtii täy­den­nys­rak­en­tamista, niin että van­ho­jen kaupungi­nosien yht­enäisyys ja oma­leimaisu­us eri puo­lil­la kaupunkia säi­lyy. Nykyiset täy­den­nys­rak­en­ta­jat eivat tai­da suures­sa innos­saan ker­itä sel­l­aisia miettimään.

   Vastaa

   1. Minus­ta ei olisi rikos ihmiskun­taa kohtaan, vaik­ka joskus Itä-Pasi­la saneer­at­teisi­in niin, että talo­jen julk­i­sivut uud­is­tet­taisi­in värikkäiksi.

      Vastaa

2. Aikansa kutakin:
   Ehkä on hyväkin, että joku virkansa puoles­ta vähän vahti­itäy­den­nys­rak­en­tamista, niin että van­ho­jen kaupungi­nosien yht­enäisyys ja oma­leimaisu­us eri puo­lil­la kaupunkia säilyy. 

   Pitäis riit­tää, että on yksi oma­leimainen betonikasa, kuten Mer­i­ha­ka. Ei tarvit­sisi joka ikistä gryn­derikuu­tio­ta säästää ihan vaan, koska.

   Vastaa

3. Mulle ei kyl­lä oikein avaudu, mitä säi­lyt­tämisen arvoista bru­taalis­sa betoni­rak­en­tamises­sa on. Ehkä se on “aikakaudelleen tyyp­il­listä”, mikä on käsit­tämät­tömin suo­jelu­pe­ruste ikinä. Kyl­lä sinän­sä joitakin selkeitä vikatikke­jäkin pitää suo­jel­la varoituk­sek­si tuleville sukupolville, mut­ta mik­si kau­ni­ita talo­ja (esim. 1900-luvun alun huviloi­ta) saa purkaa surut­ta, kos­ka niil­lä “ei ole merkit­tävää his­to­ri­al­lista arvoa” mut­ta sit­ten taas rumat raken­nuk­set täy­tyy säästää?

   Vastaa

4. Itä-Pasi­lan kohteen naa­pureina on mm. Tiedon melko uusi lasip­in­tainen toimis­to­ta­lo, Haa­ga-Helian punati­ili­raken­nus, Alue­hallintavi­ras­ton luon­nonkivipäällysteinen toim­i­ta­lo, kir­jas­ton klinkkeritekele ja Rauhanase­man puutalo!!!

   Käsit­tämätön­tä näke­myk­set­tömyyt­tä (kaupungin?)museon taholta.

   Vastaa

5. Tapio Pel­to­nen: mik­si kau­ni­ita talo­ja (esim. 1900-luvun alun huviloi­ta) saa purkaa surut­ta, kos­ka niil­lä “ei ole merkit­tävää his­to­ri­al­lista arvoa” mut­ta sit­ten taas rumat raken­nuk­set täy­tyy säästää?

   Arkkite­hdin seli­tys on se, että ne raken­nuk­set eivät ole laisinkaan rumia, vaik­ka sitä ei tyh­mem­pi enem­mistö huo­maakaan. Samaa asen­net­ta löy­tyy epäilemät­tä muil­takin taiteen aloil­ta, mut­ta niiden kanssa har­va joutuu tekemisi­in muuten kuin vapaaehtoisesti.

   Vastaa

6. Itä-Pasi­la on hyvä esimek­ki sel­l­ais­es­ta rake­tamis­es­ta, jota ei todel­lakaan tarvit­sisi suo­jel­la. Vas­taavia betonilähiöitä on ollut ja on edelleen Suo­mi pul­lol­laan, joskin Itä-Pasi­la pistää talo­jen korkeu­den joh­dos­ta vielä mui­ta pahem­min silmään. Museovi­ras­ton lisäk­si tuskin juuri ketään jäisi har­mit­ta­maan, jos niitä voisi jatkos­sa ihme­tel­lä vain historiankirjoista.

   Museovi­ras­to voisi nos­taa arvos­tus­taan taval­lis­ten ihmis­ten silmis­sä aika paljon, jos se keskit­ty­isi aidosti suo­jelemisen arvoisi­in kohteisi­in. Nyt mieli­in jää vain kuva täl­lai­sista absur­deista tilanteista. Meil­läkin taloy­htiössä Tapi­o­las­sa aikanaan uusit­ti­in lahoavia tuule­tus­luukku­jen suo­jana ole­via puu­ri­moituk­sia. Ne oli maalat­tu ruskeik­si, eli käytet­tyä puu­la­jia ei var­masti pystynyt määrit­tämään kuin dna-testil­lä tai vas­taaval­la, mut­ta museovi­ras­to vaa­ti­mal­la vaati käytet­täväk­si jotain eksoot­tista ja toden­näköis­es­ti uhanalaista puu­la­jia, jon­ka arkkite­hti oli aikanaan piirus­tuk­si­in valin­nut. Onnek­si yhden talon rak­en­tamises­sa oli (ehkä mate­ri­aalip­u­lan takia tai ihan vain säästösy­istä) käytet­ty män­tyä ja täl­lä veruk­keel­la kaikki­in taloi­hin saati­in kuin saati­inkin tehdä rimat ruskeak­si maala­tus­ta män­nys­tä. Täl­lainen pelleily ei kyl­lä jät­tänyt hyvää kuvaa ao. viras­tos­ta kenellekään.

   Vastaa

7. Joo, suo­jel­laan vain ne kohteet, jot­ka nykymielip­i­teen mukaan näyt­tävät kau­ni­il­ta. Kaik­ki ruma hävitet­täköön. Ja kas, pian meil­lä on vain kau­nista ympärillämme.

   Vastaa

8. Kari N:
   Joo, suo­jel­laan vain ne kohteet, jot­ka nykymielip­i­teen mukaan näyt­tävät kau­ni­il­ta. Kaik­ki ruma hävitet­täköön. Ja kas, pian meil­lä on vain kau­nista ympärillämme.

   Jep. Täl­lä peri­aat­teel­la olis tain­nut aikanaan men­nä keskus­tan jugend purku­un, kun se todet­ti­in muo­tioikuk­si ja maut­tomak­si hörhöi­lyk­si. Joku päivä sit­ten ulko­mainen lehti lis­tasi Helsin­gin maail­man jugend-kohtei­den joukkoon.

   Sinän­sä tuon Pasi­lan uuden talon suh­teen yhdyn JP:n kom­ment­ti­in edel­lä. Talon ympäristö ei ole mitenkään yht­enäis­es­ti har­maa­ta beto­nia nytkään ja aivan hyvin siihen voisi lait­taa muitakin mate­ri­aale­ja Itä-Pasi­lan siitä todel­lakaan mitenkään kärsimättä.

   Vastaa

9. Eiran 100 neliön asun­non Itä-Pasi­lan 100 neliön asun­toon vai­h­ta­va saa 0.6 M€ kipuko­r­vaus­ta, saman etäisyy­den keskus­taan ja parem­mat liiken­ney­htey­det, mut­ta siitä huoli­mat­ta emme havaitse täl­lä välil­lä ryn­täys­tä. Harmil­lista, että tästä huoli­mat­ta arkkite­hdit kieltäy­tyvät suun­nit­tele­mas­ta suuren yleisön mielestä hyvän­näköisiä taloja.

   Vastaa

10. Mikko H: Jep. Täl­lä peri­aat­teel­la olis tain­nut aikanaan men­nä keskus­tan jugend purku­un, kun se todet­ti­in muo­tioikuk­si ja maut­tomak­si hörhöi­lyk­si. Joku päivä sit­ten ulko­mainen lehti lis­tasi Helsin­gin maail­man jugend-kohtei­den joukkoon.

    Sinän­sä tuon Pasi­lan uuden talon suh­teen yhdyn JP:n kom­ment­ti­in edel­lä. Talon ympäristö ei ole mitenkään yht­enäis­es­ti har­maa­ta beto­nia nytkään ja aivan hyvin siihen voisi lait­taa muitakin mate­ri­aale­ja Itä-Pasi­lan siitä todel­lakaan mitenkään kärsimättä. 

    Uus­re­nes­sanssik­er­rostaloista puret­ti­inkin kaikki­aan suun­nilleen puolet.Kun hotel­li Marskia suun­nitelti­in 50-luvul­la v. 1880 raken­netun Kise­l­ef­fin talon paikalle, Hesari otsikoi kuvatek­stin jotenkin siihen malli­in että “Man­ner­heim­intie siis­tiy­tyy huo­mat­tavasti kun van­ha Kise­l­ef­fin talo pure­taan ja paikalle raken­netaan nykyaikainen hotel­li”. Postiko­rteis­sa esitelti­in auto­taloa ym. nykya­jan ihmeitä. Ja jugendista puheen ollen, Kallion-Sörnäis­ten alueen jugend-taloista taidet­ti­in purkaa vähin­tään puo­let, ne kun eivät olleet osake­talo­ja kuten etelä-Helsingissä. 

    Itä-Pasi­lan kaupunkiku­van suurin ongel­ma eivät muuten ole talot vaan autoille suun­nitel­tu katu­ti­la, jos­sa kol­man­teen ker­rokseen raken­netut “jalka­käytävät” rumen­ta­vat ja var­josta­vat katu­tilo­ja, joi­ta puolestaan reunus­ta­vat toimis­to­talo­jen kel­lari-ikku­nat ja asuin­talo­jen parkkikel­lar­it. Jos katu­ja reunus­taisi­vat liiketi­lat näyteikkunoi­neen, kaupungi­nosan tun­nel­ma olisi jotain aivan muu­ta. Ymmär­rän 60–70 ‑luvun arkkite­htu­urin raken­nus­suo­jelua, ei taide­museois­sakaan ole pelkkiä “sak­san­hirvi met­sässä” ‑maalauk­sia, joista kansa tykkää, mut­ta ei ole mitään järkeä suo­jel­la epäon­nis­tunei­ta ratkaisu­ja, joi­ta itä-Pasi­lan katu­julk­i­sivut edustavat. 

    Käve­lykan­sil­la Itä-Pasi­la muuten näyt­täy­tyy aivan eri­laise­na, varsinkin kun puut ovat kas­va­neet isoik­si. Eivätkä talot ole oikeasti har­mai­ta, kuten oheinen löytämäni blo­gi osoit­taa, päin­vas­toin. Voi olla, että noi­ta kirkkai­ta 70-luvun väre­jä arvoste­taan jos­sain vai­heessa aivan eri tavalla.

    http://kasperstromman.tumblr.com/post/18309772374/architectural-review-it%C3%A4-pasila

    Vastaa

11. Tämän siitä saa, kun päästetään joku toim­i­maan tois­t­en lompakolla.
    Raken­nusten suo­jelu­un käytet­tävät rahat (vai­h­toe­htoiskus­tan­nus kun jätetään rak­en­ta­mat­ta) voitaisi­in rahoit­taa museovi­ras­ton bud­jetista. Luulen, että suo­jeltavaa löy­ty­isi hie­man vähemmän.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta ei olisi rikos ihmiskun­taa kohtaan, vaik­ka joskus Itä-Pasi­la saneer­at­teisi­in niin, että talo­jen julk­i­sivut uud­is­tet­taisi­in värikkäiksi.

    🙂

    Vastaa

13. Kaupunkiku­van yht­enäisyys ei ole aivan surkea suo­jelu­pe­ruste. Senaat­in­tori olisi luul­tavasti UNESCOn maail­man­per­in­töko­hde ilman kul­mas­sa ole­vaa Nordean raken­nus­ta. Huvi­lakadul­la on jugend­talo­jen seassa yksi 60-luvun talo, joka häir­it­see ainakin omaa esteet­tistä silmääni. Kata­janokalta puret­ti­in Nor­menin talo, joka oli hyvä pari Uspen­skin kat­e­draalille ja tiil­i­makasi­ineille; tilalle saatu Aal­lon luo­mus ei kaupunkiku­vaan sovi. Esimerkke­jä on loputtomiin.

    Kun tätä hävi­tystyötä joskus alet­ti­in tekemään (60-luku lie­nee ollut pahin­ta aikaa), oli­vat esimerkik­si pure­tut jugend talot samaa ikälu­okkaa kuin Itä-Pasi­la alkaa olla nykyään. Itseäni ei Itä-Pasi­la juurikaan miel­lytä (vaikkakin jol­lain tavoin ymmär­rän aja­tus­ta käve­lykan­sista ja autoli­iken­teen erot­tamis­es­ta), mut­ta toisaal­ta ehkä pidem­pi aikaper­spek­ti­ivi saat­taisi tuo­da toisen­laisia ajatuksia. 

    Jos 60-luvul­la ei ymmär­ret­ty sil­loin 50-vuo­ti­aiden ja van­hempi­en raken­nusten arvoa, ymmär­retäänko nykypäivänä tämän ikäis­ten raken­nusten arvo. Ote­taan esimerkik­si täy­den­nys­raken­nus­su­un­nitel­mat van­haan Hert­toniemeen, joka on varsin yht­enäi­nen 50-luvun miljöö ja ainakin omas­ta mielestäni ehkä viehät­tävin Helsin­gin lähiöistä (sinän­sä kyl­lä pidän täy­den­nys­rak­en­tamista yleisel­lä tasol­la hyvin kan­natet­ta­vana ajatuksena).

    Vastaa

14. JP:
    Itä-Pasi­lan kohteen naa­pureina on mm. Tiedon melko uusi lasip­in­tainen toimis­to­ta­lo, Haa­ga-Helian punati­ili­raken­nus, Alue­hallintavi­ras­ton luon­nonkivipäällysteinen toim­i­ta­lo, kir­jas­ton klinkkeritekele ja Rauhanase­man puutalo!!!

    Käsit­tämätön­tä näke­myk­set­tömyyt­tä (kaupungin?)museon taholta.

    Lie­neekö Kaupung­in­museoon ase­moitunut noi­ta betoni­bru­tal­is­min ihan­noi­jia, kun he pyrkivät puo­lus­ta­maan näitä kaupunki­rakn­tamisen alen­nu­saiko­jen mon­u­ment­te­ja. Mikäli oikein muis­tan, he pyrkivät puo­lus­ta­maan jopa niitä Keskuskat­ua rumen­tanei­ta Makkarat­alon ramppe­jakin. Onnek­si siinä onnistumatta.

    Vastaa

15. Aikansa kutakin:
    Ehkä on hyväkin, että joku virkansa puoles­ta vähän vahti­itäy­den­nys­rak­en­tamista, niin että van­ho­jen kaupungi­nosien yht­enäisyys ja oma­leimaisu­us eri puo­lil­la kaupunkia säi­lyy. Nykyiset täy­den­nys­rak­en­ta­jat eivat tai­da suures­sa innos­saan ker­itä sel­l­aisia miettimään.

    Vir­ka on hyödytön kuluerät. Kort­telin ja ton­tin rajat sekä räys­täsko­rkeus kuu­lu­vat kaavoit­ta­jalle. Ton­tin omis­ta­ja tietää aina virkami­estä parem­min, mitä ton­tille kan­nat­taa rakentaa.

    Vastaa

16. Kalle: Vir­ka on hyödytön kuluerät. Kort­telin ja ton­tin rajat sekä räys­täsko­rkeus kuu­lu­vat kaavoit­ta­jalle. Ton­tin omis­ta­ja tietää aina virkami­estä parem­min, mitä ton­tille kan­nat­taa rakentaa.

    En olisi tuos­ta asi­as­ta niinkään var­ma. Huvi­lakadulle sijoite­tun laatikko­talon esimerk­ki, joka saat­toi ehkä mah­dol­lis­es­ti vaikut­taa jopa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan perus­tamiseen, näyt­tää ihan kouri­in­tun­tu­vasti sen, mil­laista jälkeä ton­tin omis­ta­ja voi ympäristöön­sä sopi­mat­toma­l­la raken­nuk­sel­la, vaik­ka räys­täsko­rkeus olisikin säädösten puitteissa. 

    Ton­tin omis­ta­ja kat­soo asioi­ta usein vain ja yksi­no­maan omas­ta näkökul­mas­taan. Har­va kat­soo kokon­aisu­ut­ta. Kokon­aisu­us ja se, miten eri osat ja jopa yksi­tyisko­h­dat siihen vaikut­ta­vat, ovat merkit­täviä asioi­ta. Niil­lä on merk­i­tys­tä. Tässä tulee esi­in myös KSV:n ja KSL:n tehtävät.

    Toisaal­ta, ongel­mak­si voi joskus muo­dos­tua myös kaavoit­ta­ja, joka ei edes kykene ilmaise­maan selkeästi, mis­sä suun­nitelmien räys­täs­lin­ja kul­kee. Esimerkik­si Koivusaari, joka on eden­nyt ase­makaavavai­heeseen on tuot­tanut hillit­tömän paljon eri­laisia selvi­tyk­siä ja suun­nitelmia. (Mitäköhän ne ovat tulleet kaikki­nen­sa maksamaan?) 

    Niin yksinker­tainen asia kuin alueen talo­jen räys­täs­lin­jan kuvaami­nen esim. Sotkatie 9:n kohdal­ta tai uuden metroase­man viereltä, Vask­i­lah­den toiselta puolen, on jostain kum­man syys­tä jätet­ty kokon­aan tekemät­tä, vaik­ka eri­laisia ker­rosluku­ja kunkin raken­nuk­sen osalta onkin piirus­tuk­si­in merkit­ty. Mitä nuo ker­to­vat räys­täs­lin­jas­ta? Eivät juuri mitään.

    Tarvit­taisi­in ennem­min selkeitä kuva­pare­ja, ennen ja jäl­keen, tai val­oku­via, joi­hin uud­is­raken­nusten räys­täs­lin­jat on merkit­ty esimerkik­si katkovi­ivoin. Nyky­i­sistä, jopa kah­teen eri mit­takaavaan raken­net­tuista Koivusaaren pieno­is­mall­eista, joi­ta esim. Lai­turin näyt­telyssä esitel­lään, taitaa olla suurin hyö­ty kevät- ja syys­muut­toa suun­nit­televille han­hille ja kur­jille! Alueen upean maise­mallisen ympäristön kur­jis­tu­mi­nen onkin tuol­la suuri huole­nai­he, mut­ta syy ei ole alueel­la asu­vien tai sen ohi lentävien lintujen.

    Koko run­saas­ta Koivusaari-aineis­tos­ta ei löy­dy nähdäk­seni ain­ut­takaan doku­ment­tia, jos­ta ihmi­nen voisi kovin hyvin päätel­lä, miltä tuol­lainen talokeskit­tymä ja liiken­teen ump­isol­mu näyt­täisi ihmis­silmien korkeudelta kat­sot­tuna sitä eri suun­nista läh­estyt­täessä. Pitkien ja avarien JULKISTEN näkymien mene­tys (ne yksi­ty­istämäl­lä) lie­nee ollut kyseis­ten suun­nitelmien pää­tarkoi­tus. Tämä EI voi olla oikein!

    Minkälainen olisi muu­tos silmiemme edessä kaikkine eri vai­hei­neen? Ilmeis­es­ti tässä on (mah­dol­lis­es­ti) eräs asia (, todel­lis­ten kus­tan­nusten ohel­la), joka on halut­tu sala­ta päätök­sen­tek­i­jöiltä ja muil­takin tahoil­ta, joil­ta kom­ment­te­ja ja lausun­to­ja on han­kkeesta 25.4. men­nessä jälleen pyy­det­ty. Aiem­min jäte­ty­il­lä kom­menteil­la ei ole ollut juuri nähdäk­seni mitään vaiku­tus­ta suun­nitelmi­in. Mik­si näin? 

    Jos ver­taa Koivusaaren ja Kulosaaren tuor­eimpia suun­nitelmia keskenään, ero koros­tuu. Mik­si Laut­tasaaren asukkaiden kan­nan­ot­to­ja ei ote­ta huomioon lainkaan? Huono­jen päätösten seu­rausten käy­dessä myöhem­min ilmi on kuitenkin myöhäistä katua. 

    Joku kerää mah­dol­lis­es­ti isot voitot, joku saa mah­dol­lis­es­ti rahoi­tus­ta tuleville vaa­likam­pan­joilleen. Minne on kadon­nut päät­täjien selkäran­ka ja moraali?

    Vastaa