Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016

Itä-Pasi­lan asuntokaava

Kaa­va hyväk­syt­tiin muu­tok­sit­ta. Huo­mio­ta­ni kiin­nit­ti kau­pun­gin museon kan­ta kaa­van val­mis­te­lu­vai­hees­sa. Museo vaa­ti talon pin­ta­ma­te­ri­aa­lik­si beto­nia ja sai.  Se kuu­lem­ma kun­nioit­taa Itä-Pasi­lan perin­tei­tä. Tähän asti Itä-Pasi­laa ei ole var­si­nai­ses­ti imar­rel­tu beto­nin­har­maas­ta ilmees­tään. On se hie­noa, että Museo löy­tää sii­tä­kin jotain hyvää.

Minun raken­nus­kult­tuu­ria ymmär­tä­mät­tö­män mie­les­tä toi­sen­lai­sel­la pin­ta­ma­te­ri­aa­lil­la pei­tet­tyi­nä ne Itä-Pasi­lan talot voi­si­vat olla pal­jon viehättävämpiä.

Munk­ki­nie­men tiivistyskaava

Läpi kii­tok­sin. Ihmeel­lis­tä, ettei tätä taloa oltu alun perin raken­net­tu kiin­ni kul­mauk­seen vaan jätet­ty tuol­lai­nen huk­ka­pals­ta kah­den pää­dyn risteykseen.

Munk­ki­nie­mi raken­net­tiin alun perin umpi­kort­te­leis­ta Eliel Saa­ri­sen suun­ni­tel­mien mukaan. Jos­sain vai­hees­sa joku kau­no­sie­lu kiel­si lail­la umpi­kort­te­lit kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Tämä hul­lu­tus on sinän­sä jo kumot­tu. Sit­tem­min Munk­ki­nie­mes­sä­kin talon kään­net­tiin niin päin, että pää­ty osoit­ti kadul­le ja pihat siis rajau­tui­vat katuun. Tämän väi­te­tään joh­tu­neen sii­tä, että raken­nus­nos­tu­ri saa­tiin toi­mi­maan näin parem­min, mikä teki raken­ta­mi­ses­ta hal­vem­paa. Toi­sin kuin muu raken­nusai­kai­nen kus­tan­nus­ten ale­na­mi­nen, tämä on jää­nyt pysy­väs­ti asun­to­jen hintoihin. 🙂

Eliel Saa­ri­nen oli hie­no kaupunkisuunnittelija.

 

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016”

  1. Ehkä on hyvä­kin, että joku vir­kan­sa puo­les­ta vähän vah­tii täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, niin että van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien yhte­näi­syys ja oma­lei­mai­suus eri puo­lil­la kau­pun­kia säi­lyy. Nykyi­set täy­den­nys­ra­ken­ta­jat eivat tai­da suu­res­sa innos­saan keri­tä sel­lai­sia miettimään.

    1. Minus­ta ei oli­si rikos ihmis­kun­taa koh­taan, vaik­ka jos­kus Itä-Pasi­la sanee­rat­tei­siin niin, että talo­jen jul­ki­si­vut uudis­tet­tai­siin värikkäiksi.

  2. Aikan­sa kuta­kin:
    Ehkä on hyvä­kin, että joku vir­kan­sa puo­les­ta vähän vah­tii­täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, niin että van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien yhte­näi­syys ja oma­lei­mai­suus eri puo­lil­la kau­pun­kia säilyy. 

    Pitäis riit­tää, että on yksi oma­lei­mai­nen beto­ni­ka­sa, kuten Meri­ha­ka. Ei tar­vit­si­si joka ikis­tä gryn­de­ri­kuu­tio­ta sääs­tää ihan vaan, koska.

  3. Mul­le ei kyl­lä oikein avau­du, mitä säi­lyt­tä­mi­sen arvois­ta bru­taa­lis­sa beto­ni­ra­ken­ta­mi­ses­sa on. Ehkä se on “aika­kau­del­leen tyy­pil­lis­tä”, mikä on käsit­tä­mät­tö­min suo­je­lu­pe­rus­te iki­nä. Kyl­lä sinän­sä joi­ta­kin sel­kei­tä vika­tik­ke­jä­kin pitää suo­jel­la varoi­tuk­sek­si tule­vil­le suku­pol­vil­le, mut­ta mik­si kau­nii­ta talo­ja (esim. 1900-luvun alun huvi­loi­ta) saa pur­kaa surut­ta, kos­ka niil­lä “ei ole mer­kit­tä­vää his­to­rial­lis­ta arvoa” mut­ta sit­ten taas rumat raken­nuk­set täy­tyy säästää?

  4. Itä-Pasi­lan koh­teen naa­pu­rei­na on mm. Tie­don mel­ko uusi lasi­pin­tai­nen toi­mis­to­ta­lo, Haa­ga-Helian puna­tii­li­ra­ken­nus, Alue­hal­lin­ta­vi­ras­ton luon­non­ki­vi­pääl­lys­tei­nen toi­mi­ta­lo, kir­jas­ton klink­ke­ri­te­ke­le ja Rau­ha­na­se­man puutalo!!!

    Käsit­tä­mä­tön­tä näke­myk­set­tö­myyt­tä (kaupungin?)museon taholta.

  5. Tapio Pel­to­nen: mik­si kau­nii­ta talo­ja (esim. 1900-luvun alun huvi­loi­ta) saa pur­kaa surut­ta, kos­ka niil­lä “ei ole mer­kit­tä­vää his­to­rial­lis­ta arvoa” mut­ta sit­ten taas rumat raken­nuk­set täy­tyy säästää?

    Ark­ki­teh­din seli­tys on se, että ne raken­nuk­set eivät ole lai­sin­kaan rumia, vaik­ka sitä ei tyh­mem­pi enem­mis­tö huo­maa­kaan. Samaa asen­net­ta löy­tyy epäi­le­mät­tä muil­ta­kin tai­teen aloil­ta, mut­ta nii­den kans­sa har­va jou­tuu teke­mi­siin muu­ten kuin vapaaehtoisesti.

  6. Itä-Pasi­la on hyvä esi­mek­ki sel­lai­ses­ta rake­ta­mi­ses­ta, jota ei todel­la­kaan tar­vit­si­si suo­jel­la. Vas­taa­via beto­ni­lä­hiöi­tä on ollut ja on edel­leen Suo­mi pul­lol­laan, jos­kin Itä-Pasi­la pis­tää talo­jen kor­keu­den joh­dos­ta vie­lä mui­ta pahem­min sil­mään. Museo­vi­ras­ton lisäk­si tus­kin juu­ri ketään jäi­si har­mit­ta­maan, jos nii­tä voi­si jat­kos­sa ihme­tel­lä vain historiankirjoista.

    Museo­vi­ras­to voi­si nos­taa arvos­tus­taan taval­lis­ten ihmis­ten sil­mis­sä aika pal­jon, jos se kes­kit­tyi­si aidos­ti suo­je­le­mi­sen arvoi­siin koh­tei­siin. Nyt mie­liin jää vain kuva täl­lai­sis­ta absur­deis­ta tilan­teis­ta. Meil­lä­kin talo­yh­tiös­sä Tapio­las­sa aika­naan uusit­tiin lahoa­via tuu­le­tus­luuk­ku­jen suo­ja­na ole­via puu­ri­moi­tuk­sia. Ne oli maa­lat­tu rus­keik­si, eli käy­tet­tyä puu­la­jia ei var­mas­ti pys­ty­nyt mää­rit­tä­mään kuin dna-tes­til­lä tai vas­taa­val­la, mut­ta museo­vi­ras­to vaa­ti­mal­la vaa­ti käy­tet­tä­väk­si jotain eksoot­tis­ta ja toden­nä­köi­ses­ti uha­na­lais­ta puu­la­jia, jon­ka ark­ki­teh­ti oli aika­naan pii­rus­tuk­siin valin­nut. Onnek­si yhden talon raken­ta­mi­ses­sa oli (ehkä mate­ri­aa­li­pu­lan takia tai ihan vain sääs­tö­syis­tä) käy­tet­ty män­tyä ja täl­lä veruk­keel­la kaik­kiin taloi­hin saa­tiin kuin saa­tiin­kin teh­dä rimat rus­keak­si maa­la­tus­ta män­nys­tä. Täl­lai­nen pel­lei­ly ei kyl­lä jät­tä­nyt hyvää kuvaa ao. viras­tos­ta kenellekään.

  7. Joo, suo­jel­laan vain ne koh­teet, jot­ka nyky­mie­li­pi­teen mukaan näyt­tä­vät kau­niil­ta. Kaik­ki ruma hävi­tet­tä­köön. Ja kas, pian meil­lä on vain kau­nis­ta ympärillämme.

  8. Kari N:
    Joo, suo­jel­laan vain ne koh­teet, jot­ka nyky­mie­li­pi­teen mukaan näyt­tä­vät kau­niil­ta. Kaik­ki ruma hävi­tet­tä­köön. Ja kas, pian meil­lä on vain kau­nis­ta ympärillämme.

    Jep. Täl­lä peri­aat­teel­la olis tain­nut aika­naan men­nä kes­kus­tan jugend pur­kuun, kun se todet­tiin muo­tioi­kuk­si ja maut­to­mak­si hör­höi­lyk­si. Joku päi­vä sit­ten ulko­mai­nen leh­ti lis­ta­si Hel­sin­gin maa­il­man jugend-koh­tei­den joukkoon.

    Sinän­sä tuon Pasi­lan uuden talon suh­teen yhdyn JP:n kom­ment­tiin edel­lä. Talon ympä­ris­tö ei ole miten­kään yhte­näi­ses­ti har­maa­ta beto­nia nyt­kään ja aivan hyvin sii­hen voi­si lait­taa mui­ta­kin mate­ri­aa­le­ja Itä-Pasi­lan sii­tä todel­la­kaan miten­kään kärsimättä.

  9. Eiran 100 neliön asun­non Itä-Pasi­lan 100 neliön asun­toon vaih­ta­va saa 0.6 M€ kipu­kor­vaus­ta, saman etäi­syy­den kes­kus­taan ja parem­mat lii­ken­neyh­tey­det, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta emme havait­se täl­lä välil­lä ryn­täys­tä. Har­mil­lis­ta, että täs­tä huo­li­mat­ta ark­ki­teh­dit kiel­täy­ty­vät suun­nit­te­le­mas­ta suu­ren ylei­sön mie­les­tä hyvän­nä­köi­siä taloja.

  10. Mik­ko H: Jep. Täl­lä peri­aat­teel­la olis tain­nut aika­naan men­nä kes­kus­tan jugend pur­kuun, kun se todet­tiin muo­tioi­kuk­si ja maut­to­mak­si hör­höi­lyk­si. Joku päi­vä sit­ten ulko­mai­nen leh­ti lis­ta­si Hel­sin­gin maa­il­man jugend-koh­tei­den joukkoon.

    Sinän­sä tuon Pasi­lan uuden talon suh­teen yhdyn JP:n kom­ment­tiin edel­lä. Talon ympä­ris­tö ei ole miten­kään yhte­näi­ses­ti har­maa­ta beto­nia nyt­kään ja aivan hyvin sii­hen voi­si lait­taa mui­ta­kin mate­ri­aa­le­ja Itä-Pasi­lan sii­tä todel­la­kaan miten­kään kärsimättä. 

    Uus­re­nes­sans­si­ker­ros­ta­lois­ta puret­tiin­kin kaik­ki­aan suun­nil­leen puolet.Kun hotel­li Mars­kia suun­ni­tel­tiin 50-luvul­la v. 1880 raken­ne­tun Kise­lef­fin talon pai­kal­le, Hesa­ri otsi­koi kuva­teks­tin joten­kin sii­hen mal­liin että “Man­ner­hei­min­tie siis­tiy­tyy huo­mat­ta­vas­ti kun van­ha Kise­lef­fin talo pure­taan ja pai­kal­le raken­ne­taan nyky­ai­kai­nen hotel­li”. Pos­ti­kor­teis­sa esi­tel­tiin auto­ta­loa ym. nyky­ajan ihmei­tä. Ja jugen­dis­ta puheen ollen, Kal­lion-Sör­näis­ten alu­een jugend-talois­ta tai­det­tiin pur­kaa vähin­tään puo­let, ne kun eivät olleet osa­ke­ta­lo­ja kuten etelä-Helsingissä. 

    Itä-Pasi­lan kau­pun­ki­ku­van suu­rin ongel­ma eivät muu­ten ole talot vaan autoil­le suun­ni­tel­tu katu­ti­la, jos­sa kol­man­teen ker­rok­seen raken­ne­tut “jal­ka­käy­tä­vät” rumen­ta­vat ja var­jos­ta­vat katu­ti­lo­ja, joi­ta puo­les­taan reu­nus­ta­vat toi­mis­to­ta­lo­jen kel­la­ri-ikku­nat ja asuin­ta­lo­jen park­ki­kel­la­rit. Jos katu­ja reu­nus­tai­si­vat lii­ke­ti­lat näy­teik­ku­noi­neen, kau­pun­gin­osan tun­nel­ma oli­si jotain aivan muu­ta. Ymmär­rän 60–70 ‑luvun ark­ki­teh­tuu­rin raken­nus­suo­je­lua, ei tai­de­museois­sa­kaan ole pelk­kiä “sak­san­hir­vi met­säs­sä” ‑maa­lauk­sia, jois­ta kan­sa tyk­kää, mut­ta ei ole mitään jär­keä suo­jel­la epä­on­nis­tu­nei­ta rat­kai­su­ja, joi­ta itä-Pasi­lan katu­jul­ki­si­vut edustavat. 

    Käve­ly­kan­sil­la Itä-Pasi­la muu­ten näyt­täy­tyy aivan eri­lai­se­na, var­sin­kin kun puut ovat kas­va­neet isoik­si. Eivät­kä talot ole oikeas­ti har­mai­ta, kuten ohei­nen löy­tä­mä­ni blo­gi osoit­taa, päin­vas­toin. Voi olla, että noi­ta kirk­kai­ta 70-luvun väre­jä arvos­te­taan jos­sain vai­hees­sa aivan eri tavalla.

    http://kasperstromman.tumblr.com/post/18309772374/architectural-review-it%C3%A4-pasila

  11. Tämän sii­tä saa, kun pääs­te­tään joku toi­mi­maan tois­ten lompakolla.
    Raken­nus­ten suo­je­luun käy­tet­tä­vät rahat (vaih­toeh­tois­kus­tan­nus kun jäte­tään raken­ta­mat­ta) voi­tai­siin rahoit­taa museo­vi­ras­ton bud­je­tis­ta. Luu­len, että suo­jel­ta­vaa löy­tyi­si hie­man vähemmän.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minus­ta ei oli­si rikos ihmis­kun­taa koh­taan, vaik­ka jos­kus Itä-Pasi­la sanee­rat­tei­siin niin, että talo­jen jul­ki­si­vut uudis­tet­tai­siin värikkäiksi.

    🙂

  13. Kau­pun­ki­ku­van yhte­näi­syys ei ole aivan sur­kea suo­je­lu­pe­rus­te. Senaa­tin­to­ri oli­si luul­ta­vas­ti UNESCOn maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de ilman kul­mas­sa ole­vaa Nor­dean raken­nus­ta. Huvi­la­ka­dul­la on jugend­ta­lo­jen seas­sa yksi 60-luvun talo, joka häi­rit­see aina­kin omaa esteet­tis­tä sil­mää­ni. Kata­ja­no­kal­ta puret­tiin Nor­me­nin talo, joka oli hyvä pari Uspens­kin kate­draa­lil­le ja tii­li­ma­ka­sii­neil­le; tilal­le saa­tu Aal­lon luo­mus ei kau­pun­ki­ku­vaan sovi. Esi­merk­ke­jä on loputtomiin.

    Kun tätä hävi­tys­työ­tä jos­kus alet­tiin teke­mään (60-luku lie­nee ollut pahin­ta aikaa), oli­vat esi­mer­kik­si pure­tut jugend talot samaa ikä­luok­kaa kuin Itä-Pasi­la alkaa olla nyky­ään. Itseä­ni ei Itä-Pasi­la juu­ri­kaan miel­ly­tä (vaik­ka­kin jol­lain tavoin ymmär­rän aja­tus­ta käve­ly­kan­sis­ta ja auto­lii­ken­teen erot­ta­mi­ses­ta), mut­ta toi­saal­ta ehkä pidem­pi aika­pers­pek­tii­vi saat­tai­si tuo­da toi­sen­lai­sia ajatuksia. 

    Jos 60-luvul­la ei ymmär­ret­ty sil­loin 50-vuo­tiai­den ja van­hem­pien raken­nus­ten arvoa, ymmär­re­tään­ko nyky­päi­vä­nä tämän ikäis­ten raken­nus­ten arvo. Ote­taan esi­mer­kik­si täy­den­nys­ra­ken­nus­suun­ni­tel­mat van­haan Hert­to­nie­meen, joka on var­sin yhte­näi­nen 50-luvun mil­jöö ja aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni ehkä vie­hät­tä­vin Hel­sin­gin lähiöis­tä (sinän­sä kyl­lä pidän täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta ylei­sel­lä tasol­la hyvin kan­na­tet­ta­va­na ajatuksena).

  14. JP:
    Itä-Pasi­lan koh­teen naa­pu­rei­na on mm. Tie­don mel­ko uusi lasi­pin­tai­nen toi­mis­to­ta­lo, Haa­ga-Helian puna­tii­li­ra­ken­nus, Alue­hal­lin­ta­vi­ras­ton luon­non­ki­vi­pääl­lys­tei­nen toi­mi­ta­lo, kir­jas­ton klink­ke­ri­te­ke­le ja Rau­ha­na­se­man puutalo!!!

    Käsit­tä­mä­tön­tä näke­myk­set­tö­myyt­tä (kaupungin?)museon taholta.

    Lie­nee­kö Kau­pun­gin­museoon ase­moi­tu­nut noi­ta beto­ni­bru­ta­lis­min ihan­noi­jia, kun he pyr­ki­vät puo­lus­ta­maan näi­tä kau­pun­ki­rakn­ta­mi­sen alen­nusai­ko­jen monu­ment­te­ja. Mikä­li oikein muis­tan, he pyr­ki­vät puo­lus­ta­maan jopa nii­tä Kes­kus­ka­tua rumen­ta­nei­ta Mak­ka­ra­ta­lon ramp­pe­ja­kin. Onnek­si sii­nä onnistumatta.

  15. Aikan­sa kuta­kin:
    Ehkä on hyvä­kin, että joku vir­kan­sa puo­les­ta vähän vah­tii­täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, niin että van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien yhte­näi­syys ja oma­lei­mai­suus eri puo­lil­la kau­pun­kia säi­lyy. Nykyi­set täy­den­nys­ra­ken­ta­jat eivat tai­da suu­res­sa innos­saan keri­tä sel­lai­sia miettimään.

    Vir­ka on hyö­dy­tön kulue­rät. Kort­te­lin ja ton­tin rajat sekä räys­täs­kor­keus kuu­lu­vat kaa­voit­ta­jal­le. Ton­tin omis­ta­ja tie­tää aina vir­ka­mies­tä parem­min, mitä ton­til­le kan­nat­taa rakentaa.

  16. Kal­le: Vir­ka on hyö­dy­tön kulue­rät. Kort­te­lin ja ton­tin rajat sekä räys­täs­kor­keus kuu­lu­vat kaa­voit­ta­jal­le. Ton­tin omis­ta­ja tie­tää aina vir­ka­mies­tä parem­min, mitä ton­til­le kan­nat­taa rakentaa.

    En oli­si tuos­ta asias­ta niin­kään var­ma. Huvi­la­ka­dul­le sijoi­te­tun laa­tik­ko­ta­lon esi­merk­ki, joka saat­toi ehkä mah­dol­li­ses­ti vai­kut­taa jopa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan perus­ta­mi­seen, näyt­tää ihan kou­riin­tun­tu­vas­ti sen, mil­lais­ta jäl­keä ton­tin omis­ta­ja voi ympä­ris­töön­sä sopi­mat­to­mal­la raken­nuk­sel­la, vaik­ka räys­täs­kor­keus oli­si­kin sää­dös­ten puitteissa. 

    Ton­tin omis­ta­ja kat­soo asioi­ta usein vain ja yksi­no­maan omas­ta näkö­kul­mas­taan. Har­va kat­soo koko­nai­suut­ta. Koko­nai­suus ja se, miten eri osat ja jopa yksi­tyis­koh­dat sii­hen vai­kut­ta­vat, ovat mer­kit­tä­viä asioi­ta. Niil­lä on mer­ki­tys­tä. Täs­sä tulee esiin myös KSV:n ja KSL:n tehtävät.

    Toi­saal­ta, ongel­mak­si voi jos­kus muo­dos­tua myös kaa­voit­ta­ja, joka ei edes kyke­ne ilmai­se­maan sel­keäs­ti, mis­sä suun­ni­tel­mien räys­täs­lin­ja kul­kee. Esi­mer­kik­si Koi­vusaa­ri, joka on eden­nyt ase­ma­kaa­va­vai­hee­seen on tuot­ta­nut hil­lit­tö­män pal­jon eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä ja suun­ni­tel­mia. (Mitä­kö­hän ne ovat tul­leet kaik­ki­nen­sa maksamaan?) 

    Niin yksin­ker­tai­nen asia kuin alu­een talo­jen räys­täs­lin­jan kuvaa­mi­nen esim. Sot­ka­tie 9:n koh­dal­ta tai uuden met­roa­se­man vie­rel­tä, Vas­ki­lah­den toi­sel­ta puo­len, on jos­tain kum­man syys­tä jätet­ty koko­naan teke­mät­tä, vaik­ka eri­lai­sia ker­ros­lu­ku­ja kun­kin raken­nuk­sen osal­ta onkin pii­rus­tuk­siin mer­kit­ty. Mitä nuo ker­to­vat räys­täs­lin­jas­ta? Eivät juu­ri mitään.

    Tar­vit­tai­siin ennem­min sel­kei­tä kuva­pa­re­ja, ennen ja jäl­keen, tai valo­ku­via, joi­hin uudis­ra­ken­nus­ten räys­täs­lin­jat on mer­kit­ty esi­mer­kik­si kat­ko­vii­voin. Nykyi­sis­tä, jopa kah­teen eri mit­ta­kaa­vaan raken­net­tuis­ta Koi­vusaa­ren pie­nois­mal­leis­ta, joi­ta esim. Lai­tu­rin näyt­te­lys­sä esi­tel­lään, tai­taa olla suu­rin hyö­ty kevät- ja syys­muut­toa suun­nit­te­le­vil­le han­hil­le ja kur­jil­le! Alu­een upean mai­se­mal­li­sen ympä­ris­tön kur­jis­tu­mi­nen onkin tuol­la suu­ri huo­le­nai­he, mut­ta syy ei ole alu­eel­la asu­vien tai sen ohi len­tä­vien lintujen.

    Koko run­saas­ta Koi­vusaa­ri-aineis­tos­ta ei löy­dy näh­däk­se­ni ainut­ta­kaan doku­ment­tia, jos­ta ihmi­nen voi­si kovin hyvin pää­tel­lä, mil­tä tuol­lai­nen talo­kes­kit­ty­mä ja lii­ken­teen umpi­sol­mu näyt­täi­si ihmis­sil­mien kor­keu­del­ta kat­sot­tu­na sitä eri suun­nis­ta lähes­tyt­täes­sä. Pit­kien ja ava­rien JULKISTEN näky­mien mene­tys (ne yksi­tyis­tä­mäl­lä) lie­nee ollut kyseis­ten suun­ni­tel­mien pää­tar­koi­tus. Tämä EI voi olla oikein!

    Min­kä­lai­nen oli­si muu­tos sil­miem­me edes­sä kaik­ki­ne eri vai­hei­neen? Ilmei­ses­ti täs­sä on (mah­dol­li­ses­ti) eräs asia (, todel­lis­ten kus­tan­nus­ten ohel­la), joka on halut­tu sala­ta pää­tök­sen­te­ki­jöil­tä ja muil­ta­kin tahoil­ta, joil­ta kom­ment­te­ja ja lausun­to­ja on hank­kees­ta 25.4. men­nes­sä jäl­leen pyy­det­ty. Aiem­min jäte­tyil­lä kom­men­teil­la ei ole ollut juu­ri näh­däk­se­ni mitään vai­ku­tus­ta suun­ni­tel­miin. Mik­si näin? 

    Jos ver­taa Koi­vusaa­ren ja Kulos­aa­ren tuo­reim­pia suun­ni­tel­mia kes­ke­nään, ero koros­tuu. Mik­si Laut­ta­saa­ren asuk­kai­den kan­nan­ot­to­ja ei ote­ta huo­mioon lain­kaan? Huo­no­jen pää­tös­ten seu­raus­ten käy­des­sä myö­hem­min ilmi on kui­ten­kin myö­häis­tä katua. 

    Joku kerää mah­dol­li­ses­ti isot voi­tot, joku saa mah­dol­li­ses­ti rahoi­tus­ta tule­vil­le vaa­li­kam­pan­joil­leen. Min­ne on kadon­nut päät­tä­jien sel­kä­ran­ka ja moraali?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.