Avainsana: Eliel Saarinen

10. Naapuruston merkitys

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä  kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

***

Aluei­den hin­taerot eivät riipu vain itse alueen fyy­si­sistä olo­suhteista. Myös naa­pureil­la on merk­i­tys­tä. Asun­not ovat varakkaiden asuinalueil­la kalli­impia kuin niiden objek­ti­ivisia olo­suhtei­ta ajatellen pitäisi olla, kos­ka asun­non osta­jat ovat halukkai­ta mak­samaan mielei­sistään naa­pureista. Samas­ta syys­tä vuokrat­alo­val­taisil­la alueil­la kovan rahan asun­not ovat nor­maalia halvem­pia. Michelle Oba­ma kuvasi muis­tel­makir­jas­saan Min­un tari­nani, miten mustien muut­ta­mi­nen Chicagon keskilu­okkaisille asuinalueille sai aikaan valkoisen keskilu­okan paon alueelta ja hin­to­jen rom­ah­tamisen. Hyv­in­voivan keskilu­okan ennakkolu­u­loisu­ud­es­ta on vaikea puhua, kos­ka se tulk­i­taan ilmiön hyväksymisek­si. On kuitenkin eri asia tun­nus­taa jokin asia reali­teetik­si kuin hyväksyä se eet­tis­es­ti oikeak­si. Tässä esimerkissä he tosin saa­vat ran­gais­tuk­sen­sa: menet­tävät paljon rahaa myy­dessään asun­ton­sa hal­val­la. Jat­ka lukemista “10. Naa­pu­rus­ton merkitys”

2. Ulkoisvaikutusten viidakko

Elämme markki­na­t­aloudessa, jon­ka toim­inta perus­tuu suureen määrään itsenäisiä toim­i­joi­ta. Nämä tekevät päätök­sen­sä omaa etu­aan ajatellen, mut­ta markki­na­t­alouden ”näkymätön käsi” ohjaa toim­intaa kokon­aisu­u­den kannal­ta opti­maalis­es­ti tai ainakin sinne päin. On run­saasti eri­laisia markki­navirheitä, joiden vuok­si markki­na­t­alous ei toi­mi niin hyvin kuin pitäisi. Sik­si julkisen val­lan tehtävänä on ohja­ta talout­ta markki­navirheitä korjaamalla.

Tämä päätösten perus­tu­mi­nen ”omaan etu­un” on tuot­tanut sen väärinkäsi­tyk­sen, ettei omaa etua pun­nites­sa oltaisi lainkaan altru­is­tisia. Riip­puu ihmisen omas­ta luon­teesta, kuin­ka itsekkäästi hän ajat­telee. Har­va on täysin itsekäs, mut­ta kaikkea ei voi pan­na ihmis­ten epäit­sekkyy­den varaan; jär­jestelmän on varaudut­ta­va siihenkin, että jotkut todel­la ovat itsekkäitä.

Tämän kir­jan kannal­ta olen­nainen markki­navirhe ovat ulkois­vaiku­tuk­set eli toisille osa­puo­lille tai yleiselle edulle aiheutu­vat kus­tan­nuk­set tai hyödyt, jot­ka eivät näy hin­tamekanis­mis­sa. Hyvä esimerk­ki negati­ivis­es­ta ulkois­vaiku­tuk­ses­ta on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä aiheutu­va ilmas­ton­muu­tos. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö on hal­paa, kos­ka niiden käyt­täjä ei joudu mak­samaan siitä haitas­ta, jon­ka hän aiheut­taa ilmas­tolle. Tämän oikaisemisek­si per­itään hiiliv­ero­ja tai vaa­di­taan osta­maan päästöoikeuk­sia. Toimii: päästö­jen hin­noit­telu on jo nyt saanut aikaan sen, että sähkön­tuotan­to on Suomes­sa läh­es päästötön­tä, vaik­ka muuten ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on pitkä tie edessä. Jat­ka lukemista “2. Ulkois­vaiku­tusten viidakko”