2. Ulkoisvaikutusten viidakko

26 vastausta artikkeliin “2. Ulkoisvaikutusten viidakko”

1. Soin­in­vaara korosti että demokra­ti­as­sa ei voi toteut­taa saman­laisia suun­nitelmia kuin Helsin­gin ydinkeskus­tan jon­ka aikoinaan suun­nit­teli Engel. Kuitenkin hyvä­nes­imerk­ki on Brasil­ian pääkaupun­ki Brasilía jon­ka m suun­nit­teli brasil­ialainen arkkite­hti Oscar Niemey­er ja päätök­sen pääkaupun­gin siirtämis­es­tä teki sivi­ili pres­i­dent­ti Jusceli­no Kubitschek 1960-luvun alus­sa . Jopa Yhdys­val­tain pääkaupun­gin Wash­ing­ton DC:n suun­nit­teli ran­skalainen arkkite­hti Pierre Charles L’Enfant ja aloite rak­en­taa Yhdys­val­loille uusi pääkaupun­ki tehti­in Yhdys­val­tain kon­gressin päätök­sel­lä joka on demokraat­ti­nen elin.

   Suomes­sakin Tapi­o­la on hyvä esimerk­ki kuin­ka kaupungi­nosan voidaan suun­nitel­la asun­topoli­it­tises­sa suun­nitelu komite­as­sa johon kuu­lui Inva­lidili­it­to, Man­ner­heimin Las­ten­suo­jeluli­it­to, Suomen Ammat­tili­it­to­jen Keskusjär­jestö, Virkamies­li­it­to, Vuokralais­ten keskus­li­it­to ja Väestöli­iton alainen Asun­tosäätiö. Soin­in­vaara mainit­si että vasem­mis­to­lainen ja oikeis­to­lainen suun­nit­telu tuot­taisi eri­laisia lop­putu­lok­sia kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Näin ei ole asia kos­ka etenkin 1950-luvul­la val­lit­si Suomes­sakin aseveli­ak­seli joka suun­nit­teli muun muas­sa Tam­pereen kaupun­gin uusia lähiöitä jos­sa toteut­ta­ji­na oli­vat kaupung­in­jo­hta­ja Erk­ki Lind­fors (demari) ja kaupung­in­val­tu­us­ton puheen­jo­hta­ja Lau­ri San­tamä­ki (kokoomus) . Mitään suuria mon­u­men­taal­lisia raken­nuk­sia ei tietenkään voi suun­nitel­la enää demokra­ti­as­sa kos­ka vään­tö rahas­ta ja tarpeesta tulee luon­nol­lis­es­ti eteen.

   Vastaa

   1. Nuo sin­un esimerk­it ovat met­sälähiötä tai ‑kaupunke­ja. Soin­in­vaaran esimerk­it taas ovat sel­l­aisia, jos­sa ole­mas­sa ole­vaa kaupunkia on muokat­tu voimakkaasti.

      Ei Tapi­olan tai Brasil­ian met­sis­sä ollut val­tavasti erinäisiä intresse­jä tai (ihmisi­in kohdis­tu­via) ulkois­vaiku­tuk­sia. Engelin, Hauss­man­nin ja Saarisen suun­nitelmis­sa oli.

      Sama asia on joka päivä esil­lä Helsingis­sä. Tänne on saatu viime vuosikym­meninä raken­net­tua sata­mat ja rat­api­ha, kos­ka ne eivät olleet kenenkään takapi­ho­ja. Sen sijaan kun yritetään rak­en­taa moot­toriväylän vierus­taa, niin se on jonkun “virk­istys­met­sä” ja lisäli­iken­neval­ot sekä nopeusra­joituk­set häir­it­sevät seudun nur­mi­järveläisiä. Val­ta­va parku.

      Plus että museovi­ras­ton mielestä yli kolme ker­rosta pilaa siluetit ja 70-luku­lainen hal­pa­home­r­ak­en­t­a­mi­nen on arvokas his­to­ri­alli­nen kerrostuma.

      Sik­si demokra­ti­as­sa on todel­la vaikea suun­nitel­la kaupunkia kaupunki­in. Kaupun­gin suun­nit­telu met­sään on ollut paljon helpom­paa ja valitet­tavasti yhä on.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki j‑lu:lle tuo­hon Tapi­olan esimerkki­in jon­ka mainitsin. Tapi­o­la on kyl­lä käynyt läpi ison sisäisen muu­tok­sen met­sälähiöstä umpeenkas­va­neek­si kaupunginosaksi. 

         Soin­in­vaaran esi­in otta­mat Helsin­gin ulkois­vaiku­tuk­set näkyvät täl­lä het­kel­lä Tapiolassa.Tapiolassa aloitet­ti­in laa­ja uud­is­t­a­mi­nen joka jatkuu edelleen. Tapi­olan kehit­tämi­nen on ollut aina Espoos­sa kiis­tanalainen kysymys. Ne ajat ovat men­neet kun Tapi­o­la oli puutarhalähiö. 

         Myös mainit­se­masi 1960-ja 1970-luku­lainen rak­en­t­a­mi­nen on Tapi­olan ongel­ma kun Museovi­ras­to on halun­nut suo­jel­la Tapi­o­las­sa uima­hal­lia, Satakieli­taloa, Marimekko­taloa sekä ennen kaikkea Heik­in­to­ria. Suosit­te­len käyt­tämään kat­so­maan mil­lainen on Heik­in­tori. Sen kun­to on erit­täin huono . Onnek­si Espoon kaupun­ki on päät­tänyt kor­ja­ta sen kokon­aan. Heik­in­tori on ehkä hyvä esimerk­ki siitä että sen muut­ta­mi­nen on juuri niitä ulkois­vaiku­tuk­sia jot­ka ovat haasteellisia.

   2. Hyvä että mainit­sit Tapi­olan. Keskiver­to kaupunki­talousti­etelijän mukaan olisi raken­net­ta­va nimeno­maan “kalli­ille alueille” (=kos­ka siel­lä ihmiset todis­te­tusti halu­a­vat asua). Kuitenkin, jos olisi raken­net­tu pelkästään kalli­ille alueille, ei meil­lä olisi Tapi­o­la-Wes­t­endiä eikä raken­net­tua Helsingin­niemeäkään (kos­ka helsin­gin (kallis) keskus­ta sijait­si alun­perin muualla).
      Keskiver­to kaupunki­talousti­etelijän toinen kyseenalainen (tai ainakin tarken­nus­ta kaipaa­va) teesi on, että asumisen hin­ta saadaan kohtu­ullisek­si lisärak­en­tamisel­la. Kuitenkin, ne alueet mis­sä on eri­tyisen paljon raken­net­tu (Helsin­ki, Lon­too, San­Fran­sis­co, …) asun­not ovat läh­es jär­jestään mui­ta aluei­ta kalli­impia, ei halvem­pia. Tämä dis­crep­an­cy olisi hyvä selit­tää kir­jas­sa, niin että keskiver­to kaupunki­talousti­eteil­i­jäkin ymmärtää, että lisärak­en­t­a­mi­nen (pitkäl­lä aikavälil­lä) nos­taa hin­tata­soa, ei laske sitä ja että emme halu­akaan halpo­ja asun­to­ja vaan hyviä asun­to­ja ja houkut­tele­via ympäristöjä, jois­sa houkut­tele­via työ­paikko­ja ja houkut­tele­via kans­saih­misiä ja että korkea hin­tata­so on merk­ki näi­den olemassaolosta.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Ros­molle kom­ment­ti­na että Tapi­o­la on edelleen Espoos­sa halu­tu­in asuinalue kun ver­rataan asun­tokaup­po­ja mut­ta Tapi­o­la on täyn­nä. Sinne ei ole raken­net­tu uusia taloa vaan van­ho­ja talo­ja on uudelleen raken­net­tu puret­tu­jen talo­jen päälle.Espoon kas­vavin asuinalue on Espoon­lahti jon­ka väk­iluku on kasvus­sa. Tapi­o­las­sa hin­ta ratkaisee kun taas Espoon­lah­teen tulee uusia asukkai­ta ja sinne raken­netaan uusia asuinaluei­ta kuten Finnoo. Lon­toos­sa korkei­den asun­to­jen hin­to­jen (mukaan lukien vuokrien) nousun takana on ulko­maalainen pääo­ma. Lon­toos­sa asuu paljon ulko­maalaisia miljonääre­jä joil­la on siel­lä kakkosasun­to. San Fran­sis­con kohdal­la on sama kehi­tys kuin Lon­toos­sa. Helsin­gin kohdal­la ei ole samaa tilan­net­ta enään kos­ka etenkin venäläis­ten uusien kiin­teistöos­tot ovat pudon­neet pait­si niiden venäläis­ten jot­ka asu­vat Suomes­sa. Lon­toos­sa hin­nat ovat myös pudon­neet ja kun taas vai­h­teek­si Pari­i­sis­sa ne ovat nousseet. Berli­inis­sä hin­nat ovat pysyneet vakain­na kos­ka siel­lä oli pitään voimas­sa vuokrasäänöste­ly jota on viime aikoina höylen­net­ty. Berli­i­ni onnis­tui kon­rol­loimaan pitkään asun­to­jen hin­to­ja siinä mis­sä Lon­toos­sa annet­ti­in markki­nahin­nat päät­tää vapaasti kehi­tyk­sen suun­nan. Pari­i­sis­sa tilanne oli pitkään sama kuin Berli­inis­sä ja pres­i­dent­ti Macronin kaudel­la vuokrasäänöste­lyä alet­ti­in purkaa.

      2. Kiitos kom­men­tista, jon­ka mukaan lisärak­en­t­a­mi­nen voi myös lisätä asun­to­jen hin­to­ja. Otin sen huomioon seu­raavas­sa luvus­sa, jon­ka nimi onkin, että sinne kan­nat­taa rak­en­taa, mis­sä asun­not ovat kalliita.

      3. ” Keskiver­to kaupunki­talousti­etelijän mukaan olisi raken­net­ta­va nimeno­maan ”kalli­ille alueille” ”

         Tässä menee puurot ja vel­lit vähän sekaisin. Hin­ta on mit­tari sille mitä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan alueesta. Tiheästi raken­net­tu favela ei ole arvokas­ta aluet­ta, har­vaan raken­net­tu jär­ven­ran­ta saat­taa olla. Ei pidä rak­en­taa kalli­ille alueille, pitää rak­en­taa taval­la joka luo arvoa. Riip­puu alueesta ja asukkaista mitä tämä konkreet­tis­es­ti on. 

         Tiheä asum­i­nen nos­taa alueen arvoa niiltä osin kun se vetää palvelui­ta luok­seen. Mon­et palve­lut on mah­dol­lista jär­jestää kan­nat­tavasti ain­oas­taan tiheän asumisen alueil­la, tyyp­il­lisenä esimerkkinä fil­lar­ilähet­ti. Mikäli alueel­la ei ole (eikä tule, asi­at tapah­tu­vat viiveel­lä) palvelui­ta ei tiheä asum­i­nen nos­ta arvoa. Tämä on nykyisen Helsin­gin keskus­tan muu­tok­sen keskeinen kri­ti­ik­ki: sieltä ovat palve­lut katoa­mas­sa. Pitkäl­lä aikavälil­lä kehi­tys toteutues­saan las­kee asuinalueen arvoa.

      4. “ne alueet mis­sä on eri­tyisen paljon raken­net­tu (Helsin­ki, Lon­too, San­Fran­sis­co, …) asun­not ovat läh­es jär­jestään mui­ta aluei­ta kalliimpia”
         San Fran­cis­co on huono esimerk­ki tässä, suurin osa sen kaupunkiseudun asuinalueista on kaavoitet­tu pelkille omakoti­taloille (sin­gle fam­i­ly hous­ing): https://belonging.berkeley.edu/bay-area-zoning-maps . Kuva kaupun­gin keskus­puis­tos­ta, taustal­la se pieni alue, jos­sa on tehokas­ta tiivistä ja korkeaa rak­en­tamista: https://s.hdnux.com/photos/01/16/31/36/20551586/3/1200x0.jpg

      5. Janne Nord­ström: “Tiheästi raken­net­tu favela ei ole arvokas­ta aluet­ta, har­vaan raken­net­tu jär­ven­ran­ta saat­taa olla.”

         Yksit­täiset asun­not har­vaan raken­netul­la alueel­la saat­ta­vat olla arvokkai­ta, mut­ta yhteen­sä ne tod.näk. ovat vähem­män arvokkai­ta kuin tiheäm­min raken­netut, kos­ka niitä on vähem­män. Favela ei toki ole arvokas, mut­ta pelkkä tiheäm­min rak­en­t­a­mi­nen ei tee alueesta favelaa.

2. Itsekkyyt­tä ruok­i­taan. Suurin osa nk. kan­nustin­jär­jestelmistä poh­jaa oman edun tavoit­telu­un. Min­un nähdäk­seni tämä vahvis­taa ihmis­ten itsekkyyttä.

   Vastaa

   1. Min­un nähdäk­seni se ei vahvista itsekkyyt­tä. Se vain ottaa ole­mas­sa ole­van itsekkyy­den huomioon. Itsekkyy­den määrä siitä tuskin muut­tuu suun­taan tai toiseen.

      Vastaa

      1. Min­un ymmär­ryk­seni on, että yksi ihmisen keskeisim­mistä ja olen­naisim­mista omi­naisuuk­sista on kyky mukau­tua olosuhteisiin.

      2. Ihmi­nen tuskin mukau­tuu vähem­män itsekkääk­si sen vuok­si, että kan­nustin­vaiku­tuk­sia tyyp­il­lis­es­ti ainakin jonkin ver­ran itsekkäisi­in ei ote­ta huomioon. Pikem­minkin ihmiset vain mukau­tu­isi­vat seu­raa­mal­la heille osu­via kan­nus­timia, joi­ta ei ole sitä varten suun­nitel­tu, mikä sit­ten hel­posti johtaa epä­tarkoituk­sen­mukaisi­in lopputuloksiin.

      3. En saanut tot­ta puhuen ihan kiin­ni siitä mitä halusit tuol­la sanoa. Joka tapauk­ses­sa sisäsyn­ty­is­ten omi­naisuuk­sien ja ympäristön vaiku­tuk­ses­ta voisi pitää havain­nol­lis­ta­vana esimerkkinä sitä, että ihmisel­lä voi olla alko­holis­mi­in altista­va geeni, mut­ta ei hänestä alko­holis­tia tule, ellei hän rupea ryyp­päämään. Kään­täen alko­holis­tik­si tulee, kun­han ryyp­pää tarpeek­si, vaikkei eri­ty­istä geeniper­imää siihen olisikaan.

      4. Jaakko K, sanoin siis, etten näe noil­la ihmis­ten itsekkyy­den huomioivil­la kan­nustin­jär­jestelmil­lä itsekkyyt­tä lisäävää vaiku­tus­ta. Kään­täen, se tarkoit­taisi, että niiden puute jotenkin vähen­täisi itsekkyyt­tä, ja sitä mun on vaikea uskoa. Toden­näköisem­min ihmiset yhä vain itsekkäästi seu­raisi­vat kan­nus­timia, mikä johtaa hel­posti epä­tarkoituk­sen­mukaisi­in lop­putu­lok­si­in, jos itsekkyyt­tä ei huomioida.

      5. Min­un taas on vaikea uskoa, että ihmisel­lä olisi aina jokin vakiomäärä itsekkyyt­tä, joka ei vai­htele tai muu­tu ympäristöstä riip­pumat­ta. Itsekkyys on tot­ta kai perus­selviy­tymistä — joko sinä tai minä — mut­ta ihmisen selviy­tymi­nen on aina perus­tunut myös yhteistyöhön. Nämä kak­si asi­aa ovat lähtöko­htais­es­ti vähän ris­tiri­idas­sa keskenään. Jos itsekkäästi toim­imista ja ajat­telemista palk­i­taan, on aika loogista, että ihmi­nen alkaa muut­taa käyt­täy­tymistään ja ajat­telemis­taan siihen suuntaan.

      6. Jaakko K, en väitä itsekkyy­den ole­van vakio. En vain usko, että kan­nustin­jär­jestelmät lisäävät sitä ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon. Jokin muu saattaa.

3. Ulkois­vaiku­tuk­sien hallinnolli­nen ohjaami­nen on ensisi­jais­es­ti vas­tu­u­va­pau­den myön­tämistä hait­to­jen aiheuttajille.

   Kuvitel­laan­pa tilanne, että sel­l­ute­htaalle ei olisi asetet­tu mitään päästöra­jo­ja. Siitä seu­raisi tilanne, että tehtail­i­jal­la olisi TÄYSI VASTUU aiheut­tamis­taan vahin­go­ista ketä tahansa kohtaan, joka kär­sii toimin­nas­ta hait­taa. Kun tehtail­i­ja lob­baa «ympäristön puh­tau­den puoles­ta» ja saa vira­nomaiset säätämään päästöille enim­mäis­ra­jat, niin tehtail­i­ja voi nyt huo­let­ta tehdä pros­essin­sa sel­l­aisik­si, että saas­tut­ta­mi­nen on tuon enim­mäis­ra­jan tuntumassa.

   Jos kuitenkin tehtail­i­ja ylit­tää rajan, hänet tuomi­taan SÄÄDÖKSEN RIKKOMISESTA (vähäiseen sakkoon). Hän­tä EI TUOMITA kor­vaa­maan kaikille vahin­gon kärsineille täyt­tä kor­vaus­ta aiheut­ta­mas­taan vahingosta.

   Vastaa

   1. K‑Veikko: “Kuvitel­laan­pa tilanne, että sel­l­ute­htaalle ei olisi asetet­tu mitään päästöra­jo­ja. Siitä seu­raisi tilanne, että tehtail­i­jal­la olisi TÄYSI VASTUU aiheut­tamis­taan vahin­go­ista ketä tahansa kohtaan, joka kär­sii toimin­nas­ta haittaa.”

      Ei toi­mi kyl­lä noin monis­sa tapauk­sis­sa. Jos yksi sel­l­ute­hdas vähän lisää hap­posatei­ta rikkid­iok­sidipäästöil­lään, miten vahin­gonko­r­vauk­set voisi­vat toimia? Hait­ta on merkit­tävä vain, kos­ka se lev­iää laa­jalle. Oikeusjut­tuun pitäisi osal­lis­tua tosi ison määrän vaik­ka met­sän­o­mis­ta­jia. Lisäk­si, olisi aivan liian vaikeaa osoit­taa, mikä osa haitoista oli­si­vat juuri tämän sel­l­ute­htaan aiheut­tamia. Ideasi voi ehkä toimia, jos päästöt eivät lev­iä laa­jalle, vaan keskit­tyvät esim yhteen puroon. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa se ei toi­mi. Se mikä toimii on päästövero tai päästökaup­pa. USA:ssa hap­pamoi­tu­mi­nen saati­in kuri­in nimeno­maan rikkipäästö­jen päästökaupalla.

      Vastaa

4. 1. ja 2. luvusta:
   Minus­ta näyt­tää tähän men­nessä hyvältä. Esitel­lyt aiheet ovat mie­lenki­in­toisia, ja ne on esitet­ty luon­tevas­sa järjestyk­sessä. Aiheet on käsitel­ty ymmär­ret­tävästi ja logi­ik­ka on ehjää.

   Aihe on minus­ta valit­tu hyvin: kaavoitus ja liiken­nekysymyk­set ovat aihei­ta, johon sin­ul­la ainakin tämän blo­gin perus­teel­la on hyvä ymmärrys.

   “Sil­loin täl­löin kuulee esitet­tävän, että asun­top­u­las­ta päästään, kun­han vain vapaute­taan kaavoitus ja annetaan maan­omis­ta­jien rak­en­taa ton­teilleen niin paljon ja mitä nämä halu­a­vat.” Itsekin ajat­te­len aika lail­la näin, ja sik­si kuulisin mielu­usti tarkem­min, mil­laisi­in ongelmi­in tämä johtaa. Slum­mit on annet­tu tässä esimerkkinä, mut­ta olen käsi­tyk­sessä, että slum­mien ongel­mat johtu­vat enem­män siel­lä asu­vien ihmis­ten köy­hyy­destä ja suures­ta määrästä, kuin vapaas­ta kaavoituksesta.

   Vastaa

   1. Suomeen­han perustet­taisi­in 5–15 vuo­den sisään trail­er parkke­ja jos kaavoitus ja maankäyt­tö vapautettaisiin.

      Vastaa

5. Ode: “[…]edus­taa sel­l­aista kaupunkia, jol­laises­sa asun­not ovat paljon arvokkaampia kuin lähiöissä[…]”.

   Nyt on hyvä tietysti taas muis­taa, että arvon määrää kysyn­nän ja tar­jon­nan suhde.
   Voimme muis­tel­la sitä, kun asun­to nukku­malähiössä, kuten vaik­ka Tapi­o­las­sa, mak­soi enem­män kuin Skattalla.

   Ajat muut­tui ja voi muut­tua tulevaisuudessakin.

   Vastaa

6. Wikipedi­an mukaan Saarisen Haa­ga-Munkkinie­mi-suun­nitel­malle estet­tä ei muo­dostanut demokraat­ti­nen päätök­sen­teko, vaan se, että ensim­mäi­nen maail­man­so­ta pysäyt­ti tuon tyyp­piset suuret investoinnit.

   Vastaa

   1. Ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen tuli myös kunnallisdemokratia.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeinen Suo­mi oli taloudel­lis­es­ti kaaok­ses­sa ole­va val­tio joka oli juuri itsenäistynyt sisäl­lis­so­dan jäl­keen jol­loin val­tion ja julkisen hallinnon resurssit oli­vat olemat­tomat. Täl­läisiä han­kkei­ta kuten Haa­ga-Munkkinie­mi-suun­nitel­maa ei voitu toteut­taa kos­ka kansan­huolto eli nykyter­mein hyv­in­voin­ti­val­tion palve­lut oli­vat erit­täin rajalliset

7. Yksi kiin­nos­ta­va esimerk­ki savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den hait­to­jen hallinnas­ta Helsingis­sä 1800-luvun loppupuolella:
   Teol­lisu­us ohjat­ti­in Sörnäisi­in, kos­ka val­lit­se­va lounais­tu­uli näin vei savut pois­päin kaupungista. Sinne saati­in myös rautatie.
   Ongel­ma, joka on sit­ten tois­tasa­taa vuot­ta ollut kaupun­gin riesana, on se, että Sörnäi­nen ei ollut paras suur­sa­ta­man paikka.

   Vastaa