1. Johdanto

Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.

Olen ollut yhteensä 16 vuotta Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavissa lautakunnissa, joista kahdeksan vuotta kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Toisaalta minulla on ekonomistikoulutus ja olen yhä vierailijana Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella. Monet suunnittelukysymykset näyttävät ekonomistin silmin hyvin erilaiselta kuin suunnittelijan silmin. Talousteoria tarjoaisi kaupunkisuunnittelun valintoihin tehokkaita työkaluja, joita kaupunkisuunnittelussa ei yleensä tunneta eikä siksi käytetä, vaikka pitäisi.

Moni varmaankin ajattelee, että ekonomisti ratkaisisi asiat oikeistolaisemmin, mutta niin se ei pääsääntöisesti ole. Moni ratkaisu olisi päinvastoin vasemmistolaisempi. Ekonomistin mukaan ei ole esimerkiksi oikein varata arvokasta keskeisesti sijaitsevaa kaupunkimaata tehottomaan omakotiasumiseen tai golfkentäksi.

Kaupunkielämä on yhtä ulkoisvaikutusten sekamelskaa. Jokaisen tekemiset vaikuttavat muihin. Siksi liberalistinen ”kukin tehköön mitä haluaa” -ajattelu ei oikein sovi kaupunkielämään.

Muille koituvien haittojen ehkäisemiseksi on laadittu mittava joukko määräyksiä alkaen järjestyslaista ja taloyhtiöiden järjestyssäännöistä.

Määräyksiä, käskyjä ja maankäytön sääntelyä kaavoituksella tarvitaan, mutta ekonomisti harkitsisi niiden rinnalla talousteorian mukaista ulkoisvaikutusten hinnoittelua.

Tässä kirjassa keskitytään lähinnä kaavoituksen ja liikennekysymysten alaan liittyviin ulkoisvaikutuksiin sekä erilliskysymyksenä segregaation torjuntaan.

Esimerkkini ovat pääasiassa Helsingistä, koska tunnen sen paremmin ja koska monet käsitellyt asiat ovat olennaisia vain suurissa kaupungeissa. Kommentoin myös Helsingissä kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta käytettyjä puheenvuoroja.

Painovoima oli olemassa ennen kuin Isaac Newton keksi sen. Niin olivat myös markkinavoimat ennen Adam Smithia. Emme pitäisi kovin järkevänä insinööriä, jonka mielestä painovoima on niin vastenmielinen asia, ettei hän halua ottaa sitä huomioon. Samoin on hyvä ymmärtää markkinoiden toimintalogiikka kaupunkeja kehitettäessä, pitää niistä tai ei.

Huomattava osa tekstistä oli alun perin tarkoitettu kirjaani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Kun kaupunkeja koskeva luku paisui ja alkoi karata kirjan varsinaisen aiheen ulkopuolelle, jätin siitä suurimman osan pois ja lupasin palata asiaan myöhemmin. Jotain kaupungeista kuitenkin kirjoitin tuossakin kirjassa. Siksi sen ja muistelmani lukeneille on tässä kirjassa toistoa. Toistoa on myös niille, jotka ovat lukeneet blogikirjoituksiani ja kolumnejani.

Edellinen luku tästä

Seuraava luku tästä

 

4 vastausta artikkeliin “1. Johdanto”

  1. 1. pikakommentti kappaleeseen ”Moni varmaankin ajattelee, että ekonomisti ratkaisisi…”
    Ehkä koko kpl kannattaisi jättää pois. Se ei tuo mitään suhteessa jatkoon, mutta vain ärsyttänee harhapoluille niitä jotka toivovat analyyttistä ei-puoluepoliittista pohdintaa.

    1. Olen täsmälleen päinvastaista mieltä. Tuo on väkevin kappale koko kirjoituksessa. Jos se jossakussa herättää voimakkaita tunteita, voi se henkilöllä johtaa hyviin ja jopa oivaltaviin ajatuspolkuihin.

      Hyvät kirjat laittavat ajattelemaan ja haastavat. Ei kannata tyytyä kirjoittamaan vain latteuksia.

    2. Pidän myös kappaletta erittäin tärkeänä.
      Se herättää lukijan etsimään tulevasta havaintoja, jotka yleensä unohdetaan.

  2. ”Taloyhtiöiden järjestyssäännöistä”

    Olisi hyvä tiedostaa, ett nuo ovat tuulahdus menneisyydestä, jotka silloin joskus ohjasivat elämää paljonkin.
    Nykyään se on lähinnä kaunis toivomuslista, ilman mitään lakiperustaa ja sanktiomahdollisuutta ja jolla voi määrätä vain yleisten tilojen käytöstä.

    Eli se historiallinen merkitys on hyvä erottaa nykyisyydestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.