Mittaamme taloudellista kasvua väärin

Olin kuun­tele­mas­sa mie­lenki­in­toisia esitelmiä VATT-päivänä viime torstaina. En selosta mitä kuulin, vaan mitä ajatuk­sia ja vas­taväit­teitä esi­tyk­sen minus­sa herättivät.

Ensim­mäi­nen puo­li­ai­ka käsitelti­in inno­vaa­tio­ra­hoituk­sen vaikut­tavu­ut­ta ja sitä mik­si tuot­tavu­u­den kasvu on hidas­tunut teol­lisu­us­mais­sa. Chi­ga­con yliopis­ton pro­fes­sori Ufuk Akcigit’n esi­tys oli todel­la hyvä, vaik­ka olinkin eri meiltä sen pääsanomasta.

Minä väitän, että mitat­tu tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mi­nen on mit­tausvirhe. Taloudelli­nen kasvu on muut­tunut vau­rais­sa mais­sa määräl­lis­es­tä laadullisek­si ja mit­tar­it mit­taa­vat lähin­nä vain määräl­listä kasvua. Jos talouden tarkoi­tus on paran­taa elin­ta­soa, laadun parane­m­ine on yhtä olen­naista kuin määrän kas­vat­ta­mi­nen. Ympäristön kannal­ta laatu on parem­pi asia – yleen­sä, mut­ta ei aina

Investoinnit laadun kehittämiseen ovat taloudellinen välttämättömyys

Yri­tys­ten inno­vaa­tiotoimin­noista merkit­tävä osa suun­tau­tuu tuot­tei­den laadun ja uusien omi­naisuuk­sien kehit­tämiseen. Se ei kas­va­ta tuotan­non määrää per­in­teisel­lä taval­la mitat­tuna, vaan saat­taa jopa pienen­tää sitä tar­joa­mal­la tarpeen tyy­dyt­tämisen halvem­man tai jopa ilmaisen keinon, kuten on käynyt val­oku­vien kohdal­la. Ei tämä inno­vaa­tiotoim­inta silti hyödytön­tä ole. Huonos­ti kävisi kansan­taloudellemme, jos suo­ma­lais­ten tuot­tei­den laatu jämähtäisi paikalleen – ja on ken­ties vähän käynytkin. Kulu­tus­tavaroiden ja palvelu­jen tuot­ta­ji­na olemme varsin huono­ja. Laatuk­il­pailus­sa on juosta­va yhä kovem­paa, jot­ta pysy­isi edes paikallaan.

Samaan aikaan markkinoilla olevat vanhat ja uudet tuotteet mittaavat laadun paranemista

Jos kulut­ta­jat oli­si­vat ratio­naal­isia, olisi teo­ri­as­sa mah­dol­lista mita­ta laadun parane­mista sil­lä, kuin­ka paljon enem­män vaikka­pa tämän vuo­den kän­nykkä­mallista mak­se­taan kuin samaan aikaan myyn­nis­sä olev­as­ta viime vuo­den mallista.  Jos uud­es­ta mallista mak­se­taan 30 % enem­män kuin samaan aikaan myyn­nis­sä olev­as­ta van­has­ta mallista, uusi malli on 30 % arvokkaampi ja se pitäisi siis laskea volyymiltään 30 % suurem­mak­si. Täl­lainen mit­tari osoit­taisi huimaa kasvua, kos­ka viime vuo­den mallia myy­dään usein puoleen hin­taan. Kulut­ta­jat eivät ole ratio­naal­isia, vaan halu­a­vat tämän vuo­den mallin, vaik­ka se ei olisi mil­lään tavoin parem­pi. Sik­si tämä mit­taus­menetelmä, joka min­ulle aikanaan talousti­eteen luen­noil­la opetet­ti­in, yliarvioisi laadullista kasvua räikeästi. Nyt sitä aliarvioidaan ja surkutel­laan mielestäni aivan suot­ta, että tuot­tavu­us ei kasva.

Hintaindeksi mitataan nyt väärin

Työn tuot­tavu­us kansan­taloudessa on brut­tokansan­tuote jaet­tuna tehty­jen työ­tun­tien määräl­lä. Brut­tokansan­tuote las­ke­taan oikein, mut­ta reaa­li­nen brut­tokansan­tuote las­ke­taan väärin. Reaa­li­nen brut­tokansan­tuote on nimelli­nen brut­tokansan­tuote jaet­tuna hin­tain­dek­sil­lä, yleen­sä kuluttajahintaindeksillä.

Sivuhuo­mau­tuk­se­na todet­takoon, että kulut­ta­jahin­tain­dek­si on vähän höh­lä käytet­täväk­si tähän tarkoituk­seen, kos­ka siihen vaikut­ta­vat myös esimerkik­si asun­to­lain­o­jen korot. Kun korot nou­se­vat, hin­tain­deksin nousu osoit­taa virheel­lis­es­ti reaalisen brut­tokansan­tuot­teen laske­van, vaik­ka tuotan­non puolel­la kaik­ki olisi ennallaan.

Suurin ongel­ma hin­tain­deksin laskemises­sa kuitenkin on, ettei siinä ei ote­ta riit­tävästi huomioon sitä, että tänä vuon­na myytävät tuot­teet ovat laadul­taan parem­pia kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten myy­dyt tuot­teet – ajatel­laan nyt vaik­ka niitä kän­nyköitä tai min­ulle tärkeitä digikameroita.

Yksi eniten hal­ven­tuneista hyödykkeistä tosi­aan on val­oku­vaus, joka on muut­tunut käytän­nössä ilmaisek­si sen jäl­keen, kun filmien käytöstä luovut­ti­in digiku­vauk­sen myötä. Se ei näy suure­na BKT:n kasvu­na, vaan sen alen­e­mise­na, kos­ka val­oku­vien mak­sulli­nen kehit­tämi­nen ja kopi­oimi­nen on lop­punut. Kun tuote muut­tuu ilmaisek­si, se ei näy hin­to­jen lasku­na, vaan hyödyke pois­tuu hin­tain­dek­sistä kokonaan.

Kuriosi­teet­ti­na todet­takoon, että yleis­es­ti käytet­ty kansan­tuot­teen volyy­mi-indek­si las­ke­taan Laspeyres’n indek­sikaaval­la, jos­sa volyymin muu­tos arvioidaan käyt­täen perusvuo­den hin­to­ja. Jos ottaisimme perusvuodek­si vuo­den 1995 eli ajan ennen digiku­vaus­ta ja arvioisimme val­oku­vat nyt yhtä arvokkaik­si kuin ne oli­vat vuon­na 1995, reaa­li­nen kansan­tuot­teemme olisi kas­vanut val­tavasti ja koos­t­u­isi lähin­nä val­oku­vista. Ote­taan­han niitä nyt tuhan­sia ker­to­ja enem­män kuin vuon­na 1995. Tietenkään näinkään ei voi tehdä.

Japani nyt ja 30 vuotta sitten

Japanin taloudelli­nen kasvu tyssäsi noin vuon­na 1990 eikä talous ole kas­vanut lainkaan kolmeenkymme­neen vuo­teen. Väitän kuitenkin, että jos joku japani­lainen olisi vajon­nut koomaan kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten ja heräisi nyt, hän ei ostaisi väitet­tä, että Japanin kehi­tys on ollut pysähdyk­sis­sä koko tuon ajan. Hän heräisi paljon kehit­tyneem­pään maa­han, jos­sa on tar­jol­la aivan uuden­laisia ja ihmeel­lisiä tuotteita.

Jos laadun parane­m­i­nen otet­taisi­in huomioon hin­tain­dek­sis­sä, inflaa­tio olisi paljon pienem­pi ellemme eläisi jopa deflaa­tion aikaa. Deflaa­tio­ta pide­tään huonona asiana, kos­ka ostamista kan­nat­taa lykätä ja odot­taa hin­to­jen halpen­e­mista. Niin kan­nat­taa nytkin. Ensi vuon­na samal­la rahal­la saa parempaa.

Valtiovarainministerin murhe

Val­tio­varain­min­is­ter­iä ei paljon lohdu­ta, että vaik­ka talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, se kas­vaa laadullis­es­ti. Val­tio­varain­min­is­teri halu­aa vero­tu­lo­ja, joi­ta määrälli­nen kasvu toisi, mut­ta laadulli­nen ei tuo.

Ei tämä ero itse asi­as­sa niin iso ole myöskään val­tion­talouden kannal­ta. Jos yri­tys­ten inno­vaa­tiot lisäi­sivät niiden määräl­listä tuotan­toa, palkat nousi­si­vat niin yri­tyk­sis­sä kuin julkises­sa hallinnos­sakin, eikä val­tion talous san­ot­tavasti kos­tu­isi tästä. Tätä kut­su­taan Bau­molin taudik­si. Ain­oa, mikä helpot­taa val­tio­varain­min­is­terin piinaa, on työn tuot­tavu­u­den nousu julkisel­la sektorilla.

Mei­dän jo eläk­keel­lä ole­vien kohdal­la ero sen sijaan näky­isi selvästi. Eläkkeitä nos­te­taan lähin­nä hin­to­jen nousun tahdis­sa. Jos hin­to­jen nousu arvioitaisi­in pienem­mäk­si, eläk­keet nousi­si­vat paljon hitaam­min, jos lainkaan. Ei se ilman pur­nauk­sia menisi. Eläkeläis­ten rahat riit­täi­sivät yhä pienem­pään määrään tavaroi­ta eikä eläkeläisiä paljon lohdut­taisi, että ne ovat vas­taavasti parempia.

Mitä pitäisi siis tehdä?

Pitäisikö brut­tokansan­tuote ja inflaa­tio siis laskea uud­estaan niin, että laadun parane­m­i­nen näky­isi deflaa­tiona? Ei pitäisi, kos­ka näin saata­va mit­tari ei sovel­tu­isi oikein mihinkään – pait­si arvioimaan elin­ta­son nousua tietysti. Työl­lisyyt­tä se ei selit­täisi eikä oikein mitään sel­l­aista, mihin BKT:ta nyt käytetään. Eikä uusit­tu hin­tain­dek­si oikein sovel­tu­isi perus­tur­van ja eläkkei­den korot­tamiseen syistä, jot­ka jo mainitsin eläkkei­den kohdalla.

Las­ket­takoon siis inflaa­tio ja reaa­li­nen BKT niin kuin ennenkin, kun­han osa­taan tulki­ta luvut oikein ja ymmärtää niiden puutteet.

Talousti­eteen pitäisi kehit­tää uusia keino­ja mon­i­toroi­da talouden kehi­tys­tä, eikä väit­tää, että investoin­nit laatu­un ovat hyödyttömiä.

Naisen euron onkin vain 60 senttiä?

Elias Einiö VATT:sta täy­den­si Akcigit’n sanomaa suo­ma­laisel­la aineis­tol­la. Uute­na näköko­htana hän toi esille sen, että kos­ka inno­vaat­torit ovat lähin­nä miehiä, hei­dän tar­mon­sa kohdis­tuu miesten tuot­teisi­in. Sik­si nais­ten euro on tosi­asi­as­sa vain 60 sent­tiä, sil­lä hei­dän kulut­ta­mansa tuot­teet eivät kehi­ty samal­la taval­la kuin miesten kuluttamat.

En ota kan­taa väit­teeseen, mut­ta peruste­lut tun­tu­vat hyvin saman­laisil­ta kuin mitä olen yllä sanonut. Tuot­tei­den parane­m­i­nen on kasvua, joka näkyy ostovoiman parane­mise­na, vaik­ka ei näky­isi tuotan­non lisääntymisenä.

Tosin kun joudun kulke­maan tavarat­alo­jen alak­er­to­jen läpi osta­maan miehille suun­nat­tu­ja tuot­tei­ta, on san­ot­ta­va, että yri­tys­maail­ma on aika inno­vati­ivi­nen siinä, miten nais­ten eurot saadaan heiltä nyhdetyiksi.

66 vastausta artikkeliin “Mittaamme taloudellista kasvua väärin”

  1. Onko Työl­lisyyt­tä koskaan selitet­ty BKT:n kaut­ta? Joskus olen kuul­lut että yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia mitataan BKT:n kaut­ta. Sekään ei ole koskaan pitänyt paikkaansa kos­ka HDI indek­si mit­taa hyv­in­voin­tia ja BKT var­al­lisu­ut­ta. Inflaa­tio on myös mit­tari kos­ka siihen las­ke­taan kaikkien tuot­tei­den hin­nat mukaan lukien ener­gian ja ruuan hin­taa. Toisin mon­es­sa maas­sa ruuan ja ener­gian hin­to­ja ei ote­ta huomioon inflaa­tio luvuis­sa. Sama kos­kee palkkoja

    1. wiki
      Okunin laki
      Okunin laki kuvaa työt­tömyysas­teen muu­tok­sen ja brut­tokansan­tuot­teen (bkt) kasvun välistä yhteyttä[1]. Vuon­na 1962 julka­istus­sa artikke­lis­sa Arthur Okun osoit­ti, että kol­men pros­entin kasvu bkt:ssa merk­it­see työt­tömyy­den alen­e­mista yhdel­lä pros­en­til­la. Tark­ka suhde kuitenkin vai­htelee yli ajan sekä mait­tain olo­suhtei­den mukaan. Suhde on aina approksi­maa­tio, sil­lä myös muut tek­i­jät kuin brut­tokansan­tuote vaikut­ta­vat työttömyyteen.[2]

      Okunin laki esitetään empi­irisenä sään­nön­mukaisuute­na johtavis­sa makro­talousti­eteen oppikir­jois­sa kuten Mankiw (2012)[3] and Romer (2012

    1. Minus­ta tekeil­lä ei ole ydin­voimalaa vaan ydin­rek­tori­in liitet­tävä läm­pökat­ti­la. Voimala tarkoit­taa min­un ter­mi­nolo­gias­sani voimalaitos­ta, siis jotain, joka tuot­taa sähköä. Vrt. tuulivoimala.
      Täl­lainen on saatavis­sa varsin yksinker­tais­es­ti pas­si­ivis­es­ti tur­val­lisek­si siis niin, että sam­mu itses­tään, jos jotain menee pieleen. Täl­lainen läm­pökat­ti­la säästäisi val­tavasti puu­ta, jota nyt polte­taan Vuosaaressa.

      1. Täysin tur­valli­nen tuol­lainen ydin­reak­ti­ol­la toimi­va läm­pökat­ti­la ei kuitenkaan ole. Pien­im­mätkin suun­nitelmis­sa esi­in­tyvät sisältävät yli kak­si ker­taa Hirosi­man ydin­pom­min määrän Uraani 235:ttä. Vaik­ka ketjureak­tio sam­muisikin itsek­seen, jälk­i­hehku eli reilu 10% primäärireak­tion ene­gias­ta jää eli polt­toainet­ta on pystyt­tävä jäähdyt­tämään sam­mut­tamisen jäl­keenkin. Ja käyte­tyssä polt­toaineessa ovat samat ketjureak­tion tuot­ta­mat radioak­ti­iviset aineet kuin nyky­i­sis­säkin ydinvoimaloissa.

      2. Toiv­ot­tavasti poli­itikot eivät taas anna Helenin sumut­taa itseään, täl­lä ker­taa olemat­toma­l­la ja kokeel­lisel­la pieny­d­in­voi­mate­knolo­gial­la. Liian pitkään vetkutelti­in hiilen polt­tamis­es­ta luop­umisen mah­dot­to­muudel­la. Tässä uudessa lupauk­ses­sa on ihan liikaa samaa makua kuin fuu­siore­ak­tor­eis­sa. Uusi­u­tu­vaa ener­giaa on ole­mas­sa jo nyt.

      3. Ydin­voimala tai ydin­reak­tori, sama ilmiö siel­lä on sisäl­lä ja samat vaar­al­liset lopputuotteet.

        Ovatko vai­h­toe­hdot todel­lakin ydin­reak­tio ja puun polt­ta­mi­nen. Ainakin naa­purikaupungeis­sa on kek­sit­ty muu­takin. Mitä jos Helen investoisi pieny­d­in­voimalan sijaan vaikka­pa tuulivoimaan yhdis­tet­tynä elek­trolyy­serei­hin ja polt­to­ken­noi­hin sekä riit­tävän suur­ren lämpövarastoon.

        Ja mitä pahaa on puun polt­tamises­sa. Pitäisikö sekin osu­us Suomen met­sien vuo­tuis­es­ta kasvus­ta keit­tää UPM:n StoraEn­son tai Met­sä­Groupin toimes­ta sel­l­uk­si ja lai­va­ta Aasi­aan wc-paperin raa­ka-aineek­si ja sen sijaan alkaa tuot­ta­maan ydin­jätet­tä keskel­lä pääkaupunkia.

      4. Helen on investoin­ut noin mil­jardin tuulivoimaloi­hin ja läm­mit­tää Helsinkiä sähköl­lä sil­loin, kun sähkö on halpaa/ilmaista.

      5. “Helen on investoin­ut noin mil­jardin tuulivoimaloi­hin ja läm­mit­tää Helsinkiä sähköl­lä sil­loin, kun sähkö on halpaa/ilmaista.”

        Myy­däänkö tuulivoimal­la tuotet­tu sähkö vihreää sähköä ostaville asi­akkaille, ja oste­taan markki­noil­ta edullisem­paa sähköä, joka alku­perä­takuiden mukaan on muil­la tavoin tuotet­tua ja tehdään sil­lä sit­ten läm­pöä, vai tuote­taanko nimeno­maan vihreän sähkön alku­perä­taku­ut omaaval­la tuulivoimal­la lämmitystä?

      6. Helen myy jok­seenkin kaiken sähkön pörssi­in ja ostaa myymän­sä sähkön pörssistä. Tämä vihreän sähkön ost­a­mi­nen on vähän hup­sua nyt kun tuulisähkö on siotä halv­in­ta sähköä. Joskus ennen se oli kalli­im­paa ja sen ost­a­mine edesaut­toi investoin­te­ja. Nyt jos minä käy­htän tuulisähköä, mut­ta käyt­tävät vas­d­taa­van määrä jotain muu­ta enem­män, joten kor­vamerkit­ty sähkö ei edis­tä vas­tu­ullista tuotantoa.

      7. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Helen myy jok­seenkin kaiken sähkön pörssi­in ja ostaa myymän­sä sähkön pörssistä. Tämä vihreän sähkön ost­a­mi­nen on vähän hup­sua nyt kun tuulisähkö on siotä halv­in­ta sähköä. Joskus ennen se oli kalli­im­paa ja sen ost­a­mine edesaut­toi investoin­te­ja. Nyt jos minä käy­htän tuulisähköä, mut­ta käyt­tävät vas­d­taa­van määrä jotain muu­ta enem­män, joten kor­vamerkit­ty sähkö ei edis­tä vas­tu­ullista tuotantoa.”

        Helen lie­nee nykyään yksi suurim­mista sähkön kulut­ta­jista Suomes­sa. Jos eri­tyisen isot sähköä kulut­ta­vat toim­i­jat osta­vat käyt­tämän­sä sähkön ilman vihreän sähkön alku­peräser­ti­fikaat­te­ja, mut­ta markki­noi­vat käyt­tämän­sä sähkön ole­van vihreää siitä huoli­mat­ta, ei liene mikään ihme, että sähkön alku­perä­markki­na ei toi­mi, vaik­ka osa kulut­ta­jista ja moni keskikokoi­sista fir­moista näil­lä merkat­tua sähköä han­kki­ikin. Nyt tilanne on siis se, että markki­noil­la on sekä sähköä että mm. tuulisähkön alku­peräser­ti­fikaat­te­ja. Ja niitä myy­dään erik­seen. Jol­loin markki­nas­sa voi olla jon­ain ajan­hetkenä vaik­ka ydin­voimal­la tai maakaa­sul­la tuotet­tua sähköä tuulisähkön alku­peräser­ti­fikaateil­la, ja toise­na ajan­hetkenä tuulivoimal­la tuotet­tua sähköä ilman tuulisähkön alkuperäsertifikaatteja. 

        Ja kyl­lä, alku­peräser­ti­fikaatein varustet­tu tuulivoima on edelleenkin jonkin ver­ran kalli­im­paa kuin pörssisähkö. Sen taki­a­han ilmeis­es­ti alku­peräser­ti­fikaat­tien han­k­in­taa nimeno­maan väl­tel­läänkin iso­jen sähkönku­lut­ta­jien omaa toim­intaa varten, että se vähen­tää taloudel­lisia tuot­to­ja, jos alku­peräser­ti­fikaateil­taan pelkkää vihreää sähköä käytetäänkin lasken­nal­lis­es­ti myös omas­sa toimin­nas­sa. Uusi­u­tu­van ener­gian alku­peräser­ti­fikaatil­la on edelleen nol­laa korkeampi arvo.

        Ei ole ihan ongel­ma­ton­ta viestiä niin, että ensin tuulivoima myy­dään vihreänä ener­giana osalle asi­akkaista alku­peräser­ti­fikaatein ja sit­ten sitä samaa ener­giaa, jos­ta vihreä omi­naisu­us alku­peräser­ti­fikaat­tien kaut­ta on jo myy­ty muille (näin voidaan tuulet­toman ajan ener­giaakin myy­dä tuuliener­giana, kun­han vuosi­ta­sol­la alku­peräser­ti­fikaatit tuotan­nos­ta riit­tävät vihreänä myy­tyyn sähkön kokon­ais­määrään), markki­noidaan käytet­tävän taval­laan vielä toiseenkin ker­taan vihreänä, mut­ta ilman että sähkön käyt­täjä on pitänyt asi­aa koske­via alku­peräser­ti­fikaat­te­ja itsellään.

      8. Kyl­lä Helen myy myös alku­peräser­ti­fikaatin mukaista tuulisähköä mut­ta sitä myy­dään ymmärtääk­seni paljon vähem­män kuin Helen tuot­taa tuuli sähköä, joten suuri osa tuulisähköstä myy­dään pörssi­in sekasähkönä. Suomes­sa sähköstä val­taosa on päästötön­tä ihan markki­nae­htois­es­ti, joten minä esimerkik­si en enää edes hark­itse vihreän sähkön ostamista. Ennen tilanne oli toinen.

      9. Tämä vihreän sähkön ost­a­mi­nen on vähän hup­sua nyt kun tuulisähkö on siotä halv­in­ta sähköä. 

        Myykö joku vielä lisähin­taan tuulisähköä? Itse olen ostanut biosähköä (maatilo­jen bioen­er­gian tal­teenot­to ja tuot­ta­mi­nen ener­giak­si) sekä aurinkoen­er­giasähköä, jois­sa kaiketi on aikalail­la eri tilanne markki­nae­htoisu­udessa mitä nyky­isin tuulivoimalla.

      10. Aurinkovoimalat ovat vielä halvem­pia kuin tuulivoimalat. Niitåä tulee aivan markki­nae­htois­es­ti todel­la paljon lisää.

      11. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Kyl­lä Helen myy myös alku­peräser­ti­fikaatin mukaista tuulisähköä mut­ta sitä myy­dään ymmärtääk­seni paljon vähem­män kuin Helen tuot­taa tuuli sähköä, joten suuri osa tuulisähköstä myy­dään pörssi­in sekasähkönä. Suomes­sa sähköstä val­taosa on päästötön­tä ihan markki­nae­htois­es­ti, joten minä esimerkik­si en enää edes hark­itse vihreän sähkön ostamista. Ennen tilanne oli toinen.”

        Noin minäkin nykyään teen, vaik­ka aiem­min vuosien ajan ostin alku­peräser­ti­fioitua sähköä, kos­ka alku­peräser­ti­fikaat­tien markki­na on rik­ki — pitkälti sen takia, että isot toim­i­jat eivät han­ki alku­peräser­ti­fikaat­te­ja sille sähkölleen, jota kuitenkin viestin­nässään ker­to­vat käyt­tävän­sä alku­perältään vihreänä. Tilanne on ollut sama koko ajan, eli tämä alku­peräser­ti­fikaat­tien markki­na ei aiem­minkaan ole toimin­ut kun­nol­la kuin viestin­nän puolel­la, mut­ta aikoinaan en tien­nyt sitä, vaan ostin alku­peräser­ti­fioitua sähköä ja mak­soin siitä enem­män. Jos vies­timäl­lä voi saa­da saman markki­noin­ti­vaiku­tuk­sen kuin mak­samal­la, niin käytän­nössä käy niin, että kenenkään ei kan­na­ta mak­saa lisähin­taa saadak­seen vihreäm­pää sähköä.

        Finnair­il­lakin oli takavu­osi­na isot ja näkyvät kam­pan­jat siitä, kuin­ka käyt­tävät biopolt­toainei­ta. Siihen aikaan käyt­tivät biopolt­toainei­ta 0,1 % lentokonei­den polt­toainei­den kokon­ais­määrästä, ja veloit­ti­vat siitäkin vielä matkus­ta­jia erik­seen. Nykyään kai osu­us on jo huikeat 0,2 %. Vuosien ongel­mallisen markki­noin­nin jäl­keen KKV lop­ul­ta reagoi alku­vuodes­ta 2024 siihen, että Finnair main­os­taa, että “han­kimme uusi­u­tu­vaa lentopolt­toainet­ta, joka vähen­tää kasvi­huonekaa­supäästöjä jopa 80 %”, jol­loin jo oli jo tiedos­sa, että EU-komis­sion on otta­mas­sa myös Finnairin viher­pe­sukäytän­töjä tutk­in­taan. Mitään taloudel­lisia seu­raa­muk­sia vuosia jatkuneesta viher­pe­sus­ta ei KKV:stä tul­lut, vain julki­nen kir­jalli­nen huo­mau­tus ja Finnair sit­ten lupaili kehit­tää toimintaansa.

        Otta­mat­ta kan­taa yksit­täisi­in toimi­aloi­hin, niin markki­nas­sa on jotain pielessä, jos mah­dol­lis­es­ti jopa merkit­tävää taloudel­lista etua tuot­tavaa viher­pe­sua saa har­joit­taa vuosien ajan ilman riskiä aidoista taloudel­li­sista sanktioista.

        Mitä taas toimi­alako­htaisem­pi­in asioi­hin tulee, niin jo ter­mi päästötön sähkö on ongel­malli­nen. On vaan aikoinaan otet­tu tavak­si, että Scope 3 ‑päästöjä ei rapor­toi­da tässä yhtey­dessä. Jos myös esimerkik­si voimaloiden rak­en­tamisen ja polt­toainei­den voimalaitok­si­in kul­je­tuk­sen päästöt huomioidaan, mikään sähkö ei ole päästötön­tä. Ei edes polt­top­u­ul­la tuotet­tu, ydin­voima, tuulivoima tai aurinkosähkökään.

  2. Kun sain ajoko­rtin ben­sa mak­soi 4,95 ja nousi siitä aina nop­saan lähelle kuut­ta markkaa.
    Auto kulut­ti noin 12 litraa satasel­la. Nyt nykyisen auton kulu­tuk­sel­la ben­sa on halvem­paa, vaik­ka tek­isin edelleen töitä sil­lä samal­la 6,6 euron tun­tipal­ka­lla. Tosin tun­tipalk­ka alkaa nyky­isin kakkosel­la. Nyky­isin huoltoi­hin ei enää mene rahaa samal­la taval­la kuin aikoinaa. Autoa ei esim. tarvitse huoltaa, jos käy vaik­ka lapissa.

    Moot­tiripyöristä on tul­lut aika hyviä, mut­ta suurin muu­tos on tul­lut han­k­in­ta hin­nas­sa. Sel­l­ainen pyörä mikä aikoinaan mak­soi 40 000 markkaa on tänä päivänä 1–2 tuhat­ta euroa. Siis vas­taa­va. Otta­mat­ta kan­taa siihen, mitä ihmiset halu­a­vat ostaa ja mis­tä he halu­a­vat maksaa.

    Hin­ta osaa olla erikoinen mon­es­sa tuot­teessa. Olen itse ihme­tel­lyt usein, että perus sämpylä on kau­pan hyl­lyl­lä usein 11- 12 euroa kilo. Siis ihan nor­maali pus­sis­sa ole­va mas­sat­uotan­to. Tämän sum­man saa mak­saa, jos halu­aa. Alle 2 euron taitaa saa­da leipää, jos­ta ei löy­dä erona juuri muu­ta kuin muodon ja pakkauksen.

    Mon­et ihmiset tekevät itses­tään köy­hiä hölmöil­lä valin­noil­la. Aikoinaan niitä oli riip­pu­vu­us­sairaudet ja esim. uhkapelaami­nen, mut­ta nyky­isin se saat­taa olla joku noc­co tai lat­te. Yliopis­tol­la kuulee jatku­vasti kun nuorel­la ei ole varaa lähteä ulko­maille, mut­ta matkan hin­ta laite­taan johonkin tölkitet­tyyn juo­maan kolme ker­taa kuus­sa. Ne on niitä valintoja.

    Jos halu­aa, niin nyky­isin saa rahaa men­emään paljon yllät­tävi­in asioi­hin. Hel­posti tilataan mon­ta eri suo­ra­toistopalvelua tai mak­se­taan paria päällekäistä net­tili­it­tymää. Kan­nat­taisi ymmärtää myös se, että säästet­ty euro on suurem­pi kuin tien­at­tu euro. Siitä kun ei mene tuloveroa.

  3. Itse miet­tisin laadun vaiku­tus­ta kulut­ta­jan yli­jäämän kaut­ta. Jos laatu para­nee samal­la kun hin­ta pysyy samana, kulut­ta­jan yli­jäämä kas­vaa. Vas­taavasti kulut­ta­jan yli­jäämä kas­vaa myös jos laatu pysyy samana mut­ta hin­ta las­kee. “Todel­li­nen” hyv­in­voin­nin ja talouskasvun mit­tari olisi siis BKT + kulut­ta­jan ylijäämä.

    Kulut­ta­jan yli­jäämän arvioin­ti on tietysti ihan hel­vetin vaikeaa pelkkien kuit­tien yhteen laskemiseen verrattuna.

  4. Toki taloudel­lisen kasvun mit­taami­nen oikein on tärkeää, mut­ta paljon suurem­pi virhe tehdään ihmis­ten ja ihmiskun­nan kannal­ta jos samal­la ei huomioi­da kestävän ja inhimil­lisen kehi­tyk­sen indek­sien kehitystä.

    Kun kat­soo varsinkin nykyisen hal­li­tuk­sen touhua ja seu­raa per­su­un­tunei­ta, niin jää kuva kuin hei­dän mielestään elämä olisi pelkkää sosi­aal­i­dar­win­is­min poh­jalle rak­en­tu­vaa talout­ta jos­sa armoa ei anneta. Kokoomus­laisia kuvaisin sanal­la homo eco­nom­i­cus, juh­la­puhu­jik­si joille kaik­ki on myytävänä ja kaikelle on hin­ta mut­ta ei mitään arvoa jos siitä ei saa rahaa.

    Aja­tus että Japanin kasvu olisi lop­punut 30 vuot­ta sit­ten, tai että sama olisi tapah­tunut Suomes­sa 15 vuot­ta sit­ten, ei kuvaa todel­lisu­ut­ta ihmis­ten elämän kannal­ta kos­ka siitä mitä on saatu aikaisek­si men­neisyy­dessä periy­tyy aina jotain tule­vaisu­u­teen ja uut­ta raken­netaan sen päälle mikä lisää ainakin aineel­lista lin­ta­soa vaik­ka tuot­tavu­us tai bkt eivät kas­vaisikaan. Omaisu­udet ja tavaran määrä kuitenkin kas­va­vat. Teo­reet­tis­es­ti talous­luku­ja pyörit­tele­vien ja talout­ta uskon­ton­aan pitävien aja­tus läh­tee kuitenkin siitä että vain bkt:n kasvu vaikut­taa, mikä ei ole tietenkään totu­us. Ei elin­ta­son pitämi­nen nykyisel­lään vaa­di taloudel­lista kasvua, vaan se että että pysyt­täisi­in mukana muiden samas­sa ora­van­pyörässä juok­se­vien kanssa tavoit­tele­mas­sa jotain (muka?) puut­tuvaa lisää. Kan­nat­taa miet­tiä ainakin sitä mitä oikeasti tarpeel­lista itseltä puut­tuu ja samal­la sitä onko sen tavoit­telem­i­nen edes järkevää kestävän ja inhimil­lisen kehi­tyk­sen kannal­ta, ei pelkästään kansan­talouden mit­tarien kannal­ta tai sik­si että kerätään tai tehdään jotain vaan tekemisen vuok­si vaik­ka se ei toisi mitään todel­lista lisäar­voa elämään.

  5. “Yksi eniten hal­ven­tuneista hyödykkeistä tosi­aan on val­oku­vaus, joka on muut­tunut käytän­nössä ilmaisek­si sen jäl­keen, kun filmien käytöstä luovut­ti­in digiku­vauk­sen hyväsi. Se ei näy suure­na BKT:n kasvu­na vaan sen alen­e­mise­na, kos­ka val­oku­vien mak­sulli­nen kehit­tämi­nen ja kopi­oimi­nen on loppunut.”

    Eikö tämä ole vähän sukua riko­tun ikku­nan virhep­äätelmälle? Kai val­oku­vien kehit­tämis­es­tä säästyneet eurot johonkin on käytetty.

    “Kulut­ta­jat eivät ole ratio­naal­isia, vaan halu­a­vat tämän vuo­den mallin, vaik­ka se ei olisi mil­lään tavoin parempi.”
    Edel­lisvuo­den malli­in julka­istaan myös tieto­tur­va- ja käyt­töjär­jestelmäpäiv­i­tyk­siä vuo­den ver­ran vähem­män. Puhe­limis­sa ja monis­sa muis­sa äly­lait­teis­sa tämä elinkaari on keinotekois­es­ti tehty todel­la lyhyek­si, mikä on ikävää mon­es­takin näkökul­mas­ta. Kun ostaa puhe­li­men, ei siis osta vain laitet­ta, vaan myös kytky­palvelu­na päiv­i­tyk­set vuo­teen x saak­ka, mitä harvem­min viit­sitään maini­ta. Valitet­tavasti näitä päiv­i­tyk­siä ei sit­ten saa pidem­pään edes lisä­mak­sus­ta, eikä niille nyky­isil­lä kulu­tus­tot­tumuk­sil­la var­maan löy­dy kysyntääkään.

    Samal­la taval­la vuo­den päästä Win­dows 10:n tuen päät­tymisen myötä uhkaa kaatopaikalle joutaa val­ta­va määrä täysin käyt­tökelpoista PC-rautaa, kos­ka Microsoft on päät­tänyt pudot­taa val­ta­van määrän yhä käytössä ole­via pros­es­sor­e­i­ta viral­lis­es­ti tuet­tu­jen pros­es­sorien listal­ta pois. Epävi­ral­lis­es­ti Win­dows 11 usein jopa pyörii näil­lä van­hem­mil­la koneil­la, ainakin täl­lä het­kel­lä. Useim­mat eivät tosin tiedä tästä tai osaa kiertää päiv­i­ty­ses­toa, mikä on tehty tahal­laan teknis­es­ti hankalaksi.

    1. Eikö tämä ole vähän sukua riko­tun ikku­nan virhep­äätelmälle? Kai val­oku­vien kehit­tämis­es­tä säästyneet eurot johonkin on käytetty. 

      Jos kat­so­taan tätä vain BKT:n näkökul­mas­ta niin seu­raa­vat ske­naar­i­ot näyt­täy­tyvät sille ident­tis­inä lop­putu­lok­sen kannalta:
      a) Ihmiset lopet­ta­vat val­oku­vauk­sen, ja täten myös niiden kehit­tämisen, ja käyt­tävät säästyneet rahat johonkin muuhun.
      b) Ihmiset jatka­vat val­oku­vaus­ta tehden sen täysin ilmaisek­si, ja käyt­tävät säästyneet rahat johonkin muuhun.

      Tässä on se problematiikka.

    2. theta: “Eikö tämä ole vähän sukua riko­tun ikku­nan virhep­äätelmälle? Kai val­oku­vien kehit­tämis­es­tä säästyneet eurot johonkin on käytetty.”

      Ehkä osit­tain. Nuo säästyneet eurot ovat ehkä siir­tyneet johonkin muuhun kulu­tuk­sen jon­ka tuotan­to on sit­ten osit­tain sen takia kas­vanut; tai kat­soen samaa asi­aa toiselta kan­til­ta, kehit­tämisessä ja siihen tavit­tavien lait­tei­den ja ainei­den tuotan­nos­sa työsken­nelleetä ovat ehkä siir­tyneet johonkin toisen­laiseen tuot­tei­den tai palvelu­jen tuottamisen.

      Kuitenkin se point­ti edelleen pätee, että val­oku­vien “kehit­tämisen” hyö­ty on pudon­nut pois BKT-laskelmista, kos­ka siitä ei enää mak­se­ta, vaik­ka se hyö­ty on pikem­minkin kas­vanut kuin vähentynyt.

  6. Oliko­han Einiöl­lä lähteitä väit­tämälle, että a) inno­vaat­torit ovat lähin­nä miehiä ja b) hei­dän tar­mon­sa kohdis­tuu miesten tuotteisiin?

      1. Einiön ref­er­ensse­jä; https://sites.google.com/view/eliaseinio/research

        En niitä sen enem­piä lukenut mut­ta näp­pitun­tu­mal­la voi hyvin olla jäljil­lä. Meinaan, jos takavu­osi­na olisi joku tul­lut mei­dän kes­ki-ikäi­sistä ja van­hem­mista miehistä koos­t­u­valle työ­porukalle ehdot­ta­maan että ale­taan tehdä täl­laista vir­tu­aal­ista hab­bo­hotel­lia mis­sä asi­akkaat voisi ostaa oikeal­la rahal­la huonekalu­ja ja koriste-esineitä niin olisi kyl­lä nopeasti ohjat­tu ulos, nau­run kanssa tai ilman.

      2. Onko äly­puhe­lin (nykyään) tarkoitet­tu miehille vai naisille?

        Ity­sel­läni on seit­emön vuot­ta vana­ha äly­va­paus­puhe­lin. Val­oku­vien laadun takia .- eron huo­maa nyt — voisi vai­h­taa uudem­paan. Ehkä siis ensi vuonna.

    1. Tyyp­il­lisiä miesten miehille suun­nit­telemat tuot­teet ovat autot. Jos naiset suun­nit­telisi­vat auto­ja niin ne oli­si­vat vähän toisenlaisia.

  7. Laatu on mitat­tavak­si suureek­si erit­täin ongel­malli­nen. Laatu kun on laatu eikä se ole määritelmän­sä mukaises­ti hyvää eikä huonoa, vaan sovit­tua. Useim­miten laadus­sa pyritään tasalaatu­un, jot­ta tuot­teen han­kki­jal­la ei tule pet­tymys­tä. Hal­li­taan vai­htelua ja osta­ja saa mitä halu­aa. Hal­vas­sa tavaras­sa voi odot­taa sen mukaista laat­ua ja kalli­im­mas­sa on toisin. Nyky­isin mon­es­sa kulut­ta­jatuot­teessa merkit­tävää on se, että tuot­teesta ote­taan se hin­ta mikä saadaan ja kalli­il­lakin voi ostaa huonoa laatua.

  8. Mitä ne muut mit­tar­it sit­ten oli­si­vat, se kai se on se kysymys. On niitä yritet­ty kehit­tää. Bkt:sta ollaan riip­pu­vaisia min­un käsi­tyk­seni mukaan pitkälti sik­si, että velan korko tai sijoi­tusten tuot­to pitäisi kuitenkin saa­da mak­set­tua raa’al­la rahal­la. Laadun parane­m­i­nen, ts. samal­la rahal­la enem­män laat­ua ei peri­aat­teessa tuo­ta lisää sitä rahaa, jol­la kas­va­vat tuot­to­vaa­timuk­set saisi tyy­dytet­tyä. Kap­i­tal­is­mis­sa kun elämme, sijoi­tusten (las­ke­taan tähän nyt vel­ka mukaan, se on velanan­ta­jalle sijoi­tus) tuot­to on aika keskeinen osa jär­jestelmää. Jos tuot­toa ei ole, ei kan­na­ta sijoit­taa ja mitä sit­ten tapah­tuu. Itse en osaa vas­ta­ta tähän. Tot­ta on kyl­lä se, että päät­tymät­tömän kasvun tavoit­telu on aika mielipuolista. En usko siihen, että Mar­sista saadaan kehitet­tyä uusi maa­pal­lo, minus­ta Elon Musk on varsin hul­lu mies.

    1. Odelta mie­lenki­in­toinen teema “Mit­taamme taloudel­lista kasvua väärin”.

      Varsinkin tuo val­oku­va-esimerk­ki on valai­se­va siitä, kuin­ka vaikea­ta kasvua ja talout­ta yleen­säkin on “järkevästi” mita­ta. Mit­tar­it näyt­tävät pääosin ole­van “his­to­ri­al­lisia”, jot­ka ovat pudon­neet kelka­s­ta jo kauan sit­ten kovaa vauh­tia laukkaa­van teknolo­gian vauhdis­sa. Ja sen vauhti vain kiihtyy!

      Riip­pumat­ta kuin­ka kasvua mitataan, Suomen hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us ovat täysin riip­pu­vaisia siitä mitä rajo­jemme ulkop­uolel­la tapah­tuu. Käytän­nössä vain globaal­isti kil­pailukykyi­nen vien­ti voi pitää Suomen talouden rat­taat pyörimässä.

      Suo­ma­laiset elävät kuitenkin traagisel­la taval­la täysin irral­laan reaal­i­taloud­es­ta. Kansallemme on varsinkin viher­vasem­mis­to val­heel­lis­es­ti luvan­nut täyshoidon “ykkös­lu­okas­sa” kehdos­ta hau­taan, ilman omaa vas­tu­u­ta ja riskinot­toa. Kaikkien mit­tarien mukaan tämä eufo­ri­aku­pla vääjäämät­tä pok­sah­taa reaal­i­talouden paineessa.

      Nyky­isin on muo­tia hakea kaikille ongelmille syylli­nen, esimerkik­si jois­takin mittareista, vaik­ka syylli­nen löy­tyy lähempää, peilistä katsomalla!

      Reaal­i­taloudessa elävät yri­tyspuolen johta­jat ovat “tietenkin” paljoon syyl­lisiä. Hei­dät raa­hataan “tun­nus­ta­maan syn­te­jään” kansalle vain sil­loin kun jos­sain met­sässä joku trak­tori ajaa jonkun raakun päälle.

      Muu­toin Suomen tärkeim­mät yri­tysjo­hta­jat eivät halua juurikaan näyt­tää naa­maansa julk­isu­udessa. Käytän­nössä he ovatkin “evakuoituneet” jo kauan sit­ten ulko­maille, Suomen traagisel­la taval­la ide­ol­o­gis­es­ti paikalleen jämähtäneestä brežneviläis­es­tä sosialismista.

      Ensin pitää tietenkin hakea syylli­nen, joi­ta eivät ole ulko­maille karan­neet teollisuusjohtajat!

      Mei­dät vei sosial­is­mi­in “talous­nero” ja bern­steini­lainen sosial­isti, pres­i­dent­ti Mauno Koivis­to. Kan­nataa muis­taa, että kaik­ki sosial­is­tiset talouskokeilut ovat johta­neet konkurssi­in, nyt myös Suomessa.

      Suomen pelas­tamisek­si nyt pitää HETI tehdä täys­re­mont­ti julk­ishallintoon, vero­tuk­seen, koulu­tuk­seen, työlain­säädän­töön ja soteen — markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan, tarkkaan kuun­tele­mal­la ja otta­mal­la oppia reaal­i­maail­mas­sa eläviltä yritysjohtajilta!

      Pien­estä ja syr­jäis­es­tä, kyber­so­taa käyvästä Suomes­ta on tehtävä taas paik­ka, jos­sa on mah­dol­lista / sal­lit­tua MEGA-rikas­tua, ottaa riskiä investoimal­la uuteen tekni­ikkaan ja työl­listää hyväl­lä palkalla.

      1. Ode kysyy: “Mitä pitäisi siis tehdä?”

        Se menee nyt näin:

        Suomen nykyi­nen sosial­isti­nen tas­apäistämis-ide­olo­gia on tul­lut tien­sä päähän.

        Se on johtanut siihen, että koulusek­torimme on rom­ah­tanut täysin, mikä näkyy selvästi 15-vuo­ti­ait­ten OECD:n PISA-tukimuk­ses­ta: Esimerkik­si matem­ati­ikas­sa Suo­mi on muu­ta­mas­sa vuodessa pudon­nut sijal­ta 6 sijalle 16! 

        Tut­ta­vani Tiina on opet­tanut pitkään ammat­tiko­rkeak­oulus­sa tuleville sairaan­hoita­jille lääke­lasken­taa. Hänen mukaansa täys­rom­ah­dus näkyy nyt selvänä siinä, että oppi­laat eivät tiedä mikä ero on luvuis­sa 0,5 ja 5,0!

        Koulus­ta valmist­vat oppi­laat eivät osaa laskea, kir­joit­taa, eivätkä lue kir­jo­ja, vaan tun­ti­tolkul­la ovat yksinään räpläämässä “pönt­tö pimeänä” puhelintaan!

        Eikä Suomen kouluis­sa oppi­laille opete­ta edes talouden alkeita!

        Sama tas­apäistämien näkyy myös siinä, ettei Suo­mi saanut yhtään mitalia Pari­isin olympialaisissa!

        Nyt on meneil­lään armo­ton ja bru­taali globaali markki­noit­ten uus­jako, sekä raju juok­suk­il­pailu uusien läpimur­to-tekni­ikoit­ten kehit­tämisessä. Tähän tais­telu­un kan­sain­väliset Mega-yhtiöt sat­sa­taan riskipääo­mia mil­jardi­tolkul­la ja palkkaa­vat pro­jek­tei­hin­sa maail­man parhaat huippuosaajat.

        Kysymys: Onko rutiköy­häl­lä, pienel­lä, syr­jäisel­lä, kyber­so­taa käyväl­lä ja toiv­ot­ta­masti ide­ol­o­giseen pysähtymeisyy­teen jumit­tuneel­la Suomel­la tässä rytäkässä mitään toivoa selviy­tyä voittajana?

        Pitää muis­taa sekin, että globaal­i­taloudessa käy­dään jatku­via Olympialaisia joka päivä 24/7 ja jaos­sa on joka lajis­sa vain yksi mitali. Se on KULTAMITALI SILLE JOKA TUO KAUPAN KOTIIN!

        Suomen hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us ovat TÄYSIN riip­pu­vaisia siitä, että saamme noi­ta vien­tikaup­po­jen kul­tami­talei­ta aivan solkenaan!!!

        Sep­po Korp­poo, 50 vuot­ta palvelua 24/7 teknolo­giavi­en­nin armot­tomil­la globaal­i­markki­noil­la. Nyky­isin har­ras­tan ympäristöys­täväl­listä mikro­bi­olo­giaa ja gen­er­ati­ivista AI-teknologiaa

      2. “Eikä Suomen kouluis­sa oppi­laille opete­ta edes talouden alkeita!”
        Höpön­höpön. Tietenkin opete­taan, olen itsekin opet­tanut. Se, ettei kaikkien talousosaami­nen ole tästä huoli­mat­ta kovin hyvää, ei ole mitenkään yllät­tävää. Eiväthän kaik­ki osaa aikuise­na ruot­si­akaan, vaik­ka sitä koulus­sa opete­taankin. On meil­lä liu­ta liike-elämän “talousop­pineitakin”, jot­ka onnis­tu­vat sös­simään henk.koht. talouten­sa tai joiden käsi­tys kansan­talouden toimin­nas­ta on naiivi.

      3. Theta väit­tää tuos­sa alla, että Suomen kouluis­sa opete­taan taloutta. 

        Tämän päivän Hesari puolestaan kir­joit­taa näin:

        SUOMEN koulu­jär­jestelmässä on paljon hyvää. Yksi merkit­tävä puute kaipaa kuitenkin kipeästi kor­jaamista: nuorten talous­taito­jen opettaminen. 

        Talouden­hallinnan ja sijoit­tamisen perustei­den ope­tus ei ole vain numero­taitoa – se on käytän­nön elämän­taitoa, joka antaa nuo­rille avaimet omaan tule­vaisu­u­teen­sa. On surullista ajatel­la, että liian moni nuori astuu aikuisu­u­teen ilman kun­nol­lisia eväitä ymmärtää rahankäytön vaiku­tuk­sia, ja joutuu oppi­maan kan­tapään kaut­ta asioi­ta, jot­ka olisi voitu opet­taa jo koulussa.

        Var­maan jokainen meistä tun­tee jonkun, joka on joutunut tais­tele­maan velka­kier­teen, mak­suhäir­iömerk­in­tö­jen tai epä­var­muu­den kanssa vain sik­si, ettei kukaan koskaan ker­tonut, miten raha oikeasti toimii. Nuoret, jot­ka aloit­ta­vat elämän­sä taloudel­lis­ten ongelmien kanssa, koke­vat usein turhau­tu­mista, pelkoa ja häpeää. Tämä kaik­ki olisi väl­tet­tävis­sä opet­ta­mal­la perusasioi­ta: miten bud­je­toi­da, miten säästää ja miten sijoit­taa pitkäjänteisesti.

  9. “Ain­oa, joka helpot­taa val­tio­varain­min­is­terin piinaa on työn tuot­tavu­u­den nousu julkisel­la sektorilla.”

    Samaa mieltä peri­aate­ta­sol­la, mut­ta käytän­nön tasol­la julkisen sek­torin tuot­tavu­u­den mit­taami­nen on vielä harhaisem­paa kuin yksi­tyisen. Mit­tauk­set ker­to­vat lähin­nä lyhyen tähtäi­men kehi­tyk­ses­tä nyky­palveluis­sa eli siitä kuin­ka mon­ta työ­tun­tia saman palvelun tekem­i­nen eri vuosi­na vie. Käytän­nössä palvelu­iden muut­tumiseen ei päästä käsik­si puhu­mat­takaan siitä, kuin­ka hyödyllisiä/tarpeellisia ne ovat.

    Siten sanois­in mielu­um­min: “Ain­oa, joka helpot­taa val­tio­varain­min­is­terin piinaa on haitallis­ten, tarpeet­tomien ja vähä­vaiku­tuk­sisien palvelu­iden tuotan­non lopet­ta­mi­nen julkisel­la sektorilla.”

  10. “Deflaa­tio­ta pide­tään huonona asiana, kos­ka ostamista kan­nat­taa lykätä ja odot­taa hin­to­jen halpen­e­mista. Niin kan­nat­taa nytkin. Ensi vuon­na samal­la rahal­la saa parempaa.”

    Tuo ei näy mis­sään selvem­min kuin tietokone­har­ras­ta­jien piireis­sä. Mon­et odot­ta­vat “vielä het­ken” kun aina on luvat­tu julka­istavak­si vähän parem­pi pros­es­sori samal­la rahal­la puolen vuo­den päästä.

    Löysin yhden läh­teen, mis­tä tietokonekom­po­nent­tien laadun kehi­tys­tä voi sum­mit­tais­es­ti arvioi­da (https://ourworldindata.org/grapher/gpu-price-performance). Tuos­ta arvioitu­na lasken­tate­ho dol­lar­ia kohden on kym­menker­tais­tunut pelkästään viimeisen seit­semän vuo­den aikana. Jos kaik­ki kulu­tuk­semme olisi tietokoneeno­sis­sa, ostovoima olisi siis kym­menker­tais­tunut tuos­sa ajas­sa. Miten tämä näkyy ekon­o­mistien tuot­tavu­us­laskelmis­sa? Epäilem­pä, ettei mitenkään.

    1. Miten tämä näkyy ekon­o­mistien tuot­tavu­us­laskelmis­sa? Epäilem­pä, ettei mitenkään.

      Käsit­tääk­seni sitä jotenkin mallinnetaan. Tästä oli takavu­osi­na, laman aikana, kuu­luisa esimerk­ki: Fedin edus­ta­ja selit­ti että inflaa­ti­o­laskuis­sa huomioidaan esimerkik­si kulu­tuse­lek­tron­i­ikan kehi­tys. “Kos­ka esimerkik­si iPad 2 on parem­pi kuin iPad 1, niin siinä käytän­nössä hin­ta las­kee, kos­ka samal­la rahal­la saamme enem­män suori­tuskykyä.” Tähän joku yleisöstä heit­ti kuiv­asti: “Joo, mut­ten voi syödä iPadia.”

      Toisaal­ta laatu myös jois­sain asiois­sa huononee. Paljon pyöräilevänä olen huo­man­nut miten kelvot­to­mia pyörien varaosat ja renkaat nykyään ovat kun ne tehdään hal­val­la Kauko-Idässä. Ei ne kestä mitään, eikä renkai­ta voi enää paika­ta kun liimat ei pidä. Sama pätee melkein kaikki­in nykyään myytävi­in kumisaap­paisi­in. Joo on halpo­ja mut­tei niil­lä mitään tee.
      Ruoas­sa, etenkin makei­sis­sa, näkyy myös ‘shrink­flaa­tio’, eli pakkauskokoa pienen­netään, ja ‘fake­flaa­tio’ eli tuot­teen resep­tiä huonon­netaan. Viimeisim­pänä esimerkkinä van­ha suosikki­ni Jät­tis-tuut­ti, jos­ta tuli tänä kesänä uusi ver­sio, joka on pait­si entistä pienem­pi, myös maultaan ja rak­en­teeltaan aivan kelvoton.

    2. Hyvä kysymys tuo tietokonei­den lasken­tate­hon lisään­tymi­nen. Sanois­in, että tuot­tavu­us­laskelmis­sa sitä tuskin kan­nat­taa ottaa huomioon.
      Ottaisin esimerkik­si kuu­len­not 50 vuot­ta sit­ten. Niiden toteu­tus on hoidet­tu tietokoneil­la, joiden lasken­taka­p­a­siteet­ti oli vain mur­to-osa nyky­i­sistä. Sil­loin onnis­tu­i­v­at pääsemään kuuhun. Nyky­isi paljon on ollut yrit­tämistä ja joku onnistuminenkin.
      Ei ole minus­ta tietokonei­den hyvyys lisän­nyt tuottavuutta.

    3. Se, että lääkärin tietokone pystyy pyörit­tämään Apot­tia, näkyy työn tuottavuudessa. 

      Tietokone­har­ras­t­a­mi­nen ei halpene, sen­hän näkee siitä että aina pitää odot­taa halvem­pia osia.

      Jos har­ras­tuk­set eivät näy brut­tokansan­tuot­teessa, se on ehkä lähin­nä hyvä asia. 

      Mitä kalli­impi har­ras­tus, sitä huonom­pi har­ras­tus. Esim mur­tomaahi­ih­to vs. huumeet. 

      Sit­ten vielä toteaisin, että tietokonei­den lasken­tate­hon kasvu hidas­tuu, varsinkin yhden yti­men lasken­tate­hon kasvu. Ehkäpä työn tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mi­nen johtuu tästä.

      1. JariS
        ” Tietokone­har­ras­t­a­mi­nen ei halpene, sen­hän näkee siitä että aina pitää odot­taa halvem­pia osia.”

        Onhan se hal­ven­tunut ihan hirveästi. Ei 90-luvul­la saanut muu­ta­mal­la sadal­la eurol­la minkään­laista tietokonet­ta. Jos osti 12000mk eli nykyra­has­sa noin 2400€ koneen, ei siihen mah­tunut kuin parikym­men­tä mp3:sta eikä päässyt edes nettiin.

        Nykyään muu­ta­man sadan euron lait­teeseen mah­tuu tuhan­sia musi­ikkikap­palei­ta, eikä nekään vält­tämät­tä mak­sa mitään.

  11. Kun tarkem­min ajat­telee, kaikkien vai­h­toe­htois­t­en mit­tarien ongel­mana on, että niitä varten pitäisi tehdä arvo­val­in­to­ja. Jos ale­taan mit­taa­maan tuotet­tu­jen hyödykkei­den laat­ua, täy­tyy ottaa kan­taa siihen mitä laatu tarkoit­taa. Tätä voidaan tietysti jos­sain määrin tehdä pelkkien hin­to­jen kaut­ta, mut­ta kuten Osmon esimerk­ki kän­nyköi­den tämän- ja edel­lisvuo­den mallien hin­noista osoit­taa, sekin on melko ongelmallista.

    Tietysti tuote­tun hyödykkei­den määrän mit­taami­nenkin on arvo­val­in­ta; siinä olete­taan, että on aina parem­pi tuot­taa enem­män kuin vähem­män, eikä esim. luon­non kulu­tuk­sen tai ennen­pitkää tuot­teen van­hen­e­mis­es­ta johtu­van roskaamisen ulkois­vaiku­tus­ta huomioi­da. Ja kuten kän­nykkä­mallies­imerkissä, ihan vas­taavia kulut­ta­jan epälo­ogisu­ud­es­ta aiheutu­via älyt­tömyyk­siä sisäl­tyy myös tuotan­non määrän mit­taamiseen. Jos pystytään tuot­ta­maan kak­si vuo­den ajan kestävää T‑paitaa eurol­la, onko tämä parem­pi kuin tuot­taa yksi kah­den vuo­den ajan kestävä kahdel­la eurol­la? Jos kulut­ta­jil­ta kysytään, niin on, kos­ka pika­muoti myy, mut­ta ihan yhtä vähän järkeä tässä on kuin mak­saa hirveä pre­emio tämän vuo­den kän­nykkä­mallista joka on melkein sama kuin viime vuo­den malli.

    1. Kun tarkem­min ajat­telee, kaikkien vai­h­toe­htois­t­en mit­tarien ongel­mana on, että niitä varten pitäisi tehdä arvovalintoja. 

      Tämä ongel­ma on tietenkin myös BKT:ssä. Yksi yleis­es­ti annet­tu esimerk­ki on että BKT:n alkuaikoina oli debaatis­sa pitäisikö BKT:n laskea myös tehdyt koti­työt. Se jäi pois var­maankin pääasi­as­sa kos­ka sitä ei erik­seen tilas­toi­da. Toki sitä voitaisi­in kuitenkin tutkia ja arvioi­da jos niin haluttaisiin.

      Ja kuten Soin­in­vaara tässä kuvaa, myös laadun mit­taami­nen on yksi ongel­ma. Yritän siis vain sanoa että vaik­ka vai­h­toe­htoi­sis­sakin mittareis­sa on ongelmia, niin täy­tyy muis­taa että myös BKT:ssä on mit­tavia ongelmia eikä sekään mis­sään nimessä ole arvo­va­paa. Esimerkik­si se että ulkoishai­tat on pitkälti rajat­tu ulkop­uolelle rahat­alousjär­jestelmämme hei­jas­tuu vah­vasti myös BKT:n.

      En sano että “BKT” mit­ta­ri­na on väärä, lähin­nä vain että se miten sitä tulk­i­taan usein ei huomioi sen puut­tei­ta. “Kun mit­tarista tulee tavoite, se lakkaa ole­mas­ta hyvä mit­tari” pätee pitkälti myös BKT:n kanssa.

  12. Hyvää pohd­in­taa talouskasvun luon­teesta. Pitää siitä huo­maut­taa, että Suomes­sa ja Euroopas­sa volyymien lasken­ta ei ole enää kytket­ty minkään perusvuo­den hin­tata­soon vaan ne las­ke­taan ketjuin­dek­seinä. Eli siis volyymin muu­tos päätel­lään hyö­dyn­täen edel­lisen vuo­den hin­to­ja ja näin saatu­ja muu­tok­sia ketjute­taan sit­ten yhteen.

    1. Tiedän ketjuin­dek­sien käytön, mut­ta se mitätöi hyö­dyn siitä, että join, esimerkik­si val­oku­vaus, on muut­tunut ilmaisek­si. Perusvuo­den hin­to­jen käyt­tö taas johtaisi absur­dei­hin tulok­si­in, mut­ta haas­teet ovat tehty voitet­taviksi. Oikea vas­taus lähtisi siitä, kuin­ka paljon olisi kysyn­tä eri hin­noil­la aina siitä alku­peräis­es­tä hin­nas­ta nol­laan. Tämän alueen pin­ta-ala vas­taa kokon­aishyö­tyä tuot­teen muut­tumis­es­ta ilmaiseksi. 

  13. “Jos uud­es­ta mallista mak­se­taan 30 % enem­män kuin samaan aikaan myyn­nis­sä olev­as­ta van­has­ta mallista, uusi malli on 30 % arvokkaampi”

    Tämä kyl­lä yliarvioi laadun kasvua. Van­hat tuot­teet halpenevat myyn­nis­sä (senkin lisäk­si, että myyjät halu­a­vat päästä varas­tois­taan eroon) myös kos­ka van­hene­va tuote oikeasti muut­tuu huonommaksi. 

    Jos kyseessä ei satu ole­maan keräil­i­jöi­den lem­mik­ki, niin alku­peräisessä myyn­tipakkauk­ses­sa ole­va (vaik­ka oletet­taisi­in vielä, että akut eivät ole van­hen­tuneet) 15 vuot­ta van­ha tietokone tai matka­puhe­lin ei olisi nyt läh­eskään yhtä arvokas kuin se oli 15 vuot­ta sit­ten, ennem­minkin “verkkopaino”-kategoriassa. Useimpi­en käyt­täjien tarkoituk­si­in siihen ei saisi kurant­tia käyt­töjär­jestelmää ja sovel­luk­sia. Ken­ties liit­ty­isi Pohjois-Kore­an bot­tiverkkoon löy­det­tyään inter­netin (puhe­lim­ien osalta kysymys löytäisikö se sopi­van dataverkon vielä?). Käytän­nössä sinä et voisi tehdä silä sitä, mitä pysty­it tekemään 15 vuot­ta sitten.

    Van­henevan tuot­teen laskene­va hin­ta ei siis yksin johdu laadun parane­mis­es­ta, vaan ihan senkin tun­nistamis­es­ta, että elinkaari, jon­ka kulues­sa se kel­paa muuhunkin kuin raa­ka-ainekeir­rä­tyk­seen, lähe­nee loppuaan.

  14. Ensim­mäi­nen puo­li­ai­ka käsitelti­in inno­vaa­tio­ra­hoituk­sen vaikut­tavu­ut­ta ja sitä mik­si tuot­tavu­u­den kasvu on hidas­tunut teol­lisu­us­mais­sa. Chi­ga­con yliopis­ton pro­fes­sori Ufuk Akcigit’n esi­tys oli todel­la hyvä, vaik­ka olinkin eri meiltä sen pääsanomasta.

    Käsit­te­likö tämä yleis­es­ti tuot­tavu­u­den kasvua, vai kuten inno­vaa­tio­ra­hoituk­seen liit­tyen voisi olet­taa, tutkimustyön tuot­tavu­u­den laskua? Eli ilmiötä jota käsitelti­in paperis­sa “Are ideas get­ting hard­er to find?”, Chad Jones & tover­it. Wikipedi­an perus­teel­la Akcig­it vaikut­taa tutki­van inno­vaa­tioiden taloustiedettä.

    Tässä asi­as­sa ei kan­nat­taisi kuun­nel­la ekon­o­mis­te­ja. Em. tutkimus esim. ihmettelee, mik­si teknolo­gian kehi­tys ei ole kiihtynyt vaik­ka tutk­i­javäestö on moninker­tais­tunut. Miten itse ajat­telisit teknisen ongel­man ratkaisun nopeu­tu­van, jos lisäisit sen kim­pus­sa ole­vien insinöörien määrän vaik­ka 10-ker­taisek­si? Ekon­o­mistit odot­ta­vat vas­taavaa kiihdy­tys­tä =D.

    Teknolo­gia kehit­tyy omaa tah­ti­aan omien aikaskaalo­jen­sa mukaan, ihmisiä tarvi­taan vain väli­aineek­si, ja riit­tävä määrä ihmisiä on s.e. tiedon monis­tu­mi­nen on riit­tävän tarkkaa. Vas­taes­imerkkinä esim. Tas­man­ian alkua­sukkaiden taan­tu­mi­nen, kun pieni väestö ei riit­tänyt teknolo­gian uskol­liseen välit­tymiseen uusille sukupolville. 2 miljoon­aa inter­neti­in ja tal­len­nusvä­lineisi­in kytket­tyä kir­joi­tus­taitoista ihmistä on aivan riit­tävä määrä tässä suhteessa =).

    En ole ekon­o­misti, vaan ajat­telun ja kek­simisen kokemusasiantuntija.

    Kasvun mit­taamises­sa oleelli­nen kysymys ei ole jo puhkika­lut­tu BKT:n osit­tainen mieli­v­al­taisu­us tai per­in­teis­ten ole­tusten rajalli­nen pätevyys. Ei puhuta (sinäkään et puhu) riit­tävästi siitä mikä kas­vaa. Puolueet­to­muu­teen pyrkivät ekon­o­mistit eivät halua ottaa siihen asi­aan kantaa.

  15. Min­ua kiin­nos­taa aina salaliittoteoriat.
    BKT stä sanois­in, että sen ovat kehit­täneet, jotkut, jot­ka ovat kuvitelleet, että bkt ä syn­tyy työn teol­la. Näin­hän se jos­sain ihanteel­lises­sa ilmas­tossa asuvil­la melkein­pä on.
    Meil­lä tuos­ta työn­teosta kuluu iso osa infran routaeristys­ten ja talo­jen läm­mi­tyk­sen hoita­miseen. Mut­ta bkt voi hyvin.

  16. Aidosti tietämät­tömänä ja viat­tomana kysyn, miten BKT huomioi sen, että julkisen palvelun tuot­tamien palvelu­jen l a a t u ja tulos on selkeästi pudon­nut. Kos­kee ainakin ope­tus­toimea ja ter­vey­den­hoitoa jot­ka taita­vatkin muo­dostaa yhdessä ylivoimaisen siivun.
    Myöskin yri­tyspuolel­la sama, mitä tulee monien tuot­tei­den laatu­un, esim. kestävyy­teen tai käytet­tävyy­teen. Myös palveluihin.
    Nämä molem­mat jos ver­tailu­ar­vok­si asete­taan esim. 80-luku.

    1. “miten BKT huomioi sen, että julkisen palvelun tuot­tamien palvelu­jen l a a t u ja tulos on selkeästi pudon­nut. Kos­kee ainakin ope­tus­toimea ja ter­vey­den­hoitoa jot­ka taita­vatkin muo­dostaa yhdessä ylivoimaisen siivun.”

      Tuos­sa ajas­sa esim. sydän­tau­tikuolleisu­us on tip­punut 80% ja esim lonkka­mur­tu­man jäl­keen ollaan kävelemässä seu­raa­vana päivänä, kun 1980 luvul­la siihenkin kuoltiin.

      Mikä laatu ja tulos on tip­punut 1980 luvul­ta tähän päivään ver­rat­tuna, jos puhutaan ter­vey­den­huol­losta? Yritin kek­siä edes yhden, mut­ta en onnistunut

  17. Kor­jatkaa mikäli olen väärässä:
    1) BKT kehitet­ti­in aikoinaan Kan­sain­li­iton jäsen­mak­su­jen jyvi­tyk­seen. — Ei taloudel­lisen kehi­tyk­sen mit­taamiseen. Onhan BKT:tä kehitet­ty 1920-luvun jäl­keen, mut­ta juuret ovat edelleen siel­lä. Peri­aat­teessa yri­tyssek­torin BKT on suun­nilleen yri­tys­ten myyn­tikat­tei­den sum­ma. Tämä jaet­tuna vas­taavien yri­tys­ten työ­tun­tia kohti vaikut­taa kyl­lä hyvältä tuot­tavu­u­den mittarilta.
    2) Yksi piirre, joka vaikeut­taa BKT:n käyt­töä mui­hin tarkoituk­si­in on omis­tusasumisen asum­is­tu­loa arvioi­va toimi­alalu­okan L68 erä (omis­tusasun­not “tuot­ta­vat” lasken­nal­lis­es­ti saman ver­ran kuin vas­taa­vat vuokra-asun­not), joka ei perus­tu todel­lisi­in transak­tioi­hin. Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa arvioin­ti on toki tarpeel­lista, kos­ka eri mais­sa eri­lainen osu­us kulut­ta­jista omis­taa asun­ton­sa tai asuu vuokral­la. Tämä pitäisi kuitenkin pois­taa tuottavuusvertailuista.
    3) Val­ta­va osu­us BKT:stä tulee julkisen sek­torin panok­sista, lähin­nä palkoista. Sille osu­udelle ei ole mitään rajaa, pait­si se kuin­ka paljon val­tion rahoit­ta­jat suos­tu­vat anta­maan sille lainaa. BKT ei mit­taa mil­lään taval­la julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta, ain­oas­taan panok­sia. Julkisen sek­torin toimien ulkois­t­a­mi­nen saat­taa sekin johtaa harhaan, kos­ka pör­riäis­ten mar­gin­aalit työ­tun­tia kohti kyl­lä lyövät oikeasti kil­pail­tu­jen sek­tor­ei­den tuot­tavu­u­den. Julki­nen sek­tori pitäisi niin ikään jät­tää BKT-poh­jais­ten tuot­tavu­usver­tailu­jen ulkopuolelle.
    4) Kaik­ki merkit­tävät tuot­tavu­usver­tailut perus­tu­vat suureeseen BKT/työtunti, usein kat­taen koko talouden. Jot­ta sel­l­ainen ver­tailu olisi yhtään uskot­ta­va, pitäisi sekä asum­is­tu­lo että julkisen sek­torin BKT ja vas­taa­vat panok­set pois­taa vertailusta.
    5) Vaik­ka ver­tailut perus­tu­vat tuo­hon BKT/työtunti, siir­tyvät ana­lyytikot hel­posti analysoimaan mar­gin­aal­isia tuotos/panos ‑esimerkke­jä, vaikka­pa val­oku­via, matka­puhe­lim­ia tai mikrotietokoneita.

    1. Halu­atko pois­taa asumisen kokon­aan BKT:sta ja jos halu­at, mik­si. Tuskin kuitenkaan ajattelet6, että vuokra-asum­i­nen nos­taa BKT:sta, mut­ta omis­tusasum­i­nen ei nos­ta eli että kak­si muuten saman­lais­es­ta maas­ta, rikkaampi olisi se, jos­sa ihmiset asu­vat ris­ti­in tois­t­en­sa omis­tamis­sa asunnoissa.

      1. Kyl­lä asum­i­nen täy­tyy jotenkin ottaa huomioon sil­loin kun BKT:tä käytetään kan­sain­välisi­in ver­tailui­hin, esimerkik­si BKT/asukas, tai EU:n jäsen­mak­su­jen määrittämiseen.
        Mut­ta onko se paikallaan sil­loin kun tehdään tuot­tavu­usver­tailu­ja, esim. BKT/työtunti?
        Sama pätee julk­isi­in palvelui­hin, joiden arvon­lisä mitataan panos­ten käyt­tönä eikä markki­noil­la myy­ty­jen tuot­tei­den hin­nan ja väl­i­tuotekäytön erona joka jää jaet­tavak­si työn­tek­i­jöille ja omis­ta­jille, jos jää.
        L68A ja julkiset palve­lut ovat iso­ja siivu­ja BKT:stä:
        https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/f1dafb7e-09bf-43d0-8296–0f114b484a2c?lang=en
        Ainakin lehdis­tössä BKT rapor­toidaan usein sel­l­aise­naan. Tuot­tavu­usver­tai­hui­hin sopisi mielestäni parem­min puhdis­tet­tu ver­sio. Var­maan tuot­tavu­us­tutk­i­jat kiin­nit­tävätkin huomio­ta toimi­alako­htaisi­in kehi­tyskulkui­hin eikä puhdis­ta­mat­tomi­in kansal­lisi­in BKT-lukuihin?

    2. Koment­ti­na nim­imerk­ki Ken­lielle että BKT otet­ti­in käytöön jo 1600-luvul­la Englan­nis­sa jos­sa sen alkupäräi­nen tar­joi­tus oli mita­ta maan­omis­tuk­sen arvoa mut­ta se vaki­in­tui paljon myöhem­min kun amerikkalainen talousti­eteil­i­jä Simon Kuznets teki siitä viral­lisen raportin vuon­na 1934 Yhdys­val­tain kon­gres­sille ja sekin on huo­muioita­va että Kuznets varoit­ti jo tuol­loin BKT:n käyt­tämis­es­tä hyv­in­voin­nin mit­ta­ri­na. BKT otet­ti­in laa­jem­min käyt­töön vas­ta vuon­na 1944 Bret­ton Woodsin kon­fer­en­sis­sä mut­ta on hyvä on huomioi­da että tuol­loin mit­ta­ri­na oli Brut­tokansan­tu­lo (BKTL) joka mit­taa vain koti­maas­ta tule­via tulo­ja eikä esim ulko­mail­ta saatu­ja tuloa esim ulko­maankau­pan kaut­ta. Yhdys­val­lat siir­tyi viral­lis­es­ti käyt­tämään BKT:tä vas­ta vuon­na 1991 ja sitä ennen se oli käyt­tänyt BKTL:ää. Joten voidaan tode­ta että BKT on melko uusi mit­tari vaik­ka sen his­to­ria on van­ha. Tämä ei ole uut­ta his­to­ri­as­sa että van­ha mit­tari muokataan nykya­jan olo­suhteisi­in kuten BKT ver­sus BKTL:n kohdalla.En sanoisi että BKT pitäisi kor­va­ta vaan se pitäisi ymmärtää uud­is­taan mitä se tarkoit­taa. Parem­pi jär­jestelmä olisi ottaa käyt­töön uud­estaan BKTL ja BKT rinnkkainen.

    3. 2) Olen kyl­lä eri mieltä tästä. Asum­is­palvelu­jen tuot­ta­mi­nen on tärkeä osa talout­ta ja se on hyvä sisäl­lyt­tää BKT:en. Se, että se ei omis­tusasun­to­jen osalta perus­tu todel­lisi­in transak­tioi­hin, ei ole juurikaan ongel­ma. Transak­tion tapah­tu­mi­nen ei ole olen­naista sinän­sä; se on vain hyvä tapa mita­ta tuot­tei­den ja palvelu­jen arvoa, ainakin jos hin­ta on markki­nahin­ta. Omis­tusasun­to­jen lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo voidaan laskea tarpeek­si tarkasti ver­taa­mal­la vuokra-asun­toi­hin. Epä­tarkku­us siinä ei ole niin suur­ta, että se olisi oleelli­nen seikka.
      3) Tästäkin olen eri mieltä. Julki­nen tuotan­to on usein tärkeä osa talout­ta. Ei olisi järkeä siinä, että esim yksi­tyis­es­ti tuotet­tu ter­vey­den­huolto las­ket­taisi­in osak­si BKT:ä yhdessä maas­sa mut­ta julkises­ti tuotet­tua ei las­ket­taisi toises­sa. Olet sinän­sä oike­as­sa siinä, että nykyiset BKT:n lasken­tata­vat tod.näk. yliarvioi­vat julkisen tuotan­non hyö­tyä. Se arvio kuitenkin silti lie­nee parem­pi kuin arvioi­da se nollaksi.
      4) Mik­si asum­is­tu­lo muka pitäisi jät­tää pois tästä arvios­ta? Työ­tun­neil­la­han ne asun­notkin raken­netaan, eikö?

      1. Kiitok­set kom­menteista, Rahul, Ossi ja muut! Osmon otsikko oli niin koukut­ta­va, etten voin­ut vas­tus­taa kiusaus­ta esit­tää muu­tamia ajatuksia.
        Ehdo­tuk­seni on tietois­es­ti yksipuo­li­nen, kos­ka se kos­kee ain­oas­taan kansan­talouden tuotan­non mit­taus­ta, ei kulu­tuk­sen tai tulon (kansan­talouden tilin­pidos­sa tuotan­non, kulu­tuk­sen ja tulo­jen mit­taus johtaa kukin erik­seen sun­nilleen samaan BKT:hen).
        BKT:n toki tulee kat­taa sekä kiin­teistöalan toim­inta että julki­nen sek­tori sil­loin kun sitä käytetään talouden laa­ju­u­den mit­taamiseen. Mut­ta tuot­tavu­u­den arvioin­nis­sa ne mielestäni häir­it­sevät, jos tuot­tavu­ut­ta ja sen muu­tok­sia arvioidaan kansan­talouden tasol­la työ­tun­tia kohti.
        Oheinen link­ki pal­jas­taa paljon Suomen talouden nykytilasta:
        https://stat.fi/tilasto/vtp#graphs-cltgzii88al5j07w8bfnsn318
        Kuvitelka­a­pa, että toimi­alalu­okat “L68” (iso osa “L”:stä) sekä “R”, “Q, “T” — ja tas­a­puolisu­u­den vuok­si myös “O” ja “P” — eli kiin­teistöalan toim­inta ja julkiset palve­lut — jätetään tarkastelun ulkop­uolelle (luokil­la ei ole pain­o­ja, joten kuva johtaa siltä osin harhaan). Jäl­jelle jää “oikea” arvon­lisä, siis se markki­noil­la mitattu.
        Tulos: melkein pelkkää mii­nus­ta. Melkein, sil­lä majoi­tus ja rav­in­to­la toim­inta näyt­tävät kas­va­van kivasti.
        Kyl­lä asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen (“F”), ylläpi­to (“L”), rahoi­tus (“K”) jne. jäi­sivät puhdis­tet­tuun puhdis­tet­tuun BKT:hen, vaik­ka lasken­nalli­nen asum­is­tu­lo puhdis­tet­taisi­in tuot­tavu­usver­tailuista. Julk­istaouden tuotan­non laa­haami­nen mukana tuot­tavu­usver­tailuis­sa on turhaa, kos­ka panok­si­in perus­tu­va julkisen sek­torin mit­taus ei ker­ro mitään julkisen sek­torin tuottavuudesta.
        Ehkä tämä ei ole aivan sitä, mitä Osmo tarkoit­ti väärin mittaamisella.

  18. Ohi asian:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/6f79d556-fd92-4ebb-aa36-eda1ba3dc13e

    no tuos­sa sitä mikro­muovia laite­taan sit­ten kier­toon oikein kunnolla:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b80d1e2a-036c-4136-a324-8f9adfcbb655

    Pau­nion Mikko muuten on ihan oike­as­sa siitä muovinkier­rä­tyk­ses­tä, siinä kun sitä mikro­muovia tulee mer­ri­in ja vesistöi­hin ihan huikei­ta määriä tuo­hon ver­rat­tuna, ekoteko on polt­taa ne. Har­mi, ettei suomes­sa muut oikein ole edes asi­aan pere­tynyt ja huuteli­jat on jotain mis­tään tietämät­tömiä poli­itikko­ja. Jos­sain tietyn­tyyp­pisessä teol­lisu­udessa vähän eri­a­sia kun on sama­muovi­laatu ja puh­das­ta tms.

    1. Juuri näin. Kun muovi polte­taan jätevoimalas­sa mitään mon­imutkaisia pros­esse­ja ei tarvi­ta ja sähköä ja läm­pöä syn­tyy. On toki kek­sit­ty paljon hul­lumpikin tapa muovin polttamiseen:

      https://yle.fi/a/3–10187186
      “Miltä kuu­lostaisi aja­tus tanka­ta autoon polt­toainet­ta, joka on valmis­tet­tu osin muovi­pus­seista, hedelmä­pakkauk­sista tai vaikka­pa tyhjistä shampoopulloista?”

      Tämän rin­nas­t­a­mi­nen hölmöläis­tari­noi­hin olisi jo loukkaus hölmöläisiä kohtaan.

  19. Ei BKT:ta defla­toi­da mil­lään yhdel­lä indek­sil­lä ja jotkut indek­sit sisältävät laatukorjauksen.

  20. Mielestäni BKT on ihan hyvä mit­tari ainakin teol­lisu­us­maid­en kohdal­la. Kaik­ki teol­lisu­us­maat käyt­täy­tyvät samal­la taval­la, on julk­ista sek­to­ria, teol­lisu­ut­ta, kaup­paa, palvelui­ta suurin piirtein samas­sa suh­teessa. BKT mit­taa riit­täväl­lä tasol­la onnis­tu­mista ja BKT:n tip­pumi­nen tai jämähtämi­nen kielii ongelmista.

    1. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille että tuo aja­tus että BKT on ihan hyvä mit­tari teol­lisu­us­maid­en kohdal­la on parem­pi kos­ka moni kehit­tynyt maa ei ole samal­la tasol­la edes tois­t­en­sa kanssa joten näi­den maid­en kohdala BKTL (Brut­tokansan­tu­lo) olisi parem­pi vai­h­toe­hto kos­ka se mit­taa maan sisäistä tulon­jakoa. BKT mit­taa myös ulko­maankau­pas­ta tule­vaa tulon­jakoa ja se luoti­iki­in näin 1500-luvul­la etenkin kaup­pamah­tien Hol­lan­nin ja Englan­nin väillä.

  21. Laatu (joka tarkoit­taa, että tehdään mitä on tavoit­teena ja mitä asi­akas halu­aa) on ollut Suomes­sa pitkäaikainen ongel­ma. 90-luvun laman yksi syy oli, että NL:n bilat­er­aa­likau­pas­sa kel­pa­si­vat vaat­teet ja kengät, joi­ta min­nekään muualle ei huolittu.
    Sen jäl­keen ongel­ma on met­sä­te­ol­lisu­us, joka keskit­tyy raa­ka-aine­tuotan­toon pitkän per­in­teen­sä mukaises­ti. Viedään lau­to­ja, ei huonekalu­ja. Hienopa­perin teko onnis­tui, mut­ta mil­jardin paperikonein­vestoin­nin jäl­keen ei ollut kiinos­tus­ta kuul­la, että kysyn­tä hiipuu.
    Suo­mi on huip­u­la paperin valmis­tuk­sen ja paperikonei­den kehi­tyk­sessä, samoin puiden kaatamises­sa. Mut­ta met­säk­lus­teri on kuin ter­va­te­ol­lisu­us, paras aika on takana ja teko­hen­gi­tyk­sel­lä aio­taan jatkaa. Kepu on teko­hen­gi­tyk­sen taku­umies. Jotain muu­ta pitäisi olla tulossa.

    Suo­ma­lainen mod­e­laari­nen ei-kovin-pieni ydin­voimala on hauk­sa yri­tys, mut­ta ei se ole saanut taak­seen teol­lista yhteistyökumpa­nia (Rosatom toki tulisi) eikä oikei­ta sijoit­ta­ji­akaan. Sama muuten nähti­in pelleilyssä suoalaisen koronarokot­teen kehit­tämisessä. Toivea­jat­telua voi har­ras­taa, mut­ta oikea­ta rahaa pitäisi näkyä ja paljon.

    Kvant­ti­lasken­nas­sa olisi mah­dol­lisuuk­sia, poli­itikko­ja se ei taas kiin­nos­ta. Ihan muuten vain Kokoomuk­sen puo­lus­tus­min­is­ter­iä kiin­nos­ti enem­män 40 ulkom­malaisen upseerin sijoit­ta­mi­nen oman vaalipi­irin alueelle kuin kvant­ti­lasken­nan osaamiskeskus. 

    Kan­sain­välisyy­den vas­tus­tus myös kan­taa satoa laadus­sa. Ruot­si hyö­tyy jo monipuolis­es­ta siir­to­laisjoukostaan, joka avaa markki­noi­ta ja yhteyk­siä globaal­isti. Tääl­lä, no, jouta­vat siivoamaan. 

    Juh­la­puheet ovat kiva laji, mut­ta teol­lisu­u­den pk-sek­to­ril­la tekemistä se ei juuri läm­mitä. Pitää seu­ra­ta teko­ja, jot­ka ovat olleet ihan jotain muu­ta. Kokoomus on eteenkin korostanut arvo­ja, mut­ta real­s­tis­es­ti hauaa, että niiden vuok­si ei ainakaan tehdä mitään.

  22. “Vaikut­taa siltä, että olemme epähuomios­sa irtikytke­neet hyv­in­voin­nin talouskasvus­ta. Hyv­in­voin­tia parem­min mit­taa­vat GPI (aidon kehi­tyk­sen indikaat­tori, Gen­uine Progress Indi­ca­tor) ja ISEW (taloudel­lisen hyv­in­voin­nin indek­si, Index of Sus­tain­able Eco­nom­ic Wel­fare) pal­jas­ta­vat hyv­in­voin­nin laskun samanaikaises­ti tuot­tavu­ut­ta mit­taa­van BKT:n noustes­sa. Silti mittare­i­ta kuten GPI:a ja ISEW:a ei käytetä läh­eskään yhtä laa­jalti kuin BKT:ta.”

    https://kansalaisareena.fi/kohti-kokonaisvaltaisempaa-arvokasitysta/

  23. Suo­mi on tee se itsekansaa ja itsepalvelukansaa

    Pitäisikö sitä verottaa ?

    Teit itse ruuan etkä men­nyt rav­in­to­laan lounaalle kun oli eväät.
    Kävelin töi­hin enkä mak­sa HSL:lle
    Ostin kasan van­ho­ja vaat­tei­ta uffil­ta enkä men­nyt osta­maan satak­er­taisel­la hinnalla
    Ostin asun­non enkä vuokrannut

  24. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010730266.html

    Enpä tiedä mut­ta pitäisikö tuo­ta henkilöä verot­taa kovem­min ansait­se­mat­tomas­ta arvon­nousus­ta ja kor­vamerk­itä ne verot niille jot­ka ovat ne “ansain­neet” esim oma­l­la saarek­keel­la asu­jille ja hei­dän jälkeläisilleen ja ope­tus­lap­sille esim. fem­i­nis­ti­jär­jestöis­sä jot­ka levit­tävät neu­vos­toli­iton aikaista pro­pa­gan­daa hamasin pro­pa­gan­dan ohel­la? “ansait­semil­laan” rahoilla.

  25. BKT:stä tulee mieleen, että mil­la­nen käsite olisi
    NETTOKANSANTUOTE?

    Mikä BKT:ssa on brut­toa ja mikä on sen netto?

      1. Guu­gle ker­too, että wiki ker­too: “Net­tokansan­tuote on kansan­talouden mit­tari. Net­tokansan­tuote saadaan, kun brut­tokansan­tuot­teesta vähen­netään kiin­teän pääo­man kulu­mi­nen. Net­tokansan­tuote kuvaa brut­tokansan­tuotet­ta parem­min talouden kehit­tymistä. Tämä johtuu siitä, että se ottaa huomioon tuotan­tovä­linei­den kulumisen.”

        Eikö olisi paljon järkeväm­pää käyt­tää NKT:tä kuin BKT:tä?

        Muuten, kun käytetään val­tion­ve­lan ver­tailus­sa maid­en välil­lä %-määrää BKT:sta (joka mun mielestä ihan pöhköä), niin onko BKT sil­loin ostovoimakorjattu?
        Onko EU tasan­nut maid­en­sa ostovoimaa?

    1. Net­tokansan­tuote on BKT mii­nus pääo­man kuluminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.