Ruotsalainen kansanpuolue oli tehnyt valtuustossa ryhmäaloitteen teollisuustonteista pienteollisuudelle, joiden puolue katsoi vaarantuneen, kun asuminen on nakertanut teollisuudelle varattuja alueita. Sanoin vastustavani ajatusta. Koska puhuin pelkkien ranskalaisten viivojen pohjalta, tämä teksti ei vastaa täysin sitä, mitä puhuin valtuustossa. Niin kuin osasin arvata, puheeni herätti suuresti pahennusta.
Puheenvuoroni
Mehän kaikki kannatamme täällä hyviltä kuulostavia tavoitteita, vaikka ne olisivat ristiriitaisia keskenään. Minä en kannata tämän aloitteen tavoitteita.
Helsinki ei pääsääntöisesti ole oikea paikka teollisuudelle lukuun ottamatta sellaista tuotantoa ja varastointia, joka on tarpeellinen kaupungin toiminnallisuudelle.
Helsingissä maa on arvokasta. Se, että maa on arvokasta, tarkoittaa, että sille on tärkeätä kilpailevaa käyttöä, joka hyötyisi siitä paljon enemmän. Kyse on siis vaihtoehtoiskustannuksista. Teollisuus käyttää maata tehottomasti – pinta-ala työpaikkaa kohden on suurta. Meillä on teollisuutta sijoitettuna aivan liian keskeisille paikoille, joille olisi tarjolla paljon tähdellisempää käyttöä.
Teollisuusalueet ovat jo nyt vajaakäytössä. Paljon tiloja on tyhjillään. Se osoittaa, ettei näille tonteille ole huutavaa tarvetta, vaikka tontit ovat räikeästi alihinnoiteltuja.
Asunnoille sen sijaan on huutavaa tarvetta.
Olen erityisen haluton kaavoittamaan asuntoja virkistysalueille vain sen takia, että meillä on maata tehottamassa käytössä puolityhjinä teollisuustontteina.
Teollisia työpaikkoja tietysti tarvitaan jo siksi, että hyvässä kaupungissa on tarjolla työpaikkoja erilaisille asukkaille, siis myös teollisia työpaikkoja. Näitä kannattaa kuitenkin tarkastella seudullisesti kuntarajoista piittaamatta. Jos olisin itse perustamassa pääkaupunkiseudulle teollisuusyritystä, en sijoittaisi sitä Helsinkiin vaan jonnekin kehä III:n varrelle, varmaankin Vantaalle. Joitakin Tattarisuon kaltaisia teollisuuspaikkoja meillä on, jotka ainakin toistaiseksi ovat järkeviä siinä käytössä, jossa ne ovat.
Erityisen hölmönä pidän sitä, että Herttoniemen teollisuusalueella on tilaa vievää autokauppaa ja varastoja kahden metroaseman välissä. Autokauppa ei metron läheisyyttä tarvitse. Sinne kai tullaan vanhalla autolla ja poistutaan uudella autolla. Kuten sanottu, alue sopisi erinomaisesti asunnoille.
Arvokkaiden tonttien osoittaminen alennettuun hintaan teollisuudelle on luonteeltaan yritystukea. Se, että Herttoniemen teollisuusalue ei ole asuinkäytössä, merkitsee kaupungille merkittävää tulonmenetystä. Menetetty tulo ei näy menona budjetissa, vaan hukkuu suureen vuokratulot ‑osioon menetettyinä tuloina. Jos tämä selvä yritystuki näkyisi menona kaupungin budjetissa ja tuo määräraha kilpailisi vaikkapa koulumäärärahojen kanssa, me varmaankin valitsisimme sen koulun noiden rahojen käyttötarkoitukseksi.
= = = =
Puhettani pidettiin yritysvihamielisenä, vaikka sanoin vain, että teollisuuden pitäisi antaa hakeutua pääkaupunkiseudulla sinne, mihin se parhaiten soveltuu. Minulla on tästä ”yritysvihamielisyydestä” kokemusta ennenkin. Runsas 40 vuotta sitten arvostelin huonona maankäyttönä Ruoholahdessa olevaa lautatarhaa. Kokoomuslaiset pitivät silloin ajatuksiani pöyristyttävinä. Lautatarhaa siellä ei kuitenkaan enää ole eikä kukaan sellaista sinne enää kaavaile.
“Helsinki ei pääsääntöisesti ole oikea paikka teollisuudelle lukuun ottamatta sellaista tuotantoa ja varastointia, joka on tarpeellinen kaupungin toiminnallisuudelle.”
Eli helsingin tulee olla paikka jossa on vain ihmisiä jotka pohtivat kuinka käyttää duunareiden luomat rahat turhuuteen ja vain heillä tulee olla oikeus lyhyeen työmatkaan duunarit muuttakoot pois.
“Se, että Herttoniemen teollisuusalue ei ole asuinkäytössä merkitsee kaupungille merkittävää tulonmenetystä.”
Valtiolle se luultavasti maksaisi asuinkäytössä enemmän, vai kenen luulet maksavan näiden uusien asukkaiden ja väkilukua kasvattavien vuokrat, sitä paitsi senkin paikan rakentamiseen heka nostaisi vuokria jne..
Autokaupassa on myös usein autojen huolto. Sinne tullaan aamulla autolla, jatketaan julkisilla kulkuneuvoilla vaikkapa työpaikalle. Päivän päätteeksi sitten sama toisin päin. Autokauppa ei halua eriyttää huoltoja automyynnistä, koska jokainen ovesta sisään tullut autonsa huollattaja on myös potentiaalinen uuden auton ostaja.
(Tämä ei ole puolustus sille, että Hertsikassa pitää olla asuntorakentamisen premium-paikoilla autokauppoja ja ‑huoltoja.)
Tuo on ihan totta. ;minä suosin sellaisia autokorjaamoja jonne pääsee julkisilla. Sijaisautosta en halua maksaa koska se maksaa useamman kympin. Olen myös aikoinaan ostanut kolme autoa siten että olen mennyt julkisilla autokauppaan (myös Herttoniemeen) ja koeajanut ne siellä, ja palauttanut ja jos kyseinen auto on kiinnostanut niin seuraavana päivänä tuonut oman vaihdokin kauppaan ja tehnyt kaupat.
Tieten olisi kivaa jos metrolla pääsisi aivan jokapaikkaan. Se nyt kuiten ei ole realismia, joten on järkevämpää että metrolla pääsisi autokorjaamon sijasta tiheästi asutuille asuinalueille tai muuten keskeiin tiloihin jotka tarjoavat palveluja isoille massoille.
Niin kivaa kuin se onkin että autohuoltamolta pääsee kotia metrolla, niin paljon järkevämpää tilankäyttöä olisi että autokaupan/huoltamon tilalla olisikin vaikkapa kerrostaloja. Tällöin metron tarjoama kapasiteetti olisi ennemmin päivittäin satojen tai tuhansien asukkaiden tarpeisiin käytettävissä, verrattuna ehkä max. muutaman kymmenen autohuoltamoa käyttävien.
Auton huoltoon vieminen ja sieltä palaaminen kannattaa hoitaa joko bussilla, kaverin kyydillä, sillä muutaman kympin sijaisautolla, taksilla tai kuten itse teen, kävelemällä. Tieten sellainen n. 5km kävely ei ole mitenkään ideaali ratkaisu logistiikkaongelmiin noin yleisesti ottaen, mutta kyllä sen muutaman kerran vuodessa hoitaa ihan ok.
Asian tieten voisi hoitaa markkinamekanismi, mutta kerta asian ratkaisee kaavoitus niin kaipa näitäkin asioita täytyy pitää pinnalla että tietoisuus lisääntyy. En siis sano tätä Mikolle tai Silfverbergille että he tarvitsisivat opastusta asiasta, vaan ylipäätään ihmisille ja kuntapäättäjille jotka saatavat lukea tätä kommenttiosastoa.
Siellähän on Planmeca, joka lienee iso veronmaksaja. Mutta olisiko mahdollista tehdä kaavaa, jossa olisi paikka Planmecalle ja silti asutusta niiden rapistuvien varastojen ja autohallien tilalla?
Periaatteesta olen samaa mieltä. Autokaupan tai oikeastaan tarkemmin sanottuna autojen huoltopalvelujen suhteen olen kyllä hieman eri mieltä, sillä autohuollosta on tyypillisesti päästävä auton huollon ajaksi toisaalle ja siinä sijainti julkisten kulkuneuvojen reittien läheisyydessä on eduksi.
Laske syntyneet joukkoliikennematkat hehtaaria kohden ja vertaa asuintaloon.
Miksi haluat pahoittaa ihmisten mieliä triviaalilla kiistalla. Ainakin minulle tuttu KCar Hertsikassa on muistini mukaan alavalla joutomaalle, notkossa melualueella. Ei sinne saisi kivaa asuinaluetta. Ja menimme sinne metrolla ja palasimme juuri hankkimallamme täyssähköautolla.
Ei autohuollon takia kannata rakentaa metroa.
Lisäksi on olemassa sijaisautot.
Itämetro rakennettiin aikoinaan palvelemaan sekä itä-Helsingin asukkaita että työpaikkoja jotka sijaitsevat radan varrella. Työpaikan työntekijöille ja liikkeiden asiakkaille on etu jos niihin pääsee helposti julkisilla. Minä olen aikoinaan valinnut työpaikkani ja asuntoni niin että ei ole ollut pakko kulkea töihin autolla.
Miten on Vihreä Liitto meinannut saada Helsingin seudun työttömyysprosentti alemmas, nyt se on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin? Sitä se ei ollut vielä 15 vuotta sitten. Jos ei Helsinkiin saada teollisuutta takaisin niin mitä töitä sellaisten joiden koulutus ei riitä tietokonepelien koodaamiseen tai virkamieheksi, pitäisi tehdä, varsinkin mieshenkilöiden jotka jo syövät niin paljon että eivät voi elää naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkoilla? Kateus vain kasvaa kun maakunnissa paperitehtaissa duunari tienaa enemmän kuin insinööri Stadissa. Vaikuttaa siltä että teollisuuden työpaikat on aluepoliittisin perustein synnytety, ja PK-seutu jäänyt häviölle ja siitä ei voi muuta kuin katsoa omaan peiliin!
R.Silfverberg
” teollisuuden työpaikat”
Ei teollisuuden kannata sijoittua Helsinkiin, koska asuminen ja tilat ovat kalliita ja ruuhkat hirmuisia. Kuka kumma haluaa ison teollisuuslaitoksen tuottamaa rekkarallia kaupunkiin?
Vaikkapa Konecranes sijaitsee Hyvinkäällä ja se on sille varmasti parempi paikka, kuin Helsinki.
Nimimerkki Syltylle kommenttina että kyllä teollisuusalueita voi sijoittaa esimerkiksi Pohjois-ja Itä-Helsinkiin mutta ymmärrän hyvin että jos Herttoniemen teollisuusalueesta halutaan tehdä asuinalue ja ymmärrän hyvin miksi se halutaan säilyttää teollisuusalueena. Silfverbergin näkemykset olivat kyllä ihan järkevät että Helsingissä pitäisi olla myös teollisuutta
Minun puolestani ne jupit jotka ovat niin kaikkitietäviä että voivat työllistyä missä tahansa ja tehdä töitä etänä, voisivat muuttaa Helsingistä vaikka Hyvinkäälle tai Nurmijärvelle, niin että Helsingistä vapautuisi asuntoja niille jotka tarvitsevat.
Helsinki on jo saanut kaikki satamat ja ratapihat ja Malmin lentokentän asuntojen rakentamisen, ja nyt halauvat vielä häätää VR:n varikon pois Ilmalasta ja loputkin teollisuudesta niin että ei jää yhtään teollisuustyöpaikkoja enää.
Ruoholahdessa eioel lauttarhaa mutta iso K‑rautakauppa. Jollaiselle on tarvetta.
Lukija on ehkä pannu merkille. etät kaupungissa on paljon korjausrakentamista.
Tällä hetkellä rakennusmateriaalien varastointitilan puute nostaa selkeästi rakennuskustannuksia Helsingin kantakaupungissa. Minulla oli jonkin aikaa tilaa vuokrattuna varastohotellissa Pitskussa. Hotellin tilan pääsasiallinen käyttäjäryhmä näytti olevan pienurakoitsijat, jotka tarvitsivat materiaalien säilytyspaikan lyhyen pakumatkan päässä kohteesta.
Suuremmat toimijat taas ovat vuokranneet jostakin Kehä III:n varrelta häkitettyjä laaneja, joihin kokoavat keskustan kunkin kohteen materiaalit yhteen paikkaan. Raksamiehet sitten poimivat tavarat kyytiin ajaessaan aamulla työmaalle Hyvinkäältä.
En lähtisi teollisuustontteja poistamaan, koska eivät takaisin tule.
Teollisuus tarjoaa kyllä nykyäänkin hyvä palkkaistakin työtä, ainakin nykyteollisuus ja uudet tuotantolaitokset. Paljon ei kuitenkaan työllistä väkeä. Minun mielestä keskeisellä paikalla on parempi metro tai julkisilla ei Helsingistä pääse aina tehtaan pihaan. Teollisuushommia moni työtönkin tehdä matalalla perehdytyksellä. Niin on sosiaalirturvalle pieni vaihtoehto. Ainahan voi hakea samalla muuta töitäkin. kukaan ei kuitenkaan tilapäisesti lähde 50–100 km päähän töihin jos aikoo palata vaikka takaisin omiin töihin, vaikka joku jorkeakoulutettu ala tai vastaava. Jne
Työpaikkojen vähyys vain johtaa enempi sosiaaliturvan käyttöön. Sitten ilman autoa kukaan ei lähde pidemmälle töihin senkään vertaa.
Ei kai tässä ole kyse teollisuustonttien poistamisesta tms. Minä ainakin käsitin tämän niin, että sen kun ostavat tontteja siinä missä muutkin, mutta niistä pitäisi maksaa käypä hinta. Minusta tekstistä käy asia ilmi aika selvästi.
Voi olla, mutta tuo nyt on kuitenkin noin jos halutaan että talous pyörii eli ihmiset ovat tyytyväisenä. Vaihtoehtona on helpommin opittavat työt tai työttömyyskorvaus tai muu sosiaaliturva. Ei tule mitään ihmejuttuja näin pienessä maassa. Suomalainen työkulttuuri estää luovan työn tekemisen ja vaatii koulutusta vaikka muutenkin joku osaisi asiat tehdä vaikka kokemuksen pohjilta. Toki näissä nykyhallituksen näkemyksissä voi olla yksi hyvä juttu että laittaa ihmiset ajattelemaan uudestaan kun vanhoja systeemejä muutetaan ehkä liikaakin jossain kohdin.
Kommenttina liittyen Tattarisuohon: Moni noista tonteista on aika räikeässä vajaakäytössä ja usealla tontilla vähintään 20–30% tontista toimii jonkinlaisena kaatopaikan tapaisena. Siellä on myös tontteja hyvin tehokkaassa käytössä, mutta nämä ovat usein myös selvästi uudempia rakennuksia.
Omistamisen edullisuus suhteessa vuokraamiseen näyttää edistävän rajallisen hyödykkeen tehotonta käyttöä.