13. Suhteellinen etu

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

Suh­teelli­nen etu kuu­luu talousti­eteen keskeisi­in käsit­teisi­in. Se on niin tehokas ajat­telun apu­vä­line myös talous­teo­ri­an ulkop­uolel­la, että se pitäisi opet­taa koulus­sa aivan kaikille matem­ati­ikan yhteydessä.

Talousti­eteen oppikir­jois­sa suh­teelli­nen etu opete­taan yleen­sä käyt­täen esimerkkinä pel­lon tuot­toa. Jos hehtaar­ituot­to vehnää vil­jeltäessä on pel­lol­la A 2000 kiloa ja pel­lol­la B 3000 kiloa, vehnän vil­jeli­jä ajat­telee, että hänen pitää saa­da käyt­töön­sä pel­to B, kos­ka sil­lä hehtaarisato on suurin. Mut­ta jos pitää vil­jel­lä myös kau­raa ja kaurasato on pel­lol­la A 1000 kiloa ja pel­lol­la B 2000 kiloa, eli pel­lol­la B myös kaurasato on suurin. Pel­lol­la B on suh­teelli­nen etu kau­ran vil­je­lyyn, kos­ka kaurasato on sil­lä kaksinker­tainen pel­toon A ver­rat­tuna, mut­ta vain vehnän kohdal­la vain puoli­tois­tak­er­tainen. Saman voi sanoa niin, että pel­lol­la A menetetään 300 vehnäk­iloa vas­taan 150 kiloa kau­raa, mut­ta pel­lol­la B 200 kiloa kau­raa. Pel­lol­la B on suh­teelli­nen etu kau­ran vil­je­lyyn ja pel­lol­la A vehnän viljelyyn.

Suh­teelli­nen etu on keskeinen käsite ulko­maankaup­pateo­ri­as­sa: maan kan­nat­taa erikois­tua siihen tuotan­toon, johon sil­lä on suh­teelli­nen etu. Ter­mi sopii kuitenkin hyvin myös sen pohtimiseen, mitä mil­läkin ton­til­la kan­nat­taa kaupungis­sa tehdä.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

8 vastausta artikkeliin “13. Suhteellinen etu”

  1. Hyödylli­nen käsite.

    Tämä kir­joi­tus on minus­ta vähän lyhyt ollak­seen kokon­ainen kir­jan luku.

    Eräs mieleen tule­va asia on, että val­tioiden mit­takaavas­sa suh­teelli­nen etu kan­nus­taa usein varsinkin pieniä val­tioi­ta ryhtymään banaani­val­tioik­si. (ts. erikois­tu­maan yhden tuot­teen tai raa­ka-aineen tuotan­toon, ja tuo­maan kaiken muun ulko­mail­ta) Tämä aiheut­taa erinäisiä ongelmia markki­noiden heilahtelu­iden ja huolto­var­muu­den säi­lyt­tämisen kannal­ta. Kaupunkien mit­takaavas­sa vas­taavia ongelmia ei vält­tämät­tä esiinny.

      1. Onhan meil­lä myös met­al­li, kemia ja konepajateollisuutta.
        Mut­ta aika suuri osa tuotan­nos­ta keskit­tyy alku tai keski­vai­heen jalostukseen.

        Olemme yhteis­val­u­ut­ta Eurossa ja Euroopas­sa mukana syr­jäisenä Saarela, talous keskit­tyy lähin­nä raskaaseen teol­lisu­u­teen ja mut­ta elin­ta­so ja kus­tan­nuk­set ovat kuin todel­la korkean jalostus asteen Sveit­sis­sä. Kyl­lähän kaik­ki näkee ettei tämä hyvin tule men­emään, varsinkin kun EU verot­taa ja kieltää ilmas­ton nimis­sä mei­dän suh­teel­liset edut. Suomen näivet­tymi­nen on jo hyvässä vauhdis­sa ja Suo­mi on nyt Eurossa ollessaan vuosi­na mitat­tuna näivet­tynyt enem­män kuin kasvanut.

  2. En tiedä olenko väsynyt, vai onko tuo pel­toes­imerk­ki tarpeet­toman mon­imutkaises­ti selitet­ty asia? Se kuu­losti lukion matem­ati­ikan kir­joi­tusten tehtävä­nan­nol­ta. Ymmär­rän että siinä haetaan suh­teel­lisen edun käsitet­tä juuri maa-alueen hyö­tykäytön suh­teen niin että sil­lä var­maankin alus­te­taan tont­ti­maid­en käyt­töä tule­vis­sa luvuis­sa, mut­ta silti min­un oli vaikea sitä seu­ra­ta (ter­veisin lukion pitkän matikas­ta L kirjoittanut).

  3. Konkreet­ti­nen todel­li­nen esimerk­ki siitä, miten suh­teelli­nen kil­pailue­tu toimii löy­tyy Col­orado-joen vedenkäytöstä. Suomenkin media ker­too sil­loin täl­löin uutisia Lounais-USA:n vesip­u­las­ta. Kuitenkin alueen tärkeim­män vesiläh­teen eli Col­orado-joen ihmis­toimin­nan käyt­töön otta­mas­ta vedestä läh­es puo­let (46%) käytetään kar­jan­re­hun eli alfa-alfan ja heinän kas­vat­tamiseen. Tätä rehua rah­dataan Great Plain­sille ja jopa vien­ti­in. Great Plain­sil­lä vil­jel­lään vehnää, ja heinää kas­vaa lähin­nä kar­jan laidunmailla.

  4. Talousti­eteen oppikir­jois­sa tun­tuu ole­van pel­to­jen vil­jely­su­un­nitelmista joh­dat­tel­e­va lähestymistapa.
    Rin­nalle kan­nat­taisi lait­taa pel­lon arvon määri­tyk­sen muo­dos­tu­mi­nen. Lähel­lä kaupunke­ja pel­loil­la on tuot­toar­voon­sa näh­den jär­jetön hin­ta. Siel­lä pel­lon arvo määräy­tyy kaupungis­sa asu­vien halus­ta rak­en­taa kau­ni­ita nur­mikoi­ta tai jopa män­tykankaalle kasvi­tarha. Sil­loin pel­lon mul­tak­er­ros on se mikä määrää sen arvon.

  5. Tuo­hon mielestäni pitäisi ottaa eri vil­jala­jien hin­tata­sot myös mukaan tai ilmoit­taa ne tarkastelus­sa samak­si taik­ka muu tapa jol­la tuo­tok­sia keskenään arvotetaan.

    Nyt esimerk­ki jää jotenkin puolitiehen.

    1. Hin­tata­so­jen lisäämi­nen vesit­täisi koko esimerkin, kos­ka sil­loin voisi vain laskea pel­loille opti­maalisen tuo­ton, eikä koko suh­teel­lisen edun käsitet­tä tarvit­taisi mihinkään.

      Käsite on mielekäs tilanteessa, jos­sa vehnä ja kau­ra eivät ole suo­raan vai­hdet­tavis­sa toisik­seen. Täl­löin se ker­too meille, mihin minkäkin vil­jan tuotan­to ensisi­jais­es­ti kan­nat­taa sijoittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.