14. Pientaloja vai kerrostaloja?

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Pääsään­töis­es­ti tar­jol­la ole­vat ton­tit pitäisi ohja­ta siihen käyt­tö­tarkoituk­seen, jos­sa niistä mak­se­taan eniten. Sehän tarkoit­taa, että niistä on eniten hyö­tyä siinä käytössä. Täl­löin tosin las­ke­taan vain hyö­tyä käyt­täjälle itselleen, ei mah­dol­lisia ulkoisia hyö­tyjä ja hait­to­ja. Kos­ka kaupunkielämä on täyn­nä ulkois­vaiku­tuk­sia, voi olla perustel­tua poike­ta tästä järjestyk­ses­tä, mut­ta se pitäisi perustel­la avoimesti. Jos perustelu ei kestä päivän­val­oa, se on toden­näköis­es­ti huono. Tarkaste­len jatkos­sa sitä, pitääkö ton­tit antaa asumiseen, toimis­toik­si vai teol­lisu­us­ton­teik­si, mut­ta aloite­taan kysymyk­ses­tä, että jos ton­tit osoite­taan asumiseen, pitääkö ne osoit­taa ker­ros- vai pientalorakentamiseen.

Tässäkin pitäisi rahan ratkaista. Jos ton­tista mak­se­taan enem­män ker­rostaloille kuin pien­taloille kaavoitet­tuna, ne pitäisi kaavoit­taa kerrostaloiksi.

Mut­ta eikö tämä merk­it­sisi, että raken­netaan vain ker­rostalo­ja? Onhan ker­rostalon isom­pi raken­nu­soikeus arvokkaampi kuin pien­talon pienem­pi rakennusoikeus.

Ei ole läh­eskään aina. Suomen pin­ta-alas­ta vain muu­ta­ma promille on sel­l­aista, johon ylipään­sä on mitään järkeä rak­en­taa ker­rostalo­ja. Vain keskeis­es­ti sijait­se­vat alueet kaupungeis­sa pää­ty­i­sivät ker­rostalo­tuotan­toon. Tämä on myös asukkaille kohdis­tu­van hyö­dyn mak­si­moin­tia. Keskeinen sijain­ti tai sijain­ti hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la tuot­taa hyö­tyä asukkaille. Ker­rostalos­sa hyödys­tä pääsee osal­lisek­si use­ampi kuin pien­talos­sa. Juuri sik­si ker­rostalot mak­sa­vat ton­tista enem­män. Syr­jem­mäl­lä tilanne on toinen. Siel­lä ton­tit ohjau­tu­isi­vat pien­talo­rak­en­tamiseen, vaik­ka omis­ta­ja saisi vali­ta vapaasti ker­rostalo­jen ja pien­talo­jen väliltä. Pien­talo­ja siis raken­net­taisi­in, mut­ta ne oli­si­vat kauem­pana ja ker­rostalot lähempänä. Tulok­se­na olisi yhteen­las­ket­tuna vähem­män liiken­net­tä ja matkus­tamiseen haaskau­tu­vaa aikaa. On hyväo­sais­ten suosimista osoit­taa pien­taloa­sumiseen tont­te­ja, joista mak­set­taisi­in enem­män kerrostalotontteina.

Moni ajat­telee intu­iti­ivis­es­ti, että on rikkaiden suosimista antaa ton­tit siihen tarkoituk­seen, mis­sä siitä mak­se­taan enem­män, mut­ta tästä peri­aat­teesta poike­taan usein juuri rikkaiden hyväksi.

Hyvin sijait­se­vat ton­tit ovat hyviä sekä pien­talo­jen että ker­rostalo­jen rak­en­tamiseen, mut­ta niil­lä on ilmi­selvä suh­teelli­nen etu ker­rostaloille ja vähän syr­jem­mäl­lä olevil­la ton­teil­la taas pientaloille.

Tietysti muitakin näköko­htia voi esit­tää. Voidaan ajatel­la, että alueen liiken­ney­htey­det eivät kestä ker­rostalo­jen tuo­maa asukas­määrää tai että pysäköin­nin jär­jestämi­nen tulee kohtu­ut­toman vaikeak­si. Ker­rostaloalue pien­talo­jen keskel­lä voi näyt­tää ikävältä. Tätä palautet­ta kaavoituk­ses­ta vas­taa­vat lau­takun­nat saa­vat paljon pientaloasukkailta.

Tärkein syy kaavoit­taa pien­talo­ja keskeisille paikoille on kun­tien väli­nen kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista. Pien­taloa­sukkaat ovat keskimääräin parem­pit­u­loisia. Jotkut kun­tien päät­täjistä voivat myös ajatel­la, että pien­talo­jen asukkaat äänestävät hei­dän puoluet­taan. Samas­ta syys­tä taas toiset halu­a­vat kun­tansa alueelle sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Jonkin­laiseen ennä­tyk­seen täl­lä sar­al­la ylsi Sipoo, joka oli kaavoit­tanut Karhusaa­reen tont­te­ja määräyk­sel­lä, että ton­til­la on raken­nu­soikeut­ta 500 neliötä, mut­ta sille saa rak­en­taa vain yhden asun­non. Halut­ti­in kai tor­jua slummiutumista.

Yhtä väärin kuin rak­en­taa pien­talo­ja keskeisille alueille on rak­en­taa ker­rostalo­ja kauas kaikesta. Sil­loin­han turhan moni joutuu kär­simään huonos­ta sijain­nista. Näin on kuitenkin tehty sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa, kun on tavoitel­tu hal­paa asum­ista ja vain sitä. Syr­jäiset ker­rostaloalueet ilman urbaane­ja mukavuuk­sia slum­mi­u­tu­vat helposti.

Nyky­isin Helsin­gin kaavoituk­ses­sa menetel­lään suurin piirtein niin kuin tässä suositel­laan. Suun­nit­teli­ja ajat­telee siis samoin kuin markki­namekanis­mi. Tosin ker­rostalo­ja raken­netaan yhä syr­jäisille paikoille. Hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relle ei enää raken­neta uusia pien­talo­ja. Hyvien yhteyk­sien var­rel­la on kyl­lä van­ho­ja pien­talo­ja ja jopa siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­ta, mut­ta ne ovat peräisin ajal­ta, jol­loin alue oli vielä syrjässä.

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta teki vuon­na 2013 onnis­tuneen opin­tomatkan Van­cou­veri­in. Kaupun­ki on kuu­luisa kau­ni­ista pil­ven­pi­irtäjistään. Kaupun­ki on panos­tanut asumiseen keskus­ta-alueel­la voimakkaasti joukkoli­iken­net­tä, jalankulkua ja pyöräi­lyä suo­si­van liiken­nepoli­ti­ikan avul­la ja rak­en­ta­mal­la keskus­ta-alueel­la ylöspäin. Isän­tien neu­vo meille oli, että pil­ven­pi­irtäjät kuu­lu­vat keskus­taan. Lähiöi­hin ne eivät sovi. Keskus­tas­sa ne mah­dol­lis­ta­vat asumisen urbaanin hyörinän keskel­lä. Lähiöis­sä samaa palk­in­toa korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta ei syn­ny. Tämän kuul­tuani olen vähän vieras­tanut korkei­ta asuin­torne­ja Vuosaaressa.

Neu­voa rak­en­taa korkei­ta torne­ja keskus­taan ei Helsingis­sä ole nou­datet­tu eikä nykynäkymin aio­ta nou­dat­taa. Helsin­gin keskus­tas­sa korkea rak­en­t­a­mi­nen on tyystin kiel­let­ty. Halu­taan kuulem­ma var­jel­la Helsin­gin siluet­tia pur­jeve­neestä kat­sot­tuna. Sen sijaan korkei­ta raken­nuk­sia raken­netaan sinne, mihin niitä van­cou­ver­i­lais­ten isän­tiemme mielestä ei pitäisi rak­en­taa – Kalasa­ta­maan ja Pasi­laan, Vuosaa­reen ja tietysti Espooseen, jota Helsin­gin päät­täjien lin­jauk­set eivät koske.  Uskon, että tule­vat päät­täjä­sukupol­vet pitävät keskus­tan korkean rak­en­tamisen kiel­toa virheenä, mut­ta min­ul­la ei olekaan pur­jevenet­tä. Tosin niin kauan kuin meil­lä ei ole kykyä tuot­taa kau­ni­ita pil­ven­pi­irtäjiä, voi olla hyvä jät­tää ne rak­en­ta­mat­ta. Pil­ven­pi­irtäjä näkyy kauas, joten sen ulkonäöl­lä on val­ta­va merkitys.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

14 vastausta artikkeliin “14. Pientaloja vai kerrostaloja?”

  1. Pur­jeve­neestä kat­soen Helsin­ki alkaa lop­ul­ta näyt­tämään kaupungilta, kun ensim­mäisenä alkaa näkymään ne tor­nit ja sit­ten lännestä päin tul­taes­sa Jätkäsaaren tiivis raken­nus­mas­sa. En ymmär­rä, mik­si sitä mata­lan kaupunkisiluetin argu­ment­tia yhdis­tetään veneeseen. Tosin en ymmär­rä sitä argu­ment­tia muutenkaan.

  2. Soisin jokaisen tätä aihet­ta pohti­van otta­van askeleen kaninkoloon, ja pohti­van, että mitä tapah­tu­isi, jos jokaiselle (asunto)rakentamiseen tarkoite­tulle ton­tille annet­taisi­in pyytämät­tä ja yllät­täen nykyiseen ver­rat­tuna viisinker­tainen rakennusoikeus.

    Suomeen ei raken­net­taisi olen­nais­es­ti enem­pää asun­to­ja kuin nytkään, mut­ta raken­net­ta­vat asun­not raken­net­taisi­in toden­näköis­es­ti parem­pi­in sijain­tei­hin kuin ne nyt rakennetaan.

    Jos luku viisinker­tainen tun­tuu mah­dot­toma­l­ta, on hyvä tiedostaa, että lapio laitet­ti­in hil­jan maa­han Mel­lun­puis­tossa, jos­sa raken­nu­soikeus kuusinkertaisestettiin.

    Mikään ei estä tekemästä samaa jokaisel­la ton­til­la Helsingis­sä. Pait­si poli­it­tisen tah­don puute.

    1. Ehkä myös lasku­taidon puute?

      Idea­han on yksinker­tais­es­ti hyvä.

  3. Luin jostain, että pari­isi­laiset ns. Hauss­man­ni­laiset umpiko­rt­telien talot ovat asukas­nek­iöltä tiivi­im­mät ja taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­mat rak­en­taa kuin pil­ven­pi­irtäjät. Ehkä olisi syytä tutkia?

  4. Näin pur­jeve­neen omis­ta­jana en voi kuin nau­raa tuolle väit­teelle veneestä näkyvästä kaupunkisiluetista. Pur­jeve­neestä Helsin­gin keskus­taa kat­sel­lessa näkyy lähin­nä pui­ta (Laut­tasaari, Suomen­lin­na, Val­lisaari jne.) ja maaka­so­ja (Jätkä- ja Her­ne­saari), jot­ka tosin ovat häviämässä. Tämän lisäk­si kesäaikaan näkyy risteilylaivoja.

    Sen sijaan Espoos­sa näkyy ihan raken­nuk­sia: Keilaniemen ja Matinkylän tor­nit. Eli mereltä kat­soen Suomen New Jer­sey vaikut­taa enem­män kaupungilta kuin sen läheinen satamakaupunki.

    1. Nim­imerk­ki iVal­olle kom­ment­ti­na että Espoon Keilanie­mi onkin näköjään Suomen Man­hat­tan ja Helsin­ki taas Brooklyn

      1. Tästä on merkke­jä jo nyt ja kehi­tys ehkä vahvis­tuu jatkos­sa: Helsin­gin alueen toimis­tokeskus­ta siir­tyy Keilaniemeen ja Helsinki­in jäävät lähin­nä rav­in­to­lat ja museot. Markki­nat ovat löytäneet paikan, johon voi rak­en­taa korkei­ta talo­ja. Yhdys­val­lois­sa vähän saman­tyyp­pinen kehi­tys on ollut Metro­plexis­sä: toimis­tokeskus­ta on Dal­la­sis­sa ja iltakeskus­ta Fort Worthissa.

    2. “Pur­jeve­neestä Helsin­gin keskus­taa kat­sel­lessa näkyy lähin­nä pui­ta (Laut­tasaari, Suomen­lin­na, Val­lisaari jne.)”

      Ehkä tässä tarkoite­taan enem­mänkin sitä näkymää kun Suomen­lin­na ja Val­lisaari on ohitet­tu ja tul­laan Eteläsa­ta­man ja Kata­janokan sata­ma-alueille. Siel­lä tosin ei mon­taa pur­jevenet­tä näy, iso­ja matkus­ta­ja-auto­laut­to­ja kyl­läkin ja niiden matkus­ta­jille kyl­lä aukeaa laivo­jen yläkan­sil­ta mielestäni hieno­ja näkymiä Helsin­gin ydinkeskustaan.

      Espoos­sa on vielä muitakin kauas merelle näkyviä raken­nuk­sia: Niityn­huip­pu Niit­tykum­mus­sa (oikeaop­pis­es­ti metroase­man pääl­lä) , Ylä-Soukan ker­rostalot, jot­ka eivät sinän­sä ole kovin korkei­ta mut­ta sijait­se­vat korkeal­la mäel­lä ja Kiven­lahdessa Mer­i­torni. Keilaniemeen nousee myös lisää torneja.

  5. Soin­in­vaar­alle kysymys mihin ajat­telit rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjiä jos niitä ei saisi rak­en­taa esim Kalasa­ta­maan ja Pasi­laan, Vuosaa­reen. Helsingis­sä on kau­nis jugen­da ydinkeskus­ta. Sin­nekö pitäisi rak­en­taa Pilvenpiirtäjiä?

    1. Min­un puolestani pari tor­ni­taloa voisi rak­en­taa Töölön­lahdelle. Mut­ta aina kun Töölön­lahdelle esitetään jotain rak­en­tamista niin nousee hirveä myrsky.
      Mil­loin tajaua­vat helsinkiläist että radan toisel­la puolel­la on toinen iso puis­to, Kaisaniemen­puis­to? Mik­si eivät käy ulkoilut­ta­mas­sa koiri­aan siellä?

    2. Tuskin kukaan halu­aa jugend-keskus­taan edes tor­ni­talo­ja, mut­ta pil­ven­pi­irtäjät sopi­si­vat Pasi­lan lisäk­si hyvin Kamp­pi­in, Län­si-Sata­maan, Taka-Töölöön, Kallioon, Alp­pi-Har­ju­un, Vallilaan, Sörnäisi­in ja Hermanniin.

  6. Keskus­ta-alueen uusista tor­ni­taloista hyvä esimerk­ki on Oulu johon kan­nat­taa käy­dä tutustumassa. 

    Siel­lä ei juurikaan ole muu­ta­maa ydinko­rt­telia luku­unot­ta­mat­ta lainkaan kau­ni­ita van­ho­ja talo­ja, suurin osa keskus­tas­ta on aikanaan raken­net­tu umpiko­rt­teleista puret­tu­jen puu­talo­jen tilalle väljäl­lä lähiökaaval­la parkkipaikkakenttineen. 

    Tuo­hon tilanteeseen on ollut hyvä tuo­da purka­van saneer­aamisen kaut­ta 11–16-kerroksisia tor­ni­talo­ja kun ne 3–5‑kerroksiset ele­ment­ti­talot ovat tulleet perusko­r­jausikään. Lisää asun­to­ja, lisää ihmisiä ja jopa parem­paa arkkite­htu­uria ja katutilaa.

    1. Nim­imerk­ki Pomp­pulle kom­ment­ti­na että Helsingis­sä on 900 000 väestön­suo­jaa hajautet­tuna ympäri kaupunkia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.