13. Suhteellinen etu

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

Suh­teelli­nen etu kuu­luu talousti­eteen keskeisi­in käsit­teisi­in. Se on niin tehokas ajat­telun apu­vä­line myös talous­teo­ri­an ulkop­uolel­la, että se pitäisi opet­taa koulus­sa aivan kaikille matem­ati­ikan yhteydessä.

Talousti­eteen oppikir­jois­sa suh­teelli­nen etu opete­taan yleen­sä käyt­täen esimerkkinä pel­lon tuot­toa. Jos hehtaar­ituot­to vehnää vil­jeltäessä on pel­lol­la A 2000 kiloa ja pel­lol­la B 3000 kiloa, vehnän vil­jeli­jä ajat­telee, että hänen pitää saa­da käyt­töön­sä pel­to B, kos­ka sil­lä hehtaarisato on suurin. Mut­ta jos pitää vil­jel­lä myös kau­raa ja kaurasato on pel­lol­la A 1000 kiloa ja pel­lol­la B 2000 kiloa, eli pel­lol­la B myös kaurasato on suurin. Pel­lol­la B on suh­teelli­nen etu kau­ran vil­je­lyyn, kos­ka kaurasato on sil­lä kaksinker­tainen pel­toon A ver­rat­tuna, mut­ta vain vehnän kohdal­la vain puoli­tois­tak­er­tainen. Saman voi sanoa niin, että pel­lol­la A menetetään 300 vehnäk­iloa vas­taan 150 kiloa kau­raa, mut­ta pel­lol­la B 200 kiloa kau­raa. Pel­lol­la B on suh­teelli­nen etu kau­ran vil­je­lyyn ja pel­lol­la A vehnän viljelyyn.

Suh­teelli­nen etu on keskeinen käsite ulko­maankaup­pateo­ri­as­sa: maan kan­nat­taa erikois­tua siihen tuotan­toon, johon sil­lä on suh­teelli­nen etu. Ter­mi sopii kuitenkin hyvin myös sen pohtimiseen, mitä mil­läkin ton­til­la kan­nat­taa kaupungis­sa tehdä.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä