Tampereellinen maata seitsemässä vuodessa

9 vastausta artikkeliin “Tampereellinen maata seitsemässä vuodessa”

1. Nyt taas refer­oidaan vähän valikoivasti, siinä samas­sa postauk­ses­sa puhut­ti­in myös kuud­es­ta yleiskaavako­hteesta, sadas­ta ase­makaavako­hteesta ja todet­ti­in etteivät Sipoon alueet, Viikin pel­lot tai Kes­ki-Pasi­la ole vielä edes suun­nit­telus­sa mukana.

   Edelleen tarken­nuk­se­na — real­isti­nen asun­to­tuotan­to (toteu­tunut keskiar­vo täl­lä vuosi­tuhan­nel­la) Helsingis­sä lie­nee jos­sain 3000 asun­non paikkeil­la ja sekin vain jos nyt rik­ki ole­va jär­jestelmä saadaan korjattua.

   Tämä sen sijaan on jo kannanotto: 

   “Pääkaupunkiseudulle on tarkoi­tus rak­en­taa tam­pereelli­nen asun­to­ja seit­semän vuo­den aikana. Tam­pereelli­nen tarvi­taan siis myös maata.”

   Miten niin ? Monil­la Helsingin­niemen suosi­tu­il­la alueil­la väestötiheys/km2 liikkuu 10000–20000 paikkeil­la. Jol­lain Ullan­lin­nan asukasti­hey­del­lä tam­pereelli­nen ihmisiä mah­tu­isi siis suun­nilleen 20 neliök­ilo­metri­in, joka olisi muuten 1/25 Tam­pereen pin­ta-alas­ta. Pari­isin asukasti­hey­del­lä riit­täisi 8 km².

   Voidaan kysyä tarvi­taanko näitä lähiöitä lisää niin paljon kuin niitä nyt ollaan rak­en­ta­mas­sa, jos ker­ran voitaisi­in rak­en­taa oikeaa kaupunkia joka tilas­to­jen val­os­sa näyt­täisi suosi­tum­mal­ta. Raken­nus­maa keskus­tan lähet­tyvil­lä ei ole vielä riit­tävän arvokas­ta käyt­töönotet­tavak­si jos esimerkik­si 4 km² San­ta­ham­i­nan saa­reen kaavail­laan vain 20000 asukas­ta. 60000 menisi hel­posti, jäisi vielä neliök­ilo­metri vihreää ja asukas­määrä pysty­isi ylläpitämään riit­tävän palvelutason.

   Vastaa

2. “Tam­pereelli­nen tarvi­taan siis myös maata.”

   No ei nyt sen­tään! Tam­pereeseen kuu­luu myös Teisko.

   Muutenkin tääl­lä on raken­net­tu sen ver­ran har­vasti ja jäsen­tymät­tömästi, että Her­van­nan sanomat otsikoi pääkir­joituk­sen­sa men­neel­lä viikol­la: “Van­hasen him­meli on jo tääl­lä.” Tosin siinä viitat­ti­in myös noi­hin naa­purikun­ti­in, mis­tä käy­dään paljon Her­van­nas­sa töissä.

   Vastaa

3. San­ta­ham­i­na kan­nat­taa ottaa pois armei­jan käytöstä, jos siitä saadaan enem­män tuot­tavu­ut­ta kuin nykyisel­lään. Täl­lä ei oo mitään tekemistä sen kanssa mon­tako asun­toa poli­itikot halu­aa Helsinki­in tai onko San­ta­ham­i­na spo­tun mielestä tarpeek­si tehokkaas­sa käytössä.

   Vastaa

4. Heitän karun heiton: kos­ka asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­set eivät ole kauheasti eri­laiset eri puo­lil­la maa­ta, niin asun­tomarkki­noiden toimies­sa asun­to­jen keski­hin­nat oli­si­vat suun­nilleen samat ympäri maata. 

   Kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat korkeam­mat Helsingis­sä ja kos­ka mihinkään muualle edes mitään raken­netaan, markki­nois­sa on jotain vikaa.

   Vastaa

5. Tai säätelyssä?

   Vastaa

6. Pääkaupunkiseudun kas­vami­nen­han ei ole mikään luon­non­la­ki, jolle ei voitaisi tehdä mitään. Mielekkään kasvun rajat ovat tulleet jo vas­taan, kos­ka Helsin­ki kas­vaa jo nyt viihtyvyy­den kus­tan­nuk­sel­la. Jos Helsin­gin halu­taan kas­va­van vielä nykyis­es­tä, se tulee johta­maan yhä pidem­pi­in työ­mat­ka- ja asioin­ti­matkoi­hin. Yhä use­am­mat joutu­vat käyt­tämään päivit­täis­es­tä ajas­taan liikaa matkus­tamiseen, mikä on pois vapaa-ajas­ta. Lisäk­si ruuhkien ja liiken­teen hai­tat kasvavat.

   Vastaa

7. Pelkät asun­not ei riitä; ihmiset käyvät lisäk­si koulus­sa, töis­sä, ostok­sil­la, vapaa-ajan har­ras­tuk­sis­sa jne. Jonkun Kallion tai Punavuoren asu­tusti­hey­den mukaan ei voi ihan laskea, vaikkei ihan kaikkia Tam­pereen met­sä- ja järvialuei­ta tarvi­ta myöskään.

   Vastaa

8. “Kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat korkeam­mat Helsingis­sä ja kos­ka mihinkään muualle edes mitään raken­netaan, markki­nois­sa on jotain vikaa.”

   Asun­to­jen hin­nas­ta merkit­tävän osan muo­dostaa maan arvo. On kai selvää, että maa on arvokkaam­paa Helsin­gin keskus­tas­sa kuin vaik­ka Posiolla? 

   Mut­ta minäkin heitän karun heiton:
   Kos­ka markki­noiden kasvu (väestömäärän lisään­tymi­nen) johtaa mm. skaalae­tu­i­hin ja tehokku­u­den kasvu­un, asun­to­jen lisärak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in nos­taa niiden “todel­lista” arvoa. Hin­ta toki saat­taa pudo­takin, jos tar­jon­ta kas­vaa enem­män kuin kysyn­tä, mut­ta sil­loin se tarkoit­taa sitä, että nuo isom­man väestömäärän edut val­u­vat väestön taskui­hin, eivätkä maan­omis­ta­jien tasku­un kuten nykyään tapahtuu.

   Kari

   Vastaa

9. Koske­las­sa met­sän siimek­sessä 100 neliön kaupun­gin riv­i­taloa­sun­non vuokra on 900e/kk.

   Jos teen “järkevän” päätök­sen ja ryh­dyn asun­nonos­ta­jak­si, niin Ara­bi­an­ran­ta uud­is­raken­nuksi­neen on tuos­sa lähistöl­lä. 100 neliön ker­rostaloa­sun­to mak­saa suun­nilleen 400 000 euroa. Jos ottaisin asun­non hin­nan ver­ran asun­to­lainaa 5% korol­la (teo­reet­ti­nen ole­tus) ja laina-ajak­si 25 vuot­ta, niin voin laskea paljonko rahaa menee kuukaudessa taivaan tuuli­in: kuukausierä pankille seu­raa­vat 25 vuot­ta 2500e/kk. Yhteen­sä mak­saisin 750 000e, jos­ta siis 350 000e voit­toa pankille ja sit­ten vielä yhtiö­vastike 150e/kk yhteen­sä 45 000e. 395 000e/25/12=1300e/kk

   Päätelmiä
   ‑Toisin sanoen on taloudel­lis­es­ti järkevää jäädä asumaan kaupun­gin vuokra asun­toon jos sel­l­aiseen pääsee. Jos min­ul­la olisi tämä 2500e/kk voisin siis aivan yhtä hyvin asua vuokral­la ja lait­taa 1600e kuukaudessa säästöön. 

   Kaupun­gin vuokra asun­not Ara­bi­as­sa tai Koske­las­sa ovat niin edullisia ja kival­la alueel­la, että kaik­ki halu­aisi­vat sel­l­aisen, mut­ta niitä ei riitä kaikille, jär­jestelmä on vähän eri­ar­voinen. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa lap­siper­he ei voi jäädä tänne asumaan, kos­ka ei saa kaupungilta asun­toa, eikä ole varaa ostaa omaa. Näil­lä asun­to­hi­noil­la ja toisaal­ta matal­ien vuokrakus­tan­nusten takia kaupung­in­vuokraa­sun­to­ja tuskin vapau­tuu kovin usein.

   Vastaa