Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne

Sipoon Öster­sun­dom lii­tet­tiin Hel­sin­kiin kau­pun­ki­ra­ken­teen ter­veh­dyt­tä­mi­sek­si — siis jot­ta ihmi­set eivät jou­tui­si muut­ta­maan nur­mi­jär­vil­le vaan pää­si­si­vät jär­ke­väl­le etäi­syy­del­le hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varaan. Pää­si­si­vät on har­kit­tu ver­bi, sil­lä asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että ihmi­set asu­vat mie­luum­min hyvien kuin huo­no­jen yhteyk­sien varrella.

Huo­ma­sit­te var­maan ilmai­sun nur­mi­jär­vil­le, jos­sa pie­ni kir­jain ja monik­ko tar­koit­taa itse Nur­mi­jär­ven ohel­la mui­ta­kin sel­lai­sia aluei­ta, jois­sa auton omis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä pit­kien etäi­syyk­sien ja huo­no­jen pal­ve­lu­jen takia. Pal­ve­lu on huo­noa, jos kaup­pa ja kou­lu eivät ole käve­ly­mat­kan pääs­sä. Jat­ka luke­mis­ta “Öster­sun­dom ja kes­tä­vä kaupunkirakenne”

Työttömyys: yhteiskunnan vai yksilön ominaisuus

Haas­tat­te­lu­ni Voi­ma­leh­des­sä  näyt­tää herät­tä­neen kes­kus­te­lua myös tääl­lä blo­gil­la. Eri­tyi­ses­ti on hät­käh­det­ty sitä, että sitee­ra­sin Ilk­ka Tai­pa­let­ta, jon­ka mukaan pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien jou­kos­sa on pal­jon mie­len­ter­vey­del­tään haa­voit­tu­via tai vähä­lah­jai­sia ihmi­siä.  Haas­tat­te­lus­sa­kin koros­tin, ettei väit­tees­tä, paloau­tot ovat punai­sia seu­raa, että punai­set autot oli­si­vat paloau­to­ja. Sil­ti tämä on tul­kit­tu niin, että sanoin kaik­kien työt­tö­mien ole­van vähä­lah­jai­sia. Jat­ka luke­mis­ta “Työt­tö­myys: yhteis­kun­nan vai yksi­lön ominaisuus”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2009

Nurin meni! Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta palaut­ti Mus­ta­vuo­ren kaa­van ter­vei­sin, että alue pitää vara­ta nykyi­sen ulkoi­lu- ja vir­kis­tys­käyt­töön. Tämä meni läpi vih­rei­den, dema­rien ja vasem­mis­to­lii­ton äänin 5–4. Tämä oli ensim­mäi­nen kun­nal­lis­vaa­lien tulok­se­na tul­lut suu­ri muu­tos kau­pun­gin poli­tii­kas­sa. Var­si­nai­nen muu­tos oli sii­nä, että dema­rit, jot­ka vii­me kau­del­la ajoi­vat aluet­ta rai­voi­sas­ti raken­net­ta­vak­si, vas­tus­ti­vat nyt sen raken­ta­mis­ta yhtä innok­kaas­ti.   Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta 26.2.2009”

Mustavuori säästyy rakentamiselta

Vih­rei­den val­tuus­to­ryh­mä pää­tyi eilen yksi­mie­li­ses­ti sil­le kan­nal­le, että vas­tus­tam­me kaik­kea raken­ta­mis­ta Mus­ta­vuo­ren alu­eel­la. Kos­ka myös dema­rien val­tuus­to­ryh­mä pää­tyi raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­val­le kan­nal­le, aina­kaan täl­lä val­tuus­to­kau­del­la aluet­ta ei tul­la raken­ta­mi­seen kaavoittamaan.

Kun­nal­lis­vaa­leil­la on merkitystä. 

Tyrannosaurus

Olen anta­nut suos­tu­muk­se­ni sii­hen, että minut nime­tään Holl­ming-yhtiöi­hin kuu­lu­van BMH Tech­no­lo­gy Oy:n hal­li­tuk­seen. Minua tuos­sa yri­tyk­ses­sä vie­hät­tää sen yhdys­kun­ta­jät­tei­den lajit­te­luun liit­ty­vä koko­nais­kon­sep­ti. Euroop­paa läh­de­tään val­loit­ta­maan Tyrann­osau­rus-pro­jek­til­la. Se on auto­ma­ti­soi­tu jät­tei­den­la­jit­te­lu­lin­jas­to, johon voi syöt­tää mel­kein mitä tahan­sa. Lai­te lajit­te­lee sen siis­tis­ti eri jakeik­si. Pää­jae on pol­tet­ta­vak­si mene­vä pape­ri- kan­gas,- puu‑,  ja muo­vi­silp­pu, joka on polt­toai­neo­mi­nai­suuk­sil­taan lähes kivi­hii­len luok­kaa, mut­ta lue­taan siis suu­rel­ta osin uusiu­tu­vak­si ener­gia­läh­teek­si. Tämän voi­si työn­tää vaik­ka Hel­sin­gin kivi­hii­li­voi­ma­laan kau­pun­gin kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä alen­ta­maan. Jat­ka luke­mis­ta “Tyrann­osau­rus”

Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero

 Perus­tu­loa vas­tus­te­taan sil­lä, että se jät­tää ihmi­set heit­teil­le eikä mah­dol­lis­ta hei­dän pak­koak­ti­voin­ti­aan, kos­ka rahat eivät ole ehdol­li­sia. Tämän pelon tor­ju­mi­sek­si mal­lin voi­si aluk­si toteut­taa nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na. Jos siis jää saa­ma­puo­lel­le, tukea pitäi­si anoa ja se oli­si juu­ri niin ehdol­lis­ta kuin sen halu­taan ole­van. Jat­ka luke­mis­ta “Perus­tu­lo 5: kom­pro­mis­si­na nega­tii­vi­nen tulovero”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2009

Lis­tal­la on mer­kit­tä­vi­nä asioi­na pöy­däl­tä Poh­jois-Vuo­saa­ren (Mus­ta­vuo­ri) kaa­va, Oulun­ky­län urhei­lu­puis­ton pai­koi­tuson­gel­mat ja uute­na noin nel­jän­sa­dan hen­gen Tan­ko­vai­nion asui­na­lu­een raken­ta­mi­nen Itä­väy­län ja Bro­än­dan puron väliin lähel­le Mel­lun­mäen pelas­tus­a­se­maa. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 26.2.2009”

Miksi asumistukea ei upoteta perusturvaan?

Useam­pi on kysy­nyt, mik­si meil­lä on erik­seen asu­mis­tu­ki. Kos­ka kaik­ki kui­ten­kin asu­vat, eikö perus­tur­va voi­si olla vas­taa­vas­ti kor­keam­pi niin, että sii­tä mak­se­taan asu­mis­ku­lut itse. Tätä minä­kin olen poh­ti­nut ja ollut vähäl­lä ehdot­taa, että niin tehtäisiin.

Kaik­ki eivät asu vuo­kral­la. Tuo muu­tos tuli­si kal­liik­si, kos­ka tätä asu­mis­li­sää jou­dut­tai­siin mak­sa­maan niil­le­kin, jot­ka asu­vat velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa. Asia oli­si yksin­ker­tais­ta jär­jes­tää siten, että kaik­ki sai­si­vat asu­mis­li­sää, mut­ta vas­taa­vas­ti oman asun­non asun­to­tu­los­ta vero­tet­tai­siin. Kyse ei ole ihan pik­kusum­mas­ta. Asun­to­jen omis­ta­mi­nen muo­dos­taa noin kuusi pro­sent­tia kan­san­tu­los­tam­me. Tähän tilas­toon tulok­si mer­ki­tään se vuo­kra, jota omis­tusa­sun­nos­sa asu­va ei mak­sa itsel­leen. Asun­to­tu­lon vero­tus­ta on sil­loin täl­löin ehdo­tet­tu. Vii­mek­si Juha­na Var­tiai­nen sai ehdo­tuk­sen joh­dos­ta tappouhkauksia.

Nyt omis­tusa­su­jaa vero­te­taan, jos hän on pie­ni­tu­loi­nen, ei vero­na vaan asu­mis­tuen mene­tyk­se­nä. Pie­ni­tu­lois­ten omis­tusa­sun­nos­sa asu­vien kan­nat­tai­si vaih­taa sun­to­ja kes­ke­nään ja mak­saa toi­sil­leen vuokraa.

Perustulo 4: Mitä muuta tarvittaisiin?

Perus­tu­lo yksin ei rii­tä sosi­aa­li­tur­vak­si, ei var­sin­kaan tuol­lai­nen 350 euron osit­tai­nen perustulo.

 Lisäk­si tarvitaan

1) Jo yllä­mai­nit­tu sub­jek­tii­vi­nen oikeus saa­da noin 150 euroa enem­män, mut­ta vas­tik­keel­li­se­na. Sai­raus­päi­vä­ra­han tuli­si tur­va­ta tulot­to­mil­le­kin tuo 500 euron net­toan­sio tila­päi­sen sai­rau­den ajal­ta. Pysy­väs­ti sai­rail­le on elä­ke ja alem­pa­na mai­nit­tu perus­tu­lon koro­tus Jat­ka luke­mis­ta “Perus­tu­lo 4: Mitä muu­ta tarvittaisiin?”

Perustulo 3: Osittainen perustulo

Kuten Niko­las Oja­la jo tote­si­kin, Kaup­pa­ka­ma­rin line­aa­ri­ses­ta veron­mal­lis­ta sai­si hyvän osit­tai­sen perus­tu­lon mal­lin jat­ka­mal­la vii­vaa koh­ti y‑akselia, johon se tör­mää koh­das­sa 4200 €/vuosi eli 350 euroa/kk. Pää­tyi­sim­me perus­tu­lo­mal­liin, jos­sa jokai­sen tilil­le tup­sah­tai­si 350 euroa kuus­sa, mut­ta jos­sa jokai­nen mak­sai­si veroa kai­kis­ta tulois­taan 42 pro­sent­tia.  Se oli­si myös hyvä osin­ko­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti, jos samal­la luo­vu­taan osin­ko­tu­lo­jen kak­sin­ker­tai­ses­ta verot­ta­mi­ses­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Perus­tu­lo 3: Osit­tai­nen perustulo”