Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne

Sipoon Östersundom liitettiin Helsinkiin kaupunkirakenteen tervehdyttämiseksi – siis jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan nurmijärville vaan pääsisivät järkevälle etäisyydelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. Pääsisivät on harkittu verbi, sillä asuntojen hinnat paljastavat, että ihmiset asuvat mieluummin hyvien kuin huonojen yhteyksien varrella.

Huomasitte varmaan ilmaisun nurmijärville, jossa pieni kirjain ja monikko tarkoittaa itse Nurmijärven ohella muitakin sellaisia alueita, joissa auton omistaminen on välttämätöntä pitkien etäisyyksien ja huonojen palvelujen takia. Palvelu on huonoa, jos kauppa ja koulu eivät ole kävelymatkan päässä. Jatka lukemista ”Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne”

Työttömyys: yhteiskunnan vai yksilön ominaisuus

Haastatteluni Voimalehdessä  näyttää herättäneen keskustelua myös täällä blogilla. Erityisesti on hätkähdetty sitä, että siteerasin Ilkka Taipaletta, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon mielenterveydeltään haavoittuvia tai vähälahjaisia ihmisiä.  Haastattelussakin korostin, ettei väitteestä, paloautot ovat punaisia seuraa, että punaiset autot olisivat paloautoja. Silti tämä on tulkittu niin, että sanoin kaikkien työttömien olevan vähälahjaisia. Jatka lukemista ”Työttömyys: yhteiskunnan vai yksilön ominaisuus”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2009

Nurin meni! Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Mustavuoren kaavan terveisin, että alue pitää varata nykyisen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Tämä meni läpi vihreiden, demarien ja vasemmistoliiton äänin 5-4. Tämä oli ensimmäinen kunnallisvaalien tuloksena tullut suuri muutos kaupungin politiikassa. Varsinainen muutos oli siinä, että demarit, jotka viime kaudella ajoivat aluetta raivoisasti rakennettavaksi, vastustivat nyt sen rakentamista yhtä innokkaasti.   Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2009”

Mustavuori säästyy rakentamiselta

Vihreiden valtuustoryhmä päätyi eilen yksimielisesti sille kannalle, että vastustamme kaikkea rakentamista Mustavuoren alueella. Koska myös demarien valtuustoryhmä päätyi rakentamista vastustavalle kannalle, ainakaan tällä valtuustokaudella aluetta ei tulla rakentamiseen kaavoittamaan.

Kunnallisvaaleilla on merkitystä.

Tyrannosaurus

Olen antanut suostumukseni siihen, että minut nimetään Hollming-yhtiöihin kuuluvan BMH Technology Oy:n hallitukseen. Minua tuossa yrityksessä viehättää sen yhdyskuntajätteiden lajitteluun liittyvä kokonaiskonsepti. Eurooppaa lähdetään valloittamaan Tyrannosaurus-projektilla. Se on automatisoitu jätteidenlajittelulinjasto, johon voi syöttää melkein mitä tahansa. Laite lajittelee sen siististi eri jakeiksi. Pääjae on poltettavaksi menevä paperi- kangas,- puu-,  ja muovisilppu, joka on polttoaineominaisuuksiltaan lähes kivihiilen luokkaa, mutta luetaan siis suurelta osin uusiutuvaksi energialähteeksi. Tämän voisi työntää vaikka Helsingin kivihiilivoimalaan kaupungin kasvihuonepäästöjä alentamaan. Jatka lukemista ”Tyrannosaurus”

Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero

 Perustuloa vastustetaan sillä, että se jättää ihmiset heitteille eikä mahdollista heidän pakkoaktivointiaan, koska rahat eivät ole ehdollisia. Tämän pelon torjumiseksi mallin voisi aluksi toteuttaa negatiivisena tuloverona. Jos siis jää saamapuolelle, tukea pitäisi anoa ja se olisi juuri niin ehdollista kuin sen halutaan olevan. Jatka lukemista ”Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2009

Listalla on merkittävinä asioina pöydältä Pohjois-Vuosaaren (Mustavuori) kaava, Oulunkylän urheilupuiston paikoitusongelmat ja uutena noin neljänsadan hengen Tankovainion asuinalueen rakentaminen Itäväylän ja Broändan puron väliin lähelle Mellunmäen pelastusasemaa. Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2009”

Miksi asumistukea ei upoteta perusturvaan?

Useampi on kysynyt, miksi meillä on erikseen asumistuki. Koska kaikki kuitenkin asuvat, eikö perusturva voisi olla vastaavasti korkeampi niin, että siitä maksetaan asumiskulut itse. Tätä minäkin olen pohtinut ja ollut vähällä ehdottaa, että niin tehtäisiin.

Kaikki eivät asu vuokralla. Tuo muutos tulisi kalliiksi, koska tätä asumislisää jouduttaisiin maksamaan niillekin, jotka asuvat velattomassa omistusasunnossa. Asia olisi yksinkertaista järjestää siten, että kaikki saisivat asumislisää, mutta vastaavasti oman asunnon asuntotulosta verotettaisiin. Kyse ei ole ihan pikkusummasta. Asuntojen omistaminen muodostaa noin kuusi prosenttia kansantulostamme. Tähän tilastoon tuloksi merkitään se vuokra, jota omistusasunnossa asuva ei maksa itselleen. Asuntotulon verotusta on silloin tällöin ehdotettu. Viimeksi Juhana Vartiainen sai ehdotuksen johdosta tappouhkauksia.

Nyt omistusasujaa verotetaan, jos hän on pienituloinen, ei verona vaan asumistuen menetyksenä. Pienituloisten omistusasunnossa asuvien kannattaisi vaihtaa suntoja keskenään ja maksaa toisilleen vuokraa.

Perustulo 4: Mitä muuta tarvittaisiin?

Perustulo yksin ei riitä sosiaaliturvaksi, ei varsinkaan tuollainen 350 euron osittainen perustulo.

 Lisäksi tarvitaan

1) Jo yllämainittu subjektiivinen oikeus saada noin 150 euroa enemmän, mutta vastikkeellisena. Sairauspäivärahan tulisi turvata tulottomillekin tuo 500 euron nettoansio tilapäisen sairauden ajalta. Pysyvästi sairaille on eläke ja alempana mainittu perustulon korotus Jatka lukemista ”Perustulo 4: Mitä muuta tarvittaisiin?”

Perustulo 3: Osittainen perustulo

Kuten Nikolas Ojala jo totesikin, Kauppakamarin lineaarisesta veronmallista saisi hyvän osittaisen perustulon mallin jatkamalla viivaa kohti y-akselia, johon se törmää kohdassa 4200 €/vuosi eli 350 euroa/kk. Päätyisimme perustulomalliin, jossa jokaisen tilille tupsahtaisi 350 euroa kuussa, mutta jossa jokainen maksaisi veroa kaikista tuloistaan 42 prosenttia.  Se olisi myös hyvä osinkotulojen veroprosentti, jos samalla luovutaan osinkotulojen kaksinkertaisesta verottamisesta. Jatka lukemista ”Perustulo 3: Osittainen perustulo”