Avainsana: _

Sipoon Öster­sun­dom liitet­ti­in Helsinki­in kaupunki­rak­en­teen ter­ve­hdyt­tämisek­si — siis jot­ta ihmiset eivät jou­tu­isi muut­ta­maan nur­mi­järville vaan pää­si­sivät järkevälle etäisyy­delle hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varaan. Pää­si­sivät on harkit­tu ver­bi, sil­lä asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että ihmiset asu­vat mielu­um­min hyvien kuin huono­jen yhteyk­sien varrella.

Huo­m­a­sitte var­maan ilmaisun nur­mi­järville, jos­sa pieni kir­jain ja monikko tarkoit­taa itse Nur­mi­jär­ven ohel­la muitakin sel­l­aisia aluei­ta, jois­sa auton omis­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä pitkien etäisyyk­sien ja huono­jen palvelu­jen takia. Palvelu on huonoa, jos kaup­pa ja koulu eivät ole käve­ly­matkan päässä. Jat­ka lukemista “Öster­sun­dom ja kestävä kaupunkirakenne”

Haas­tat­telu­ni Voimale­hdessä  näyt­tää herät­täneen keskustelua myös tääl­lä blogilla. Eri­tyis­es­ti on hätkähdet­ty sitä, että siteerasin Ilk­ka Taipalet­ta, jon­ka mukaan pitkäaikaistyöt­tömien joukos­sa on paljon mie­len­ter­vey­deltään haavoit­tuvia tai vähälah­jaisia ihmisiä.  Haas­tat­telus­sakin korostin, ettei väit­teestä, paloau­tot ovat punaisia seu­raa, että punaiset autot oli­si­vat paloau­to­ja. Silti tämä on tulkit­tu niin, että sanoin kaikkien työt­tömien ole­van vähälah­jaisia. Jat­ka lukemista “Työt­tömyys: yhteiskun­nan vai yksilön ominaisuus”

Nurin meni! Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta palaut­ti Mus­tavuoren kaa­van ter­veisin, että alue pitää vara­ta nykyisen ulkoilu- ja virk­istyskäyt­töön. Tämä meni läpi vihrei­den, demarien ja vasem­mis­toli­iton äänin 5–4. Tämä oli ensim­mäi­nen kun­nal­lis­vaalien tulok­se­na tul­lut suuri muu­tos kaupun­gin poli­ti­ikas­sa. Varsi­nainen muu­tos oli siinä, että demar­it, jot­ka viime kaudel­la ajoi­vat aluet­ta raivoisas­ti raken­net­tavak­si, vas­tus­ti­vat nyt sen rak­en­tamista yhtä innokkaasti.   Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.2.2009”

Vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mä pää­tyi eilen yksimielis­es­ti sille kan­nalle, että vas­tus­tamme kaikkea rak­en­tamista Mus­tavuoren alueel­la. Kos­ka myös demarien val­tu­us­to­ryh­mä pää­tyi rak­en­tamista vas­tus­tavalle kan­nalle, ainakaan täl­lä val­tu­us­tokaudel­la aluet­ta ei tul­la rak­en­tamiseen kaavoittamaan.

Kun­nal­lis­vaaleil­la on merkitystä. 

Olen antanut suos­tu­muk­seni siihen, että min­ut nimetään Hollm­ing-yhtiöi­hin kuu­lu­van BMH Tech­nol­o­gy Oy:n hal­li­tuk­seen. Min­ua tuos­sa yri­tyk­sessä viehät­tää sen yhdyskun­ta­jät­tei­den lajit­telu­un liit­tyvä kokon­aiskon­sep­ti. Euroop­paa lähde­tään val­loit­ta­maan Tyran­nosaurus-pro­jek­til­la. Se on automa­ti­soitu jät­tei­den­la­jit­telulin­jas­to, johon voi syöt­tää melkein mitä tahansa. Laite lajit­telee sen siis­tisti eri jakeik­si. Pää­jae on poltet­tavak­si menevä paperi- kan­gas,- puu‑,  ja muo­visilp­pu, joka on polt­toaineom­i­naisuuk­sil­taan läh­es kivi­hi­ilen luokkaa, mut­ta lue­taan siis suurelta osin uusi­u­tu­vak­si ener­gialäh­teek­si. Tämän voisi työn­tää vaik­ka Helsin­gin kivi­hi­ilivoimalaan kaupun­gin kasvi­huonepäästöjä alen­ta­maan. Jat­ka lukemista “Tyran­nosaurus”

 Perus­tu­loa vas­tuste­taan sil­lä, että se jät­tää ihmiset heit­teille eikä mah­dol­lista hei­dän pakkoak­tivoin­ti­aan, kos­ka rahat eivät ole ehdol­lisia. Tämän pelon tor­ju­misek­si mallin voisi aluk­si toteut­taa negati­ivise­na tuloverona. Jos siis jää saama­puolelle, tukea pitäisi anoa ja se olisi juuri niin ehdol­lista kuin sen halu­taan ole­van. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 5: kom­pro­missi­na negati­ivi­nen tulovero”

Listal­la on merkit­täv­inä asioina pöy­dältä Pohjois-Vuosaaren (Mus­tavuori) kaa­va, Oulunkylän urheilupuis­ton paikoi­tu­songel­mat ja uute­na noin neljän­sadan hen­gen Tanko­vain­ion asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen Itäväylän ja Broän­dan puron väli­in lähelle Mel­lun­mäen pelas­tusase­maa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.2.2009”

Use­ampi on kysynyt, mik­si meil­lä on erik­seen asum­is­tu­ki. Kos­ka kaik­ki kuitenkin asu­vat, eikö perus­tur­va voisi olla vas­taavasti korkeampi niin, että siitä mak­se­taan asumisku­lut itse. Tätä minäkin olen poht­in­ut ja ollut vähäl­lä ehdot­taa, että niin tehtäisiin.

Kaik­ki eivät asu vuokral­la. Tuo muu­tos tulisi kalli­ik­si, kos­ka tätä asum­is­lisää joudut­taisi­in mak­samaan niillekin, jot­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Asia olisi yksinker­taista jär­jestää siten, että kaik­ki saisi­vat asum­is­lisää, mut­ta vas­taavasti oman asun­non asun­to­tu­losta verotet­taisi­in. Kyse ei ole ihan pikkusum­mas­ta. Asun­to­jen omis­t­a­mi­nen muo­dostaa noin kuusi pros­ent­tia kansan­tu­lostamme. Tähän tilas­toon tulok­si merk­itään se vuokra, jota omis­tusasun­nos­sa asu­va ei mak­sa itselleen. Asun­to­tu­lon vero­tus­ta on sil­loin täl­löin ehdotet­tu. Viimek­si Juhana Var­ti­ainen sai ehdo­tuk­sen joh­dos­ta tappouhkauksia.

Nyt omis­tusasu­jaa verote­taan, jos hän on pien­i­t­u­loinen, ei verona vaan asum­istuen mene­tyk­senä. Pien­i­t­u­lois­t­en omis­tusasun­nos­sa asu­vien kan­nat­taisi vai­h­taa sun­to­ja keskenään ja mak­saa toisilleen vuokraa.

Perus­tu­lo yksin ei riitä sosi­aal­i­tur­vak­si, ei varsinkaan tuol­lainen 350 euron osit­tainen perustulo.

 Lisäk­si tarvitaan

1) Jo yllä­mainit­tu sub­jek­ti­ivi­nen oikeus saa­da noin 150 euroa enem­män, mut­ta vastik­keel­lise­na. Sairaus­päivära­han tulisi tur­va­ta tulot­tomillekin tuo 500 euron net­toan­sio tilapäisen sairau­den ajal­ta. Pysyvästi sairaille on eläke ja alem­pana mainit­tu perus­tu­lon koro­tus Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 4: Mitä muu­ta tarvittaisiin?”

Kuten Niko­las Ojala jo tote­sikin, Kaup­paka­marin lin­eaaris­es­ta veron­mallista saisi hyvän osit­taisen perus­tu­lon mallin jatka­mal­la viivaa kohti y‑akselia, johon se tör­mää kohdas­sa 4200 €/vuosi eli 350 euroa/kk. Pää­ty­isimme perus­tu­lo­ma­lli­in, jos­sa jokaisen tilille tup­sah­taisi 350 euroa kuus­sa, mut­ta jos­sa jokainen mak­saisi veroa kaik­ista tulois­taan 42 pros­ent­tia.  Se olisi myös hyvä osinko­tu­lo­jen vero­pros­ent­ti, jos samal­la luovu­taan osinko­tu­lo­jen kaksinker­tais­es­ta verot­tamis­es­ta. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 3: Osit­tainen perustulo”