“Juna tuo huumeet”

21.9.2008 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Nurmijärven kunnanjohtaja ei halua rataa Klaukkalaan, koska hänen mukaansa “juna tuo huumeet”.

En usko, että hän tarkoitti huumeilla huumeita, vaan yleisemmin huono-osaisia ihmisiä. Yksi syy, miksi ihmiset muuttavat automatkan päähän on, ettei köyhillä ole varaa autoon ja siksi köyhistä pääsee eroon muuttanmalla joukkoliikenteen tavoittamattomiin.

Kaupunkiasumisen yksi hankaluus on, että maailmassa on, on aina ollut ja tulee aina olemaan ihmisiä, joilla ei mene aivan yhtä hyvin kuin muilla. Naapurin ongelmat eivät ole sinun ongelmiasi, jos lähin naapuri on kilometrin päässä, mutta tiiviissä kaupungissa niitä ei pääse pakoon.

Helsingissä on yritetty harjoittaa segregaation vastaista politiikkaa hajasijoittamalla huono-osaiset ja vähän naapurustoaan häiritsevät ihmiset eri puolille kaupunkia. Tätä on tälläkin blogilla joku kommentoinut sanoen, että Helsinki miinoittaa kaikki sinänsä houkuttelevat asuinalueet kaupungin vuokra-asunnoilla. Siksi pitää muuttaa muualle.

Minä olen tottunut elämään kaupungissa, eikä pari pultsaria siellä täällä järkytä mieltäni, mutta meitä on erilaisia.

Joskus olen miettinyt sitäkin, onko tämä Helgingin ehdoton linja segregaation vastustamisessa hyvä. Se olisi hyvä, jos sitä noudatettaisiin koko kaupungin (sen 13 kunnasta koostuvan) alueella, mutta periaate ei toimi,  jos naapurikunnat eivät ole juonessa mukana.

Jos tämä kaupungin hajoaminen on osittain tämän “miinoittamisen” seurausta, pitää etuja ja haittoja verrata keskenään. Jos “miinoittamaton” kultahammasrannikko joka tapauksessa on tarjolla Helsingin rajojen toisella puolella, mitä hävitään, jos se on tarjolla myös Helsingissä?

Olen ollut voimakkaasti sosiaalisia eroja tasaavan kaupunkirakenteen kannalla, ja olen yhä, mutta epäilys on herännyt, voiko ja kannattaako sitä harjoittaa yksin.

Olen yllä käyttänyt kaupungin vuokra-asuntoa tavalla, joka oli pderäisin blogikommentoijalta. Sekin on väärää leimaamista. Joka viides helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa. He ovat yleensä aivan tavallista työssä käyvää väkeä. Samalla tavalla pienituloisia kuin moni niistä, jotka pakenevat kehyskuntiin Helsingin korkeinta hintoja.

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin ““Juna tuo huumeet””

  1. Mikko kirjoitti 21.9.2008 kello 1:47

    Olen oikeasti – siis tosissaan oikeasti – luullut että Helsinki haluaa enemmän “huono-osaisia” ja keskiluokkaisia asukkaita ja että rikkaat ympäristöltään vaateliaat asukkaat ovat tervemenneitä naapurikuntiin. Koko ikäni Helsingissä asuneena, olen nähnyt kuinka kehitystä on viety tähän suuntaan. Se on myös niiden kaavoitusosaston virkamiesten vallitesevana “henkenä” joita olen tavannut oman asuinalueeni asioiden yhteydessä. Ei kai kellekään voi tulla yllätyksenä esim Vuosaaren nykyinen rakenne – rakennehan on suunniteltu sellaiseksi.

    Nykyisellä kehityksellä Helsingin sosiaaliset erot varmaan edelleen tasoittuvat. Ja jos sitä halutaan, kuten olen kuvitellut, niin miksi epäilys on herännyt. Siis kärjistäen, ollaanko huolissaan siitä että Helsingin verotulot vähenevät, vai siitä että “monimuotoisuus” vähenee kun yksi väestönosa muuttaa muualle, vai jostain muusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. spottu kirjoitti 21.9.2008 kello 3:01

    Eiranrannan asunnoista maksetut korkeat hinnat osoittavat kuinka suuri markkinatilaus Helsingissä on sosiaalisista rasitteista vapaalle asumiselle. Mukaan rahoittamaan tuli peräti kaksi toimijaa suurten rakennusliikkeiden ulkopuolelta. Arkkitehtuuri on kohtuullista, samoin (mutu-tuntumalta) rakentamisen laatu ja julkisivut. Olen jokseenkin varma että perinteisenä seka-alueena toteutettuna lopputulos olisi huonompi, kuten myös tonteista saatu hinta.

    En oikein jaksa ymmärtää miksi Helsingissä uutta aluetta suunniteltaessa ensimmäisiä viestittäviä asioita on alueen asuntotuotannon “monipuolisuus”. Täälläkin pitäisi voida rakentaa ns. hyviä alueita niille työssäkäyville ja veroja maksaville kaupunkilaisille jotka lystin lopulta kuitenkin maksavat. Jätkäsaari voisi olla ensimmäinen malliesimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 21.9.2008 kello 4:08

    Enpä usko, että “pari pultsaria” kenenkään mieltä järkyttää, mikäli Skattalta nyt edes ne pari löytyy? Älä siellä ylpistele suvaitsevaisena urbaaniina.

    Asu nyt pari kuukautta vaikkapa Kannelmäessä Sitratorin ja aseman vieressä väistelemässä oksennuksia, lasinsiruja ja yritä päästä pois alta vikkelään, kun R-kioskin päivittäinen ryöstö tapahtuu. Puhu sitten, mikä järkyttää ja mikä ei.

    Se on helppo Katajanokalta käsin tuomita ihmiset, jotka hakeutuvat näistä olosuhteista pois. Espoon keskuksen hinnoilla ei totisesti osteta vastaavia neliöitä Haukilahdesta.

    Juju nyt ei ole siinä, etteikö omakotitaloalueille pääsisi julkisilla tai etteikö köyhillä, puhumattakaan rikollisilla useinkin olisi autoa (onko joku nähnyt romanin bussissa, ainahan niillä jokin kolsa on), vaan että julkiset katetut tilat puuttuvat. Narkit ja muu epäilyttävä aineshan notkuu metrotunneleissa, ostareilla ym.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.9.2008 kello 7:36

    Elinan kuvaus Kannelmäestä on lievästi sanottuna värittynyt. Mutta ovat siellä asiat huonommin kuin niin sanotulla Hitas-Katajanokalla. Se, ettei Hitas-Katajanokka ole Elinan mielestä riittävän ongelmallinen, osoittaa, ettei sekoitettu asukasrakenne ole mikään todellinen ongelma. Alueella on omistusasuntoja ja arava-vuokra-asuntoja suunnilleen siinä suhteessa, kuin koko kaupungissa keskimäärin, eikä tämä tuota haittaa. Maahanmuuttajia on enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Kannelmäessä vuokifra-asuntojen osuus on vähän selvästi korkeampi ja ongelmia on selvästi enemmän.

    Toki asiaan vaikuttaa myös arkkitehtuuri: betonibrutalismi imee ongelmia puoleensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.9.2008 kello 7:42

    Vuosaaren rakennetta ei suunniteltu sellaiseksi kun siitä lopulta tuli. Asiasta väännettiin pitkään kättä 1980-luvun asunto-ohjelmissa. Demarit halusivat alueelle korkean aravavuokra-asunto-osuuden, jota esimerkiksi minä pidin huolestutytavana. Osuutta alennettiin kokoomuksen ja viheiden sopimuksella. Sovittiin, että uustuitannossa leikataan sosiaalisen asuntotuotannon osuutta demarien kaavailemasta ja erotus hankitaan ostamalla vuokra-asuntoja vanhasta asuntokannasta.

    Sitten tuli lama ja rakentaminen pysähtyi. Rakennusyhtiöt halusivat muuttaa omistusasunnon arava-vuokra-asunnoiksi ja kokoomusjohtoinen kiinteistölautakunta suostui tähän. Lopputuloksena Vuosaaren asukasrakenne vinoutui täysin siitä, mitä oli sovittu. Virhettä on sen jälkeen yritetty paikata Aurinkolahden omistusasuntoalueella.

    Siksi toivon, että tällä kertaa ei tehdä samaa virhettä. Jos yksityinen tuotanto ei vedä, kaupungin tulee rakennuttaa myös omistusasuntoija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sylvesteri kirjoitti 21.9.2008 kello 9:49

    “Siksi toivon, että tällä kertaa ei tehdä samaa virhettä. Jos yksityinen tuotanto ei vedä, kaupungin tulee rakennuttaa myös omistusasuntoija.”

    Mitenkähän aiot perustella tuon vasemimstopuolueille? Eli sen, että kaupunki rakennuttaisi osan asunnoista ainostaan niille joilla on varaa ostaa? Ei herranjumala, eihän tämmöinen käy Suomessa. Kokoomuslaiset taas saattavat pitää tuota markkinoiden sotkemisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi Björk kirjoitti 21.9.2008 kello 9:54

    Tällä segregaation vastaisella politiikallaan Helsinki myös jossain määrin estää omaleimaisten kaupunginosien synnyn. Maailman kaupungit ovat väärällään paikkoja, joihin on keskittynyt joku tietty väestöryhmä (Meat Packing Districtin taiteilijat, Little Italyn Italiaanot, Venetsian ghetton juutalaiset…) ja jotka ovat muokanneet alueestaan näköisensä ja tarpeidensa mukaisen. Minusta tämä on kaupunkiasumisen uskomaton rikkaus, joka Helsingistä puuttuu lähes täysin, kun puututtaan ihmisten “oikeuteen” sijoittua vapaasti kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Traveller kirjoitti 21.9.2008 kello 10:10

    Täällähän ymmärrys lisääntyy jatkuvasti, mutta vielä tuntuu olevan käsitteet sekaisin. Todellisuuden ymmärtäminen on oikeiden ratkaisujen avain kaikissa tapauksissa.

    ..ettei köyhillä ole varaa autoon ja siksi köyhistä pääsee eroon muuttanmalla joukkoliikenteen tavoittamattomiin..

    Kaupunkiasumisen yksi hankaluus on, että maailmassa on, on aina ollut ja tulee aina olemaan ihmisiä, joilla ei mene aivan yhtä hyvin kuin muilla.

    Jos jätetään etsimättä pienet väliinputoojaryhmät, joita itse en osaisi edes luetella, niin ainoita todellisia huono-osaisia Suomessa ovat syystä tai toisesta ylivelkaantuneet ihmiset. Mitä rehellisemmästä ja toimintakyvyltään rajoittuneemmasta ihmisestä on kysymys niin samalla sen huono-osaisemmasta. En usko että ihmiset muuttavat heidän takiaan pois mistään vaikka heitä onkin liian paljon.

    Jos taas huono-osaiseksi määrittely rimaa nostaa korkeammalle, kuten vaikka siihen ettei ole varaa hankkia autoa, niin mukaan tulee pienimmillä eläkkeillä olevat ja omillaan toimeentulevat opiskelijat. En usko että ihmiset muuttavat heidän takiaan pois mistään vaikka heitäkin on paljon.

    Vai nostetaanko sitä rimaa vieläkin korkeammalle? Uutena ja PK seudulla varmaankin myös nopeasti lisääntyvänä luokkana ovat varmasti nämä työssäkäyvät köyhät. En oikein usko että ainakaan suomenkielistä varakasta älymystöä nämäkään nyt niin valtavasti häiritsisivät.. Samaan joukkoon taloudellisessa mielessä kuulunevat erilaiset invalidit ja vammaiset joihin normaali-ihmisten suhtautuminen on käytännöllisesti katsoen aina myönteistä.

    Eiköhän tuossa tullut lueteltua ainakin 90% huono-osaisiin kuuluvista. Tietysti joukkoon voi lukea muitakin ryhmiä, juuri niitä ryhmiä jotka aiheuttavat sitä muuttoliikettä. Arvelen että tähän joukkoon kuuluu mm:

    Häiritsevät juopot ja sekakäyttäjät: rahan pummaamista ja muita heikkompien ahdistelua, lasten leikkipaikkojen valtamista, häiritsevää mölinää.

    Häiritsevät narkkarit: pikkurikollisuutta, lasten leikipaikoille jätettyjä HIVillä rikastettuja huumeruiskuja, käsittämättöntä väkivaltaa.

    Häiritsevät mielenterveysongelmaiset: rahan pummaamista ja muita heikkompien ahdistelua, kovaäänistä mölinää, lasten pelottelua.

    Häiritsevät kroonisesti työttömät äärioikeistolaiset ja muut uusnazit: parvekkeille ripustettuja nazilippuja, jatkuvia yöaikaan tapahtuvia kovaäänisiä sukukokouksia ja poliittisia juhlia sekä muutenkin täydellistä piittaamattomuutta talojen järjestyssäännöistä tai muista säännöistä, heidän nuorisonsa jengiintymistä, näiden jengien jatkuvaa rötöstelyä ja alisuoriutumista kouluissa jne.

    Rikolliset.

    Näiden ryhmien sijoittaminen, ja itseasiassa paljolti ryhmien kokokin, on puhdas poliittinen päätös. Jos niin halutaan, kuten nykyisin, voidaan heidät sijoittaa aina terrorisoimaan muita ihmisiä. Poliitikot tekevät näitä päätöksiä, kuka milläkin perusteella. Kannattaa siis miettiä tarkoin ketä äänestää, vai mitä?

    Toki asiaan vaikuttaa myös arkkitehtuuri: betonibrutalismi imee ongelmia puoleensa.

    Siis ihan tosissaan Osmo tällaista haastaa.. Betoni imee kyllä vettä mutta että ongelmiakin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Elina kirjoitti 21.9.2008 kello 10:15

    Hitas-Katajanokkahan on pari hassua taloa… Jos kaupungin vuokra-asuntoja niistäkin on vain osa, niin maahanmuuttajia on siis karkean arvion mukaan kolme perhettä. Kannelmäkeen ei voi tätä pienen pientä rantaplänttiä verrata saman päivänäkään.

    Katajanokan hitas-alue on sitä paitsi Helsingin vanhimpia laatuaan, joten sen asukasrakenne on nykyään aivan erilainen kuin muissa vastaavissa osissa. Alle 15-vuotiaita on alueella vain seitsemän prosenttia, kun puolestaan Ruoholahden alueella vastaava osuus on 22.

    Kuinka monta vuotta sinä Osmo, olet asunut Kannelmäessä? Vai vietätkö siellä muuten viikonloppuja?

    Itse olen asunut pari vuotta ja kertomani ei todellakaan ollut juurikaan värittynyt. R-kioskiin saatiin sittemmin jotkut super-hälytyslaitteet, joten se ongelma lienee pois päiväjärjestyksestä. Poliisihälytyksistä ja muista tilastoista voi tutustua Sitratorin ja liepeiden värikkääseen menoon, jos ei minua usko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Seppa Oksanen kirjoitti 21.9.2008 kello 10:42

    Pännii taas tuo vuokra-asujien morkkaaminen. Vuosaaren ongelma eivät ole vuokra-asunnot vaan ilmaisasunnot.

    Jos meillä olisi aito “kovan rahan” vuokra-asuntoalue, johon siis ei pääse asumaan fattan rahoilla, niin asukasrakenne olisi yläluokkaisempi kuin omistusasunnoilla. Asunto-yhtiölaista johtuen asunnon omistaminen on Suomessa harvinaisen turvatonta paskaa, sellaiseen joutuvat turvautumaan vain ne raskaan arkityön raatajat, joilla ei suhteita saada kunnan ilmaisasuntoa katajanokalla tai varaa maksaa markkinavuokria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko kirjoitti 21.9.2008 kello 10:43

    Kiitos Vuosaaren taustojen selittämisestä. Helsinkiläisenä minä toivoin että olisimme pystyneet tarjoamaan rikkaille varteenotettavamman vaihtoehdon Espoon, Kauniaisen, ja Sipoon rinnalle. Näin ei ole käynyt ja tuskin tulee käymäänkään, koska sitä ei haluta. Helsingissä halutaan “sosiaalisia eroja tasaavaa kaupunkirakennetta”, ja siihen “kultahammasrannikko” ei istu. Espoo, Kauniainen ja Sipoo taas haluavat aidosti rakentaa rikkaille viihtyisiä alueita, koska heidän päättäjilään on samansuuntaiset arvot. Siksi kehitys siellä on uskottavaa ja pitkäjänteistä, mutta Helsinki tekee sen vain pakotettuna – siis jos verokertymä per asukas alkaa pudota huolestuttavan alas, tms. Silloinkin on odotettavissa että “kultahammasrannikolle” rakennetaan 10-20 vuoden kuluttua häiriökäyttäytyvien nuorten hoitokoti, tms.

    Minusta on olemassa kaksi vastakkaista “voimaa”: “yhteisöllisyys” (segregaation vastustaminen) ja “yksilöllisyys” (haluan tarjota jälkeläisilleni parhaan mahdollisen kasvuympäristön). En nykykehityksellä enää usko yhteisöllisyyteen, koska se vaatii yhteisen arvopohjan, jotteivät yhteisön sisäiset ristiriidat kasva liian suuriksi. Ja minusta yhteinen arvopohja on meiltä häviämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 21.9.2008 kello 10:53

    Se on jotenkin surkuhupaisaa kun juttelee varsinkin lapsiperheiden kanssa asunnonhankinnasta. Loputonta pohdiskelua siitä miten se ja se vuokratalo mahtaa vaikuttaa kouluun, onko asema liian lähellä (koska asemalla on epäilyttävää porukkaa) vai liian kaukana (koska asunnot ovat halvempia eli siellä saattaa asua köyhiä) ja niin edelleen. Hupaisaa tässä on että tuollainen mikrovalikointi ei yleensä onnistu, naapurissa omakotitalossa asuukin ongelmaperhe ja koulun pahin häirikkö on isotuloisesta perheestä, surkeaa se että se koetaan ainoaksi tavaksi vaikuttaa asuinympäristöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Elina kirjoitti 21.9.2008 kello 11:09

    Traveller on oikeassa.

    Olen valittanut tästä jo kyllästymiseen asti, mutta tuo Osmon tapa käyttää sanaa köyhä on todella leimaava ja varmasti monesta loukkaava.

    Ei kukaan todellakaan muuta opintotuella sinnittelevän opiskelijan, yksinhuoltaja-perushoitajan tai rollaattorin kanssa köpöttelevän kansaneläkeläisen takia pois yhtään mistään.

    Sen sijaan ampumavälikohtaukset, parvekkeilta heitetyt roskapussit, kusilammikot rappukäytävässä ja yötä päivää jatkuva humalaisten mölinä kyllä laittavat harkitsemaan muita asuinsijoja, jos rahkeet riittävät.

    Tämän yhtiön häiritsevin henkilö muuten on miljoonaperijä. Juoppo öykkäri, joka tarjoaa alkon antimia auliisti myös kavereille. Rapussa on sitten meno sen mukaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jaakko kirjoitti 21.9.2008 kello 11:10

    “Eiranrannan asunnoista maksetut korkeat hinnat osoittavat kuinka suuri markkinatilaus Helsingissä on sosiaalisista rasitteista vapaalle asumiselle.”

    Eiranrannan asunnot eivät ole vapaita “sosiaalisista rasitteista”. Eiranranta on kivenheiton päässä narkomaanien korvaushoitoyhteisöstä. Myöskään Pursimiehenkadun alkoholistien asuntola ei ole kaukana. Ja rannalla kun ollaan, niin myös rantojen miehet viihtyvät alueella. Eiranrannan asunnoista maksetut korkeat hinnat osoittavat korkeintaan sen, että suuri osa ihmisistä ei jaksa häiriintyä “sosiaalisista rasitteista”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ano Nyymi kirjoitti 21.9.2008 kello 11:33

    “Olen ollut voimakkaasti sosiaalisia eroja tasaavan kaupunkirakenteen kannalla, ja olen yhä, mutta epäilys on herännyt, voiko ja kannattaako sitä harjoittaa yksin.”

    Voidaan jos halutaan ja jos ei kannata, olkoon sitten lyhyellä tähtäimellä kannattamatonta. Jopa sillä uhalla, että siitä syntyy jonkin verran kumipyöräliikennettä.

    Jos joku hurnalisti haluaisi, hän vetäisi kirjoituksestasi otsikon:
    “Soininvaaralta vihreää valoa kultahammasrannikoille” ja homma jatkuu liiemmälti vääristelemättä: “Aiemmin tuloeroja tasaavaa rakentamista ajanut Osmo Soininvaara (vihr.) ehdottaa, että Helsinkiin voitaisiin rakentaa erillisiä asuinalueita varakkaille. Soininvaaran mukaan Helsingin ei enää kannata “miinoittaa” parempia alueita sosiaalisella rakentamisella, vaan kaupungin olisi kilpailtava varakkaammasta väestä.”

    Ei näytä sen paremmalta kuin itsesi kirjoittamana.

    Spottu: “Täälläkin pitäisi voida rakentaa ns. hyviä alueita niille työssäkäyville ja veroja maksaville kaupunkilaisille jotka lystin lopulta kuitenkin maksavat.”

    Eli keskituloisille, noin 2700 ansaitseville. Tuo ei ehdotuksesi toteudu Eiranrantoja rakentaen. Ilmeisesti et tiedä, kuka verot maksaa. Jos siis päätetään, etteivät pienituloiset ym. mahdu noiden 2700 € ansaitsevien alueille, eivät he mahdu mihinkään.

    Ja vielä: Metelistä päätellen lähes kaikki kommentoijat asuvat narkkarien, juoppojen ja köyhien – niiden perkeileiden – keskellä. Missä siis asutte, koska minä asun Helsingissä eikä em. väestä ole mitään haitta ja köyhätkin käyvät omatunnolleni ja lompakolleni myönteisessä mielessä.

    Ehkä tämä palstan otanta on vääristynyt: köyhät eivät ole täälläkään puolustamassa itseään. Täällähän kirjoittavat nähdäkseni mielestään “tulevat pikkurikkaat älyköt”. Pitäkäähän huoli noilla asenteillanne, että suunnitelmanne onnistuu, ettekä myöskään sairastu ja elä vanhoiksi ja siis jää rasitteeksi niille tuleville, jotka kenties omaksuvat asenteenne. Kaikki on paljolti kädessänne ja tervemenoa köydelle, jonka alla ei verkkoa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Annukka Karonen kirjoitti 21.9.2008 kello 11:38

    Kannelmäestä nykyään minulla ei ole kokemusta, muutin sieltä pois -81, mutta en jo silloin puhuttujen ongelmien vuoksi.
    Katajanokan uusi puoli taitaa olla noin puolet koko alueesta. Katajanokalla on kaupungin vuokra-asuntojen lisäksi mm. VVO:n ja SATOn talot, omistustaloissa on myös kaupungin asuntoja. Eivät täällä maahanmuuttajat vilise kuten Espoon keskuksessa (jossa heidän en ole huomannut olevan häiriköitä), mutta kyllä meidänkin talossamme on jo ne kolme maahanmuuttajaa – ihan hyvin pärjätään.
    Kun muutin tänne, naapurissa oli Katajanokan asuntola, siitä tuli myöhemmin Eurohostel, jonka meno on vilkkaampaa kuin asuntolan pultsarien aikaan. Roskia, räkää ja barbaranraatoja riittää kadulla ja istutuksia peratessani löydän usein tyhjennettyjä lompakoita ja muuta kivaa. Se nyt vaan on elämää, sitä joka tulee mm. sataman kautta.
    Espoon keskukseen ns. vakiporukka on kotimaista ja tulee osin kyllä junalla, siellä kun on sossu, kapakat ja Alko mukavasti aseman kyljessä. Pääosa on mutuna paikallisia, jotka kävelevät mm. Suvelasta. Seutu on suunnittelun kurja kukkanen niin pää- kuin pikkupiirteissään. Sinne on koottu kohtuullista enemmän vuokra-asujia ja heidän joukkoonsa ongelmaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. GB kirjoitti 21.9.2008 kello 12:20

    Väistelemään oksennuksia ja lasinsiruja, ikään kuin Sitratorilla oksennusta ja lasinsiruja olisi ihan pujotteluradaksi asti. Ja R-kioskilla käyminen on todella kiusallista, kun joka päivä rosvo tulee ja etuilee jonossa, eikä sen jälkeen myyjäneidillä ole antaa vaihtorahaa Ässä-arvasta ja siihen päälle joutuu vielä jäämään odottamaan poliiseja tuntomerkkien antamista varten. Elina suosittelee Soininvaaralle käyntiä Kannelmäessä elämysmatkana johon kannattaa varautua kuin safarille. Ota mukaan iso auto, laita ovet lukkoon ja tarkkaile sieltä pultsareita, narkkareita ja muuta epäsosiaalista urbaania faunaa. Myönnetään, että Sitratori ei ole ehkä Helsingin raittein paikka, mutta on hupaisaa, että Elina ensin käyttää törkeää hyperbolaa (ei mitään uutta) kuvaillessaan aluetta ja sanoo siihen päälle, ettei hänen käsityksensä ole värittynyt. Älkää uskoko Elinaa; Kannelmäki on mukava paikka asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. B.J kirjoitti 21.9.2008 kello 12:41

    Miksi Suomessa ei ole edes halua etsiä ratkaisua huumeongelmaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. jouni lundqvist kirjoitti 21.9.2008 kello 15:00

    Eiköhän termi nimby kuvaa aika paljon ihmisten suhtautumista omaan asuinympäristöönsä. Jos ostat 300000 euron kämpän, et varmaan toivo, että taloon tai naapuriin muuttaa mustalaisia, narkkareita, linnakundeja jne.

    Rasistinen mielipide, myönnän. Kaikkein pahimpana seinänaapureina pidän kuitenkin pianon ja viulun soittajia. Yksi syy nurmijärville muuttamisiin on varmaan se, että seinänaapureita ei ole. No, on sielläkin omat möykkääjänsä.

    Suomalaista luonnetta kuvaa kai hyvin tämä. Tuhansia vuosia sitten mies rakensi paikan perheelleen joen varrelle. Yhtenä päivänä virran mukana tuli kirveenlastu.
    Mies otti oman kirveen käteensä ja lähti yläjuoksulle tupisten mennessään, kuka peeveli sinne on muuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. jouni lundqvist kirjoitti 21.9.2008 kello 15:05

    Täydennys. Arvelen, että joku voi muuttaa jonnekin nurmijärvelle omakotitaloon juuri siksi, että voi soittaa ja kuunnella musiikkia milloin haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jarkka kirjoitti 21.9.2008 kello 16:25

    Minä asuin pari vuotta Kannelmäen aseman kupeessa. No lapsiperheelle se voi olla ikävempi, mutta itselläni nyt ei suurta ongelmaa siinä ollut. Toisaalta olin asennoitunut siten, etten siellä asu kuin pari vuotta. Ei se paikka mikään helvetti ole, mutta kyllähän siinä ostarilla varmasti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Yöt sai kuitenkin nukkua rauhassa (en tiedä oliko juttu eri sitten niissä asunnoissa, jotka on ihan siinä aseman ostariaukiossa kiinni). Ja tosiaan tuo Kannelmäen “ikävä seutu” on ihan vain tuossa asemalla. Jos siitä kävelee kolmisen sataa metriä mihin tahansa suuntaan niin olet jo joko pellolla tai jossain nukkumalähiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.9.2008 kello 16:33

    Elina:
    Olen valittanut tästä jo kyllästymiseen asti, mutta tuo Osmon tapa käyttää sanaa köyhä on todella leimaava ja varmasti monesta loukkaava.

    Tällä kertaa yritin kuitenkin kuvata Nurmijärven kunnanjohtajan oletettua sielunmaisemaa. Hän saattaa kavahtaa pienituloisia jo siksi, että nämä maksavat vähän veroja, sairastelevat enemmän ja voivat jopa pyytää toimeentulotukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juhana Harju kirjoitti 21.9.2008 kello 16:45

    “Jos ostat 300000 euron kämpän, et varmaan toivo, että taloon tai naapuriin muuttaa mustalaisia, narkkareita, linnakundeja jne.”

    Eiköhän viihtyisän asuinympäristön toive koske kaikkia tulotasosta ja omistuksesta riippumatta. Jostain syystä narkkareiden ja spurgujen katsotaan häiritsevän vain omistusasunnoissa asuvia.

    Päihdeongelma pitäisi ratkaista aidolla tavalla eli ehkäisemällä päihdeongelmien syntyä ja huolehtimalla riittävästä ja tehokkaasta hoidosta, ei pois-silmistä-segregaatiolla. Viimemainittu on vain maton alle lakaisua; se ei ratkaise mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Leena kirjoitti 21.9.2008 kello 17:17

    ” Joka viides helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa. He ovat yleensä aivan tavallista työssä käyvää väkeä. Samalla tavalla pienituloisia kuin moni niistä, jotka pakenevat kehyskuntiin Helsingin korkeinta hintoja.”

    Oikea luku taitaa olla lähempänä joka kuudetta, mutta oikeansuuntainen komentti kuitenkin. Ongelma-asujiksi on joskus jossain arvioitu n. 2-3 % vuokratalojen asukkaista, ja näiden annetaan sitten määrittää koko ryhmän maine. Ihan tajutonta!

    On totta että 25% kaupungin vuokratalojen asukkaista saa toimeentulotukea. Samassa yhteydessä tulee kuitenkin huomauttaa että kaupungin kaikista toimeentulotuen saajista asuu muualla kuin kaupungin vuokra-asunnoissa peräti 60%. Leimataan siis muualla kuin kaupungin vuokra-asunnoissa asujat!

    Alueellinen sekottaminen tapahtuu omistusasuntokannassakin ihan luonnostaan alueen vanhenemisen myötä. Muistan jostain lukeneeni (tätä minulla ei ole nyt tarkistaa, tulee hatusta) että kaikista vuokra-asunnoista jopa 80% olisi tavallisia yksityisomistuksessa olevia asuntoja, joita omistaja vuokraa.

    Naapurissasi voi hyvinkin asua vuokralainen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Catilina kirjoitti 21.9.2008 kello 20:00

    Saanko tietää, millainen on “päihdeongelman riittävä ja tehokas hoito”? Minun pitäisi nimittäin usein ihan viran puolesta antaa sellaista, kun yhteiskunta on jo niin päättänyt, mutta kun sellaista ei tietääkseni ole olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. spottu kirjoitti 21.9.2008 kello 20:16

    Jaakko: “Eiranrannan asunnot eivät ole vapaita “sosiaalisista rasitteista”.

    Tunnen kyllä alueen hyvinkin perusteellisesti, ja Diakonissalaitoksen palvelupistettä sekä Hernesaarenkadun VVO:n vuokrataloa arvostusta laskevana tekijänä minun on osaltaan kiittäminen siitä että ylipäätään pystyin aikoinaan alueelle muuttamaan. Olen siis segregaatiota vastustavan asuntopolitiikan edunsaaja. Rannoilla kuljen vähintään pari kertaa viikossa ja voin sanoa etteivät “rantojen miehet” suuremmin viihdy alueella.

    Eiranrannan suosio juontuu tulkintani mukaan nimenomaan päätöksestä rakentaa alueelle ainoastaan kovan rahan asuntoja, Helsingissä kun rikkaiden reservaattien kaavoittaminen on harvinaista herkkua. Kun asukaskunnan sosioekonominen homogeenisuus on taattu ja rakennustapaohje vielä määrää alueen ympärille muurit ei ole enää niin väliksi että rakennustehokkuus on kohtuuton ja naapurina on lämpövoimalaitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Markus kirjoitti 21.9.2008 kello 20:43

    Näin juuri äsken Hesarissa uutisen, jonka mukaan Hesassa seuraavan sadan vuoden aikana menrenpinta joko nousee tai laskee enintään parikymmentä senttiä. Sinä kun Osmo ensimmäisenä sait kuningasajatuksen jo 80-luvun lopussa, että Helsingin tulee varautua parin metrin nousuun, niin voisitko lyhykäisesti arvioida, paljonko se varautuminen on maksanut suoraan ja paljonko epäsuorasti rakennuskustannusten tai pienemmän rakentamiseen soveltuvan kaupungin pinta-alan takia. Voisitko myös arvioida, kuinka järkevä – näin jälkikäteen ajatellen – tuo vaatimuksesi on ollut?

    Ja noin laajemmin ottaen, voitko esittää jonkinlaisen tavan, jolla surkeita päätöksiä tehneet poliitikot saataisiin vastuuseen yhteiskunnalle aiheuttamistaan (lähinnä taloudellisista) vahingoista. Tarkoitan tätä todella! Sinulla kun noita ideoita riittää ja demokratian kannalta olisi tärkeää, että poliitikot toimisivat vastuullisesti, vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.9.2008 kello 20:49

    Minä sain kyllä läpi ainoastaan metrin varautumisen, mutta se on sittemmin nostettu kahdeksi metriksi; tosin näillä tarkoitetaan vähän eri asiaa, pysyvää tai hetkellistä.

    Nuo käsitykset meren pinnan noususta vaihtelevat aika paljon. Viime aikoina ennustettu meren pinnan taso on ollut pikemminkin nousussa kuin laskussa. Jos on edes prosentin todennäköisyys, että merenpinta nousee niin paljon, että se tuhoaa viemäriverkon kautta maanalaiset rakennelmat, varautumiseen kannattaa käyttää aika paljon rahaa.

    Sata vuotta on tarkasteluajanjaksona myös peräti lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juhana Harju kirjoitti 21.9.2008 kello 21:04

    Catilina kysyi:

    “Saanko tietää, millainen on ‘päihdeongelman riittävä ja tehokas hoito’? Minun pitäisi nimittäin usein ihan viran puolesta antaa sellaista, kun yhteiskunta on jo niin päättänyt, mutta kun sellaista ei tietääkseni ole olemassa.”

    Kiitos mielenkiinnosta. Minäkin tiedän siitä jotain, muun muassa sen ansiosta, että olen joskus ollut alkoholistipoliklinikalla töissä, tosin aika kauan sitten.

    Tehokasta hoitoa ei tietenkään ole, mutta päihdeongelmaisille voitaisiin kuitenkin tarjota tehokkaampaa ja parempaa hoitoa kuin tällä hetkellä tehdään. Tietääkseni esimerkiksi huumeidenkäyttäjät eivät pääse kunnolla hoitoon, vaikka haluaisivat.

    Mitä alkoholiongelmiin tulee, niin käsittääkseni hyysäävä A-klinikkamainen kohtuujuomiseen ohjaaminen ei oikein tuota tuloksia sen jälkeen, kun kontrolli on jo pahasti mennyt. Mielestäni tarvittaisiinkin enemmän paukkuja ja asiakaspaikkoja esimerkiksi tiukempaan myllyhoitomaiseen hoitoon, jossa hoidettavat joutuvat katsomaan ongelmaansa ja itseään tiukemmin silmästä silmään. Ja jatkohoito AA:han, jonka ryhmätuki näyttää toimivan monilla erinomaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Traveller kirjoitti 21.9.2008 kello 21:13

    Saanko tietää, millainen on “päihdeongelman riittävä ja tehokas hoito”?

    Näyttäisi siltä että itänaapurissa on onnistuttu asiassa hyvin jos tarkoituksena on vähentää juoppojen määrää. Meidän politiikkamme on ilmeisesti lisätä päihdeongelmaisten määrää koska ne lisääntyvät jatkuvasti. No kaipa tämäkin voi olla tavoite ja ylpeilyn aihe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tapio Laakso kirjoitti 21.9.2008 kello 21:35

    Taitaa kyllä ainakin toistaiseksi olla niin, että Helsingistä ensi sijaisesti muutetaan pois kalliiden asuntojen vuoksi. Jos tätä saataisiin uusien aluerakentamisprojektien avulla korjattua niin se olisi hyvä. Keskituloiselle perheelle pitäisi olla tarjolla kohtuuhintaisia, riittävän isoja asuntoja.

    Jotain muutosta on kai tapahtunut, kun esimerkiksi kantakaupungissa lapsiperheiden määrä on lisääntynyt vastoin kaikkia ennusteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Catilina kirjoitti 21.9.2008 kello 21:46

    Tehokasta hoitoa ei tietenkään ole, mutta päihdeongelmaisille voitaisiin kuitenkin tarjota tehokkaampaa ja parempaa hoitoa kuin tällä hetkellä tehdään.

    Elikkä pitäisi tarjota lisää hoitoa, joka ei vaikuta mitenkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Petri R kirjoitti 21.9.2008 kello 22:10

    Vaikka olen poliittiselta kannallatani ihan muualla kuin Osmo, voin vain kunnioituksella lukea hänen mielipiteitään. Olen samaa mieltä, että Helsingin pitäisi olla ennemmän itsekäs ja tehdä tilaa “kultahammasrannikolle”. Näiltä suurituloisilta kerätyillä veroilla voidaan rahoittaa muiden asumista. Vaikka kuullunkin tuohon ryhmää, joka noita asuntoja voisi ostaa, haluan kuitenkin asua paikassa jossa on “aitoa” elämää. Tälläiset viimeaikoina esitetyt “nurmijärvi” fantasiat kuuluvat enemmäkin tuonne 20-30 v takaiseen aikaan, joilloin ihmiset muuttivat kaupungeihin. Enpä ole tavannut montakaa nuorta (alle 30v) joka olisi valmis muuttamaan kaupungista pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jyrki J.J. Kasvi kirjoitti 22.9.2008 kello 0:18

    Nurmijärven kunnanjohtajan parahdus oli kuvaava. Samaa argumentaatiota saatiin kuulla Espoossa kun metropäätöstä tehtiin – joku oli käynyt Kampin metroasemalla ja nähnyt humalaisen / huumehörhön / epäilyttävän näköisen ihmisen ja vastusti sitten fanaattisesti kaikkea raideliikennettä peläten raiteiden tuovan sen ihmisen omille nurkille.

    Metron suunnittelulla ja siivouksella on toki suuri merkitys sille, tuntevatko matkustajat olonsa asemilla ja vaunuissa turvalliseksi. Suttuinen, ahdas, matala ja pimeä sokkelo ei houkuttele ihmisiä metroon. Mallia voi käydä katsomassa esimerkiksi Bilbaosta, jossa metron (teknisesti on kyse maanalaisesta junasta, mutta se on eri juttu) suunnittelussa on painotettu nimenomaan koettua turvallisuutta. Bilbao onkin saanut mm. palkinnon maailman siisteimmästä metrosta, sillä lattiat oikeasti kiiltävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tpyyluoma kirjoitti 22.9.2008 kello 9:30

    Kasvi on oikeassa siinä että asemien laatuun täytyy panostaa. Varsinkin lähijuna-asemat ovat usein säädyttömässä kunnossa. Tämä on todella typerää, ensin tehdään kallis rata ja sitten karkotetaan maksavia asiakkaita laiminlyömällä ylläpito.

    Asema-arkkitehtuurissakin on ongelmansa. Länsimetronkin suunnitelmissa kummittelee sellainen konsepti kuin lipunmyyntyhalli. Millä metroasemalla myydään lippuja, ja miksi siihen tarvitaan iso ja kallis maanalainen tila joka todennäköiseti muodustuu turvattomaksi aukioluolaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juhana Harju kirjoitti 22.9.2008 kello 9:58

    Suomesta puuttuu arjen viihtyvyyttä, josta ulkomaiset konsultitikin ovat esimerkiksi Helsinkiä kritisoineet. Se näkyy mm. siinä, että julkisten tilojen ja kaupunkitilan suunnitteluun ei ole panostettu riittävästi. Silloinkin kun suomalaiset julkiset tilat ovat siistejä, niitä hallitsee tosi kolkko teknis-taloudellisen rationaliteetin sanelema estetiikka. Ei tarvitse kuin verrata tylsiä suomalaisia metroasemia Tukholman Tunnelbanan elähdyttävään taiteellisuuteen. Suomessa ei tarvita niinkään päälleliimattuja taidehankintoja vaan sielukkaampaa julkisten tilojen arkkitehtonista suunnittelua. Mutta rigidin funktionalismin taakkaa painaa raskaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Artturi Björk kirjoitti 22.9.2008 kello 10:16

    Tuo tpyyluoman pointti on hyvä. Lontoossahan sellaset perusasemat on vaan käytäviä, jotka johtaa raiteille. Liput myydään sisäänkäynnin kohdalla automaatista ilman mitään kokoontumistiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 22.9.2008 kello 13:24

    EI HOLISTIT RTAAA TARVITSE

    Poikani on asunut parisen vuotta Matinkylssä Kala-matissa Espoonkruunun asunnossa. Nyt hän on muuttamassa Laruun.”Asunto oli ihan jees, mutta ympäristö vähän turhan värikästä. Siihen kypsyi. – Mielenterveyspotilaat eivät ole ongelma. Talosshan oli avohoipiste, mutta ei sen olemassaoloa olisi huomannut, jos ei olisi teinnyt.”

    Olen parissaikn taloyhtiössä joutunut selvittämään asukkan aiheuttamia häiriöitä. (Yksi onnistui melkein polttamaan koko torpan.) Yleensä tyyppii tsessään on ihan mukava, mutta en kaverit … Naisväki huomaa häriöt helpommin kuin miehet, jotka eivät pienstä metelistä välitä.

    Ykis näkökohta koskee lasten hoitomuotoa , siis lyhyesti koti /perhepäivähoito vai päiväkoti. Kirkkonummen Getseby eli Gansterby oli 70-luvun alussa syntyessään ongelmalähiö. Mutta seillä oli aktiivinen urheiluseuran puheenjohtja, joka mm. aloitti lastenkerhotoiminnan, ja tietenkin kaikki lapet pelasivat kirkussa. Kun oli paljon koitäitejä, joilla usein oli myös hoitolapsia, alueella oli koko päivän aikuisia ja he pitivät jöötä. Ja myöäs auttoivat ongelmaperheitä pienissä ja suurissa asioissa.

    Nyt kun kulke Hgin lähiöissä, nehän ovat kuolleita. Ja silloin tietenkin zombit, vampyyrit yms. valtaavat seudun.

    Kannataa siis keskutella tästäkin näkökulmasta riittävästä ja kattavasta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Markku af Heurlin kirjoitti 22.9.2008 kello 13:40

    OLISIKO KALAUKKALAN RATA KANNATTAVA?

    Periaatteessa voitaisin Marja-radasta vetää rata Kivistön kautta Klaukkalaan,. Suoraan Vantaanmkoseklta eteenpäin se vesi Keimolan korpea. Jos jätämme sillen ksysmysken siitä, toisiko rata huumeita, niin kanntaa silti pohti ratayhteyden meilekkyyttä.

    Nyt linja-autolla Klaukkalasta Helsinkiin pääsee 40 – 60 minuutissa eli suunnillen ythä nopeasti kuin esim.Tolsastakin. Ja pysäkkejä on tiheämmässä. Eikä tarvitse sitten kymmenen vuoden päästä miettiä, miten tekee nuhraantunen aseman kanssa. Sellainen on mm. Martinlaaksossa.

    Jos junayhteydne hintan on suorien linja-autoyhteyksien menettäminen, sellainen ei ole mielekäs.

    Toien asia on sitten, ett monet klaukkalaiset ovat työssä työssä Kehä III:n varrella, jolloin junayhteys ei heidän työmatkaansa helpottaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. slummisti kirjoitti 22.9.2008 kello 15:57

    Elina:
    “Asu nyt pari kuukautta vaikkapa Kannelmäessä Sitratorin ja aseman vieressä väistelemässä oksennuksia, lasinsiruja ja yritä päästä pois alta vikkelään, kun R-kioskin päivittäinen ryöstö tapahtuu. Puhu sitten, mikä järkyttää ja mikä ei.”

    Voi Kannelmäki-parkaa.
    Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei Elina tiedä mistä puhuu. Elinan omasta asumismuodosta en tiedä eikä se minua kiinnostakaan, mutta tämänlaatuiset kommentit tulevat yleensä jostakin maaseudun syrjäkylältä, uuninpankon korkeuksista katsottuna. Itse asun Kontulassa (hui kauhistus, sanovat kait jotkut vähä-älyiset), enkä pidä kaupunginosaa millään tavoin sosiaalisesti ongelmallisena, pahoista ja tietämättömistä puheista huolimatta.
    Onko köyhän näkeminen jotenkin järkyttävää? Tai juopon? Minusta ei.
    Alkoholi on erittäin suosittu – ja vaarallinen – huume myös ns. paremman väen piirissä. Humalainen rikas öykkäri on niin hirvittävä näky, että päätin aikoinani paeta suinpäin sellaista kaupungin keskustasta tänne rauhalliseen Kontulaan.

    “Se on helppo Katajanokalta käsin tuomita ihmiset, jotka hakeutuvat näistä olosuhteista pois.”

    Mistä olosuhteista pitäisi hakeutua pois? Millaista prinsessaelämää ihmiset oikein hamuavat? Ilmeisesti juuri sellaista, joka on oikeasti tasapaksua ja kuollutta, yhdenmukaisen tylsäksi kloonattua loputonta omakoti- ja paritaloslummia hulmuavine suomenlippuineen. Jossa kaikki menevät nukkumaan ja rakastelevat ja sontivat yhtäaikaa, lukevat samaa lehteä, ovat samaa mieltä kaikesta, katsovat samoja tv-ohjelmia. Miten asut, sellainen olet.

    “Juju nyt ei ole siinä, etteikö omakotitaloalueille pääsisi julkisilla tai etteikö köyhillä, puhumattakaan rikollisilla useinkin olisi autoa (onko joku nähnyt romanin bussissa, ainahan niillä jokin kolsa on), vaan että julkiset katetut tilat puuttuvat. Narkit ja muu epäilyttävä aineshan notkuu metrotunneleissa, ostareilla ym.”

    Taas tuli uuninpankoromantiikkaa. Metron suurkäyttäjänä voin sanoa, että kovasti harvinaista siellä on häirikköjä ja “narkkareita” nähdä. Autoilijoiden perusteluissa julkisen liikenteen käyttämättömyydelle tämä kyllä on kovasti suosittu väite. Narkkarijengi pyörii harvoin myöskään laitakaupungin ostareilla, pikemminkin itäisessä kantakaupungissa. Tämän tiedän, sillä olen tehnyt työkeikkaa apteekeissa pitkänsillan takana.
    Monet Helsinkiä pienemmät kaupungit ovat tässä suhteessa kylläkin ongelmallisempia.
    Auton käytössä taas on erittäin harvoin kyse siitä, että pelättäisiin “narkkareita” tai ettei kotiin saakka pääisisi bussilla. Laiskuus, tehty kiire, elitismi ja hermostunut elämäntapa ovat todellisia syitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. tpyyluoma kirjoitti 22.9.2008 kello 17:03

    Markku, Nurmijärvellähän muuten menee jo rata, eli Hyvinkää – Hanko -rata. Kivistöstä tuleva rata voisi yhtyä siihen ja junat jatkaa vaikka Hyvinkäälle. Kehä III suunnan kannalta luonteva vaihtoehto olisi että osa Nurmijärvelä tulevista junista lähtisi kehärataa itään. Asemien sijoittaminen ison kunnan alueelle jossa on väestö on tehokkaasti jaettu muutaman kymmenen talon hajakeskuksiin on vaan aika toivonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. spottu kirjoitti 22.9.2008 kello 17:26

    “Länsimetronkin suunnitelmissa kummittelee sellainen konsepti kuin lipunmyyntyhalli.”

    Ainakin nimi pitäisi muuttaa, ja halli jättää rakentamatta jos lipunmyynti on sen ainut funktio. Kampin keskuksen pohjakerroksen halli (missä myydään myös lippuja) on suunnittelultaan osunut aikalailla nappiin, osittain varmaan siksi että hallitila assosioituu taloon, ei metroasemaan.

    Viihtyisyysmielessä toinen ääripää on Hakaniemessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 22.9.2008 kello 18:09

    T Pyyluomalle

    Totta. Olin unohtanut Hankopaanan, vaikak sen viimeksi lauantian ylitin. Olen jopa matkustanut Karjaalt Hyvinkäälle höyryjunalla v. 1989. Oikein mukava kesäinen muisto.

    Nurmijärven alueella ovat (ainakin) Korven, Röykän ja Rajamäen seisakkeet. Tosin pelkään pahoin, että ne kovin huonosti palvelisivat pääkaupunkiseudun liikennettä. Aikanaan ne palvelivat kyläyhtesiön liikenentarvetta.

    Klaukkalan väkiliuku on 15.000, Nurmijärven kikokylän ja Rajamäen kummankin n 7.000. Lepsämä, jossa rakatetun pääminsterimme tönö sijaitsee on sekin mukava kylä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Elina kirjoitti 22.9.2008 kello 18:09

    Slummisti epäilee:

    “Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei Elina tiedä mistä puhuu”

    Kuten sanoin kyllä jälkimmäisessä kommentissani, olen asunut pari vuotta Kannelmäessä Sitratorin kupeessa. Käyn siellä edelleen silloin tällöin.

    “Elinan omasta asumismuodosta en tiedä eikä se minua kiinnostakaan”

    No, jos ei kiinnosta, en kerro, mutta vinkkinä: Se ei ole oletuksesi mukainen Alavieska eikä Tuupovaara, vaan Länsi-Helsinkiä.

    “Itse asun Kontulassa (hui kauhistus, sanovat kait jotkut vähä-älyiset), enkä pidä kaupunginosaa millään tavoin sosiaalisesti ongelmallisena, pahoista ja tietämättömistä puheista huolimatta.”

    En sano “hui kauhistus”, koska en ole (kai) vähä-älyinen, mutta en minä sinne muuttaisi muuten kuin pakon edessä.

    Kaupunginosan sosiaaliset ongelmat eivät ole varsinaisesti mikään mielipidekysymys. Ryöstöjen, pahoinpitelyjen, ilkivallan, kotihälytysten määrllä ne ongelmat vain raa’asti mitataan. Kontula ja Kannelmäki ovat Helsingin kärkipäätä.

    Ei minusta köyhän tai juopon näkeminen ole mitenkään järkyttävää.. Köyhissä ja juopoissa on usein oikeinkin mukavia ja elämänviisaita ihmisiä. Paljon mielenkiintoisempia ihmisiä kuin jugend-taloissa muhiva itseriittoinen “eliitti”,. jotka tapailevat toisia samanmoisia.

    Ihan suorastaan suosittelen köyhiin ja juoppoihin tutustumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 22.9.2008 kello 22:56

    Markku, Klaukkala on kai tuollaiset neljä kilometriä pitkä nauha sen iso tien varressa. Jotta asema olisi kävelyetäisyydellä tarvittaisiin noin neljä seisaketta joka on vähän ongelmallista. Jos tuonne haluaa raiteet niin joku tram-train voisi toimia. Eli tiheästi pysähtyvänä ratikkana Nurmijärven läpi ja sitten junarataa vähillä pysähdyksillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Juha kirjoitti 25.9.2008 kello 14:18

    Kyllä jotkut Klaukkalassa varmaan haluaisivat junayhteyden. Tosin täältä on niin hyvät yhteydet autolla mihin tahansa, että junaa ei välttämättä paljon tarvitsisi.

    Junalla voisi mennä Helsingin keskustaan silloin harvoin, kun sinne on asiaa. Ehkä joka 3. kuukausi. Näppituntumalta uskoisin, että useimmat käyvät töissä jossain kehä III:n tai kehä I:n varrella. Siinä ei valitettavasti juna keskustaan auta.

    Tärkeämpiä uudistuksia olisikin kehittää kehä III:n ja kehä I:n liikennettä poistamalla niiltä liikennevalot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Hanna Rytkönen kirjoitti 25.10.2008 kello 16:57

    Kyllä se asuminen rivarissa/omakotitalossa Nurmijärvelläkin maksaa ja jos tarvitaan vielä kaksi autoa niin ihmettelen millä lainat lyhenevät?
    En minäkään haluaisi asua Malminkartanossa kerrostalossa, mutta hitas-asunto on edullinen lapsiperheelle, koulut/päiväkodit ihan vieressä ja töihin pääsee pyörällä tai junalla ja asuuhan täällä ihan kivojakin ihmisiä. Välittämistä naapurista ja lähiympäristöstä tarvitaan sillä omaan napaan tuijottelulla ei ongelmia ratkaista ja kaikkia asioita ei voi ratkaista kunnan varoilla, siihen ei rahat riitä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Satu kirjoitti 25.10.2008 kello 22:03

    Asun Nurmijärvellä, käyn töissä Helsingissä. Nurmijärvi on kotikuntani ollut suurimman osan elämästä. Asun haja-asutusalueella sen vuoksi, että kaipaan omaa rauhaa. Olen asunut myös Espoon Leppävaarassa. Täytyy myöntää että en tykännyt alueesta ollenkaan! Kotini rappukäytävässä porukka joi viinaa. Alakerrassa tapelivat niin, että poliisit piti hälyttää. Aseman alikulkutunnelissa oli usein poliisit selvittelemässä mitä lie…
    Ja lapseni olivat vielä aika pieniä siellä asuessa. Ei heitä uskaltanut päästää ilman valvontaa ulos leikkimään! Eli asun 100 kertaa mieluummin Nurmijärvellä kuin Leppävaaran slummialueella. Ja kyllä täältä Nurmijärveltäkin löytyy taloja joihin en muuttaisi! Ei vaan kerta kaikkiaan huvita katsella sitä rökälehtimistä. Ei ole minun maailmaani. Enkä halua sitä lapsillenikaan esitellä. Junarata Klaukkalaan on todella hyvä ja Hanko radalle asti. Miten olisi Metro:-))? Jokainen toivottavasti saisi valita asumisalueensa. Näin ei valitettavasti aina ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Jani Kolari kirjoitti 17.11.2008 kello 15:51

    “Vuosaaren Kruunu” -niminen kerrostalokokonaisuus Vuosaaren uudella puolella on hyvä esimerkki antisegregaation hedelmistä. On samanlaista omistus- asumisoikeus- ja vuokrabunkkeria vierekkäin. Olen miettinyt, kuinka hienoa ja motivoivaa on maksaa asuntolainaa tai vastiketta ja asua omistuskerrostalossa ja katsoa samalla vuokratalon meininkiä. Fyysisesti täsmälleen samanlaiseen asuntoon näyttää pääsevän käsiksi myös hieman kevyemmällä ponnistuksella. Säännöllisesti ikkunasta ulos (autojen päälle) lentävät täydet jugurtti- ja piimäpurkit, roskapussit ja pizzalaatikot kertovat asumisen arjesta. Lisäksi vuokratalon alaoven lasi on viikonloppuna jotenkin useammin rikki kuin muiden asumismuotojen vastaava. Tuskin ovat asiansa hoitavien ihmisten tekosia. Lisäksi vuokratalon ulko-oven eteen jatkuvasti pysäköidyt EST ja RUS -kansallisuustunnuksilla varustetut ajoneuvot vaikeuttavat pysäköintialueelle ajamista. Toisaalta, lohdullista kyllä, kerrostaloasunnon voi myös mieltää sijoitusinstrumentiksi. Aikansa kutakin, kyllä se jollekin kelpaa ja joku uusi ehkä vähemmän juntti, avarakatseinen pääkaupunkilainen pääsee nauttimaan monimuotoisesta asujaimistosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pekka Vitikainen kirjoitti 17.11.2008 kello 16:09

    Satu kirjoitti 25.10.2008 kello 22:03

    Asun Nurmijärvellä, käyn töissä Helsingissä. Nurmijärvi on kotikuntani ollut suurimman osan elämästä. Asun haja-asutusalueella sen vuoksi, että kaipaan omaa rauhaa.

    Jep. Olen minäkin asunut Naantalissa ja käynyt töissä Turussa. Tuossa on vaan pieni vääristymä tulon ja veron kohdistamisen kanssa. Ok, töissäkäyntiä yli kunnnanrajan on ollut “aina” ja tullee olemaankin niin kauan kuin kunnat nykymuodossaan ovat olemassa.
    Muuten olen sitä mieltä, että kuntien aika on ohi. Niillähän turvattiin viljelijöiden ja porvarisaton oikeuksia. Mihin kuntarakennetta tänään tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Mappe kirjoitti 2.12.2008 kello 21:56

    Kannelmäkeä niin mollataan tuolla vähän aiemmin että voi nyt sentään. Olen asunut Kantsussa viimeiset 11 vuotta, ensin n 100 metrin päässä Sitratorilta , nykyään n 400 metrin päässä. Okei, ns vanhalla puolella, mutta olen aktiivinen paikallisjunailija, kirjaston käyttäjä, kirppiksen kävijä (kaikki Sitratorin laidalla). Ihan outoa puhetta on Elinan vuodatus. Koskaan Sitratorilla pyöriessäni en ole väistänyt kuseskelijaa eli oksentelijaa, ja lahkeeni ovat aina kuivina pysyneet… Olen asunut myös “kammottavassa” Tapulikaupungissa aikoinani yht. n 4 vuotta, joka sekin oli paikka josta kerrottiin hirmuisia tarinoita. Kerran näin kuinka televisio lensi alas kerrostalon ikkunasta. Yhden automurron näin. Juoppoja oli, totta maar. Mutta siinäpä ne hirveimmät. Ainoat kerrat kun minua on fyysisesti uhattu 40 v. elämäni aikana ovat tapahtuneet asuessani Klaukkalassa(!) ja sitten Sepänkadulla, siinä Eiran Rajamailla (!). Notta uskallan sanoa että on vähän tarkoitushakuisen värittynyt kuva Kantsusta ELinalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus