16. Teolliset työpaikat eivät sovi kalliille maalle

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

On aika esitel­lä yksi taloudelli­nen ter­mi lisää: vai­h­toe­htoiskus­tan­nus. Alueen varaami­nen tiet­tyyn tarkoituk­seen mak­saa vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­se­na sen tulon mene­tyk­sen, joka koetaan, kun sitä ei voi­da käyt­tää johonkin muuhun, jos­sa se tuot­taa parem­min. Aikanaan Helsin­gin sata­ma säi­lyt­ti tyhjiä kont­te­ja Helsin­gin ran­noil­la. Se oli hei­dän mielestään kan­nat­tavaa, kos­ka sata­malle kaavoitet­tu maa ei tuot­tanut mis­sään kaa­van­mukaises­sa käytössä sen parem­min. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus muo­dos­tuikin siitä käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, mihin maa oli järkevää kaavoit­taa. Nyt ne alueet ovat asuinkäytössä, mikä on paljon kan­nat­tavam­paa kuin säi­lyt­tää tyhjiä kont­te­ja ihaile­mas­sa merinäköalaa.

Teol­lisu­us on per­in­teis­es­ti sijoitet­tu erilleen asumis­es­ta ja mielu­um­min tuulen ala­puolelle. Teol­lisu­us haisee, melu­aa ja tuot­taa raskas­ta liiken­net­tä – tai teki niin ainakin ennen. Kehit­tyvälle kaupungille teol­lisu­us kuitenkin on tai ainakin oli vält­tämät­tömyys, jolle oli pakko osoit­taa tilaa.  Nyky­isin teol­lisu­u­den ympäristöhai­tat ovat olen­nais­es­ti pienem­piä. Eril­lisiä teol­lisu­usaluei­ta pide­tään silti yhä yllä, eikä asum­ista ja teol­lisu­ut­ta juuri osoite­ta samoille alueille. Vaik­ka muut teol­lisu­u­teen liit­tyvät ongel­mat ovatkin pois­tuneet, raskas­ta liiken­net­tä se yhä syn­nyt­tää, eikä sitä halu­ta asuinkaduille.

Helsin­gin päät­täjil­lä on nos­tal­gi­nen suhde teol­lisu­u­teen. Teol­lisu­us­tont­te­ja säi­lytetään arvokkail­la paikoil­la, vaik­ka mon­et sovel­tu­isi­vat parem­min muuhun käyt­töön, esimerkik­si asumiseen. Eri­tyisen kum­mallise­na pidän Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta ja autokaup­po­jen keskit­tymää kah­den metroase­man läheisyy­dessä. Kum­malli­nen on myös  Pitäjän­mäen teol­lisu­usalue tule­van Vihd­in­tien pikaratikan var­rel­la. Teol­lisu­u­den tuot­ta­ma liikenne on tavar­ali­iken­net­tä, eikä sitä joukkoli­iken­teel­lä hoide­ta. Toki teol­lisu­udessa työsken­telee ihmisiä, joiden on päästävä työ­paikalleen, mut­ta heitä on pin­ta-alaa kohden olen­nais­es­ti vähem­män kuin toimis­tois­sa tai asun­nois­sa on asukkaita.

Helsin­gin seu­tu tarvit­see kyl­lä myös teol­lisia työ­paikko­ja pitääk­seen väestön sosi­aalisen rak­en­teen monipuolise­na, mut­ta en tui­jot­taisi tässä kun­tien rajo­ja. Jos olisin itse perus­ta­mas­sa teol­lisu­usyri­tys­tä pääkaupunkiseudulle, lait­taisin sen jon­nekin Kehä III:n tienoille, toden­näköis­es­ti siis Van­taalle. Se olisi logis­tis­es­ti järkeväm­pää kuin sijain­ti Pitäjän­mäel­lä tai Hert­toniemessä. Näin näyt­tävät yri­tyk­setkin ajat­tel­e­van. Sik­si ton­tit ovat Helsin­gin teol­lisu­usalueil­la niin vajaakäyt­töisiä. Nyky­i­sistä Helsin­gin teol­lisu­usalueista Tat­tarisuo sovel­tuu hyvin teol­lisu­u­teen ja varas­toin­ti­in, ainakin toistaiseksi.

Helsin­ki menet­tää huo­mat­tavia maan­vuokrat­u­lo­ja vuokraa­mal­la tont­te­ja ali­hin­taan Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la. Tämä ei näy kaupun­gin bud­jetis­sa menona vaan menetet­tynä tulona, jos­sa se hukkuu val­tavaan vuokratuo­tot moment­ti­in. Kovin pitkään tätä piilo­sub­ven­tio­ta ei kat­sot­taisi, jos se näky­isi bud­jetis­sa menona ja kil­pail­isi vaikka­pa kouluille osoitet­tu­jen määrära­ho­jen kanssa.

Ton­tin anta­mi­nen ale­hin­taan teol­lisu­udelle – siis vai­h­toestoiskus­tan­nus­ta alem­mal­la hin­nal­la – on selvää yri­tys­tukea. Kuten vääristävät yri­tystuet yleen­säkin, se heiken­tää tuot­tavu­ut­ta kansan­taloudessa, sil­lä sub­ven­toi­han se huonom­paa sijain­tia parem­paa sijain­tia vas­taan. Hal­vas­ta vuokras­ta naut­ti­vat tietysti säi­lyt­tävät tämän edun mielel­lään. Jos kaupun­ki lahjoit­taisi kyseiset ton­tit vuokralaisilleen, nämä oli­si­vat seu­raa­vana aamu­na jonos­sa kaupunkiym­päristön toimi­alan oven edessä vaa­ti­mas­sa tont­tien­sa kaavoit­tamista asun­tokäyt­töön. Näin on myös käynyt. Yksi­ty­is­ten omis­ta­mat ton­tit Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la on muutet­tu asun­to­ton­teik­si omis­ta­jien­sa aloit­teesta. Samoin kiin­teistön­o­mis­ta­jat Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueel­la esit­tävät kaava­muu­tos­ta asunnoiksi.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

15 vastausta artikkeliin “16. Teolliset työpaikat eivät sovi kalliille maalle”

  1. Vuosaare­laise­na olen välil­lä miet­tinyt, että eikö Vuosaaren sata­ma-alue metron jatkamisel­la olisi hyvä paik­ka Hert­toniemen teol­lisu­usalueelta pois­si­ir­ret­tävälle toiminnalle.

    Vastaa

  2. Tässäkin asi­as­sa on hyvä hakea oppia maailmalta.

    Suo­ma­lainen kaavoitus on pääsään­töis­es­ti eksklusi­ivista, mikä tarkoit­taa että kaa­va sanelee mitä ton­tille tulee rak­en­taa. (Helsin­gin yleiskaa­van C2 alue on eräs poikkeus tähän, mut­ta C2:ssakin kaupun­ki usein evää käyt­tö­tarkoi­tus­muu­tok­set asumiskäyttöön.)

    Japani­lainen kaavoitus on inklusi­ivista, mikä tarkoit­taa, että kaa­va sanelee mitä ton­tille EI SAA rakentaa.

    Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että rak­en­tamiseen tarkoite­tul­la ton­til­la vähem­män hait­taa aiheut­ta­va kiin­teistön käyt­tö­tarkoi­tus sal­li­taan aina automaat­tis­es­ti. Japanin mallis­sa asum­i­nen on vähiten hait­taa aiheut­ta­va käyt­tö­tarkoi­tus, koko taulukko linkin takaa:

    https://urbankchoze.blogspot.com/2014/04/japanese-zoning.html

    Tämä olisi esim. Helsingis­sä johtanut siihen, että Tat­tarisuo ja Hert­toniemen teol­lisu­usalue oli­si­vat pikkuhil­jaa orgaanis­es­ti siir­tyneet asumiskäyt­töön, kos­ka kaa­va ei olisi sitä estänyt. Sama olisi tapah­tunut myös kan­takaupun­gin tyhjien toim­i­tilo­jen osalta. Tämän seu­rauk­se­na kaupun­gin olisi toki ollut tarpeen kaavoit­taa jon­nekin huonom­malle sijain­nille näille maa­ta, mut­ta tämä kuu­luu asiaan.

    Vastaa

    1. Sul­la meni ehkä sanat “eksklusi­ivi­nen” ja “inklusi­ivi­nen” väärin päin?

      Vastaa

      1. Pohdin tuo­ta kir­joit­taes­sani, mut­ta päätin käyt­tää noi­ta samoin kun niitä oli linkkaa­mas­sani jutus­sa käytetty. 

        Eli eksklusi­ivi­nen kaavoitus sul­kee pois muut käyt­tö­tarkoituk­set. Inklusi­ivi­nen sal­lii vähem­män haitalliset käyttötarkoitukset.

  3. Mik­si viras­tot sijait­se­vat kalli­il­la alueil­la? Eikö radan­var­res­sa olisi tilaa virkami­esten kopperoille?

    Vastaa

    1. Itse asi­as­sa Pasi­las­sa on jät­timäi­nen viras­tokom­plek­si. Ainakin Tul­li ja Väylävi­ras­to ja Trafi­com ja Maan­mit­taus­laitos toimi­vat siellä. 

      KRP ja STUK toimii Tikkuri­las­sa ja Finavia lentoase­mal­la jne

      Taitaa olla enem­män nuo lääkärei­den ja juristien lem­pivi­ras­tot jot­ka toimi­vat kantakaupungilla.

      Vastaa

    2. Virkamiehissä on sem­moinen ongel­ma, että tarvit­se­vat työn­tek­i­jöitä, joista useim­mat kel­paaa­vat myös yksi­tyisen puolen hom­mi­in. Val­tion ja kun­tien palkat ovat mata­lam­mat kuin yksi­ty­is­ten. Jos työ­paik­ka on hor­nan tuutis­sa, ei sinne saa työntekijöitä.

      Vastaa

  4. Mik­si ARA- ja Hitas­ton­tit eivät ole piilo­sub­ven­tio­ta? Niistähän jää kaupungilta mon­es­sa paikas­sa 3/4 maan­vuokraa saa­mat­ta suh­teessa vapaarahotteiseen.

    Vastaa

  5. Autokaup­po­jen sijain­ti ker­too suo­raan, mil­lainen auton ase­ma kult­tuuris­sa on. Nykyi­nen Roi­hu­pel­lon tilanne on sen­tään edis­tysaskel ver­rat­tuna siihen melko häkel­lyt­tävään seikkaan, että vielä 1970-luvun alus­sa Espal­la oli neljä autokaup­paa. (Näin tietää ker­toa vuon­na 1971 ilmestynyt autokaupunki­vas­tainen pam­flet­ti Iso­kenkäis­ten maa, joka on otteeltaan mon­es­sa kohtaa hyvin proto-soininvaaralainen.)

    Vastaa

    1. Näin on. Ja Kampin Auto­talos­sa oli 80-luvulle asti ainakin kak­si isoa autokaup­paa. Niis­sä ei tosin tain­nut mitään kor­jaamoa olla, vai muis­taako joku toisin?

      Vastaa

  6. Työvoimal­la ei oo varaa asua siinä kalli­in teol­lisu­us­ton­tin lähellä 

    Se käy se elämi­nen jär­jet­tömäk­si ja Iksi Helsin­ki huol­letaan ja kor­jataan enenevässä määrin Van­taal­ta ja Ker­aval­ta käsin

    Vastaa

  7. Liiketi­lat on usein mak­sa­neet tuplavastik­keet ja kun ne häipyy niin tyhjäkäyn­nil­lä tilaa ei boi muut­taa asumiskäyt­töön kun se asun­non vastike­bon hulp­pea ja mak­saa muidenkin asumista

    Vastaa

  8. Mik­si maa­ta pide­tään turhas­sa käytössä 

    Golfken­tät
    Mökkikylät keskus­tas­sa etenkin ja metron vieressä
    Kaisaniemen puis­to siis­tiy­tyy vain rakentamalla
    Lapin­lah­den alue 

    Jne

    Kyl­lä tont­te­ja on 

    Toki vil­je­ly­pal­stat on kivo­ja mut­ta sika mität­tömiä lop­pu­jen lopuksi

    Vastaa

  9. Per­in­teinen raskas teol­lisu­us sopii nykyään parem­min maaseudulle, mut­ta kyl­lä kaupunkien keskus­toi­hinkin sopivia teol­lisu­u­de­nalo­ja on. Esim. Kuo­pi­on cam­pusalueel­la toimi­va Fin­vec­tor, joka työl­listää lähin­nä asiantuntijatyövoimaa.

    Vastaa

    1. Kom­ment­ti­na TimoT:lle että per­in­teistä teol­lisu­ut­ta ei ole enään. Teol­lisu­us­laitok­set ovat läh­es automa­ti­soitu ja tuotan­to pyörii dig­i­taal­isaa­tion varas­sa. Yhdys­val­lois­sa teol­lisu­u­den alamäen syy ovat automa­ti­saa­tion puute kos­ka investoin­t­ja uuteen teknolo­giaan ei ole tehty 35-vuo­den aikana vaan pääasi­as­sa teol­lisu­us on siiret­ty Kiinaan . Euroopas­sa tilanne on vielä parem­pi kun teol­lisu­us on suurimpia kansan­talouden tuot­ta­jia. Haas­teena on val­tion­tu­ki kilpailu.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.