Malmin lentokenttä

31.8.2008 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 
Malmin lentokenttä

Koska kaikki eivät asu Helsingissä, laitan oheen Google earthista otetun kuvan Malmin kentästä. Kuvan näkee klikkaamalla isompana.

Malmin lentokenttä

Kuvassa vasemmalla kulkee päärasta, jossa lähellä kentän eteläpäätä on Malmin asema ja pohjoispäätä Tapanilan asema. Tämä tekee alueesta asuinrakentamisen kannalta mielenkiintoisen. Alueella olisi tarvetta myös virkistysalueille.Kuvan oikeassa laidassa on Lahdenväylän ja Porvoonväylän risteys sekä Jakomäen asuinalue. Jos Malmin kenttä ei olisi tiellä, Porvoonväylältä ja Jakomäestä olisi varmaankin suora yhteys Malmin aluekeskukseen.

Kommentit

29 Vastausta artikkeliin “Malmin lentokenttä”

  1. Otso kirjoitti 31.8.2008 kello 11:23

    Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto, jota en ole missään nähnyt esitettävän olisi Malmin kentän pienentäminen poistamalla pohjois-eteläsuuntainen kiitorata käytöstä. Kuvaa katsomalla vaikuttaisi siltä että tällä tavoin saataisiin 30-40% kentän alasta muuhun käyttöön, eikä kyse olisi edes lentomelualueesta jos nousut suuntautuisivat itään.

    Vapautuva alue olisi kentän ehkä parhaiten asuinkäyttöön soveltuva osa, koska se on lähimpänä raideliikennettä. Myös Tattarisuon alueen uutta käyttöä olisi tällöin mahdollista harkita, kun Malmin eknttä ei enää rajaisi sitä erilleen asutuksesta.

    En tiedä onko tälläiselle suunnitelmalle olemassa jokin tekninen este jonka takia sitä ei kukaan kannata, vai onko kyse vain siitä että kaikki asiasta puheenvuoroja esittävät pelaavat upporikasta ja rutiköyhää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. B.J kirjoitti 31.8.2008 kello 11:55

    Kuka omistaa Malmin kentän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 31.8.2008 kello 11:57

    Otson idea on minusta ihan mielenkiintoinen, olen miettinyt itsekin että jos tarkoitus on säilyttää vain nuo harrastekoneet, niin eikö joillekin ultrakevyille riittäisi pienempikin kiitorata? Finnavian selvitys kyllä tyrmäsi lopullisesti toiveet Malmin kehittämisestä liikelentokentäksi.

    Mitä tulee mahdollisen asuinalueen raideyhteyksiin, niin Viira/Kakkosjokeri raiteilla on mielestäni selkeästi paras vaihtoehto. Asukkailla olisi sitten tarjolla toisaalta vaihtoyhteys junaan Malmilla ja Malmin palvelut, toisaalta vaihdoton ratikkayhteys keskustaan, Viikkiin, Kallioon, Vuosaaren suuntaan ja länteen päin. Linja olisi myös tehokkaammassa käytössä kun matkustajia olisi kumpaankin suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mab kirjoitti 31.8.2008 kello 12:45

    Kuvasta saa aika hyvän käsityksen kuinka suuren alueen Malmin kenttä peittää. Jos vaivautuu paikan päälle voi helposti havaita kuinka marginaalista kentällä tapahtuva lentotoiminta on. Silloin tällöin nousee yksi pienkone ja toinen laskeutuu. Kentän rakennuksilla ei silmämääräisesti tapahdu mitään uneliasta kahvilaa lukuunottamatta.

    Kentän puolustajilla on yleensä kaksi pääargumenttia. Ensin vedotaan kentän “historialliseen arkkitehtoniseen kokonaisuuteen”, jonka säilyttäminen ehdottomasti vaatisi myös pienlentotoiminnan säilyttämistä. Toinen argumentti perustuu Helsingin arvoon pääkaupunkina. Kaikilla “oikeilla” pääkaupungeilla kuulemma pitää olla pienlentokenttätoimintaa keskustan tuntumassa.

    Kumpikaan argumenteista ei kestä edes pintapuolista tarkastelua. Malmin kenttä ei ole erityisen historiallinen eikä sitä mitenkään voi verrata vaikkapa Tempelhofiin, joka sekin muuten suljetaan lentomelun vuoksi. Nyt pahasti vajaakäytössä oleva funkkistyylinen kenttärakennus pitää toki säilyttää ja vaikka pätkä kiitorataa sen edessä muistomerkkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ano Nyymi kirjoitti 31.8.2008 kello 12:52

    Laajensin hieman kuvaasi ja huomasin, että Malmin lähellä on paljon hyvää rakennusmaata, jota on epätaloudellista pitää rakentamattomana. Malmin kenttähän on jo rakennettua ja maksettua aluetta – lentokentäksi rakennettua. Ks.

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_07_15_archive.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jussi kirjoitti 31.8.2008 kello 14:11

    Otson ehdotus toisen kiitoradan poistamisen on kiinnostava, jos se vain on mahdollista ilman että lentokentän toimivuus laskee liikaa; ymmärtääkseni pienkoneet ovat paljon isompia tarkempia tuulen suunnasta noustessa ja laskeutuessa.

    Malmin väännössä on niin monta intressiä kuin on osallistakin. Ilmailulaitoksen mielestä kenttä ei ole kannattava ja se haluaisikin yhdistää pikkulentäjät uudelle kentälle ryanairien kanssa, vaikka Porvooseen. Parempana vaihtoehtona näkisin itse halpisparakin rakentamista jonnekin Seutulaan, kolmella kiitotiellä kun ilmeisesti on runsaasti kapasiteettiä jäljellä ja liikenneyhteykiäkin (rata) viimein saadaan.

    Malmin käyttäjät, harrastajat ja kouluttajat, eivät kentästään mielellään luopuisi; se kun merkitsisi käytännössä monien kohdalla toiminnan lakkaamista. Puolustajat vetoavat moniin muihin kaupunkeihin, joissa vanhat kentät on säilytetty, Berlin-Tempelhof, Bromma.

    Mielestäni Malmi on hyvä reservi rakentamiselle, mutta ei saisi olla missään nimessä ensimmäinen aluerakentamisen kohde. Helsingissä vapautuu satamat, Sipoo tulee, Vantaan kanssa hierotaan jo kättä ja ullakot rakentuvat. Vaarana Malmin luopumisessa on yksi tylsä musta aukko lisää Helsingin karttaan. Asuntopolitiikka on toki tärkeä, mutta niin kaupungin diversitettikin: ei kukaan luovan työn tekijä halua asua kaupungissa jossa on vain asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. KariV kirjoitti 31.8.2008 kello 19:45

    Hmmm…

    toisaalta on ihan perimätietoa, että Malmin lentokenttä on alunperin rakennettu suolle. Parhaimmillaan pohjavesi seikkailee suunnilleen metrin syvyydessä. Arvioiden mukaan rakennukset saadaan alueelle paaluttaa johonkin noin 25 metrin syvyyteen asti.

    Liikennelentokenttänähän Malmi ei edes kestänyt 40- luvun lopun lennokkien painoja (antteksi, liikennelentokoneiden). Ja ajamalla ympäröiviä TattariSUON teitä huomaa kuinka tiet on painuneet.

    Voisin maallikkona kuvitella että rakentaminen alueelle ei ole mitään herkkua missään tilanteessa. Tai sitten vaihtoehtoisesti joku havittelee jotakin Atlantista sille paikalle.

    Samaten on muutama muukin ihan pikkujuttu mikä hiukan voisi hillitä alueen rakentamista.

    1. Alueella pesii aika paljon ns. ihan uhanalaisia lintuja jostain ruisrääkästä pikkulepinkäiseen. Tämä taitaa olla yksi syy, miksi jotkut luonnosuojelujärjestöt( ne kait on vihreitä ihmisiä) halauvat säilyttää lentokentän lentokenttänä.

    2. Alue kuuluu myös johonkin uhanalaisten rakennusten listaan. http://www.wmf.org/watch_past.html eli World Monuments Fundin listoilla 2004 – 2007 ja taisipa museovirastokin jo 1993 luokitella alueen aika tärkeäksi.

    3. Malmi ei taida olla ihan kuollut kenttä. Vaikkakaan sille ei laske niitä isoja koneita niin siellä on aika paljon viranomaistoimintaa ja myöskin koulutustoimintaa. Muistaakseni 2/3 suomen ammatilentäjistä koulutetaan Malmilla. Ja lentämisen suhteen se taitaa olla Suomen toiseksi aktiivisin kenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen.

    4. Ja jos ihan vakavasti ajatellaan, niin esim. Sipoosta saadaan 24 kertaa Malmin kokoinen alue 2009 alussa.

    Jotenkin tuntuu, että Malmi on vain osalle sellainen ärsyke josta olisi kiva päästä eroon. Rakennetaan suolle 10 000 asuntoa infroineen päivineen. Sen sijaan, että tulevan suuren työllistävän ja metron jatkoalueelle rakennettaisiin 30 000 asuntoa lisää. Siis Sipooseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Otso kirjoitti 31.8.2008 kello 21:10

    Tuota kuvaa (ja karttaa) katsoessa rupesi kyllä toinenkin asia kummastuttamaan, eli miksi kentän länsipuolella on noin laaja peltovyöhyke?

    On vaikea kuvitella miten maanviljely voisi järkevää maankäyttöä 500m Malmin asemalta tai 300m Tapanilan asemalta. Eikä käyttöönottoa luulisi estävän Malmin kentän kaltaiset poliittiset riidatkaan. Mutta jokin selvästi estää.

    Tapanilan viereiset pellot näyttävät olevan kentän kanssa samaa aluetta ja siksi jumissa (ks. http://ptp.hel.fi/hanke/), mutta Malmin pää pelloista ei ilmeisesti ole yhtään missään prosessissa.

    Sijaintinsa puolesta se sopisi oikein hyvin esimerkiksi omatoimirakentajille pientaloalueeksi; useinhan valitetaan että tälläisiä tontteja ei Helsingissä ole tarjolla. Kunnallistekniikka toki maksaisi jotain, mutta siihenhän Helsingillä on hyvin varaa, kuten Osmokin on todennut.

    Tulee kyllä mieleen että onkohan kaavoituksessa sittenkin pulaa lyijykynistä tai jostain. Tai sitten en vaan ole huomannut jotain syytä miksei juuri noita peltoja kannata rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kuntsa kirjoitti 31.8.2008 kello 22:38

    Otso hei, niitä peltoja ei kannata rakentaa kun siinä vieressä on jokulentokenttä ja ne pellot ovat lentomelualueella. Sitä lentomelua riittää pitkälle, koska Helsingin kenttä ja sen liikenne on ihan vieressä, eivätkä ne Malmin harrastekoneet saa nousta edes tonnin tasolle ennen kuin jossain meren päällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Otso kirjoitti 31.8.2008 kello 23:33

    Kuntsa, kuvasta katsoen peltojen ja kentän väliin on kuitenkin keritty pari lämpärettä omakotitaloja rakentamaan. Toki voi olla että ne on rakennettu ennen nykyisiä melurajoja.

    Maakuntakaavasta katsomalla (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1034/maakuntakaava_liitekartta_9.pdf) suurehko osa pelloista tosiaan on luokiteltu lentomelualueeksi, mutta Malmin asemaa lähin osa ei ole lähelläkään tuon 55Db alueen rajaa. On syytä huomata että tuota samaa rajaa käyttäen melkoinen osa Korsoa ja Keravaa on siis lentomelualuetta, eli mitä ilmeisimmin melu ei täysin estä asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 1.9.2008 kello 7:39

    Otso, tarkoittanet Fallkullan kartanoa. Helsingissä on puistoa jossa on peltoa, yhtä hyvin se voisi olla nurmikkoa tai metsää. Joka tapauksessa nämä ovat virkistysalueita, mitään tuotantoarvoa niillä ei ole, jos ei sellaiseksi lasketa lenkkeilijöiden herneenpoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jussius kirjoitti 1.9.2008 kello 8:13

    Jos toiminta lopetetaan, olisi paviljonkikin purettava.
    Aika aikaansa kutakin. Turhat muistomerkit ovat naurettavia,
    jokainen sukupolvi rakentakoon kaupunkinsa uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tino kirjoitti 1.9.2008 kello 11:05

    Itse asun Malmin kentän välittömässä läheisyydessä ja lentomelu ei ole ainakaan minua häirinnyt. Pienkoneet pörisevät noustessaan samalla volyymillä kuin jokin moottoripyörä kiihdyttäessään. Laskeutuessa taas hanat ovat kiinni ja ääni on lähinnä suhinaa. Ehdottomasti mopopojat ja autot häiritsevät enemmän. Lisäksi pienkoneet eivät lennä pimeällä, kovalla tuulella ja muuten huonossa säässä jolloin suomen ilmastossa on usein aika rauhallista.

    Ristikkäiset kiitoradat ovat tärkeitä jotta voidaan nousta vastatuuleen. Ultrat eivät tarvitse välttämättä tarvise nykyisen mittaisia kiitoteitä ja sivutuuleen nouseminenkin on jotenkuten mahdollista. Kaikki on kuitenkin pois turvallisuudesta joten kompromissejä ei mielellään tehdä, ilmailusta kun on kuitenkin kysymys.

    Malmin kentän länsipuolella on tosiaan runsaasti ihan joutilasta peltoa, vehnää taisi siellä kasvaa kun ohi pyöräilin. Parempaa tonttimaata en kyllä heti lähialueilta keksi. Tietenkin harmittaa jos ulkoilumaastot katoavat mutta siitä voisi kyllä nipistää jos kerran maata tarvitaan.

    Tattarisuon peltihallialueen kohtaloa olen miettinyt jos ja kun kenttä joskus rakennetaan. Jos alueelle on tulossa “maailman paras rikastava yhteisö, jossa toteutuu luovuuden ja innostuksen kulttuuri” niin tuskin asukkaat katsovat romuttamoaluetta kovin innoissaan. Vuosikymmenten teollisuus on kuitenkin sotkenut maaperän niin pahasti että luvassa on vuosikymmenen (sadan?) maanvaihtourakka ennenkuin alueelle tulee ihania pikkokoteja innovatiivisille ihmisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ano Nyymi kirjoitti 1.9.2008 kello 12:09

    “Itse asun Malmin kentän välittömässä läheisyydessä ja lentomelu ei ole ainakaan minua häirinnyt. Pienkoneet pörisevät noustessaan samalla volyymillä kuin jokin moottoripyörä kiihdyttäessään. Laskeutuessa taas hanat ovat kiinni ja ääni on lähinnä suhinaa.”

    Pitää paikkansa parin vuoden Malmin asumiskokemuksella. Ihmettelen kovin tuota Malmin meluhaittaa. Kuten olen maininnut, se taitaa joidenkin kohdalla olla sitä vain vaivoin kuultavissa olevaa häiritsevää melua ja samalla virheargumentti Malmia vastaan.

    Niitä on viljelty yllättävän paljon: Kaikella kunnioituksella yksi esimerkki Osmolta itseltään; Jakomäen liikenne Malmille ei esty kentän takia vaan siinä Jakomäen ja Malmin välissä on Tattarisuo, pian 4 km matkaa ja yksi moottoritie. Jostakin syystä Jakomäestä ei ole tehty edes alikulkua Tattarisuon suuntaan. Siinä on se Jakomäen liikenne-este Malmin suuntaan. Se katoaisi kenttää purkamatta eikä ole luonnollisestikaan syntynyt kentän vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 1.9.2008 kello 15:20

    Osmo suree fillarikirjassaan sitä, miksi suomalaisten kirkonkylien kauniit puurakennukset on uudistamisvimmassa purettu kasvottomien elementtitalojen tieltä.

    Kuitenkin juuri hän on eturivissä kuorossa huutamassa kaiken perinteisen tuhoamista Helsingin alueelta laatikkomaisten asuinrakennusten vallatessa tilat.

    Malmin lentokenttä on hieno ja vaikka ei itse harrastaisi lentämistä, sinne voi viedä lapsensa ihailemaan koneita ja aistimaan tunnelmaa.

    Talin golfkenttä on uskomattoman kaunis ja hyvin hoidettu silmiähivelevä paikka. Mukava siitä on pyöräillä tai lenkkeillä ohi. Silmä lepää maiseman lisäksi kauniissa ihmisissä ja komeissa autoissa.

    Eivätkö nämä ole juuri niitä Osmukan kaipaamia ulkoisvaikutuksia, joista toisessa ketjussa oli puhetta. Koko kansakunnan tila kohentuu esteettisistä viheralueista ja perinteiden vaalimisesta, kuten Osmon sanojen mukaan tähtitieteen ja oopperan harjoittamisesta, vaikka niihin omakohtaisesti ei osallistuisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. KariV kirjoitti 1.9.2008 kello 15:41

    “Jos Malmin kenttä ei olisi tiellä, Porvoonväylältä ja Jakomäestä olisi varmaankin suora yhteys Malmin aluekeskukseen.”, Osmo sanoo.

    Ja Kari vastaa. Jakomäestä on muuten aika nopea yhteys Malmin keskustaan eli taitaa olla 77A. Eli jos 17 minsaa sille välille on liikaa, niin ehkä kannataa pohtia omaa ajankäyttöään. Vuoroja kulkee päiväsellä nelisen kappaletta tunnissa, eli yhteydet on aika hyvät.

    Linja tukee kivasti motarin reunoilla olevaa teollisuusaluetta ja sillä pääsee Malmin Kalmistontienkin päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 1.9.2008 kello 16:26

    Vielä blogin kestoaiheesta Talin golfista joten hypätkää suosiolla yli, jos kyllästyttää.

    Olen siis sitä mieltä, että yksi Helsingin kauneimmista viheralueista tulee säilyttää ja juuri golfkenttänä mieuiten. Alue on ollut golfkenttä jo vuodesta 1932. Se on jonkinlainen itseisarvo. Kaiken uudelleen rakentaminen ja rikki repiminen risoo usein valtavasti seuraavia sukupolvia (vrt. Enso-Gutzeitin rakennus Kauppatorin vieressä)

    Osmon kanssa olen kuitenkin aivan yhtä mieltä siitä, että vuokra Helsingin golfklubille on naurettavan alhainen ja sitä pitäisi roimasti korottaa. Nykyisillä klubin jäsenillä on kyllä varaa maksaa. Mikäli maasta ei saada käypä hintaa, tulee golfkenttä varata kaikille helsinkiläisille avoimena pelikenttänä.

    Tietysti paikan henki saattaisi muuttua epäedullisempaan suuntaan. Eli vaihtoehto A (eliittiklubi ja kova hinta)lähiasukkaana käy minulle, vaikken koskaan sinne pelaaman näillä näkymin pääsekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 6.9.2008 kello 15:01

    Muualla Euroopassa raivataan keskustoista korttelikaupalla rakennuksia, jotta saadaan uusia syöttöliikennekenttiä. Meillä taas halutaan rakentaa keskustassa oleva valmis lentokenttä. Joku ollee väärässä.

    Minusta Malmin säilyttäminen kenttänä on pitkänöistä politiikkaa. Yhtä pitkänäköistä kuin rautatietunnelihanke, joka liittäisi Suomen keski-eurooppalaiseen nopeiden junien verkostoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Keijo Karlsson kirjoitti 7.10.2008 kello 15:51

    Malmin Lentokenttä ja elävä kaupunki.
    Osmo vastaat kyselyyn Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta,”En kannata.Tuo harrastus vie kohtuuttoman paljon tilaa kaupungista alueelta,joka soveltuu erinomaisesti asuntotuotantoon.”
    Nyt kysyn sinulta onko yli 300 ihmisen kokopäivätoiminen ja yli 100 osa-aikaisen ihmisen työpaikat harrastustoimintaa.Pitäisikö heidän talvella aamuhämärissä lähteä töihin vaikkapa Kiikalaan (100km),onko ekologiaa?
    Oletko käynyt Malmin Lentokentällä ja ottanut selvää mitkä kaikki julkiset ja yksityiset toimijat
    ovat siellä.Strategisesti paikka on optimi ajatellen esim.meripelastustoimintaa Suomenlahdella.
    Mihin perustuu erinomainen soveltuvuus asuntotuotantoon ja onko sinulla käytössä uusia pohjatutkimuksia?
    Ilmailumielessä molemmat kiitotiet tarvitaan.
    Pienkoneiden saastehaitta on marginaalinen verrattuna moottorikäyttöisten ruohonleikkureiden tai mopojen pienhiukkaspäästöihin.
    Elävässä kaupungissa on monipuolista toimintaa eikä pelkkiä asuntoja.
    Oletko valmis kansanäänestykseen tässä asiassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sami kirjoitti 26.10.2008 kello 9:23

    Tuo Soinninvaara-malli on kaunis ajatus, jos se kokonaisuutena toteutuisikin. Kävelytein yhdistettyjä puutarhakaupungin osia, luontoa ja linnunlaulua runsaasti välissä. Kenties silloin voisin itsekin hyväksyä: menköön Malmin kenttä asuntotuotannolle! Mutta kuten aina kompromissit syövät kokonaisuuden. Pelkäänpä pahoin, että Malmin kenttä rakennetaan tiiviisti samannäköisin laatikoin, eikä vain kenttä, vaan sitä ympäröivä luontokin. Menisi väljyys, harrastustoiminta, tulisi ahtaus, luonnottomuus, sekä Malmin kentän poistumisen johdosta Helsinki-Vantaan pääkiitotien käyttömahdollisuus lisääntyisi (ei tarvitsisi enää välittää Malmin kentän pienkoneista). Silloin vasta Malmin alueen ihmiset tietäisivät mitä lentomelu on.

    Käykää katsomassa: nyt siellä on väljää, nyt siellä on viellä luontoa kentän ympärillä ja autottomia niitä kävelyteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pekka Vitikainen kirjoitti 23.12.2008 kello 21:17

    Satuin vasta nyt huomaamaan tämän Malmi ongelman. Ongelmahan se on ja iso sellainen.
    Tuota yllä olevaa kuvaa kun katsoo niin voihan siitä tehdä monenlaisia päätelmiä… kuten nyt sen että poistetaan pohjois/eteläsuuntainen kiitotie 18/36 asuntoalueeksi ja jatketaan toimintaa kiitotiellä 09/27. Se nyt vaan ei satu sopimaan, tai sanotaan selvemmin, kiitotie 09/27 on liian lyhyt pätkä. Mikäli kiitotie 18/36 poistetaan Malmi on lopetettu.
    Melusta taas, minä asun melko tarkkaan etelästä NOKKA kautta tulevien koneiden laskureitin alla. No, Nokan ja Viikki Holdingin välissä.
    Malmin lentoliikenne ei ole pelkästään muutama kesna päivässä kuten monasti täälläkin on todettu. Malmilta toimii mm. Rajavartiolaitos. Kaiken muun koulutus- ja huoltotoiminnan lisäksi.
    Rakennukset ovat rappeutuneita. Totta himputissa ne ovat. Eihän niitä ole päässyt aikoihin korjaamaan, uuden rakentamisesta puhumattakaan.
    Malmin lentoasema voidaan lopettaa, selvä se. Malmi voidaan myös säilyttää, tämänkin pitäisi olla selvää.
    Kuka europpalainen valtiomies, suomeen pikavisitille tulleessaan, suostuu ensin lentämään tunnin puolitoista ja sitten istumaan autossa keskellä ruuhkaa toisen tunnin.
    Malmin lentoasema on rikkaus ja lähes ainutlaatuinen kultuurimonumentti sen lisäksi että se on hyvin toimiva lentoasema jos vain niin halutaan.
    Säilyttäkää Malmin lenoasema, tehkää se ennenkuin rakennukset sortuvat omia aikojaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Antti kirjoitti 12.3.2013 kello 12:51

    Metropolirakenteessa noin hyvin saavutettavissa oleva paikka voisi mielestäni sopia paremmin muuhun kuin asuinkäyttöön ja siten alue voitaisiin hyödyntää yhteiskunnan kannalta tehokkaammin

    Alueen varaaminen yliopistolliselle keskussairaalalle voisi olla hyvinkin kaukonäköistä. Meilahden sairaalakampus on auttamattomasti tiensä päässä viimeistään 20…30 vuoden kuluttua ja itse asiassa nykyaikaisen sairaalatoiminnan pyörittäminen siellä on jo nyt erittäin haastavaa.

    Mielestäni Meilahden sairaalatoiminnot tulisikin siirtää vaiheittain Malmille ja nykyisen sairaala-alueen rakennukset pääosin purkaa ja ottaa asuinkäyttöön.

    Asuntorakennusoikeuden hintakin on jotakin aivan muuta Meilahdessa kuin Malmilla (jos siis pitää perustella sairaalan siirtoa muillakin talousargumenteilla kuin hoitotyön tehostumisella ja saavutettavuudella)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jype kirjoitti 25.10.2014 kello 10:26

    Valtio vetäytyy Helsinki-Malmin lentoasemalta syyskuussa 2016 – viimeiset hetket pelastaa tämä harraste ja ulkoilukeidas Helsingissä.

    Suunnitelmat asuttaa sinne 20-30 tuhatta asukasta kuulostaa uskomattomalta:http://www.hs.fi/kaupunki/a1414043062852

    Asukkaiden tahdon mukaista kentän lopettaminen ei ole:
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233256-kysely-vain-15-prosenttia-haluaa-malmin-kentalle-asuntoja

    Mikä on Osmon kanta tähän nykyisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.10.2014 kello 10:45

    Osmon kanta on nyt ja on ollut aina, että lentokenttä ei sovi kaupungin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskausta, kenttä on myös vahvasti tappiollinen. Jokin raja sillekin on oltava, mitä kaikkea verovaroin on subventoitava. En ymmärrä, miksi minun pitää veroissani maksaa toisten ilmailuharrastuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Maurizio kirjoitti 25.10.2014 kello 11:18

    “En ymmärrä, miksi minun pitää veroissani maksaa toisten ilmailuharrastuksesta.”

    Ja minä puolestani en voi ymmärtää, miksi minun pitää maksaa kaiken maailman tuulimyllytukiaisten kaltaiset ikuisesti tappiollisten ja epäkelpojen energiatuotantomuotojen hengissäpitokustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 25.10.2014 kello 11:20

    Osmo Soininvaara:
    Osmon kanta on nyt ja on ollut aina, että lentokenttä ei sovi kaupungin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskausta, kenttä on myös vahvasti tappiollinen. Jokin raja sillekin on oltava, mitä kaikkea verovaroin on subventoitava. En ymmärrä, miksi minun pitää veroissani maksaa toisten ilmailuharrastuksesta.

    Joudunhan minä maksamaan joidenkin oopperaharrastuksesta ja joidenkin veneilyharrrastuksista ja joidenkin luonnonsuojeluinnosta etc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jype kirjoitti 25.10.2014 kello 15:12

    Kaikki toiminta kaupungissa ei tuota voittoa viheralueita ja harrastemahdollisuuksiakin tarvitaan. Tähän on useat verranneet Talin golf kenttään – miksi meidän pitää subventoida sitä? Jäähallejakin käyttää vain murto-osa helsinkiläisistä. Minun mielestäni kuitenkin on rikkaus että suuressa kaupungissa on voi olla näitä kaikkia.
    Lentokenttä alue on tärkeä ulkoilualue meille pohjoishelsinkiläisille. Toivottavasti kannatat laajojen viheralueiden jättämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Vesa kirjoitti 25.10.2014 kello 15:18

    Osmo Soininvaara:
    Osmon kanta on nyt ja on ollut aina, että lentokenttä ei sovi kaupungin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskausta, kenttä on myös vahvasti tappiollinen. Jokin raja sillekin on oltava, mitä kaikkea verovaroin on subventoitava. En ymmärrä, miksi minun pitää veroissani maksaa toisten ilmailuharrastuksesta.

    Malmin kentä läheisyydessä asuvana olen Osmon kanssa samaa mieltä. Tonttimaana Malmin kentän arvo on jossakin puolen miljardin hujakoilla. Lentoharrastajilta tulisi periä tälle arvolle 5%:n vuosivuokraa. Eli jos lentoharrastajat maksavat vuodessa 25 meuroa vuokraa + hoitavat rakennusten kunnossapidon, niin jatkakoot lentelyä. Ei taida onnistua.

    Asuntojen rakentaminen Malmille pitäisi olla ensisijaista esim. Sipooseen verrattuna, koska Malmilla on suuri osa infrasta (päärata ja asemat, kaupalliset palvelut, julkisia palveluja…) jo valmiina. Eli ilmeisesti parempi bisnes kaupungille.

    Nykyinen yritystoiminta Malmin kentällä on jokseenkin nappikauppaa ja helposti siirrettävissä jo olemassa oleville pienkentille. Lentoliikennettä on vähän, eikä vähäisestä liikenteestä johtuen meluhäiriötä kovin paljoa synny.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juhani kirjoitti 23.11.2014 kello 12:22

    Osmo Soininvaara:
    Osmon kanta on nyt ja on ollut aina, että lentokenttä ei sovi kaupungin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskausta, kenttä on myös vahvasti tappiollinen. Jokin raja sillekin on oltava, mitä kaikkea verovaroin on subventoitava. En ymmärrä, miksi minun pitää veroissani maksaa toisten ilmailuharrastuksesta.

    Osmo hei. Se kentän “vahvasti tappiollinen” tarkoittaa noin muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Kehysriihen yhteydessä esitetyt summat ovat mielikuvitusta. Lisäksi tappiot rahoitetaan Finavian omasta liiketoiminnasta saaduilla tuotoilla, eikä veronmaksajien rahoilla. Finavia on voittoa tekevä valtion omistama yhtiö.

    Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä voidaan sulkea vain, jos korvaavat toiminnot löytyvät jostain sopivan etäisyyden päästä ja näin ei nyt ole. Nummela ja Hyvinkää eivät pysty käsittelemään Malmin liikennemääriä ja uutta kenttääkään ei ole luvassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus