Malmin lentokenttä

Malmin lento­kent­tä

Kos­ka kaik­ki eivät asu Helsingis­sä, lai­tan oheen Google earth­ista ote­tun kuvan Malmin ken­tästä. Kuvan näkee klikkaa­mal­la isompana. 

Malmin lentokenttä

Kuvas­sa vasem­mal­la kul­kee pääras­ta, jos­sa lähel­lä ken­tän eteläpäätä on Malmin ase­ma ja pohjois­päätä Tapani­lan ase­ma. Tämä tekee alueesta asuin­rak­en­tamisen kannal­ta mie­lenki­in­toisen. Alueel­la olisi tarvet­ta myös virkistysalueille.Kuvan oike­as­sa laidas­sa on Lah­den­väylän ja Por­voon­väylän risteys sekä Jakomäen asuinalue. Jos Malmin kent­tä ei olisi tiel­lä, Por­voon­väylältä ja Jakomäestä olisi var­maankin suo­ra yhteys Malmin aluekeskukseen.

29 vastausta artikkeliin “Malmin lentokenttä”

  1. Yksi mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto, jota en ole mis­sään näh­nyt esitet­tävän olisi Malmin ken­tän pienen­tämi­nen pois­ta­mal­la pohjois-etelä­su­un­tainen kiitora­ta käytöstä. Kuvaa kat­so­ma­l­la vaikut­taisi siltä että täl­lä tavoin saataisi­in 30–40% ken­tän alas­ta muuhun käyt­töön, eikä kyse olisi edes lentomelu­alueesta jos nousut suun­tau­tu­isi­vat itään.

    Vapau­tu­va alue olisi ken­tän ehkä parhait­en asuinkäyt­töön sovel­tu­va osa, kos­ka se on lähim­pänä raideli­iken­net­tä. Myös Tat­tarisuon alueen uut­ta käyt­töä olisi täl­löin mah­dol­lista harki­ta, kun Malmin eknt­tä ei enää rajaisi sitä erilleen asutuksesta. 

    En tiedä onko täl­läiselle suun­nitel­malle ole­mas­sa jokin tekni­nen este jon­ka takia sitä ei kukaan kan­na­ta, vai onko kyse vain siitä että kaik­ki asi­as­ta puheen­vuoro­ja esit­tävät pelaa­vat upporikas­ta ja rutiköyhää.

    Vastaa

  3. Otson idea on minus­ta ihan mie­lenki­in­toinen, olen miet­tinyt itsekin että jos tarkoi­tus on säi­lyt­tää vain nuo har­rastekoneet, niin eikö joillekin ultra­kevy­ille riit­täisi pienem­pikin kiitora­ta? Finna­vian selvi­tys kyl­lä tyr­mäsi lop­ullis­es­ti toiveet Malmin kehit­tämis­es­tä liikelentokentäksi.

    Mitä tulee mah­dol­lisen asuinalueen raidey­hteyk­si­in, niin Viira/Kakkosjokeri raiteil­la on mielestäni selkeästi paras vai­h­toe­hto. Asukkail­la olisi sit­ten tar­jol­la toisaal­ta vai­h­toy­hteys junaan Malmil­la ja Malmin palve­lut, toisaal­ta vai­h­do­ton ratikkay­hteys keskus­taan, Viikki­in, Kallioon, Vuosaaren suun­taan ja län­teen päin. Lin­ja olisi myös tehokkaam­mas­sa käytössä kun matkus­ta­jia olisi kumpaankin suuntaan.

    Vastaa

  4. Kuvas­ta saa aika hyvän käsi­tyk­sen kuin­ka suuren alueen Malmin kent­tä peit­tää. Jos vaivau­tuu paikan päälle voi hel­posti havai­ta kuin­ka mar­gin­aal­ista ken­täl­lä tapah­tu­va lento­toim­inta on. Sil­loin täl­löin nousee yksi pienkone ja toinen laskeu­tuu. Ken­tän raken­nuk­sil­la ei silmämääräis­es­ti tapah­du mitään unelias­ta kahvi­laa lukuunottamatta. 

    Ken­tän puo­lus­ta­jil­la on yleen­sä kak­si pääar­gu­ment­tia. Ensin vedo­taan ken­tän “his­to­ri­al­liseen arkkite­htoniseen kokon­aisu­u­teen”, jon­ka säi­lyt­tämi­nen ehdot­tomasti vaatisi myös pien­len­to­toimin­nan säi­lyt­tämistä. Toinen argu­ment­ti perus­tuu Helsin­gin arvoon pääkaupunk­i­na. Kaikil­la “oikeil­la” pääkaupungeil­la kuulem­ma pitää olla pien­len­to­kent­tä­toim­intaa keskus­tan tuntumassa. 

    Kumpikaan argu­menteista ei kestä edes pin­ta­puolista tarkastelua. Malmin kent­tä ei ole eri­tyisen his­to­ri­alli­nen eikä sitä mitenkään voi ver­ra­ta vaikka­pa Tem­pel­hofi­in, joka sekin muuten sul­je­taan lentomelun vuok­si. Nyt pahasti vajaakäytössä ole­va funkkistyy­li­nen kent­täraken­nus pitää toki säi­lyt­tää ja vaik­ka pätkä kiitorataa sen edessä muistomerkkinä.

    Vastaa

  6. Otson ehdo­tus toisen kiitoradan pois­tamisen on kiin­nos­ta­va, jos se vain on mah­dol­lista ilman että lento­ken­tän toimivu­us las­kee liikaa; ymmärtääk­seni pienkoneet ovat paljon isom­pia tarkem­pia tuulen suun­nas­ta noustes­sa ja laskeutuessa. 

    Malmin vään­nössä on niin mon­ta intres­siä kuin on osal­lis­takin. Ilmailu­laitok­sen mielestä kent­tä ei ole kan­nat­ta­va ja se halu­aisikin yhdis­tää pikku­len­täjät uudelle ken­tälle ryanairien kanssa, vaik­ka Por­vooseen. Parem­pana vai­h­toe­htona näk­isin itse halpis­parakin rak­en­tamista jon­nekin Seu­tu­laan, kolmel­la kiitotiel­lä kun ilmeis­es­ti on run­saasti kap­a­siteet­tiä jäl­jel­lä ja liiken­ney­hteyk­iäkin (rata) viimein saadaan. 

    Malmin käyt­täjät, har­ras­ta­jat ja koulut­ta­jat, eivät ken­tästään mielel­lään luopuisi; se kun merk­it­sisi käytän­nössä monien kohdal­la toimin­nan lakkaamista. Puo­lus­ta­jat vetoa­vat moni­in mui­hin kaupunkei­hin, jois­sa van­hat ken­tät on säi­lytet­ty, Berlin-Tem­pel­hof, Bromma.

    Mielestäni Mal­mi on hyvä reservi rak­en­tamiselle, mut­ta ei saisi olla mis­sään nimessä ensim­mäi­nen aluer­ak­en­tamisen kohde. Helsingis­sä vapau­tuu sata­mat, Sipoo tulee, Van­taan kanssa hiero­taan jo kät­tä ja ullakot rak­en­tu­vat. Vaarana Malmin luop­umises­sa on yksi tyl­sä mus­ta aukko lisää Helsin­gin kart­taan. Asun­topoli­ti­ik­ka on toki tärkeä, mut­ta niin kaupun­gin diver­sitet­tikin: ei kukaan luo­van työn tek­i­jä halua asua kaupungis­sa jos­sa on vain asuntoja.

    Vastaa

  7. Hmmm…

    toisaal­ta on ihan per­imäti­etoa, että Malmin lento­kent­tä on alun­perin raken­net­tu suolle. Parhaim­mil­laan poh­javesi seikkailee suun­nilleen metrin syvyy­dessä. Arvioiden mukaan raken­nuk­set saadaan alueelle paa­lut­taa johonkin noin 25 metrin syvyy­teen asti.

    Liiken­ne­len­to­kent­tänähän Mal­mi ei edes kestänyt 40- luvun lop­un lennokkien pain­o­ja (anttek­si, liiken­ne­len­tokonei­den). Ja aja­mal­la ympäröiviä Tat­tariSUON teitä huo­maa kuin­ka tiet on painuneet.

    Voisin maal­likkona kuvitel­la että rak­en­t­a­mi­nen alueelle ei ole mitään herkkua mis­sään tilanteessa. Tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti joku havit­telee jotakin Atlantista sille paikalle.

    Samat­en on muu­ta­ma muukin ihan pikku­jut­tu mikä hiukan voisi hillitä alueen rakentamista.

    1. Alueel­la pesii aika paljon ns. ihan uhanalaisia lin­tu­ja jostain ruis­rääkästä pikkulepinkäiseen. Tämä taitaa olla yksi syy, mik­si jotkut luon­no­suo­jelu­jär­jestöt( ne kait on vihre­itä ihmisiä) halau­vat säi­lyt­tää lento­ken­tän lentokenttänä.

    2. Alue kuu­luu myös johonkin uhanalais­ten raken­nusten lis­taan. http://www.wmf.org/watch_past.html eli World Mon­u­ments Fundin lis­toil­la 2004 — 2007 ja taisi­pa museovi­ras­tokin jo 1993 luokitel­la alueen aika tärkeäksi.

    3. Mal­mi ei tai­da olla ihan kuol­lut kent­tä. Vaikkakaan sille ei laske niitä iso­ja konei­ta niin siel­lä on aika paljon vira­nomais­toim­intaa ja myöskin koulu­tus­toim­intaa. Muis­taak­seni 2/3 suomen ammati­len­täjistä koulute­taan Malmil­la. Ja lentämisen suh­teen se taitaa olla Suomen toisek­si akti­ivisin kent­tä heti Helsin­ki-Van­taan jälkeen.

    4. Ja jos ihan vakavasti ajatel­laan, niin esim. Sipoos­ta saadaan 24 ker­taa Malmin kokoinen alue 2009 alussa. 

    Jotenkin tun­tuu, että Mal­mi on vain osalle sel­l­ainen ärsyke jos­ta olisi kiva päästä eroon. Raken­netaan suolle 10 000 asun­toa infroi­neen päivi­neen. Sen sijaan, että tule­van suuren työl­listävän ja metron jatkoalueelle raken­net­taisi­in 30 000 asun­toa lisää. Siis Sipooseen.

    Vastaa

  8. Tuo­ta kuvaa (ja kart­taa) kat­soes­sa rupe­si kyl­lä toinenkin asia kum­mas­tut­ta­maan, eli mik­si ken­tän län­sipuolel­la on noin laa­ja peltovyöhyke?

    On vaikea kuvitel­la miten maanvil­je­ly voisi järkevää maankäyt­töä 500m Malmin ase­mal­ta tai 300m Tapani­lan ase­mal­ta. Eikä käyt­töönot­toa luulisi estävän Malmin ken­tän kaltaiset poli­it­tiset riidatkaan. Mut­ta jokin selvästi estää.

    Tapani­lan viereiset pel­lot näyt­tävät ole­van ken­tän kanssa samaa aluet­ta ja sik­si jumis­sa (ks. http://ptp.hel.fi/hanke/), mut­ta Malmin pää pel­loista ei ilmeis­es­ti ole yhtään mis­sään prosessissa.

    Sijaintin­sa puoles­ta se sopisi oikein hyvin esimerkik­si oma­toimi­rak­en­ta­jille pien­taloalueek­si; usein­han valite­taan että täl­läisiä tont­te­ja ei Helsingis­sä ole tar­jol­la. Kun­nal­lis­tekni­ik­ka toki mak­saisi jotain, mut­ta siihen­hän Helsingillä on hyvin varaa, kuten Osmokin on todennut.

    Tulee kyl­lä mieleen että onko­han kaavoituk­ses­sa sit­tenkin pulaa lyi­jykynistä tai jostain. Tai sit­ten en vaan ole huo­man­nut jotain syytä mik­sei juuri noi­ta pel­to­ja kan­na­ta rakentaa.

    Vastaa

  9. Otso hei, niitä pel­to­ja ei kan­na­ta rak­en­taa kun siinä vier­essä on joku­len­to­kent­tä ja ne pel­lot ovat lentomelu­alueel­la. Sitä lentomelua riit­tää pitkälle, kos­ka Helsin­gin kent­tä ja sen liikenne on ihan vier­essä, eivätkä ne Malmin har­rastekoneet saa nous­ta edes ton­nin tasolle ennen kuin jos­sain meren päällä.

    Vastaa

  10. Kuntsa, kuvas­ta kat­soen pel­to­jen ja ken­tän väli­in on kuitenkin kerit­ty pari läm­päret­tä omakoti­talo­ja rak­en­ta­maan. Toki voi olla että ne on raken­net­tu ennen nyky­isiä melurajoja.

    Maakun­takaavas­ta kat­so­ma­l­la (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1034/maakuntakaava_liitekartta_9.pdf) suurehko osa pel­loista tosi­aan on luokitel­tu lentomelu­alueek­si, mut­ta Malmin ase­maa lähin osa ei ole lähel­läkään tuon 55Db alueen rajaa. On syytä huo­ma­ta että tuo­ta samaa rajaa käyt­täen melkoinen osa Kor­soa ja Ker­avaa on siis lentomelu­aluet­ta, eli mitä ilmeisim­min melu ei täysin estä asumista.

    Vastaa

  11. Otso, tarkoit­tanet Fal­lkul­lan kar­tanoa. Helsingis­sä on puis­toa jos­sa on pel­toa, yhtä hyvin se voisi olla nur­mikkoa tai met­sää. Joka tapauk­ses­sa nämä ovat virk­istysaluei­ta, mitään tuotan­toar­voa niil­lä ei ole, jos ei sel­l­aisek­si las­ke­ta lenkkeil­i­jöi­den herneenpoimintaa.

    Vastaa

  12. Jos toim­inta lopete­taan, olisi paviljonkikin purettava.
    Aika aikaansa kutakin. Turhat muis­tomerk­it ovat naurettavia,
    jokainen sukupolvi rak­en­takoon kaupunk­in­sa uudelleen.

    Vastaa

  13. Itse asun Malmin ken­tän välit­tömässä läheisyy­dessä ja lentomelu ei ole ainakaan min­ua häirin­nyt. Pienkoneet pöri­sevät noustes­saan samal­la volyymil­lä kuin jokin moot­toripyörä kiihdyt­täessään. Laskeutues­sa taas hanat ovat kiin­ni ja ääni on lähin­nä suhi­naa. Ehdot­tomasti mopopo­jat ja autot häir­it­sevät enem­män. Lisäk­si pienkoneet eivät lennä pimeäl­lä, koval­la tuulel­la ja muuten huonos­sa säässä jol­loin suomen ilmas­tossa on usein aika rauhallista.

    Ris­tikkäiset kiitora­dat ovat tärkeitä jot­ta voidaan nous­ta vas­tatu­uleen. Ultrat eivät tarvitse vält­tämät­tä tarvise nykyisen mit­taisia kiitoteitä ja sivu­tu­uleen nousem­i­nenkin on jotenkuten mah­dol­lista. Kaik­ki on kuitenkin pois tur­val­lisu­ud­es­ta joten kom­pro­mis­se­jä ei mielel­lään tehdä, ilmailus­ta kun on kuitenkin kysymys.

    Malmin ken­tän län­sipuolel­la on tosi­aan run­saasti ihan jouti­las­ta pel­toa, vehnää taisi siel­lä kas­vaa kun ohi pyöräilin. Parem­paa tont­ti­maa­ta en kyl­lä heti lähialueil­ta kek­si. Tietenkin har­mit­taa jos ulkoilumaas­tot katoa­vat mut­ta siitä voisi kyl­lä nip­istää jos ker­ran maa­ta tarvitaan. 

    Tat­tarisuon pelti­hal­lialueen kohtaloa olen miet­tinyt jos ja kun kent­tä joskus raken­netaan. Jos alueelle on tulos­sa “maail­man paras rikas­ta­va yhteisö, jos­sa toteu­tuu luovu­u­den ja innos­tuk­sen kult­tuuri” niin tuskin asukkaat katso­vat romut­ta­moaluet­ta kovin innois­saan. Vuosikym­menten teol­lisu­us on kuitenkin sotkenut maaperän niin pahasti että luvas­sa on vuosikymme­nen (sadan?) maan­vai­h­tourak­ka ennenkuin alueelle tulee iha­nia pikkokote­ja inno­vati­ivisille ihmisille.

    Vastaa

  14. “Itse asun Malmin ken­tän välit­tömässä läheisyy­dessä ja lentomelu ei ole ainakaan min­ua häirin­nyt. Pienkoneet pöri­sevät noustes­saan samal­la volyymil­lä kuin jokin moot­toripyörä kiihdyt­täessään. Laskeutues­sa taas hanat ovat kiin­ni ja ääni on lähin­nä suhinaa.”

    Pitää paikkansa parin vuo­den Malmin asumiskoke­muk­sel­la. Ihmette­len kovin tuo­ta Malmin meluhait­taa. Kuten olen main­in­nut, se taitaa joidenkin kohdal­la olla sitä vain vaivoin kuul­tavis­sa ole­vaa häir­it­sevää melua ja samal­la vir­hear­gu­ment­ti Malmia vastaan. 

    Niitä on vil­jel­ty yllät­tävän paljon: Kaikel­la kun­nioituk­sel­la yksi esimerk­ki Osmol­ta itseltään; Jakomäen liikenne Malmille ei esty ken­tän takia vaan siinä Jakomäen ja Malmin välis­sä on Tat­tarisuo, pian 4 km matkaa ja yksi moot­tori­tie. Jostakin syys­tä Jakomäestä ei ole tehty edes alikulkua Tat­tarisuon suun­taan. Siinä on se Jakomäen liikenne-este Malmin suun­taan. Se katoaisi kent­tää purka­mat­ta eikä ole luon­nol­lis­es­tikaan syn­tynyt ken­tän vuoksi.

    Vastaa

  15. Osmo suree fil­larikir­jas­saan sitä, mik­si suo­ma­lais­ten kirkonkylien kau­ni­it puu­raken­nuk­set on uud­is­tamisvim­mas­sa puret­tu kasvot­tomien ele­ment­ti­talo­jen tieltä. 

    Kuitenkin juuri hän on eturivis­sä kuorossa huu­ta­mas­sa kaiken per­in­teisen tuhoamista Helsin­gin alueelta laatikko­mais­ten asuin­raken­nusten val­lates­sa tilat. 

    Malmin lento­kent­tä on hieno ja vaik­ka ei itse har­ras­taisi lentämistä, sinne voi viedä lapsen­sa ihaile­maan konei­ta ja ais­ti­maan tunnelmaa. 

    Tal­in golfkent­tä on usko­mat­toman kau­nis ja hyvin hoidet­tu silmiähivelevä paik­ka. Muka­va siitä on pyöräil­lä tai lenkkeil­lä ohi. Silmä lep­ää maise­man lisäk­si kau­ni­is­sa ihmi­sis­sä ja komeis­sa autoissa. 

    Eivätkö nämä ole juuri niitä Osmukan kaipaamia ulkois­vaiku­tuk­sia, joista toises­sa ketjus­sa oli puhet­ta. Koko kansakun­nan tila kohen­tuu esteet­ti­sistä viher­alueista ja per­in­tei­den vaal­imis­es­ta, kuten Osmon sano­jen mukaan tähti­ti­eteen ja oop­per­an har­joit­tamis­es­ta, vaik­ka niihin omako­htais­es­ti ei osallistuisikaan.

    Vastaa

  16. “Jos Malmin kent­tä ei olisi tiel­lä, Por­voon­väylältä ja Jakomäestä olisi var­maankin suo­ra yhteys Malmin aluekeskuk­seen.”, Osmo sanoo.

    Ja Kari vas­taa. Jakomäestä on muuten aika nopea yhteys Malmin keskus­taan eli taitaa olla 77A. Eli jos 17 min­saa sille välille on liikaa, niin ehkä kan­nataa pohtia omaa ajankäyt­töään. Vuoro­ja kul­kee päiväsel­lä nelisen kap­palet­ta tun­nis­sa, eli yhtey­det on aika hyvät.

    Lin­ja tukee kivasti motarin reunoil­la ole­vaa teol­lisu­usaluet­ta ja sil­lä pääsee Malmin Kalmis­ton­tienkin päähän.

    Vastaa

  17. Vielä blo­gin kestoai­heesta Tal­in golfista joten hypätkää suo­si­ol­la yli, jos kyllästyttää. 

    Olen siis sitä mieltä, että yksi Helsin­gin kauneim­mista viher­alueista tulee säi­lyt­tää ja juuri golfkent­tänä mieuiten. Alue on ollut golfkent­tä jo vuodes­ta 1932. Se on jonkin­lainen itseis­ar­vo. Kaiken uudelleen rak­en­t­a­mi­nen ja rik­ki repimi­nen risoo usein val­tavasti seu­raavia sukupolvia (vrt. Enso-Gutzeitin raken­nus Kaup­pa­torin vieressä)

    Osmon kanssa olen kuitenkin aivan yhtä mieltä siitä, että vuokra Helsin­gin golfk­lu­bille on nau­ret­ta­van alhainen ja sitä pitäisi roimasti korot­taa. Nyky­isil­lä klu­bin jäse­nil­lä on kyl­lä varaa mak­saa. Mikäli maas­ta ei saa­da käypä hin­taa, tulee golfkent­tä vara­ta kaikille helsinkiläisille avoime­na pelikenttänä.

    Tietysti paikan hen­ki saat­taisi muut­tua epäedullisem­paan suun­taan. Eli vai­h­toe­hto A (eli­it­tik­lu­bi ja kova hinta)lähiasukkaana käy min­ulle, vaikken koskaan sinne pelaa­man näil­lä näkymin pääsekään.

    Vastaa

  18. Muual­la Euroopas­sa rai­vataan keskus­toista kort­te­likau­pal­la raken­nuk­sia, jot­ta saadaan uusia syöt­töli­iken­nekent­tiä. Meil­lä taas halu­taan rak­en­taa keskus­tas­sa ole­va valmis lento­kent­tä. Joku ollee väärässä.

    Minus­ta Malmin säi­lyt­tämi­nen kent­tänä on pitkänöistä poli­ti­ikkaa. Yhtä pitkänäköistä kuin rautati­etun­neli­hanke, joka liit­täisi Suomen kes­ki-euroop­palaiseen nopei­den junien verkostoon.

    Vastaa

  19. Malmin Lento­kent­tä ja elävä kaupunki.
    Osmo vas­taat kyse­lyyn Malmin lento­ken­tän säi­lyt­tämisen puolesta,“En kannata.Tuo har­ras­tus vie kohtu­ut­toman paljon tilaa kaupungista alueelta,joka sovel­tuu eri­no­mais­es­ti asuntotuotantoon.”
    Nyt kysyn sin­ul­ta onko yli 300 ihmisen kokopäivä­toimi­nen ja yli 100 osa-aikaisen ihmisen työ­paikat harrastustoimintaa.Pitäisikö hei­dän talvel­la aamuhämäris­sä lähteä töi­hin vaikka­pa Kiikalaan (100km),onko ekologiaa?
    Oletko käynyt Malmin Lento­ken­täl­lä ja ottanut selvää mitkä kaik­ki julkiset ja yksi­tyiset toimijat
    ovat siellä.Strategisesti paik­ka on opti­mi ajatellen esim.meripelastustoimintaa Suomenlahdella.
    Mihin perus­tuu eri­no­mainen sovel­tuvu­us asun­to­tuotan­toon ja onko sin­ul­la käytössä uusia pohjatutkimuksia?
    Ilmai­lu­mielessä molem­mat kiitoti­et tarvitaan.
    Pienkonei­den saaste­hait­ta on mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna moot­torikäyt­töis­ten ruo­hon­leikkurei­den tai mopo­jen pienhiukkaspäästöihin.
    Elävässä kaupungis­sa on monipuolista toim­intaa eikä pelkkiä asuntoja.
    Oletko valmis kansanäänestyk­seen tässä asiassa?

    Vastaa

  20. Tuo Soin­nin­vaara-malli on kau­nis aja­tus, jos se kokon­aisuute­na toteu­tu­isikin. Käve­lytein yhdis­tet­tyjä puu­tarhakaupun­gin osia, luon­toa ja lin­nun­laulua run­saasti välis­sä. Ken­ties sil­loin voisin itsekin hyväksyä: menköön Malmin kent­tä asun­to­tuotan­nolle! Mut­ta kuten aina kom­pro­mis­sit syövät kokon­aisu­u­den. Pelkään­pä pahoin, että Malmin kent­tä raken­netaan tiivi­isti saman­näköisin laatikoin, eikä vain kent­tä, vaan sitä ympäröivä luon­tokin. Menisi väljyys, har­ras­tus­toim­inta, tulisi ahtaus, luon­not­to­muus, sekä Malmin ken­tän pois­tu­misen joh­dos­ta Helsin­ki-Van­taan pääki­ito­tien käyt­tömah­dol­lisu­us lisään­ty­isi (ei tarvit­sisi enää välit­tää Malmin ken­tän pienkoneista). Sil­loin vas­ta Malmin alueen ihmiset tietäi­sivät mitä lentomelu on.

    Käykää kat­so­mas­sa: nyt siel­lä on väljää, nyt siel­lä on viel­lä luon­toa ken­tän ympäril­lä ja autot­to­mia niitä kävelyteitä.

    Vastaa

  21. Sat­u­in vas­ta nyt huo­maa­maan tämän Mal­mi ongel­man. Ongelma­han se on ja iso sellainen.
    Tuo­ta yllä ole­vaa kuvaa kun kat­soo niin voihan siitä tehdä mon­en­laisia päätelmiä… kuten nyt sen että pois­te­taan pohjois/eteläsuuntainen kiitotie 18/36 asun­toalueek­si ja jatke­taan toim­intaa kiitotiel­lä 09/27. Se nyt vaan ei satu sopi­maan, tai san­o­taan selvem­min, kiitotie 09/27 on liian lyhyt pätkä. Mikäli kiitotie 18/36 pois­te­taan Mal­mi on lopetettu.
    Melus­ta taas, minä asun melko tarkkaan etelästä NOKKA kaut­ta tule­vien konei­den laskure­itin alla. No, Nokan ja Viik­ki Holdin­gin välissä.
    Malmin lentoli­ikenne ei ole pelkästään muu­ta­ma kesna päivässä kuten monas­ti tääl­läkin on todet­tu. Malmil­ta toimii mm. Rajavar­ti­o­laitos. Kaiken muun koulu­tus- ja huolto­toimin­nan lisäksi.
    Raken­nuk­set ovat rappeu­tunei­ta. Tot­ta him­putis­sa ne ovat. Eihän niitä ole päässyt aikoi­hin kor­jaa­maan, uuden rak­en­tamis­es­ta puhumattakaan.
    Malmin lentoase­ma voidaan lopet­taa, selvä se. Mal­mi voidaan myös säi­lyt­tää, tämänkin pitäisi olla selvää.
    Kuka europ­palainen val­tiomies, suomeen pikav­is­i­t­ille tulleessaan, suos­tuu ensin lentämään tun­nin puoli­toista ja sit­ten istu­maan autossa keskel­lä ruuhkaa toisen tunnin.
    Malmin lentoase­ma on rikkaus ja läh­es ain­ut­laa­tu­inen kul­tu­u­ri­mon­u­ment­ti sen lisäk­si että se on hyvin toimi­va lentoase­ma jos vain niin halutaan.
    Säi­lyt­täkää Malmin lenoase­ma, tehkää se ennenkuin raken­nuk­set sor­tu­vat omia aikojaan.

    Vastaa

  22. Metropoli­rak­en­teessa noin hyvin saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka voisi mielestäni sopia parem­min muuhun kuin asuinkäyt­töön ja siten alue voitaisi­in hyö­dyn­tää yhteiskun­nan kannal­ta tehokkaammin

    Alueen varaami­nen yliopis­tol­liselle keskus­sairaalalle voisi olla hyvinkin kaukonäköistä. Meilah­den sairaalakam­pus on aut­ta­mat­tomasti tien­sä päässä viimeistään 20…30 vuo­den kulut­tua ja itse asi­as­sa nykyaikaisen sairaala­toimin­nan pyörit­tämi­nen siel­lä on jo nyt erit­täin haastavaa.

    Mielestäni Meilah­den sairaala­toimin­not tulisikin siirtää vai­heit­tain Malmille ja nykyisen sairaala-alueen raken­nuk­set pääosin purkaa ja ottaa asuinkäyttöön.

    Asun­toraken­nu­soikeu­den hin­takin on jotakin aivan muu­ta Meilahdessa kuin Malmil­la (jos siis pitää perustel­la sairaalan siir­toa muil­lakin talousar­gu­menteil­la kuin hoito­työn tehos­tu­misel­la ja saavutettavuudella)

    Vastaa

  23. Val­tio vetäy­tyy Helsin­ki-Malmin lentoase­mal­ta syysku­us­sa 2016 — viimeiset het­ket pelas­taa tämä har­raste ja ulkoilukei­das Helsingissä.

    Suun­nitel­mat asut­taa sinne 20–30 tuhat­ta asukas­ta kuu­lostaa usko­mat­toma­l­ta:http://www.hs.fi/kaupunki/a1414043062852

    Asukkaiden tah­don mukaista ken­tän lopet­ta­mi­nen ei ole:
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233256-kysely-vain-15-prosenttia-haluaa-malmin-kentalle-asuntoja

    Mikä on Osmon kan­ta tähän nykyisin?

    Vastaa

    1. Osmon kan­ta on nyt ja on ollut aina, että lento­kent­tä ei sovi kaupun­gin keskelle. Asumiseen.
      Paitisi että se on maan haaskaus­ta, kent­tä on myös vah­vasti tap­pi­olli­nen. Jokin raja sillekin on olta­va, mitä kaikkea verovaroin on sub­ven­toita­va. En ymmär­rä, mik­si min­un pitää verois­sani mak­saa tois­t­en ilmailuharrastuksesta. 

      Vastaa

  24. “En ymmär­rä, mik­si min­un pitää verois­sani mak­saa tois­t­en ilmailuharrastuksesta.” 

    Ja minä puolestani en voi ymmärtää, mik­si min­un pitää mak­saa kaiken maail­man tuulimyl­ly­tuki­ais­ten kaltaiset ikuis­es­ti tap­pi­ol­lis­ten ja epäkelpo­jen ener­giatuotan­to­muo­to­jen hengissäpitokustannukset.

    Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Osmon kan­ta on nyt ja on ollut aina, että lento­kent­tä ei sovi kaupun­gin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskaus­ta, kent­tä on myös vah­vasti tap­pi­olli­nen. Jokin raja sillekin on olta­va, mitä kaikkea verovaroin on sub­ven­toita­va. En ymmär­rä, mik­si min­un pitää verois­sani mak­saa tois­t­en ilmailuharrastuksesta. 

    Joudun­han minä mak­samaan joidenkin oop­per­a­har­ras­tuk­ses­ta ja joidenkin veneily­har­rras­tuk­sista ja joidenkin luon­non­suo­jeluin­nos­ta etc

    Vastaa

  26. Kaik­ki toim­inta kaupungis­sa ei tuo­ta voit­toa viher­aluei­ta ja har­rastemah­dol­lisuuk­si­akin tarvi­taan. Tähän on use­at ver­ran­neet Tal­in golf kent­tään — mik­si mei­dän pitää sub­ven­toi­da sitä? Jäähalle­jakin käyt­tää vain mur­to-osa helsinkiläi­sistä. Min­un mielestäni kuitenkin on rikkaus että suures­sa kaupungis­sa on voi olla näitä kaikkia.
    Lento­kent­tä alue on tärkeä ulkoilu­alue meille pohjoishelsinkiläisille. Toiv­ot­tavasti kan­natat laa­jo­jen viher­aluei­den jättämistä.

    Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Osmon kan­ta on nyt ja on ollut aina, että lento­kent­tä ei sovi kaupun­gin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskaus­ta, kent­tä on myös vah­vasti tap­pi­olli­nen. Jokin raja sillekin on olta­va, mitä kaikkea verovaroin on sub­ven­toita­va. En ymmär­rä, mik­si min­un pitää verois­sani mak­saa tois­t­en ilmailuharrastuksesta. 

    Malmin ken­tä läheisyy­dessä asu­vana olen Osmon kanssa samaa mieltä. Tont­ti­maana Malmin ken­tän arvo on jos­sakin puolen mil­jardin hujakoil­la. Lento­har­ras­ta­jil­ta tulisi per­iä tälle arvolle 5%:n vuo­sivuokraa. Eli jos lento­har­ras­ta­jat mak­sa­vat vuodessa 25 meu­roa vuokraa + hoita­vat raken­nusten kun­nos­s­api­don, niin jatkakoot lente­lyä. Ei tai­da onnistua.

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Malmille pitäisi olla ensisi­jaista esim. Sipooseen ver­rat­tuna, kos­ka Malmil­la on suuri osa infra­s­ta (päära­ta ja ase­mat, kau­pal­liset palve­lut, julk­isia palvelu­ja…) jo valmi­ina. Eli ilmeis­es­ti parem­pi bisnes kaupungille.

    Nykyi­nen yri­tys­toim­inta Malmin ken­täl­lä on jok­seenkin nap­pikaup­paa ja hel­posti siir­ret­tävis­sä jo ole­mas­sa oleville pienken­tille. Lentoli­iken­net­tä on vähän, eikä vähäis­es­tä liiken­teestä johtuen meluhäir­iötä kovin paljoa synny.

    Vastaa

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Osmon kan­ta on nyt ja on ollut aina, että lento­kent­tä ei sovi kaupun­gin keskelle. Asumiseen.
    Paitisi että se on maan haaskaus­ta, kent­tä on myös vah­vasti tap­pi­olli­nen. Jokin raja sillekin on olta­va, mitä kaikkea verovaroin on sub­ven­toita­va. En ymmär­rä, mik­si min­un pitää verois­sani mak­saa tois­t­en ilmailuharrastuksesta. 

    Osmo hei. Se ken­tän “vah­vasti tap­pi­olli­nen” tarkoit­taa noin muu­tamia kym­meniä tuhan­sia euro­ja vuodessa. Kehys­ri­ihen yhtey­dessä esite­tyt sum­mat ovat mieliku­vi­tus­ta. Lisäk­si tap­pi­ot rahoite­taan Fina­vian omas­ta liike­toimin­nas­ta saaduil­la tuo­toil­la, eikä veron­mak­sajien rahoil­la. Finavia on voit­toa tekevä val­tion omis­ta­ma yhtiö.

    Suomen toisek­si vilkkain lento­kent­tä voidaan sulkea vain, jos kor­vaa­vat toimin­not löy­tyvät jostain sopi­van etäisyy­den päästä ja näin ei nyt ole. Num­mela ja Hyvinkää eivät pysty käsit­telemään Malmin liiken­nemääriä ja uut­ta kent­tääkään ei ole luvassa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.