Autot ja pysäköinti kaupungeissa

12.10.2008 · Aihe: _ 

Suomessa on noin kaksi miljoonaa autoa. Pysäköintipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kahden miljoonan auton parkkiin tarvittaisiin 60 neliökilometrin alue. Tämä on vain 0,16 promillea Suomen pinta-alasta. Maalle autoille riittää tilaa, mutta kaupungeissa tulee ahdasta. Helsingin 200 000 autoa veisivät maanpäällisille parkkialueille sijoitettuna kuusi neliökilometriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitettaisiin ykkösen tehokkuudella asunnoiksi, asuntoja saataisiin 180 000 hengelle.
Pysäköinti vaikeuttaa suuresti viihtyisien asuinalueiden muodostamista. Esimerkiksi Viikissä pysäköintiin on käytetty paljon enemmän tilaa kuin lasten leikkipaikkoihin. Koko alue näyttää autojen varastointipaikalta. Viikissä päätettiin kustannusten säästämiseksi toteuttaa pysäköinti maantasoisena, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköinti olisi järjestetty toisin, olisi voitu kaavoittaa enemmän taloja. Kenties niiden rakennusoikeudet myymällä olisi voitu rahoittaa maanalainen pysäköinti?

Viikkiläinen pihapiiri (klikkaa suuremmaksi)

Kaupan suuryksiköiden soisi olevan kaupunkien keskustoissa, mutta sen hintana usein koko keskustaa hallitsee Prisman parkkipaikka. Kaiken kotoisuuden nämä pysäköintikentät tuhoavat.
Pysäköintiin on käytettävä riittävästi rahaa, jotta pysäköintipaikat eivät tuhoaisi yhdyskuntia. Missä maasta on niukkuutta, pysäköinti on toteutettava maan alla tai vaikkapa markettien katoilla.
Bussillakaan ei pääse ihan oven eteen. Miksi autojen säilytysalueiden on oltava keskellä asutuksen seassa? Jos jotain kannettavaa on, autolla voisi ajaa oven eteen, mutta ei sitä tarvitse siihen jättää. Ihmettelen edelleen Viikin kaavoitusta.
Kaupunkien keskustoissa pysäköinnin järjestäminen on kallista. Jos se järjestetään maan pinnalla, haaskataan kallista maata ja jos se järjestetään maan alla tai laitoksissa, paikan rakentaminen maksaa. Vaikka maanpäällinen pysäköintikenttä ei vaadi kuin asfaltin vetämisen, se on usein kallein tapa järjestää pysäköinti, koska menetetään kallista maata. Minä kannatan torin alle louhittavia halleja,kunhan ne perivät kustannuksensa pysäköintimaksuina.

Klaukkalan keskustaa (klikkaa suuremmaksi)

Jos jokin on kallista valmistaa, sitä ei pidä jakaa ilmaiseksi, koska silloin sen kysyntä on liian suurta. Asukaspysäköinti maksaa Helsingissä 36 euroa vuodessa eli kymmenen senttiä päivältä. Asukaspysäköintipaikkoja on “myyty” yli 30 000, mutta niitä on vain runsaan 19 000. Siksi paikkaa ei tahdo löytyä. Jos asukaspysäköintitunnus maksaisi enemmän, vaikkapa kymmenkertaisesti, niitä olisi ostettu vähemmän ja paikka löytyisi helpommin.
Jätkäsaaren tulevalle asuinalueille rakennettavat pysäköintipaikat maksavat 30 000 – 50 000 euroa kappale. Pysäköintinormiksi on suunniteltu lähiöille tyypillistä yhtä paikkaa 115 asuinneliötä kohden. Jos nämä myydään kytkykaupalla asunnon yhteydessä, asuntojen hinta nousee pysäköinnin ansiosta yli 300 eurolla neliöltä. Jos paikat sen jälkeen jaetaan käytännössä ilmaiseksi, on helppo ennustaa, että paikoista tulee pulaa.
Jos pysäköinti sen sijaan järjestetään irrallisessa, omakustanteisessa yhtiössä, joka perii kustannuksia vastaavat pysäköintimaksut (250euroa/kk) on helppo ennustaa, että pysäköintipaikkoja tarvitaan suunniteltua vähemmän.
Kaupunkilaisen olisi järkevintä käyttää CityCarClubin yhteiskäyttöautoa, koska siinä säästetään pysäköintitilaa. Kun tila on ilmaista, yhteiskäyttö ei kannata. Jos pysäköintipaikasta joutuisi maksamaan 250 euroa/kk, moni siirtyisi auton yhteiskäyttöön, koska pelkällä pysäköintimaksulla ajaisi rutkasti.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Autot ja pysäköinti kaupungeissa”

  1. Markku af Heurlin kirjoitti 12.10.2008 kello 22:41

    Tässä olisi sinulle ihan pesti

    Kaupunki voisi oli aktiivnen ainakin yhdessä paikkaa parkkiyhtiön perustamisessa: arabiäaan Hämeentien loppupäähän. Siis maanalainen parkkiluola Arabian uusien asuinalueiden ja toimitalojen lähelle.

    Asuntoje rakentaminen, ranta-alueiden rakentaminen 8ihan järkevää) ja työmaat ovat vieneet parkkitlanteen nopeasti hankalaksi.

    Läheisistä toimtistpotaloisat luultavasti löytyy helposti 1/3 tia ½ tarvittavista osakkaista. kauåpunki voisi merkitä toisen puolen (ja vuokrata sitten kohtuuvuokraan tai vähitellen myydä osakkuutensa pois.)

    4 %:n tuottovaatimuksella 25.000 euron kustnnuksilla (tämä on usein esitettty luku)omakustannusvuokra olisi arvioni mukaan 120 e /kk. (koko vuoden läpi).

    Taka-Töölössä on samanlainen asunoyhtiöiden alle luonnosteltu hanke kehitteillä. Sekin vaatisi yhden ison “altruistisen” osakkaan, joka tyytyy kohtuutuottoon. Myös keksittävä vapaalle tilalle muuta käyttöä ennen kuin sille löytyy parkkitarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Artturi Björk kirjoitti 13.10.2008 kello 8:54

    Kaupungin ei tartte perustaa mitään yhtiöitä, jos niille on tilaus markkinoilla. Kun kaupunki lakkaa jamakasta ilmaisia paikkoja, niin tämä tilaus syntyy.

    Siitä lähtien, kun Helsinki luopuu kokonaan pysäköintipaikkojen säätelystä asukastiheys kasvaa, syntyy autottomia kaupunginosia, pysäköinnin kustannukset nousee, joukkoliikenne saa lisää asiakkaita, kadut rauhoittuvat ja ruuhkat helpottuvat. Markkinat löytää oikena tasapainon yksityisautojen, joukkoliikenteen sekä yhteiskäytössä olevien autojen välillä. Markkinat myös järjestää pysäköinnin parhaiten on se sitten maan alla, pysäköintitaloissa, kadun varsilla tai pysäköintikentillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jussi kirjoitti 13.10.2008 kello 10:07

    Kyllä Artturin usko Markkinoihin on kova. Markkinat pelastaa, ota vain koppi. Markkinat eivät tee mitään muuta kuin maksimoi tuottoa. Jos siinä ohessa tapahtuu jotain hyvääkin, niin kivakiva, mutta mihinkään muuhun en markkinoissa luottaisi (turha kai edes viitata meneillä olevaan finanssikriisiin). Toivossa on toki hyvä elää 😉

    Helsingin ei tarvitse luopua säätelystä, sillä se voi säätelyllä toteuttaa muutoksen parkkipaikkojen hallinnassa ja ohjata autoilua kestävämmälle pohjalle. Julkisen tilan hallinta kuuluu edustukselliselle hallinnolle, ei yksityisille yrityksille. Osmon ehdotus kuulostaa Espoolaisenkin korvaan hyvältä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Artturi Björk kirjoitti 13.10.2008 kello 12:11

    Jussi elät yleisessä harhaluulossa, että markkinat ja ihmiset on jotenkin kaksi eri asiaa.

    Mos Defin sanoin:

    Ask not how hip hop is doing, ask how am i doing?
    If i’m smoked out hip hop is gonna be smoked out.

    Tottakai Helsingin pitää luopua säätelystä, koskä säätely estää autoilun ohjaantumisen kestävälle pohjalle. Helsingin harjoittama säätely lisää keinotekoisesti autoilua! Tosiasioita ei ole hyvä kieltää. 😉

    Osmon ehdotus kuullostaa toki hyvältä ja ainakin minun korvaan nimen omaan säätelyn vähentämiseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Sylvesteri kirjoitti 13.10.2008 kello 12:11

    Artturi, kerroppa mitenkä ne markkinat edes teoriassa voivat järjestää mitään vaikka parkkipaikkojen säätelystä luovuttaisiin, sillä kaikki muu rakentamiseen liittyvä on edelleen täysin säädeltyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Anu Karlson kirjoitti 13.10.2008 kello 12:44

    Kokopäiväinen pysäköinti kadun varsille pitäisi kieltää kokonaan. Paljon keskustassa pyöräilevänä olen todennut, että se on suuri turvallisuusriski. Aukoton autojono liikennekadun molemmin puolin haittaa pahasti näkyvyyttä, ja pyöräilijänä saan vielä koko ajan pelätä, että jostakin kärrystä joku paiskaa etuoven suoraan ohimooni.

    Parkkipaikat siis maan alle, ja tietysti autoilijoiden kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Junakohtaus kirjoitti 13.10.2008 kello 13:18

    En oikein koskaan ole ymmärtänyt Helsingin kaupungin ja yksittäisten vihreiden toimijoiden intoa edistää yhden yksittäisen autovuokraamon liiketoimintaa. CCC on autovuokraamoksi lisäksi kalliinpuoleinen.

    Onko tässä kyse vain sanamagiasta, eli kun vuokraamista on keksitty nimittää yhteisautoiluksi, fiksutkin menevät halpaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markku af Heurlin kirjoitti 13.10.2008 kello 13:30

    käisttääksnseni keskustan alueella on maks pysäköintiaika 2 – 4 tuntia (lukkunottamatta asukaispaikkoja). Sitten tätyy lisätä rahaa, jos täytyy olla pidempään.

    Miellä eism. on asennusmiheiä, joiden tavarat ovat autossa ja aina jotain nippeliä tarvitsee.

    ovien auakieminen koskee myös autoilijaa.

    1-vyöhykkeellä psyäköinti maksaa 3 e/ t so. 24 e / työpäivä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2008 kello 13:31

    CCC on todellakin yksityinen yritys, eikä mikään jäsentensä omistama “clubi”. Tämä liiketoimintakonsepti sopii satuynnaiseen ja lyhytaikaiseen auton käyttöön. Sillä tavoin se tekee tarpeettomaksi auton omistamisen Helsingin kantakaupungissa asuvan kannalta. Jos haluaa auton käyttöönsä kahdeksi viikoksi, on varmaan olemassa edullisempiakin vaihtoehtoja.

    Itse toivoisin, että tuo varausjärjestelmä avattaisiin muidenkin autonvuokraajien käyttöön. Silloin se voisi myös laajentua Helsingin ulkopuolelle. Enitenhän mahdollisuudesta olisi hyötyä muualla kuin Helsingissä, koska silloin voisi yhdistää toisiinsa junamatkan ja autoilun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 13.10.2008 kello 13:31

    Sylvesteri: Noin teoriassa, jos jokaiselle tontille saisi rakentaa sen verran autopaikkoja kuin haluaa (esim. autohalliin, maan alle tai maan päälle) niin yleensä näiden tonttien omistajat rakennuttaisivat niille autopaikkoja, jos tuottavampaa käyttöä kyseiselle tilalle ei löytyisi. Tuottavampi ei tässä kontekstissa tarkoita pelkästään rahaa vaan joku tontin omistaja voi arvostaa esim. autottomuudesta syntyvää maisemaa, eikä siksi rakenna tontilleen autopaikkoja.

    Tietysti jos oletat, että parkkipaikkojen säätelystä luopuminen tarkoittaisi sitä, että kielletään paikkojen rakentaminen, niin sitten ei mitenkään. Muun rakentamisen säätely vääristää tietysti ylipäänsä maankäyttöä. Vääristyneessäkin maankäytön tilassa parkkipaikoille on olemassa kysyntää.

    Jos taas viittasit tuolla säätelykommentillasi siihen, että suurin osa autoilun kustannuksista määrittyy edelleen hyvin vahvasti autoilun subventoimisen kautta, niin olen kanssasi samaa mieltä.

    Toki tällöin on mahdollista nostaa autopaikkojen hinta keinotekoisen korkeaksi, että sillä saadaan korvattua autoilun negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Parempi olisi kuitenkin puuttua suoraan ongelmaan, eli hoitaa pysäköinnin ongelmat pysäköinnin markkinaehtoistamisella ja autoilun ongelmat ajamisen markkinaehtoistamisella. (Esim. tietullit, korvaukset teiden vierten tonttien omistajille hiukkas- ja meluhaitoista, päästökauppa…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Arho Toikka kirjoitti 13.10.2008 kello 14:01

    “Artturi, kerroppa mitenkä ne markkinat edes teoriassa voivat järjestää mitään vaikka parkkipaikkojen säätelystä luovuttaisiin, sillä kaikki muu rakentamiseen liittyvä on edelleen täysin säädeltyä?”

    Säätelystä luopuminen tarkottaisi sitä, että rakennuttaja saisi päättää rakennetaanko tontille 80% asuntoja ja 20% parkkista vai 100% asuntoja. Ts. säätelijä suostuisi ainakin vilkaisemaan esityksiä, joissa ei parkkitilaa ole entiseen malliin varattu. Jos ihmiset maksavat mielummin asuinneliöistä kuin parkkineliöistä, niin niitä kai halutaan rakentaa.

    Yhteisautoiluyrityksiä syntyisi varmaan paljon lisää, jos parkkipaikkatuki loppuisi.

    Yhteisautoilun ja perinteisten vuokraamojen yhteisjärjestelmän mahdollisuuksista en tiedä, kun laskutusjärjestelmä eroaa niin kovasti. Sen sijaan eri kaupunkien yhteisautoilun luulisi linkittyvän helposti. Ainakin yhden yrityksen osalta: CCCn autoja saa Ruotsistakin, ja jos toiminta laajenisi Helsingin ulkopuolelle niin sitten sieltäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mirka kirjoitti 13.10.2008 kello 14:39

    Ankeita kuvia olet löytänyt. Että voi yhtäaikaa olla maankäytöllisesti hajanaista ja epäviihtyisää. Kuten Suomi niin usein.

    Taajamien keskustoissa ei juurikaan yksityisautoa tarvita. Suuremmissa kaupungeissa on paikallisliikenne, pienemmissä kävelee. Siis parkkipaikat reunoille.

    Perheemme pendelöi Lohjalta: Auto Munkkaan ja hyppy ratikkaan. Helppoa kuin heinänteko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jussi kirjoitti 13.10.2008 kello 15:04

    Artturi, Markkinoissa on vain se huono puoli, että siinä ei edes etäisesti ajatella yhteistä, vain omaa. Se mikä on yhdelle hyvä, ei sitä välttämättä ole muille. Ei säätelykään ratkaise kaikkea, mutta raha ei aina ohjaa kehitystä parhaaseen suuntaan ihmisen kannalta, vaan toiminta ohjautuisi siihen suuntaan, missä siitä on eniten hyötyä markkinoille, ts. liiketoiminnan hyötyjille.

    Politiikan ei pitäisi olla markkinoiden käsikassara vaan tarvittaessa myös vastavoima. Tämänhetkinen finanssikriisi aika erinomaisesti todistaa säätelyn puutteen huonot puolet.

    Jos pyritään autoilun vähentämiseen, niin parkkipaikkojen tiukka säätely on erittäin tehokas keino.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 13.10.2008 kello 15:08

    CCC on kalliinpuoleinen. Otaniemessä toimii pieni yritys Melkisedek (Jerusalemin ensimmäinen pappiskuningas tms.) samalal periaatteella, mutta tekkareille sopivin autoin ja sopivin hinnoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tiedemies kirjoitti 13.10.2008 kello 15:23

    Björk: Ongelma tässä on kai se, että sääntelypaketti on niin valtavan kompleksinen, että sen purkaminen on aika vaikeaa. Kaikkea ei voi vapauttaa kerralla, koska silloin riskeerataan, että joku rosvoaa tai tekee jotain muuta törkeää, kun purkamisessa jätetään jokin asia huomiotta.

    Jos taas puretaan yksi kerrallaan, täytyy tietää, mistä aloittaa. On hyvin mahdollista, että jos pysäköinti vapautettaisiin heti, niin sillä olisi jotain todella kummallisia ja ei-toivottavia seurauksia. Ceteris paribus-tyyppinen tarkastelu on äärimmäisen epäluotettavaa tällaisessa tialnteessa.

    Periaatteessa on kuitenkin niin, että jos kerran kaupunki vaatii tietyn määrän parkkipaikkoja, niin tämä vaatimuksen poistamisen pitäisi johtaa siihen, että parkkipaikkoja tehtäisiin vähemmän.

    Pitäisi. En ole varma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Uusioviikkiläinen kirjoitti 13.10.2008 kello 15:42

    Viikin Latokartanossa parkkipaikat ovatkin käytännössä lasten leikkipaikkoja eli alueella harjoitetaan varsin vihreää anarkiaa.

    Pallo lentää ja pyörä pyörii pysäköityjen ja välillä liikkuvienkin autojen välissä. Vastaavasti isukit ja äitylit kuljettavat pikkupalleroitaan päiväkotiin autolla pyöräteitä pitkin ja pysäköivät nurmikolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jukka heikkinen kirjoitti 13.10.2008 kello 15:45

    En ymmärrä Vihreän liiton intoa tiiviiseen rakentamiseen ja ylipäätään rakentamiseen. Tilastoanalyysien (Mindali, 2004) perusteella asukastiheyden ja liikenteen energiankulutuksen välinen korrelaatio on heikko. Jos korrelaatiota havaitaan, on se seuraus sosioekonomisista tekijöistä (Golob, 2005) kuten elintasoeroista tai vähän autoilevien ihmisten mieltymyksestä asua keskuksissa, mitkä tekijät sinällään eivät ole peruste tiiviille rakentamiselle.

    Tiivistäminen johtaa sen sijaan kokonaisenergian käytön kasvuun kulutuksen ja palveluiden lisääntyessä asukasta kohden maankäytön keskittyessä. Tästä syystä Aasian metropoleissa kaupunkisuunnittelun suunta on jo takaisin kohti hajautettua monikeskistä maankäyttöä.

    Mikä on vielä tärkeämpää, rakentaminen on suurin syypää energiankulutuksen ja päästöjen kasvuun. Pelkästään Helsingissä nykyistä kaavoitusta vastaava rakentaminen aiheuttaa sen koko elinkaaressa (betonin valmistus etc) tonnin (CO2-ekv) vuotuiset kasvihuonepäästöt helsinkiläistä kohden (enemmän kuin koko tie- ja katuliikenteen lopettaminen vähentäisi päästöjä!). Helsinkiin on 2000-luvulla rakennettu jokaista väkimäärää lisännyttä asukasta kohden 100 m2 asuntotilaa. Tilaväljyyden kasvusta seuraa lisäksi 2020 mennessä uuden rakennuskannan käytöstä toinen tonnin vuotuinen päästöerä jokaista helsinkiläsitä kohden. YTV:n päästötavoitteisiin ei tulla pääsemään, ellei rakentamista hidasteta radikaalisti. Kiintiöittäkää kaavarakentaminen kasvihuonepäästöihin, niin ettei rakentamisesta tule enempää päästöjä kuin 10-20 % tie- ja katuliikenteen päästöistä. Jos ilmasto on Vihreille todella tärkeä, puistottakaa Jätkäsaari, Kalasatama ja muut kaava-alueet, älkää rakentako sinne. Radanvarsi- ja täydennysrakentamisella vain pahennetaan asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Elina kirjoitti 13.10.2008 kello 16:25

    Minäkään en ymmärrä miksi koko ajan pitää rakentaa?

    Jos Osmon mukaan elintason pitäisi taantua parikymmentä vuotta tai edes jäädä ennalleen(vrt.Vauraus ja aika), niin miksi sitten puoltaa uutta rumaa laatikkoa joka kulmalle. Kohta ei ole puun puuta eikä ruohonkortta koko Stadissa. Kuka täällä sitten haluaa asua?

    Eikö jokainen yritys jo toimi jossain ja jokainen helsinkiläinen jo asu jossain? Helsingin väestönkasvuun suhtaudutaan kuin johonkin luonnonvoimaan, joka vain vääjäämättä tapahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Elina kirjoitti 13.10.2008 kello 16:56

    Onko nyt ajateltu loppuun asti sekin, että kun suuret ikäluokat tarvitsevat vain manan majan, niin tyhjilleen jää valtava määrä asuntoja.

    Eikös nämä em. ikäluokat ole lähempänä sataa tuhatta, kun 70-luvulla ikäluokat painuivat lähemmäs 50 tuhatta. Eikö tästä ole syntymässä aivan tolkuton epäsuhta asuntoihin. 90- ja menevällä vuosikymmennellä on taas syntyvyys noussut, mutta nämä poikaset elelevät vielä pitkään kotona ja opiskelijabokseissa ennen perheen perustamista.

    (En nyt katsonut mikä aloitus oli… oliko tämä edes rakentamisesta? Sori jos meni nyt ihan asian ohi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Artturi Björk kirjoitti 13.10.2008 kello 19:41

    Jussi: Markkonoissa ajatellaan juuri sen verran omaa hyvää kuin ihmiset ajattelevat omaa hyvää noin yleisesti. Markkinoissa on kuitenkin se hieno puoli, että se ei ole nollasummapeliä, vaan kun markkinoilla tapahtuu vaihto niin hyvinvointi lisääntyy.

    Kun minä ostan kaupasta litran maitoa, niin teen sen koska arvostan maitolitraa enemmän kuin sen hintaa rahassa. Vastaavasti taas kauppa arvostaa maidon hintaa rahassa enemmän kuin maitolitraa. Molempien tilanne parantuu verrattuna tilanteeseen ennen vaihtoa.

    Ymmärrän kuitenkin halusi lisätä säätelyä markkinoilla. Jos tavoitteena ei ole tehokas yhteiskunta vaan nimen omaan sinun visiosi mukainen yhteiskunta, niin säätelyä tarvitaan. Minusta autojen vähentäminen ei ole itse tarkoitus.

    Tiedemies: Joo. Sen verran kyllä luotan järkeilyyn, että jos esim. autopaikkojen hinnat määräytyy markkinaperusteisesti, niin niistä tulee kalliimpia, eli niitä käytetään vähemmän ja niitä on enemmän vapaina. Samalla tavalla on kyllä “varmaa” että jos tonttien minimiautopaikkavaatimus poistetaan, niin niiden määrä ei lisäänny. Eihän nyt kai mikään estä rakentamasta niitä määräystä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jussi kirjoitti 14.10.2008 kello 9:41

    Artturi, tavoite ei voi olla vain tehokas yhteiskunta vaan sen täytyy olla myös toimiva ja oikeudenmukainen. Se vaatii tietyn määrän säätelyä. Säätely ei poissulje tehokkuutta, sillä muuten pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ei olisi näin hyvät olot, myös liiketoiminnan kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Juhana Harju kirjoitti 14.10.2008 kello 10:31

    Käsittämätöntä on myös se, että autottomat joutuvat osallistumaan asuintalojensa kalliiden autopaikkojen kustannuksiin. Mielestäni autottomuus on sen verran ekologista ja asuinympäristön viihtyisyyttä parantavaa, että sitä pitäisi rohkaista sillä, että ainakaan autopaikasta ei tarvitsisi maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi Björk kirjoitti 14.10.2008 kello 10:34

    Jussi: niin… minusta toimiva yhteiskunta on tehokkaan yhteiskunnan edellytys.

    Pohjoismaissa asiat ovat tosiaan erinomaisesti maailman mittakaavassa. Päättelysi on kuitenkin virheellistä.
    Pohjoismainen hyvinvointi ja säätely korrelloivat. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat toisiinsa syy-seuraus suhteessa. Tämä syy-seuraus suhde pitää pystyä myös loogisesti perustelemaan. Muutenkin maailman mittakaavassa vapaat taloudet ovat selvästi säädeltyjä talouksia hyvinvoivempia, että jos haluat käyttää pelkkää korrellaatiota, niin todisteet puhuvat vahvasti säätelemättömyyden puolesta.

    Meillä menisi vielä paremmin, jos säätelyä purettaisiin.

    Esim. Helsingin niemellä on luultavasti autoja ja liikennettä, joka ei ole kestävällä pohjalla vaan aikaan saatu säätelyllä. Tämän säätelyn poistaminen vähentäisi autoilua ja parantaisi meidän hyvinvointia.

    Oikeudenmukainen yhteiskunta onkin jo sitten hankalampi juttu. Kenen mielestä oikeudenmukainen? Eikö olisi oikeudenmukaista, että jokainen saisi itse valita mikä on oikeudenmukaista ja toimia sen mukaan, kunhan ei loukkaa toisten oikeutta samaan valintaan? Minusta ei ole oikeudenmukaista, että minä voin enemmistöön kuuluessani pakottaa vähemmistön väkivallalla tahtoni alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jussi kirjoitti 14.10.2008 kello 13:02

    Artturi: Myönnetään, en pysty tarjoamaan loogista todistusta säätelyn ja hyvinvoinnin korrelaatiolle.

    Mutta, hyvinvointi on reaalimaailmassa niin monen osan summa, että uskotko kenenkään voivan todistaa syitä tietylle tapahtumaketjulle. Talouksien linkitys toisiinsa on myös niin monimutkainen, että teorioiden aukottomuuteen en usko. Niitä voidaan mallintaa uskottavasti, mutta loogisesti aukottomaan todistukseen en usko (painotus sanalla usko). Talousteoriat ovat vain niitä, teorioita, koska yhtälössä on mukana ihminen, joka ei ole rationaalinen olento.

    Koska pohjoismaissa menee hyvin vaikka meillä on säätelyä, puhuu se mielestäni sen puolesta, että tietty määrä säätelyä ei haittaa toimivaa yhteiskuntaa ja vauraus voi kasvaa riittävällä nopeudella.

    Ja väitteesi, että meillä menisi vielä paremmin ilman säätelyä, vaatisi myös enemmän todistelua. Nyt me molemmat *uskomme* tiettyyn toimintatapaan, jonka kumpuaa erilaisista maailmankuvista. USA:sta alkanut finanssikriisi on saanut alkunsa Reaganin aloittamasta säätelyn vähentämisestä.

    Ovatko pohjoismaat maailman mittakaavassa säädeltyjä talouksia? Jos ovat, niin mitkä ovat ne maat, joissa on vähemmän säätelyä ja joissa menee paremmin? Ja “paremmalla” tarkoitan tässä muutakin kuin BKT:ta. Parempi bruttokansantuote/ihminen ei kelpaa minulle, jos se tarkoittaa kärjistyneitä tuloeroja, varallisuuden yksipuolista keskittymistä ja suurta köyhälistöä (esimerkkinä USA, jossa miljoonilla ihmisillä ei ole varaa perusterveydenhuoltoon).

    Minä näen, että ilman säätelyä yhteiskunta ei voi toimia, mutta en myöskään näe säätelyä taikasauvana, jolla kaikki ongelmat korjataan. Tasapaino pitää löytää ja sitä aika moni etsii 🙂

    Ja vain teoreettinen yövartijavaltio/sopimusyhteiskunta ei pakota ihmisiä väkivaltakoneistojen (tai muiden yhteisten reunaehtojen) kautta.

    Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen, niin pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita 😉 Onko oikeudenmukaista antaa kiusaajan kiusata (esimerkiksi haukkumalla toista, ilman fyysistä kiusaamista), jos se hänestä on oikeutettua vaikka suurin osa muista ihmisistä mieltäisi sen oman moraalinsa perusteella ei-toivotuksi käytökseksi?

    Mutta, ei enempää viedä tätä Osmon blogia raiteilta. Minä tulen punavihreältä suunnalta ja sinä et. Todennäköisyys sille, että katsomuksemme kohtaisivat blogin kautta käydyn keskustelun pohjalta taitaa olla aika pieni 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi Björk kirjoitti 16.10.2008 kello 16:13

    Jussi: Toisin kuin ehkä voisi luulla minäkin tulen punavihreältä suunnalta, tosin oon tietysti nyt aika kaukana siitä. 😉

    Useat talousteoriat ei muuten oleta, että ihmiset on rationaalisia silleen miten sinä ymmärrät sanan rationaalinen, vaan ne ottavat huomioon, että ihminen on aina ihminen.

    Minä en oikein ymmärrä mitä tarkoittaa, että vauraus voi kasvaa riittävällä nopeudella. Miksi hyvinvoinnin lisääntymisellä olisi joku taso, mikä riittäisi. Kai se nyt on sitä parempi mitä nopeammin hyvinvointi lisääntyy.

    Minusta minä ainakin yritin tässä ketjussa perustella miksi autoilun säätelystä pitäis luopua. Näitä perusteluita voi aina esittää yksittäisistä tilanteista tai sitten yleisesti.

    Minä ajattelin hyvinvoivalla valtiolla absoluuttista varakkuutta, eli BKT:tä ja työttömien määrää, eliniän odotetta yms. Minä en oikein hyväksy, että tuloeroilla on kovinkaan paljon väliä. Jos on maailman rikkaimmassa maassa köyhin, mutta silti rikkaampi kuin kukaan muu maailmassa, niin minusta on silti rikas.

    Minusta suvaitsemattomuutta pitää suvaita, kunhan ne suvaitsemattomat ei loukkaa muitten oikeutta suvaita mitä lystää. Esim. on ihan ok, jos joku Aamulehden ukkeli ei tahdo suvaita homoja, kunhan ei estä minua suvaitsemasta niitä.
    Väkivallan vois määritellä kyllä vähän laveammin kuin pelkästään fyysiseksi väkivallaksi, mutta tasapainon löytäminen yksilön vapauksien ja tämän ei-fyysisen väkivallan välillä on varmasti hyvin vaikeaa, enkä pysty tästä suoralta kädeltä heittämään mikä olisi sallittavaa ja mikä rangaistavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Marko kirjoitti 19.10.2008 kello 17:10

    Ode,

    Olen samaa mieltä siinä, että 36€/vuosi on asukaspysäköinnistä aika vähän. Eikö näitäkin asioita voisi porrastaa siten, että A-alueella (ns. keskusta) se hinta oli yhdeltä autolta 108€/vuosi, B-alueella (Kallion-Ruskeasuo-Meilahti alueella) 72€/vuosi ja muualla C-alueella 36€/vuosi. Samalla nostettaisiin kadun varteen pysäköinnin hinta tuplaksi ja venytettäisiin aikaa 7-21 (ja luovuttaisiin kokonaan parkkikiekoista). Jos joku (niin kuin uskon) haluaa, että perheellä on 2 autoa, niin jälkimmäisen auton asukaspysäköinti voisi olla tuplana.

    Toisaalta, mun mielestäni taitaa suurin ongelma parkkipaikkojen löytymisessä olla se, että autojen koko on kasvanut aikojen saatossa. Ennen keskiluokkanen auto oli 4,3m pitkä ja 1,67m leveä… nyt se on 4,7m pitkä ja 1,8m leveä. Kyllähän tässä on parkkipaikat vähentynyt kummasti! Ja sitten otetaan ihkut city-maasturit (BMW X-5:ia ja vastaavia löytyy monia), jotka ovat jo lähes 5 metriä pitkiä ja 2 metriä leveitä. Eli voisiko vaihtoehtona olla, että parkkimaksu olisikin koon mukaan? Neljä metriä pitkä auto saisi paikan vaikka 72€/vuosi ja jokaisesta yli menevästä 10cm joutuisi maksamaan 5% lisää tai jotain vastaavaa.

    Loppukommenttina, miksi auton omistaminen keskustassa kuulostaa rikokselta, mutta jossain kehä I:n ulko puolella normaalilta toiminnalta???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Markus kirjoitti 19.10.2008 kello 17:25

    “Ennen keskiluokkanen auto oli 4,3m pitkä ja 1,67m leveä… nyt se on 4,7m pitkä ja 1,8m leveä. Kyllähän tässä on parkkipaikat vähentynyt kummasti! Ja sitten otetaan ihkut city-maasturit (BMW X-5:ia ja vastaavia löytyy monia), jotka ovat jo lähes 5 metriä pitkiä ja 2 metriä leveitä.”

    BMW X5:n mitat ovat kylläkin hupaisasti 4,67 ja 1,87 metriä.

    “Loppukommenttina, miksi auton omistaminen keskustassa kuulostaa rikokselta, mutta jossain kehä I:n ulko puolella normaalilta toiminnalta???”

    Vihreät ovat Hesassa tiedostavien nuorten naisten suosiossa. Tytöt eivät perinteisesti ole niin paljon autoista perustaneet kuin pojat, vaan jopa tykkäävät istua busseissa ja junissa vielä aikuisinakin. Ja ravintolamaailmasta tutuin käsittein: Missä nuoret naiset, siellä nuoret miehet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Marko kirjoitti 19.10.2008 kello 19:04

    “BMW X5:n mitat ovat kylläkin hupaisasti 4,67 ja 1
    ,87 metriä.”

    Niin, taitaapa kuitenkin X5:n olla vähkä isompi eli mitat ovat 4,854m ja 1,933m… mutta reilusti isompi se on kuin esim 1-sarjan bemari.

    “Vihreät ovat Hesassa tiedostavien nuorten naisten suosiossa. Tytöt eivät perinteisesti ole niin paljon autoista perustaneet kuin pojat, vaan jopa tykkäävät istua busseissa ja junissa vielä aikuisinakin. Ja ravintolamaailmasta tutuin käsittein: Missä nuoret naiset, siellä nuoret miehet.”

    Ai, mulla sitten on erikoisempia tuttuja (ei toki kaikki vihreitä:)), kun naisilla on ihan yhtä paljon autoja kuin miehilläkin. Ne vain tuppaavat olemaan paaljon paljon pienempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Marko kirjoitti 6.11.2008 kello 10:34

    Kun en oikein tiedä, mihin näitä ehdotuksiani (Oden mietittäväksi) laittaisin, niin laitan ne tähän ketjuun:)

    Tuli tässä mieleen, että tämä asukaspysäköinnin hinnan korotuksen (ml. pysäköintimaksujen pieni korotus ja maksullisten aikojen venytys) ja ruuhkamaksut voisi yhdistää mainioisti. Kun kuitenkin keskustassa asuvilla tulee olla (niin vihreästi kuin yritänkin ajatella aina silloin tällöin) oikeus omaan autoon. Eli siis otetaan käyttöön ruuhkamaksut ja nostetaan asukaspysäköinnin hintaa (huomioidaan siinä ruuhkamaksu jollakin tavalla).

    Toinen juttu on tuo pysäköintihallit tms. Tuli mieleen, että kun osalla keskustassa asuvista auto kuitenkin seisoo siellä kadun varressa enempi tai vähempi. Olisiko mahdollista rakentaa valvottu (maksullinen) pysäköintihalli kauemmas keskustasta, mutta kuitenkin sellaiseen paikkaan, josta sen autonsa pystyisi helposti tarvittaessa hakemaan julkisia kulkuvälineitä käyttäen? Jos vaikka 20 prosenttia autoista saataisiin halliin, niin tien varsille jäisi tilaa. Ja kun sitä tilaa olisi, niin autoa tarvitessaan ja sen hallista hakiessaan (esim. matkatavaroiden pakkaamista varten) löytyi paikka inhimmilliseltä etäisyydeltä. Toki tässä tapauksessa sitten asukaspysäköintiä kun ei ole maksettu, joutuisi tältä pakkaamisajalta maksamaan jotain, jos autoa seisottaisi kadun varressa.

    Sitten viimeinen ehdotus eli paluuta tuohon aikaisemmin esille ottamaani. Voisiko sekä asukaspysäköintiä että ruuhkamaksua ajaa siten, että siinä hinta muodostuisi auton koon/päästöjen mukaan? Eli suosittaisiin kaupungin keskustassa pienten ja vähäpäästöisten autojen käyttöä.

    Lopuksi kysymys (laitoin sen tuolla Mari Puoskarinkin sivuilla jo, mutta ei ole vielä näkynyt siellä), mikä on kantasi (ja virheiden kanta ylipäätään) tuon Kruunuvuoren ratikkalinjan vetämiseen Tervasaaren kautta? Onko vihreiden joukossa ollut vaihtoehtoja vetää se ratikkalinja muuta kautta kuin Tervasaarta sivuten? Liisankadun päähän sen soisin toki menevän, mutta Tervasaaren kautta meneminen arveluttaa ja miltä se iso silta pienen saaren kupeesta lähtien vaikuttaisi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Erkki kirjoitti 3.1.2010 kello 23:58

    Ja sitten annos realismia peliin täältä tosimaailmasta. Ensinnäkin Suomen kaikki henkilöautot (2,5 mio kpl) tuottavat hiilidioksidia noin 8 % Suomen päästöistä. Kaksi suurinta teollisuuden tuotantolaitosta tuottavat yhteensä noin 9 %. Henkilöautoilua rajoittamalla ei aiheuteta kuin kauheaa jälkeä BKT:hen. Nythän liikenne on vähentynyt ja päästöt vähentyneet, oletteko tyytyväisiä? Pienhiukkaset jne. ovat ihan todellinen murhe, joka voisi jotenkin aueta, jos autoverolla ei pakotettaisi Suomen autokantaa 11 vuoden keski-ikään kuten nyt. Suomalaisen tutkimuksen mukaan muuten henkilöauto kannattaisi ympäristösyistä pistää paaluun kuuden vuoden ikäisenä. Suomalaisessa autokannassa katalysaattori puuttuu edelleen noin 20 prosentista, ja se härpäke tuli pakolliseksi 1993.

    Auton merkitys päästöihin on tasan nolla. Yhdellä Euroopan-lennolla hoituu koko vuoden autoilun päästöt kerralla. Terveiset vaan Oras Tynkkyselle, toivottavasti oli hyvät bileet Malediiveilla, Balilla tai missä Oras nyt sitten tällä kertaa lomailikaan jouluna. Eikös sen teidän ilmastoasiantuntijan pääharrastus ollut kaukomatkailu? Nykyään sekin on helpompaa kun voi matkailla työkseen, muiden piikkiin, ja vielä nillittää että muiden pitäisi vähentää autoilua ja asua ahtaammin.

    Citymaasturi muuten tuottaa ehkä 20 grammaa enemmän CO2:ta per kilometri kuin sama mylly henkilöautossa, kaupunkiajossa ei mitään. So what? Lisäksi, tänäkin talvena ainoat autot, joita ei ole tarvinnut työnnellä kadunvarsipaikoista pois, ovat nelivetoisia. Maastureiden ainoat miinukset ovat korkea otsapinta-ala, joka lisää ilmanvastusta moottoritienopeuksissa, ja korkea painopiste joka tekee mutka-ajosta kiikkerää. Se parjattu X5 muuten selvittää painopisteongelmankin aika miellyttävästi.

    Asumme 100 metriä Kampin keskuksesta, kaksi pientä lasta. En todellakaan halua kuulla, että lähtisin hakemaan autoa Ruoholahdesta, tai että auton jättäminen omalle kadulle maksaisi vielä tonnin vuodessa enemmän vain siksi, että asuu keskustassa. Onko teissä jotain vikaa? Eikö nimenomaan ollut ongelma, että hyvinvoivat lapsiperheet hylkäävät Helsingin? Jos viesti on, että keskustassa sopii asua vain jos mahtuu kaupungin vuokra-asunnon tulorajoihin tai jos on lapseton eikä tarvitse autoa ollenkaan, niin point taken. Ajan nyt alle 10 tkm vuodessa, sisältää mökkimatkat ja lomat kesällä, Suomen keskiarvo on 18 tkm. Selviämme yhdellä autolla, koska haluamme selvitä. Se on se arvovalinta, joka johtuu nimenomaan asumisesta: tuotamme vähemmän päästöjä lähinnä siksi, että asumme ahtaammin kuin voisimme, ja liikumme kävellen silloin kun se on järkevää. Aina ei ole.

    Esimerkiksi Ranskasta saisimme hyviltäkin alueilta isomman asunnon muutaman satatuhatta halvemmalla, ja paremmat palvelut. Sitten tulisi hommattua toinen ja ehkä kolmaskin uusi auto, niitä kun saa ilman syrjivää kartelliveroa. Fakta on, että perheet tarvitsevat autoja. Aina on sen verran menemistä, kantamista, noutamista, kyläilyä jne. että auto on hieman enemmän kuin hyvä olla. Lasten kanssa kun kaupassa käyntikään ei ole aina ihan niin, että hakee kaupasta yhden tammenlehväsalaatin ja vähän vuohenjuustoa, ja ehkä alkosta pikkolopullon möttöstä. Ja pienen paketin guylianin suklaata.

    Älkää muuten pilatko Jätkäsaarta ja Kalasatamaa sillä, että parkkipaikkoja ei tehdä riittävästi tai ne myydään jollekin puolivillaiselle yhtiölle, joka ryhtyy niistä rokottamaan. Edellyttäkää mieluummin, että alueen alle rakennetaan riittävästi paikkoja (yksi paikka per asunto) halleihin, joita omakustannusperusteisesti operoivien yhtiöiden omistus kuuluu alueen asunto-osakeyhtiöille paikkojen suhteessa, ja yhtiöjärjestykseen sitoumus osallistua hallin kuluihin. Pasilassa tästä on kohtuullisia kokemuksia, tosin siihenkin pääsi väliin joku korruptionpoikanen suuren isännöintiyhtiön muodossa. Huopalahti ja Ruoholahti ovat todella vaikeita paikkoja työssäkäyvälle väestölle: sosiaalinen asuntotuotanto tuo mukanaan ongelmia, ja vähät parkkiluolat ovat ylihintaisia, kun niitä ei tehty joka talon alle kerralla.

    Vasta-argumentti varmaan on, että jos teillä on varaa asuntoon ja autoon, niin maksakaa nyt vielä tämäkin. Ja tämä. Ja tämä. Ja tämä. Ei se niin mene, jossain vaiheessa ei vaan kiinnosta enää maksaa kaikenlaisten piipertäjien kotkotuksia. Silloin kutsuu sellainen kunta tai maa, jonka suvaitsevaisuus yltää myös niihin, jotka maksavat koko lystin. Virkamiehet, kansanedustajat, sosiaalihyväksyjät, monikulttuurisuusymmärtäjät, liikenneturvallisuushipit joiden taju liikenteestä loppuu 40 Km/h:n kohdalle, ja muut perässävedettävät saavat sitten jäädä ihmettelemään keskenään, kuka maksaa kotoutettavien perheiden taideterapian ja työssäpakoilun vaatiman fysioterapian.

    Tulikohan tätä taas vähäksi aikaa. Tästä eteenpäin tuleekin sitten vastauksia, kuinka totuus ihan oikeasti löytyy kadunvaltaajilta ja voima-lehdestä, eikö missään tapauksessa keltään sellaiselta, jonka veroprosentti on 50 tai yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus