Autot ja kaupunki: katutila

Har­va asia herät­tää niin vahvo­ja tun­tei­ta kuin suh­tau­tu­mi­nen autoi­hin ja liiken­teeseen kaupungis­sa. Jos mielipi­de­tiedusteluis­sa kysyy jotain asi­aa, saa halu­a­mansa tulok­sen vähän sana­muo­toa muut­ta­mal­la. Mut­ta jos kysyy suh­tau­tu­mis­es­ta autoi­hin, jakau­ma on kysymyk­ses­tä riip­puen sama: selvä enem­mistö helsinkiläi­sistä on auto­ja vas­taan kaikessa ja yhtä määräti­etoinen vähem­mistö kan­nat­taa autoil­i­joiden etu­ja kaikessa. Tässä mus­tavalkoisu­udessa on se vika, ettei hyviä kom­pro­mis­se­ja voi­da saa­da aikaan.
Olen valin­nut puoleni tässä asi­as­sa jo 40 vuot­ta sit­ten liit­tyessäni Enem­mistö ry:hyn. Yritän lyhyel­lä kir­joi­tus­sar­jal­la silti miet­tiä, miten autot saataisi­in sovite­tuk­si kaupunkielämään pien­im­min mah­dol­lisin vaurioin.
Aloite­taan katutilasta.
Sata vuot­ta sit­ten kaupunkien kadut oli­vat kohtaami­s­paikko­ja, ikään kuin pitkän muo­toisia tore­ja. Nyt autot ovat aja­neet ihmiset kapeille jalka­käytäville. Melu ja liikenne ovat tuhon­neet katutilan.
Mik­si kaikkien katu­jen on olta­va varat­tu autoille? Eikö ruu­tukaavas­sa joka toinen voisi olla pihakatu, jos­sa saa kyl­lä ajaa ovelle, mut­ta läpi­a­jo on kiel­let­ty, nopeusajoi­tus 20 km/h ja auton on väis­tet­tävä vaikka­pa pal­loa pelaavia pikkupoikia. Ihmiset kulk­i­si­vat pihakatu­ja pitkin ja autot autokatu­ja pitkin molem­mat toisi­aan häiritsemättä.
Täl­laista katu­ti­lan jäsen­te­lyä näkee paljon Kes­ki-Euroopas­sa ja Helsingis­säkin sitä joskus yritet­ti­in, mut­ta rohkeus lop­pui. Kaik­ki kadut halu­si­vat pihakaduik­si ja kun kaik­ista ei voin­ut sel­l­aista tehdä, tas­a­puolisu­u­den nimis­sä ei tehty yhdestäkään.

22 vastausta artikkeliin “Autot ja kaupunki: katutila”

  1. Mon­esti sanovat, että keskus­ta kuolee jos sieltä vähen­netään auto­ja. Oma tun­tu­ma olisi, että päin­vas­toin kävisi.

    Osaako joku sanoa kuin­ka suuri osa ihmi­sistä keskus­tas­sa liikkuu kävellen/julkisilla ja kuin­ka moni autol­la? Entä onko­han tehty arvioi­ta siitä kuin­ka paljon käveli­jöi­den määrä lisään­ty­isi, jos kaduil­la olisi muka­va kävel­lä (itse en pidä Helsin­gin keskus­tas­ta kos­ka jalka­käytäväl­lä on ruuhkaa ja auto­jen meteli melkoinen)

  2. Kes­ki-Euroopan kaupunke­ja kier­relleenä Venet­sia on ollut koke­muk­sista vaikut­tavin. Ei auto­ja, ei autoli­iken­net­tä. Kaik­ki tavoitet­tavis­sa jalan tai vesi­bus­sil­la. Mikä rauha aamuisin, mikä hil­jaisu­us. Vaikka­pa mar­rasku­us­sa kun eivät tur­is­tit täytä nurkkia. Tiivis ja toimi­va yhdyskun­tarakenne ja joukkoli­ikenne. Suomes­sa tätä lähin­nä muis­tit­taa Kata­janok­ka (?), vain kana­vat puut­tuvat..? Mut­ta voisiko Venet­si­as­ta ottaa oppia? Elämä ilman auto­ja kaupungis­sa on mahdollista?

  3. “Kaik­ki kadut halu­si­vat pihakaduik­si ja kun kaik­ista ei voin­ut sel­l­aista tehdä, tas­a­puolisu­u­den nimis­sä ei tehty yhdestäkään.”

    Kuu­lostaa tosi oudol­ta. Minkälaisessä päätök­siä tekevässä elimessä voi noin käy­dä? Kaupungis­sa ei rakennettaisi/toteutettaisi mitään jos tuol­la lail­la voi käy­dä. Eihän julki­nenkäaan liikenne jää rak­en­ta­mat­ta kos­ka sitä ei voi rak­en­taa joka kadulle.

    Muuten tuo kaupunkien pikkukatu­jen tekem­i­nen pihakaduik­si tekem­i­nen olisi ääret­tömän hyvä asia. Kaik­ki kadut joi­ta ei ole tarkoitet­tu läpi­a­joon voitaisi­in ihan hyvin lait­taa pihakaduik­si. Koko pihakadun käsite­hän on oikeas­t­aan laa­dit­tu juuri niin etä sitä käytet­täisi­in kaduil­la joiden tarkoi­tus on vain toimia kiin­teistö­jen pihaan ajamiseen.

  4. Ric­ca­do, meil­lä on ihan Helsingis­säkin käytän­nössä auto­ton kaupungi­nosa, Suomen­lin­na. Tämä tekee sitä niin epä­toiv­o­tun asuin­paikan, että sieltä ei saa asun­toa edes rahalla. 

    Venet­sia taas on mie­lenki­in­toinen mm. sik­si, että se on yksi tiheit­en raken­netu­ja aluei­ta maail­mas­sa, kolme-neljäk­er­roksi­nen ja erit­täin viihty­isä. Tiivistä saa kun ei anna autoille tilaa, ker­rosten lisäämi­nen on tois­ar­voista puuhastelua.

  5. Onko tutkimus­ta siitä, kuka on SE autoil­i­ja joka her­mo­jaan raas­taen ahtau­tuu Alek­sille autol­laan iltapäiväru­uhkan aikaan kiskotöi­den keskelle ajok­iel­loista välit­tämät­tä? SE autoil­i­ja, jon­ka on pakko päästä Stock­an parkki­hallin Alek­sil­ta, vaik­ka samas­sa ajas­sa kävelisi jo vaik­ka mihin? Ymmär­rän toki niitä, joiden on kuskat­ta­va jotain painavaa, muttamutta…olenpa tehnyt empi­iristä tutkimus­ta siitä kuka sieltä ratin takaa kurkkii. Se on SE itse. Kes­ki-ikäi­nen, elin­taso­var­talon omaa­va Espoon asuk­ki, joka tulee hake­maan vaimolle just sen iii­ihanan Stock­man­nin Cesar-salaatin per­hep­äiväl­lisen lisuk­keek­si. Jep­jep. Ratkaisu: muute­taan Helsin­ki Venet­si­ak­si. Kaik­ki kadun­po­h­jat kanaviksi ja vet­tä päälle. Helsin­ki, Pohjolan Venet­sia! Tai hie­man epäradikaalimpi ratkaisu: Tietul­lit ja heti.

  6. Idea on hyvä mut­ta mutu-tun­tu­mal­ta ainakin kan­takaupungis­sa ne kadut jot­ka voitaisi­in hel­posti muut­taa pihakaduik­si tai vas­taaviksi toimi­vat täl­lä het­kel­lä auto­varas­toina. Luul­tavasti toteu­tus Helsingin­niemel­lä olisi poli­it­tis­es­ti mah­do­ton ellei pysäköin­tion­gel­maa saa­da ensin jotenkin helpottamaan.

    Yksinker­taisin toimen­pide pysäköin­tion­gel­man helpot­tamiseen on asukaspysäköin­ti­mak­su­jen tun­tu­va korottaminen.

    Toinen yhtä yksinker­tainen mut­ta vas­ta pitkäl­lä viiveel­lä vaikut­ta­va keino on pysäköinti­normin väl­jem­pi tulk­in­ta kiin­teistö­jen käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sen yhtey­dessä. Näin niemelle saadaan lisää asukkai­ta ja paran­netaan kivi­jalka­palvelu­iden elin­mah­dol­lisuuk­sia joka oleel­lis­es­ti vähen­tää tarvet­ta autonkäytölle.

    Asukas­ra­hoit­teis­ten pysäköin­tilu­olien louhimi­nen toimisi myös joil­lain alueil­la, mut­ta tätä tuskin asukkaat saa­vat aikaisek­si ilman kaupun­gin virkakoneis­ton tukea.

    Kohtu­ullisen yksinker­taista olisi myös maanalaisen joukkoli­iken­teen lisäämi­nen keskus­ta- ja kan­takaupunkialueel­la mut­ta tässä kohtaa näytetään tör­määvän kaupun­gin metrofik­saa­tioon sen sijaan että käytet­täisi­in järkeväm­män kokoisia yksiköitä.

  7. Vielä Osmon varsi­naiseen kir­joituk­seen. Ongel­ma näis­sä liiken­nekeskuteluis­sa on tolku­ton pop­ulis­mi. Jos Helsin­gin Kokoomus vaalio­hjel­mas­saan vaatisi lisää yksi­ty­istä sekä julk­ista ter­vey­den­hoitoa, edel­liseen pienem­piä mak­su­ja ja muu­teen vaan pienem­piä vero­ja, niin jokaiki­nen tiedo­tusvä­line kovis­telisi aiheesta. Kun edel­liseen vai­h­taa yksi­tyisen sijalle yksi­ty­isautoilun ja julkisen ter­vey­den­huol­lon tilalle julkisen liiken­teen, niin tuo on helkokin vaalio­hjel­man liiken­nepoli­it­ti­nen osu­us, eikä herätä minkään­laisia reaktioita.

    Jos halu­taan pihakatu­ja, vähem­män liiken­nemelua, enem­män asun­to­ja, jne. niin sit­ten niitä auto­ja pitää viedä jon­nekin muualle. Vai­h­toe­hdot on viedä ne maan alle, tun­nelei­hin ja parkki­hallei­hin, tai vähen­tää kokon­aisautoilua. Tai sit­ten ei tehdä mitään.

    Tun­neloit­ta­mi­nen on tolkut­toman kallista, autoilun määrään puut­tumi­nen edel­lyt­tää rajoituk­sia, ja nykyti­lanteesta ei tun­nu pitävän kukaan. Tässä on kolme selkeätä vai­h­toe­htoa, joi­hin miltä tahansa poli­it­tiselta ryh­mältä tulee saa­da kan­ta ihan äänestäjien kulut­ta­jan­suo­jan vuoksi.

  8. Hakaniemessä kaupun­ki suun­nit­teli yhden kadun muut­tamista viihty­isäk­si pihakaduk­si, jos­sa olisi istu­tuk­sia, penkke­jä ‚ynnä­muu­ta. Asukkaat kuitenkin vas­tus­ti­vat ideaa yksis­sä­tu­umin. “Oi Mik­si?”, huoka­si­vat aiv­ot­tomat kaupun­gin arkkitehdit.

    Autopaikko­ja muu­ta­ma kymme­nen, eli siitä ei ollut kysymys. Kysymyk­sessä oli pelko siitä, että kyseinen piha olisi muut­tunut hakaniemen torin spur­gu­jen oleskelu­paikak­si. Kapeas­sa katukuilus­sa ulkoa kuu­lu­va ympärivuorokau­ti­nen ördäämi­nen olisi tehnyt sen, että yksiön ain­oaa tuule­tusikkun­naa ei olisi voin­ut pitää kesäku­umal­la ikinä auki. Autot on tosi­aan pienem­pi paha.

    Nykyään on onnek­si opit­tu, etteivät penkit lisää viihty­isyyt­tä. Pait­si kal­ja­pus­si­porukoiden viihtyisyyttä. 

    Pen­saskasvit taas lisäävät vain monikult­tuuris­ten puskaraiskaa­jien ja koiran­paska­sotk­i­joiden viihtyisyyttä.

    Nytkun asi­aa oikeen pohdin, niin puis­tot on aika perseestä yli­malka­an. Ain­oas­taan pienet muu­ta­man neliön län­tit on kivo­ja. Isom­mat puis­toalueet muut­tuvat automaat­tis­es­ti nimeno­maan ällö­jen­gin olo­huoneek­si. Esmes leikkipuis­tot pitää aina erik­seen aida­ta, jot­tei­vat lasin­sirut ja huumeruiskut lev­iä sinne.

    Helsingin­niemel­lä on usei­ta täysin älyt­tömiä yli-iso­ja puis­to­ja, maa­ta hukkakäytössä. Esmes Merikadun “puis­to”, Sibelius­puis­to, Kaisaniemen puis­to ja Keskus­puis­to Sta­dion­in ympäristössä.

    Minä olen sitämieltä, että ei laite­ta mitään käve­lykatu­ja, vaan ruve­taan rahas­ta­maan pysäköin­nistä kypäl­lä. 50-luvul­la pelasimme usein jalka­pal­loa Oksasenkadul­la töölössä, kos­ka kadul­la ei ikinä ollut mui­ta auto­ja kuin bus­si numero 13. Tähän idyl­li­in oli mah­dol­lista päästä, jos park­keer­aami­nen Oksasenkadul­la mak­saisi 50 euroa vuorokausi, luulen.

  9. Venet­sia ei ole täysin auto­ton. Pon­ta del­la Lib­er­tal­la on myös autokai­stat, ja parkkipaik­ka r‑aseman vier­essä kaupun­gin kupeessa. Kyseessä on hvyin erikoinen kaupun­ki. Käykääpä siel­lä joskus helmiku­us­sa karneva­lien aikaan ja kat­sokaa, mis­sä asun­nois­sa on valot.

    Eri­tyisen lämpimästi suosit­te­len matkaa tak­sive­neessä lumimyrskyssä Venet­sian laguunilla.

    Kaupunkikult­tuuris­sa Alp­pi­en etelä- ja pohjois­puo­linewn Euroop­pa erovat toi­sis­taan oleel­lis­es­ti ilmas­tol­li­sista tek­i­jöistä ja siitä johtu­vista his­to­ri­al­lista syistä. Ero, joka oli ole­mas­sa Anti­ikissa ja kes­ki-ajal­la, näkyy vieläkin. Ja me olemme Pohjos-Euroopan ääri­laitaa. kau­ni­ia kaupunkipäiviä on vähän. Ja väkeä vähän, koko maas­sa vähem­män kuin pienel­lä Ruhrin alueella.

    Ideaa Kyl­lä voi kehit­tää. Esim. Rikhardinkatu on melkin pihakatu. Siel­lä tosin ei ole eri­ty­istä nopeusra­joi­tus­ta, mut­ta käytän­nössä maks. nop. on 20 km/h. Hyvin vähän läpikulkuli­ikenet­tä. Tosin täl­lä het­kel­lä se on yhtä työ­maa­ta, kuten koko Kaartinkaupunki.

    Odel­la tun­tuu ole­van vähän suo­ma­l­sista eloku­vista saatu mieliku­va kaupunkili­iken­teestä 100 v sit­ten. kaduil­la kulki­vat hevosve­toiset vaunut ja onnikat. Meil­lä onnek­si on hyvin lev­eät jalka­käytävät, jos ver­taa Kes­ki- Euroopan pieni­in kaupunkehin.

    (Syn­tilis­taani kuu­luu auton park­keerami­enn sil­loin täl­löin jalka­käyvätälle pikaista asioin­tia varten esim. Hämeen­tiel­lä ta Man­skul­la, kun ei ole parkkipaikkaa.Asiointi voi tarkoit­taa tavaroiden vimeistä Rauhan­puo­lus­ta­jien toimis­toon. Auton ja talon väli­in jää vielä hyvin lev­eä jalankulkutila)

    Mut­ta mis­äs ihmeessä ihmiset ovat. Olen töi­den puoles­ta käynyt Töölössä kaikki­na säädyl­lis­inä vuorokau­de­naikoina kaikki­na kuukausi­na. Hyvä jos näkee ihmisä liik­keel­lä, jalan tai autol­la. (Siis taas neljän ruuhkaa luku­un ottamatta)

    Meil­lä on isot kort­telit. Olisi hyvä saa­da pihat yhteisik­si, kuten Gripen­ber­gin kort­telis­sa (Urheilukadun ja Manksun välis­sä, mm Urheilukatu 22) on tehty. Auto­ja ei niistä saa­da pois ihan kokon­aan, mutat kehi­tys­tä tapah­tuu vähitellen.

    Ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la sanokamme Sturenkadul­la tai Korkeavuorenkadul­la Johan­nek­sen kirkon lähel­lä on hyvin vähän liiken­net­tä. Lähiöt on rak­enenet­tu (onnek­si) juuri Oden periaatteella.

    Esimerkik­si käynee oma uusi asuin­paikkani Kirkkon­u­memn Heikkilässä. Peri­aat­teessa tänne ajo on kielelt­ty. Huoltoa­jo (väljästi tulkit­tuna) sal­lit­tu. Pysäköinkuria ylläpitää poli­isi n kk:n välein. Mikä motivoimaan viemään koslan lail­liselle paikalle, kun tavarat on kan­net­tu sisään.

  10. “Osaako joku sanoa kuin­ka suuri osa ihmi­sistä keskus­tas­sa liikkuu kävellen/julkisilla ja kuin­ka moni autolla?”

    Joukkoli­iken­teen osu­us Helsin­gin niemen ylit­tävästä liiken­teestä 2007 oli 62,7 %.

    Poikit­tais­li­iken­teestä osu­us oli vain 10,8 %.

  11. Markku af Heurlin kirjoittu:
    “Syn­tilis­taani kuu­luu auton park­keerami­enn sil­loin täl­löin jalka­käyvätälle pikaista asioin­tia varten esim. Hämeen­tiel­lä ta Man­skul­la, kun ei ole parkkipaikkaa.Asiointi voi tarkoit­taa tavaroiden vimeistä Rauhan­puo­lus­ta­jien toimis­toon. Auton ja talon väli­in jää vielä hyvin lev­eä jalankulkutila”

    Olet var­masti huo­man­nut, että Maskul­la on läh­es koko matkalla molem­mil­la puo­lil­la pyörätie. Pyörä­tien yksi auto katkaisee hyvin tehokkaasti ja pyöräil­i­jä joutuu kiertämään jalankulk­i­joille varatun tilan kaut­ta ja aiheut­taa näin vaarati­lanteen tois­taal­ta jalankulk­i­joille ja toisaal­ta vas­taan­tuleville pyöräilijöille.

    Näitä auto­ja, jot­ka on park­keer­at­tu keskelle pyöräti­etä joudun väis­telemään usei­ta päivittäin.

  12. On muuten todel­la kum­mallista, että joukkoli­iken­teen tarkas­tus­mak­su on 80 euroa, mut­ta pysäköin­tivirhe­mak­sun mak­si­mi on 50 euroa. Pahim­mil­laan väärin pysäköi­ty auto voi katkaista tien esimerkik­si pelastusajoneuvoilta.

  13. Markku af Heurlin teorisoi: “Kaupunkikult­tuuris­sa Alp­pi­en etelä- ja pohjois­puo­linewn Euroop­pa erovat toi­sis­taan oleel­lis­es­ti ilmas­tol­li­sista tek­i­jöistä ja siitä johtu­vista his­to­ri­al­lista syistä.”

    Ehkä näin noin yleen­sä, mut­ta yksi parhaimpia käve­lymit­takaa­van kaupunke­ja on Ams­ter­dam, eikä siel­lä nyt niin kovin läm­mintä ole.

  14. Man­sku vaatii kommenntia:

    Man­skul­la on vielä yhdessä paikkaa, Spo­ra­hal­lien ja Nor­den­skiöldinkadun välil­lä pui­ta toisel­la puolel­la. Puiden väli­in voi het­kek­si park­keer­a­ta viemät­tä pyörätieltä tilaa. Hämeen­ti­enn muk­tas­sa kohdas­sa ei ole pyöräti­etä (vaan pyöräli­ikenne ohjat­tu muu­at kautta?)Olen samaa mieltä, että pyöräteitä ei saa tukkia.

    Ja kyl­lä Hesakin on käve­lymit­takaa­van kaupun­ki. Huo­masin, että käve­len puo­lessa tun­nis­sa Hieta­lahdes­ta Ritar­i­huoneelle, Alek­san­terinkadun meren­puoleiseen päähän, siis Helsin­gin niemen poikki.

    Tarkoitin ihan muu­ta kuin puhin poikekavas­ta kaupunkik­lut­tuurista. Suosit­te­len Frishin Euroopan kult­tuuri­his­to­ri­aa. Huomiot mon­es­sa suh­teessa pätevät edelleenkin, vaik­ka kaupun­git ovatkin yhdenmukaistuneet. 

    Ams­ter­dam on meren äärel­lä ja siel­lä on aika läm­mintä, kun ver­taa Hesaan.

  15. Suomes­sa on noin 2,7 miljoon­aa henkilöau­toa, joten ne ovat lisään­tyneet nopeam­min kuin Osmokaan on osan­nut pelätä. 

    Käymme täältä Nur­mi­jär­jeltä muu­ta­man ker­ran vuodessa Helsingis­sä ostok­sil­la tai eloku­vis­sa. Kun on oppin­ut tien Kampin parkki­hal­li­in niin sinne tulee yleen­sä pujotel­tua. Voisi­han ne muut kadut ollakin pihakatu­ja. En tiedä miten kaupun­ki ja autot sovitet­taisi­in, esim Amerikas­sa­han on vain vähän sel­l­aista mitä me kut­summe “kaupungik­si”, siel­lä on joko pil­ven­pi­irtäjiä tai val­ta­van laa­jo­ja matalia esikaupunke­ja, tämä juuri kauan kestäneen suuren autois­tu­misen vuok­si. Itä-Pasi­la ei myöskään kovasti houkut­tele vaik­ka siel­lä jotain auto / jalankulku kom­pro­mis­sia on yritet­ty. Kaukoidässä, Bangkok yms, autot ja muu liikenne on “onnis­tuneesti” sekoitet­tu mut­ta sekään ei ole kovin houkut­tel­e­va ske­naario! Luo­vaa ideoin­tia vaan peli­in helsinkiläisiltä. Mut­ta viitoit­takaa silti Kampin parkkilu­o­la selvästi.

  16. Pena kir­joit­ti: “En tiedä miten kaupun­ki ja autot sovitet­taisi­in”, ja ei tiedä kukaan muukaan. Use­ampi on jo vetänyt johtopäätök­sen että ne ovat epäyhteensopiva.

    Klaukkalas­ta muuten pääsee suo­raan bus­sil­la Kampin keskuk­seen, eikä tarvitse mure­htia suunnistamisesta.

  17. Bus­sil­la ei kan­na­ta tul­la klaukkalas­ta, koska

    - hidas­ta
    — epämiel­lyt­tävää kun pitää olla muiden kanssa
    — naiset eivät halua tul­la bus­sil­la jos pukeutuneita
    — ostosten kanssa paluu todel­la vaikeaa
    — pitää odot­taa takaisin menevää vuoroa

    Mut­ta ei tähän bus­siy­htey­teen kan­na­ta alkaa panos­ta­maan, kos­ka Helsin­gin keskus­tas­sa käy­dään muu­ta­man ker­ran vuodessa. Harv­inaista hupia siis.

  18. Niin helsinkiläi­nen kun olen — ja joukkoli­iken­teen sekä raitio­vaunu­jen ystävä, niin min­ua todel­la siep­paa tuo raken­nushanke, mis­sä Vallilaan aio­taan rak­en­taa joku ratikkavarikko ja pysäköin­ti­hal­li maan alle val­tavalle alueelle ja sit­ten käyt­tää näitä pieniä, mm. Paavalin kirkon ympäril­lä ole­via viher­aluei­ta sisään- ja ulosajoväylinä sekä ilmas­toin­ti yms. putkien ulosvi­en­tipaikkoina. Louhin­tatyöt kestäi­sivät vuosia ja sen jäl­keen alueen rauha olisi men­nyt­tä ja samat­en viher­alueit­ten viihty­isyys ja ehkä esteet­tisyyskin. Nyt menee herne nenään ja aion vas­tus­taa sitä hen­keen ja vereen. 

    Mitä mieltä Osmo on täl­lai­sista han­kkeista ja onko niin, ettei enää muu­ta aluet­ta täl­laiselle varikolle ole. Siep­paa tietysti sekin, että taasko halu­taan “slum­mi­ut­taa” työväenko­rt­telit mukavas­ta kan­takaupunkialueesta takaisin vain jok­sikin jät­tö­maak­si ja varikkoalueek­si…? Ikäni olen tääl­lä asunut ja näh­nyt paikan mon­imuo­toisu­u­den — tänne mah­tuu asumaan asun­to­las­sa asu­vat ja “sosi­aal­i­ta­pauk­set” siinä mis­sä taiteil­i­jat, julkkik­set, maa­han­muut­ta­jat ja älyköt taval­li­sista tal­laa­jista puhu­mat­takaan — ne eivät stadi­laista hätkäytä vaan kuu­lu­vat siihen laa­jaan elämänkir­joon. Ja toisaal­ta on muka­va nähdä, että työväestönkin olot kohe­nee ja asum­isvi­ihty­isyys on alueel­la hyvä. Mut­ta sit­ten jotain täl­laista. Itku tulee, vaik­ka ratikko­ja rakastankin.

    Osmoa aion äänestää, vaik­ka sinäl­lään en ymmär­rä että vihreil­lä on varaa kam­meta ulos joku näin fik­su, kri­it­ti­nen mut­ta avarakat­seinen tyyp­pi. Itse en enää puolueena arvos­ta vihre­itä — mut­ta Soin­in­vaaran arvos­tus on niin kova, että nykyisel­lään hän­tä äänestäisin, vaik­ka hän olisi mis­sä puolueessa.

  19. Ter­veisiä uurnil­ta; tulin juuri raa­pus­ta­mas­ta 225 kort­ti­i­ni. Mitä kaima tuos­sa edel­lä tarkoit­ti: Osmo kam­met­tu ulos vihreistä? Olen ollut siinä uskos­sa, että hän on itse omas­ta tah­dostaan jät­tänyt val­takun­nan poli­ti­ikan… toiv­ot­tavasti vain väliaikaisesti.

  20. Mitä pyöräi­lyyn tulee niin jos Ams­ter­dam tun­tuu liian lämpimältä paikalta niin sit­ten voi tutus­tua Oulu­un, jos­sa pyöräl­lä tehty­jen matko­jen osu­us (26%) on ihan kohtu­ullista Euroop­palaista tasoa, vaik­ka toki Hol­lan­nin lukui­hin onkin vielä matkaa. Suomen kaupungeis­sa tal­ven aiheut­ta­ma notkah­dus kevyessä liiken­teessä näkyy vähiten Oulus­sa ja Rovaniemel­lä. Ilmas­to ei ratkaise kaikkea.

    “En tiedä miten kaupun­ki ja autot sovitet­taisi­in, esim Amerikas­sa­han on vain vähän sel­l­aista mitä me kut­summe “kaupungik­si”, siel­lä on joko pil­ven­pi­irtäjiä tai val­ta­van laa­jo­ja matalia esikaupunke­ja, tämä juuri kauan kestäneen suuren autois­tu­misen vuoksi.”

    USAn kaupungeis­sa valit­ti­in tosi­aan aikoinaan autoilu­un perus­tu­va liiken­nejär­jestelmä kuten Suomes­sakin — kuitenkin nykyään on siel­läkin nähtävis­sä muu­toshalukku­ut­ta elävän kaupunkiym­päristön luomisek­si ja julkiseen liiken­teeseen panos­te­taan vah­vasti. Sinän­sä Yhdys­val­lat onkin hyvä ver­tailuko­h­ta, kos­ka siel­lä joudu­taan tekemään mas­si­ivisia muu­tostöitä liiken­nejär­jestelmis­sä ja kaupunki­rak­en­teessa toisin kuin Euroopan “esimerkkikaupungeis­sa” jot­ka ovat luon­nol­lis­es­ti rak­en­tuneet kaupunki­maisik­si kevyen liiken­teen aluei­neen (esim. väylät ovat alun alka­en olleet liian kapei­ta suurim­it­taiselle autoli­iken­teelle) eikä niistä näi­nollen ole help­poa suo­raan ottaa mallia.

  21. Blo­gista puut­tuu paik­ka, johon keskusteli­jat voisi­vat “heit­tää” vapaasti ideoitaan (siis jopa selaisia korkealen­toisia visioi­ta, joi­ta ei ihan sel­l­aise­naan ole tarkoitet­tukaan toteu­tu­maan). Ainakaan en sel­l­aista heti nähnyt.

    Kir­joi­tan tämän lumimyräkän innoit­ta­mana sit­ten tähän yhden. Sopii ehkä tähän parhait­en. Eli Helsin­ki voisi rak­en­taa pyöräil­i­jöille oman “keskus­tatun­nelin” tai muu­ta­man pitkän kokoo­jatun­nelin. Pyöräi­ly olisi mah­dol­lista tun­nelis­sa vesi- tai lumisateesta huoli­mat­ta, sekä reit­ti olisi tasainen ja suo­ra (helpom­pi, houkuttelevampi).

    Näistä pää­tun­neleista voisi nous­ta sit­ten maan­pin­nalle eri kohdis­sa ja jatkaa työ­paikoille. Parhaat työ­paikathan tietysti tek­i­sivät lyhyen liityn­tä­tun­nelin omille työn­tek­i­jöilleen kulkea työpaikalle. 

    Tun­nelista olisi hyvä olla yhteys metrolle, jol­la voisi tarvit­taes­sa jatkaa matkaa pyörän kanssa tai tul­la pyörä­tun­nelin lähtöko­htaan kotoaan muualta.

    Siinä yksi idea­heit­to pureskeltavak­si. Mik­si muuten pyörä­tun­nelei­ta ei kan­na­ta tehdä alikulku­ja enempää?

  22. Pohti­ja kir­joit­ti: “Blo­gista puut­tuu paik­ka, johon keskusteli­jat voisi­vat “heit­tää” vapaasti ideoitaan (siis jopa selaisia korkealen­toisia visioi­ta, joi­ta ei ihan sel­l­aise­naan ole tarkoitet­tukaan toteu­tu­maan). Ainakaan en sel­l­aista heti nähnyt.”

    En tiedä, miten paljon Ode näitä “van­hempi­in kir­joituk­si­in” liit­tyviä postauk­sia lukee, mut­ta se on pakko sanoa, että sel­l­ainen aja­tusten tona­va Ode on, että ei hän kyl­lä hirveesti lisää korkealen­toisia visioi­ta ja ideoita tarvii. Ennem­minkin nyt halu­aisin nähdä selvän agen­dan siitä, mitä asioi­ta Ode aikoo alkaa aja­maan tosis­saan eli minkä visioiden/ideoiden takia hän alkaa tais­tel­la niiden läpi menemiseksi.

    En halu­aisi nähdä kuitenkaan sel­l­aista tek­stiä, jos­sa pur­nataan tai syytetään mui­ta ideoiden torp­paamis­es­ta ja/tai asioiden huonos­ta tilas­ta. Kyl­lä minä ainakin äänestin hän­tä juuri sen takia, kun uskoin ja uskon edelleenkin, että hän voi asioille jotain tehdä ja saa myös jotain järkevää aikaankin. Ei mitään paineita:) 

    Lopuk­si. Kaupunkiku­val­lises­sa mielessä ja oikei­den vihrei­den arvo­jen kanssa toimii täl­läkin het­kel­lä apu­laiskaupung­in­jo­hta­jana virhei­den (tämä typo oli pakko jät­tää:)) siihen tehtävään val­it­se­ma henkilö. Ja omien havain­to­jeni perus­teel­la sanois­in, että hänen hallinnon­alansa näyt­täisi ole­van “epä-vihrein” noista kaik­ista. Mielel­läni näkin Oden siinä hom­mas­sa… mon­et asi­at, joi­ta tänne vaalio­hjel­maankin on laitet­tu (pysäköin­ti, pihakadut yms.) voitaisi­in ehkä oikeastikin lait­taa kuntoon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.