Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

18.9.2008 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla vallitsevan puhurin kielteiset vaikutukset Suomessa tulee minimoida. Yksi vaikutuksista on rakennustoiminnan uhkaava pysähtyminen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Silloin rakennustoiminnan annettiin notkahtaa kovin alas ja loput pelastettiin rakentamalla vain ja ainoastaan aravavuokra-asuntoja. Tämän seurauksena Vuosaaren asuntokanta muuttui kovin yksipuoliseksi, jota virhettä on sen jälkeen kalliisti yritetty paikata.

Helsingin on taattava tasainen asuntotuotanto paitsi rakennuttamalla sovittu määrä sosiaalista asuntotuotantoa, myös rakennuttamalla itse omalla riksillään omistusasuntoja. Jos ne eivät mene kaupaksi asukkaille, niistä voi tehdä aluksi kovan rahan vuokra-asuntoja ja myydä myöhemmin asukkaille.

Kommentit

22 Vastausta artikkeliin “Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja”

  1. Touko Mettinen kirjoitti 18.9.2008 kello 20:57

    Rakennustoiminnan laskusuhdanteen aikana tämä voisi olla OK, mutta miksi kaupunki yleensä rakentaa? Opettelisi ostamaan ja ostaisi kaikista valmistuvista kovan rahan kerrostaloista 10 % asunnoista vuokra-asunnoiksi. Tuota prosenttia voisi säätää. Tai ettei menisi liian libertalistiseksi, kaupunkihan voisi “saada” esim. kaavoitusta ja kunnallistekniikkaa vastaan kaikista uusista kerrostaloista 10% omaan käyttöönsä.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2008 kello 21:24

    Kaupunki ei siis rakenna vaan rakennuttaa. Jos postauksessani on väärä verbi, käyn korjaamassa sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Artturi Björk kirjoitti 18.9.2008 kello 22:06

    Talouden elvyttämiseksi Helsingin on myös alettava pyörittämään ravintoloita, elokuvateattereita ja rahoittamaan jotain teknologiastartuppeja, että saadaan siirrettyä mahdollisimman paljon rahaa veronmaksajilta sijoittajille, jotka kyllä osaavat kuluttaa. Näin saadaan talouden pyörät taas pyörimään!

    Ei veroja alas vaan julkisen talouden menot ylös!

    Tai sitten voidaan hyväksyä, että rakentamisen hidastuminen johtuu siitä, että resurssit siellä eivät ole tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa käytössä, mutta tällainen markkinoiden välittämä informaatiohan ei ole minkään arvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2008 kello 22:19

    Keynesin mukaan laman aikana kannattaa rakentaa vaikka pyramideja. Asuntotuotanto nyt kuitenkin olisi parempi ajatus. On kyllä hyvin perinteistä suhdannepolitiikkaa ylläpitää julkisia investointe3ja laman aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tapio Laakso kirjoitti 18.9.2008 kello 22:45

    Mieluummin pidän resurssit hieman epäoptimaalisessa käytössä kuin ajan ihmiset köyhyyteen. Koskaan, kun ei tiedä, kuinka kauan pitää sitä markkinoiden välittämää tietoa odotella. Pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita, kuten kyseinen Keynes totesi.

    Ehkä se on poliitikon ominaisuus, mutta minun ajatteluuni ei vain mahdu, että katsotaan vieressä, kun asiat menevät päin seiniä.

    Laskusuhdanne on erinomainen tilaisuus tehdä sellaisia investointeja, jotka pitäisi joka tapauksessa tehdä. Ilmastopolitiikka tulee tässä mieleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ano Nyymi kirjoitti 18.9.2008 kello 22:54

    “On kyllä hyvin perinteistä suhdannepolitiikkaa ylläpitää julkisia investointe3ja laman aikana.”

    Ja yksityisiä: Keskossakaan ei Keynesiä luettene kuin kinkeripäivinä, mutta osaavat rakentaa taantumankin aikana, usein juuri silloin, koska kulut ovat edullisemmat. Sitten kun talouden käppyrät ovat taas koillisessa, keskityvät myymään hiki päässä siitä valmiista kaupasta.

    SOK taas rakentaa niitä luukkujaan joka välissä, kuten on huomattu. Monta kymmentä ABC:tä on noussut ihan äsken odottelemaan huonompia aikoja. Johtuneeko siitä, että maakuntien “Osulan” isännät johtavat puotiaan kuin maatilaansa: “Investoinnithan tehhään sitte ku on palijo rahhaa, aatteleppa itekki.”

    Onkin kiva nähdä, kumpi edellisistä kahlaa voittajana tämän pohjan yli. Veikkaan Keskoa ja myös kauppiasvetoisuutensa vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. spottu kirjoitti 18.9.2008 kello 23:12

    Miksi turhaan kaupungin riskillä ?

    Riskin jakajia löytyy kyllä kunhan rakennuttamisen mallia saadaan muutettua sellaiseksi että muutkin kuin perinteiset toimijat pystyvät osallistumaan. Rakennuttamisprojektien yhtiöittäminen valmiiksi asunto-osakeyhtiömuotoon ja rahoituksen hakeminen vaikkapa huutokaupattavilla vaihtovelkakirjalainoilla voisi olla yksi tapa. Maassa on kiinteistökehitysyhtiöitä joilta tämänkaltaisia kehitysprojekteja voisi varmaankin ostaa jos kaupunki ei itse koe osaavansa.

    Kun rakennuttamishanke ja rakennushankkeen alku olisi vahvasti kaupungin kontrollissa, voisi siihen uittaa kunnollisen suunnitteluvaiheen niin saataisiin samalla tasokkaampaa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi Björk kirjoitti 19.9.2008 kello 7:20

    Niin se, että Keynsin mielestä pitää puhaltaa uusi kupla entisen tilalle on ilmeisesti sellaista jumalan sanaa, että sitä nyt ei kukaan järkevä ihminen kyseenalaista. Se, että rakennetaan sotalaivoja ja upotetaan niitä Itämereen ei kasvata hyvinvointia noususuhdanteessa eikä laskusuhdanteessa. Se, että nämä resurssit käytetään siihen missä ne ovat tehokkaimmassa käytössä kasvattaa.

    Tapio Laakso: Se että resurssit on epäoptimaalisessa käytössä on sama kun ajaisit ihmisiä köyhyyteen. Kysy vaikka Tiedemieheltä, jos et minua usko. Se on kyllä totta, että poliitikoilla on sellainen ominaisuus, että vaikka he omilla toimillaan ainoastaan pahentavat ongelmaa, niin tämä ei estä heitä sekaantumasta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että pääset politiikassa vielä pitkälle!

    Laskusuhdanne on ihan yhtä paska aika tehdä julkisia investointeja kuin mikä muukin aika tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 19.9.2008 kello 7:40

    Juuri näin, mutta yksi varaus: Asuntojen reaalihintojen lasku Helsingissä on toivottavaa, kovin suuri nimellishintojen eli vakuusarvojen ei ole. Joten tulisi olla tarkkana ettei rakenneta liikaa laskevilla markkinoilla. Vaihtoehto on muu julkinen rakentaminen, eli perinteinen siltaelvytys.

    Olen joskus pohtinut että pitäisikö kaupungin toimia asuntotuotannossa vähän niin kuin keskuspankki? Jos asuntojen hinnat nousevat niin kaupunki rakentaa lisää, ja kun ne laskevat niin vähemmän. Samoin kaupunki voisi tasapainoittaa vuokra- ja omistusasuntojen kustannusten heilahtelua myymällä tai ostamalla/rakennuttamalla asuntoja tarpeen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 19.9.2008 kello 8:32

    Miks reaalihintojen lasku on toivottavaa, mutta nimellishintojen lasku ei? Eiks tämä oo sama, kun sanois, että korkea inflaatio on toivottavaa?

    Tarkoitatko muuten, että tällainen asuntokupla olis mahdollista valmistaa sekä kaupungin huonon asuntopolitiikan, että keskuspankin huonon korkopolitiikan avulla?

    “Samoin kaupunki voisi tasapainoittaa vuokra- ja omistusasuntojen kustannusten heilahtelua myymällä tai ostamalla/rakennuttamalla asuntoja tarpeen mukaan.”

    Onko tämä lainaamani lause sarkasmia? Tähän ei kyllä markkinat pysty. Onneksi on julkinen hallinto!

    Onko tämä finanssikriisi nyt pelästyttänyt kaikki siihen pisteeseen asti, että julkinen valta on kaikki tietävä pyhä isä, joka viisaudessaan pystyy tasapainottamaan kaiken?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. T.Sipilä kirjoitti 19.9.2008 kello 8:54

    Olen viime kuukausina tavannut aika monta rakennusalalla toimivaa yrittäjää, joista toiset puurtavat yksin, mutta toisilla on töissä useita kymmeniäkin ihmisiä.
    Moni yrittäjistä on ihmetellyt sitä, että viime vuosina, kun yksityisessä rakentamisessa on ollut hyvin vilkasta, on samaan aikaan toteutettu paljon myös julkista rakentamista suurilla kustannuksilla.
    Ennen julkisessa rakentamisessa ainakin periaatteessa toteutettiin systeemiä, jossa valtiovalta ja kunnatkin tasasivat suhdannevaikutuksia rakentamalla hiljaisena aikana halvalla.
    Mitenkähän tähän sopisi se, että julkinen rakennuttaminen jatkuisi aktiivisena sekä nousu- että laskusuhdanteessa? a miksi ajattelutapa on muuttunut?
    Pääkaupunkiseudulla varmaan tarvitaan lisää asuntoja, mutta todella kummalta tuntuu, että asuntorakentaminen on ollut vauhdikasta jopa pahoilla muuttotappioalueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 19.9.2008 kello 9:09

    Björk, asuntojen reaalihintojen lasku on toivottavaa Helsingissä vuonna 2008 sen takia että asumiskustannusten lasku laskee inflaatiota…

    Jonkinlainen konsensus vallitsi siitä, että koska julkinen valta ei voi tietää mikä on omaisuuden oikea arvo, niin toimet joilla pyritään puuttumaan esimerkiksi asuntojen tai osakkeiden hintakupliin eivät tule toimimaan. Ja tämä konsensus on nyt pirstaleina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markus kirjoitti 19.9.2008 kello 10:00

    “Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä.”

    Tämäpä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Osmo myöntää tehneensä virheen.

    Etkös sinä ollut silloin jossain energiapoliittisessa työryhmässä, kun Matti “Epämiellyttävä totuus on paras koskaan näkemäni elokuva” Vanhasen johdolla onnistuitte torppaamaan Suomesta uuden ydinvoimalan rakentamisen 1992? Onko tämä keynesiläisyys tullut “Vihreään markkinatalouteen” vasta sen jälkeen?

    Veikkaan, että tänä talvena Venäjä ensimmäistä kertaa lopettaa sähkön tuomisen Suomeen kylmänä pakkasjaksona. Syytä voi arvailla. Tällaista on “Vihreä markkinatalous” todellisuudessa: Tuodaan ydinsähköä Venäjältä kun ei rakenneta omaa. Maksetaan vielä päästöoikeuksista Venäjälle muutama miljardi vuositain, jotta putinin-pojilla riittää rahaa kiusata naapureitaan.

    Kysyit aiemmassa kommentissasi todisteita siitä, että päästöt eivät ole vähentyneet energian kallistumisen vuoksi. Luuletko sinä tosissasi, että EU:n päästökauppa on globaalisti yhtään hillinnyt öljyn kysyntää? Uudelleen rikastuneet arabit rakentavat hiihtokeskuksia dyyneilleen ja täällä hihkutaan onnesta, kun kansa tuskailee kallista sähköä. Öljy on niin perustavaa laatua oleva tekijä länsimaisessa elämäntavassa, että sen hintajousto on lähes olematon. Mietippä kuinka paljon esimerkiksi sairaala vähentäisi leikkauksia, jos sideharson hinta tuplaantuisi? Ei yhtään – ainoastaan kulut kasvaisivat. Toki taantuma ja leuto talvi alentavat kulutusta, mutta vaikutus on väliaikainen. Verrattuna vuoden takaiseen, Suomen energiantuotannon rakenne on pysynyt identtisenä. Ilman leutoa talvea fossiilisten polttoaineiden osuus olisi luultavasti jopa hiukan kasvanut. Riittääkö todisteeksi?

    http://www.energia.fi/fi/tilastot/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. J. Värälä kirjoitti 19.9.2008 kello 10:48

    Artturi Björk: “Onko tämä finanssikriisi nyt pelästyttänyt kaikki siihen pisteeseen asti, että julkinen valta on kaikki tietävä pyhä isä, joka viisaudessaan pystyy tasapainottamaan kaiken?”

    Tuskin sentään, mutta ainakin kriisi on osoittanut, mihin se toinen äärivaihtoehto johtaa – ja sehän vasta käykin kalliiksi veronmaksajan kukkarolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. antti kirjoitti 19.9.2008 kello 10:49

    Kaupunki pysyköön lestissään, eli kaavoittaa tonttimaata ja rakentaa/rakennuttaa tarvittavaa infrastruktuuria, teitä, katuja, raideliikennettä, kaukolämpöä, vettä ja viemäreitä, kouluja, sairaaloita jne.

    Asuntojen rakennuttamista veronmaksajien riskillä en näe kaupungin ydintoiminnaksi. Kyseiset riskit yleensä päätyvät veronmaksajien maksettaviksi, ennemmin tai myöhemmin.

    Esimerkkinä, sadan neliön asunnon rakentaminen maksanee n 3000 euroa neliöltä, eli asunnon hinta ~300 000. Korkokulut 6% mukaan 1500 e / kk, asunnon takaisinmaksuaika 25 v, jolloin lyhennykset 1000 e / kk. Lisäksi vielä yhtiövastike pari euroa neliöltä, ja vuokraa pitää saada 1500 + 1000 + 200 = 2700 e / kk. En ole tarkemmin seurannut vuokra-asuntomarkkinoita, mutta käsitykseni on että tuontasoisille vuokrille ei kovin paljon halukkaita maksajia enää löydy. Ja jos löytyisi, niin Osmo olisi sitten noususuhdanteessa ilmeisesti kauppaamassa samaa asuntoa vuokralaiselle esim 400 000 euron hintaan? Mutta silloinhan vuokralainen sanoisi että pitäkää tunkkinne, asun tässä edelleen vuokralla kun halvemmaksi tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kari kirjoitti 19.9.2008 kello 11:20

    Minä en kyllä ymmärrä, miksi kaupungin rakentaminen olisi parempi ratkaisu kuin kiinteistöveron ja kaavoituksen käyttäminen siihen, että rakentaminen etenee (tai että rakaentamatta jättäminen ei kannattaisi)?

    90-luvun alun tilane oli olennaisesti toinen, koska silloin rahoitusmaailma oli kriisissä. Nythän sellaisesta ei Suomessa ole viitteitä, rahaa rakentamiseen kyllä on saatavissa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Juha kirjoitti 19.9.2008 kello 19:51

    Eikös tässä ole Helsingillä loistava tilaisuus rakentaa kokeeksi erittäin tiiivistä asuntokantaa. Ihmiset saadaan muuttamaan nyt myös ahtaampaan. Ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi Björk kirjoitti 19.9.2008 kello 23:32

    tpyyluoma: Miksi toivot, että asuntojen nimellishinnat eivät laske? Jos sinusta julkinen valta voi tietää, että asunnoissa tai osakkeisa on hintakupla, niin miksi sijoittajat eivät voisi tietää ihan samaa ja shortata markkinoita?

    J.Värälä: Kriisi ei johdu säätelyn puutteesta. Tietysti aina voidaan sanoa, että joo jos olis säädelty sitä ja tätä (tässä tapauksessa esim. asuntolainojen myöntämistä ilman vakuuksia) niin kriisiltä olisi voitu välttyä. Tällainen säätely kuitenkin vain siirtää kriisiä toisaalle, jos itse syyhyn eli valtion rahan hinnan säätelyyn ja yritysten tappioden sosialisoimiseen ei puututa. Se on tämä säätely, joka tulee kalliiksi, ei sen puute.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 20.9.2008 kello 2:47

    AB, meillä on suht tuoreita kokemuksia siitä mitä tapahtuu kun asuntojen nimellishinnat laskevat rajusti. Kuplat asuntomarkkinoilla purkautuvat joka tapauksessa aikanaan, olennaista on kuinka nopeasti tämä tapahtuu. Asuntomarkkinat historiallisestt eli empiirisesti ampuvat yli ja ali suhdanteissa, Helsingin nykyinen asuntopula johtuu osittain siitä että rakentaminen käytönnössä seisoi 90-luvun. Jos tämä ei sovi johonkin talousteoreettiseen malliin, niin se on sen mallin eikä todellisuuden ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 20.9.2008 kello 9:33

    Hesari kertoo, että Helsinkin on rakennuttamassa uutuutena taloja, joissa osa asunnoista on osaomistusasuntoja ja osa vuokra-asuntoja.

    Ihmettelin, kun käsittääkseni tällaisia on jo esimerkiksi Taimiston alueella Pitäjänmäen kupeessa?

    Kukahan hullu muuten haluaa ostaa oman asunnon talosta, johon hyvässä lykyssä pelmahtaa mustalaisperhe naapuriksi tai muita kaupungin vuokra-asuntojen perusasukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Artturi Björk kirjoitti 20.9.2008 kello 10:38

    tpyyluoma: meillä on myös kokemuksia siitä miten korkea inflaatio vaikuttaa kansantalouteen, tosin ei toki niin tuoreita, että ne pysyisivät kaikkien muistissa.

    Helsingin asuntopula johtuu siitä, että minä tahansa aikana ei rakennettu riittävästi asuntoja. Jos tämä olis tiedetty silloin, niin asuntoja olis rakennettu enemmän. Jos tämä todellisuus ei sovi sinun fantasioihin kannattaa tarkastaa niitä fantasioita, eikä syyttää talousteorioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Mikko Bergroth kirjoitti 14.10.2008 kello 19:38

    Miksi kaupungin pitää rakennuttaa?

    Kaupunki on jo täyteen rakennettu, tänne ei pitäisi rakentaa enää yhtään mitään, silloin markkinavoimat johtaisivat järjelliseen aluepolitiikkaan ja siirtäisivät myös elinkeinoelämän toimintoja pois pääkaupunkiseudulta – virkamiehetkin suostuisivat muuttamaan myös muihin keskuksiin, kun asumiskustannukset pysyisivät kurissa.

    Jos jotain on pakko rakentaa niin ei ainakaan kylpylää Taivallahteen, onko surkeampaa ideaa nähty, korkeintaa katajanokan hotellihanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus