Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Yhdys­val­tain rahoi­tus­mark­ki­noil­la val­lit­se­van puhu­rin kiel­tei­set vai­ku­tuk­set Suo­mes­sa tulee mini­moi­da. Yksi vai­ku­tuk­sis­ta on raken­nus­toi­min­nan uhkaa­va pysäh­ty­mi­nen. Nyt ei pidä teh­dä kum­paa­kaan 1990-luvun vir­heis­tä. Sil­loin raken­nus­toi­min­nan annet­tiin not­kah­taa kovin alas ja loput pelas­tet­tiin raken­ta­mal­la vain ja ainoas­taan ara­va­vuo­kra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuo­saa­ren asun­to­kan­ta muut­tui kovin yksi­puo­li­sek­si, jota vir­het­tä on sen jäl­keen kal­liis­ti yri­tet­ty paikata.

Hel­sin­gin on taat­ta­va tasai­nen asun­to­tuo­tan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu mää­rä sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse omal­la rik­sil­lään omis­tusa­sun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asuk­kail­le, niis­tä voi teh­dä aluk­si kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja ja myy­dä myö­hem­min asukkaille.

22 thoughts on “Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja”

  1. Raken­nus­toi­min­nan las­kusuh­dan­teen aika­na tämä voi­si olla OK, mut­ta mik­si kau­pun­ki yleen­sä raken­taa? Opet­te­li­si osta­maan ja ostai­si kai­kis­ta val­mis­tu­vis­ta kovan rahan ker­ros­ta­lois­ta 10 % asun­nois­ta vuo­kra-asun­noik­si. Tuo­ta pro­sent­tia voi­si sää­tää. Tai ettei meni­si lii­an liber­ta­lis­ti­sek­si, kau­pun­ki­han voi­si “saa­da” esim. kaa­voi­tus­ta ja kun­nal­lis­tek­niik­kaa vas­taan kai­kis­ta uusis­ta ker­ros­ta­lois­ta 10% omaan käyttöönsä.

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Talou­den elvyt­tä­mi­sek­si Hel­sin­gin on myös alet­ta­va pyö­rit­tä­mään ravin­to­loi­ta, elo­ku­va­teat­te­rei­ta ja rahoit­ta­maan jotain tek­no­lo­gias­tar­tup­pe­ja, että saa­daan siir­ret­tyä mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa veron­mak­sa­jil­ta sijoit­ta­jil­le, jot­ka kyl­lä osaa­vat kulut­taa. Näin saa­daan talou­den pyö­rät taas pyörimään!

    Ei vero­ja alas vaan jul­ki­sen talou­den menot ylös!

    Tai sit­ten voi­daan hyväk­syä, että raken­ta­mi­sen hidas­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä, että resurs­sit siel­lä eivät ole täl­lä het­kel­lä par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa käy­tös­sä, mut­ta täl­lai­nen mark­ki­noi­den välit­tä­mä infor­maa­tio­han ei ole min­kään arvoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Mie­luum­min pidän resurs­sit hie­man epä­op­ti­maa­li­ses­sa käy­tös­sä kuin ajan ihmi­set köy­hyy­teen. Kos­kaan, kun ei tie­dä, kuin­ka kau­an pitää sitä mark­ki­noi­den välit­tä­mää tie­toa odo­tel­la. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä olem­me kaik­ki kuol­lei­ta, kuten kysei­nen Key­nes totesi.

    Ehkä se on polii­ti­kon omi­nai­suus, mut­ta minun ajat­te­luu­ni ei vain mah­du, että kat­so­taan vie­res­sä, kun asiat mene­vät päin seiniä.

    Las­kusuh­dan­ne on erin­omai­nen tilai­suus teh­dä sel­lai­sia inves­toin­te­ja, jot­ka pitäi­si joka tapauk­ses­sa teh­dä. Ilmas­to­po­li­tiik­ka tulee täs­sä mieleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. On kyl­lä hyvin perin­teis­tä suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa yllä­pi­tää jul­ki­sia investointe3ja laman aikana.”

    Ja yksi­tyi­siä: Kes­kos­sa­kaan ei Key­ne­siä luet­te­ne kuin kin­ke­ri­päi­vi­nä, mut­ta osaa­vat raken­taa taan­tu­man­kin aika­na, usein juu­ri sil­loin, kos­ka kulut ovat edul­li­sem­mat. Sit­ten kun talou­den käp­py­rät ovat taas koil­li­ses­sa, kes­ki­ty­vät myy­mään hiki pääs­sä sii­tä val­miis­ta kaupasta.

    SOK taas raken­taa nii­tä luuk­ku­jaan joka välis­sä, kuten on huo­mat­tu. Mon­ta kym­men­tä ABC:tä on nous­sut ihan äsken odot­te­le­maan huo­nom­pia aiko­ja. Joh­tu­nee­ko sii­tä, että maa­kun­tien “Osu­lan” isän­nät joh­ta­vat puo­ti­aan kuin maa­ti­laan­sa: “Inves­toin­nit­han teh­hään sit­te ku on pali­jo rah­haa, aat­te­lep­pa itekki.”

    Onkin kiva näh­dä, kum­pi edel­li­sis­tä kah­laa voit­ta­ja­na tämän poh­jan yli. Veik­kaan Kes­koa ja myös kaup­pias­ve­toi­suu­ten­sa vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mik­si tur­haan kau­pun­gin riskillä ? 

    Ris­kin jaka­jia löy­tyy kyl­lä kun­han raken­nut­ta­mi­sen mal­lia saa­daan muu­tet­tua sel­lai­sek­si että muut­kin kuin perin­tei­set toi­mi­jat pys­ty­vät osal­lis­tu­maan. Raken­nut­ta­mis­pro­jek­tien yhtiöit­tä­mi­nen val­miik­si asun­to-osa­keyh­tiö­muo­toon ja rahoi­tuk­sen hake­mi­nen vaik­ka­pa huu­to­kau­pat­ta­vil­la vaih­to­vel­ka­kir­ja­lai­noil­la voi­si olla yksi tapa. Maas­sa on kiin­teis­tö­ke­hi­tys­yh­tiöi­tä joil­ta tämän­kal­tai­sia kehi­tys­pro­jek­te­ja voi­si var­maan­kin ostaa jos kau­pun­ki ei itse koe osaavansa.

    Kun raken­nut­ta­mis­han­ke ja raken­nus­hank­keen alku oli­si vah­vas­ti kau­pun­gin kont­rol­lis­sa, voi­si sii­hen uit­taa kun­nol­li­sen suun­nit­te­lu­vai­heen niin saa­tai­siin samal­la tasok­kaam­paa kaupunkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Niin se, että Keyn­sin mie­les­tä pitää puhal­taa uusi kupla enti­sen tilal­le on ilmei­ses­ti sel­lais­ta juma­lan sanaa, että sitä nyt ei kukaan jär­ke­vä ihmi­nen kysee­na­lais­ta. Se, että raken­ne­taan sota­lai­vo­ja ja upo­te­taan nii­tä Itä­me­reen ei kas­va­ta hyvin­voin­tia noususuh­dan­tees­sa eikä las­kusuh­dan­tees­sa. Se, että nämä resurs­sit käy­te­tään sii­hen mis­sä ne ovat tehok­kaim­mas­sa käy­tös­sä kasvattaa.

    Tapio Laak­so: Se että resurs­sit on epä­op­ti­maa­li­ses­sa käy­tös­sä on sama kun ajai­sit ihmi­siä köy­hyy­teen. Kysy vaik­ka Tie­de­mie­hel­tä, jos et minua usko. Se on kyl­lä tot­ta, että polii­ti­koil­la on sel­lai­nen omi­nai­suus, että vaik­ka he omil­la toi­mil­laan ainoas­taan pahen­ta­vat ongel­maa, niin tämä ei estä hei­tä sekaan­tu­mas­ta. Kaik­ki mer­kit viit­taa­vat sii­hen, että pää­set poli­tii­kas­sa vie­lä pitkälle!

    Las­kusuh­dan­ne on ihan yhtä pas­ka aika teh­dä jul­ki­sia inves­toin­te­ja kuin mikä muu­kin aika tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Juu­ri näin, mut­ta yksi varaus: Asun­to­jen reaa­li­hin­to­jen las­ku Hel­sin­gis­sä on toi­vot­ta­vaa, kovin suu­ri nimel­lis­hin­to­jen eli vakuusar­vo­jen ei ole. Joten tuli­si olla tark­ka­na ettei raken­ne­ta lii­kaa las­ke­vil­la mark­ki­noil­la. Vaih­toeh­to on muu jul­ki­nen raken­ta­mi­nen, eli perin­tei­nen siltaelvytys.

    Olen jos­kus poh­ti­nut että pitäi­si­kö kau­pun­gin toi­mia asun­to­tuo­tan­nos­sa vähän niin kuin kes­kus­pank­ki? Jos asun­to­jen hin­nat nouse­vat niin kau­pun­ki raken­taa lisää, ja kun ne las­ke­vat niin vähem­män. Samoin kau­pun­ki voi­si tasa­pai­noit­taa vuo­kra- ja omis­tusa­sun­to­jen kus­tan­nus­ten hei­lah­te­lua myy­mäl­lä tai ostamalla/rakennuttamalla asun­to­ja tar­peen mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Miks reaa­li­hin­to­jen las­ku on toi­vot­ta­vaa, mut­ta nimel­lis­hin­to­jen las­ku ei? Eiks tämä oo sama, kun sanois, että kor­kea inflaa­tio on toivottavaa?

    Tar­koi­tat­ko muu­ten, että täl­lai­nen asun­to­kupla olis mah­dol­lis­ta val­mis­taa sekä kau­pun­gin huo­non asun­to­po­li­tii­kan, että kes­kus­pan­kin huo­non kor­ko­po­li­tii­kan avulla?

    Samoin kau­pun­ki voi­si tasa­pai­noit­taa vuo­kra- ja omis­tusa­sun­to­jen kus­tan­nus­ten hei­lah­te­lua myy­mäl­lä tai ostamalla/rakennuttamalla asun­to­ja tar­peen mukaan.”

    Onko tämä lai­naa­ma­ni lause sar­kas­mia? Tähän ei kyl­lä mark­ki­nat pys­ty. Onnek­si on jul­ki­nen hallinto!

    Onko tämä finans­si­krii­si nyt peläs­tyt­tä­nyt kaik­ki sii­hen pis­tee­seen asti, että jul­ki­nen val­ta on kaik­ki tie­tä­vä pyhä isä, joka vii­sau­des­saan pys­tyy tasa­pai­not­ta­maan kaiken?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Olen vii­me kuu­kausi­na tavan­nut aika mon­ta raken­nusa­lal­la toi­mi­vaa yrit­tä­jää, jois­ta toi­set puur­ta­vat yksin, mut­ta toi­sil­la on töis­sä usei­ta kym­me­niä­kin ihmisiä.
    Moni yrit­tä­jis­tä on ihme­tel­lyt sitä, että vii­me vuo­si­na, kun yksi­tyi­ses­sä raken­ta­mi­ses­sa on ollut hyvin vil­kas­ta, on samaan aikaan toteu­tet­tu pal­jon myös jul­kis­ta raken­ta­mis­ta suu­ril­la kustannuksilla.
    Ennen jul­ki­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa aina­kin peri­aat­tees­sa toteu­tet­tiin sys­tee­miä, jos­sa val­tio­val­ta ja kun­nat­kin tasa­si­vat suh­dan­ne­vai­ku­tuk­sia raken­ta­mal­la hil­jai­se­na aika­na halvalla.
    Miten­kä­hän tähän sopi­si se, että jul­ki­nen raken­nut­ta­mi­nen jat­kui­si aktii­vi­se­na sekä nousu- että las­kusuh­dan­tees­sa? a mik­si ajat­te­lu­ta­pa on muuttunut?
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la var­maan tar­vi­taan lisää asun­to­ja, mut­ta todel­la kum­mal­ta tun­tuu, että asun­to­ra­ken­ta­mi­nen on ollut vauh­di­kas­ta jopa pahoil­la muuttotappioalueilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Björk, asun­to­jen reaa­li­hin­to­jen las­ku on toi­vot­ta­vaa Hel­sin­gis­sä vuon­na 2008 sen takia että asu­mis­kus­tan­nus­ten las­ku las­kee inflaatiota…

    Jon­kin­lai­nen kon­sen­sus val­lit­si sii­tä, että kos­ka jul­ki­nen val­ta ei voi tie­tää mikä on omai­suu­den oikea arvo, niin toi­met joil­la pyri­tään puut­tu­maan esi­mer­kik­si asun­to­jen tai osak­kei­den hin­ta­kupliin eivät tule toi­mi­maan. Ja tämä kon­sen­sus on nyt pirstaleina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Nyt ei pidä teh­dä kum­paa­kaan 1990-luvun virheistä.”

    Tämä­pä tai­taa olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun Osmo myön­tää teh­neen­sä virheen.

    Etkös sinä ollut sil­loin jos­sain ener­gia­po­liit­ti­ses­sa työ­ryh­mäs­sä, kun Mat­ti “Epä­miel­lyt­tä­vä totuus on paras kos­kaan näke­mä­ni elo­ku­va” Van­ha­sen joh­dol­la onnis­tuit­te torp­paa­maan Suo­mes­ta uuden ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­sen 1992? Onko tämä key­ne­si­läi­syys tul­lut “Vih­re­ään mark­ki­na­ta­lou­teen” vas­ta sen jälkeen? 

    Veik­kaan, että tänä tal­ve­na Venä­jä ensim­mäis­tä ker­taa lopet­taa säh­kön tuo­mi­sen Suo­meen kyl­mä­nä pak­kas­jak­so­na. Syy­tä voi arvail­la. Täl­lais­ta on “Vih­reä mark­ki­na­ta­lous” todel­li­suu­des­sa: Tuo­daan ydin­säh­köä Venä­jäl­tä kun ei raken­ne­ta omaa. Mak­se­taan vie­lä pääs­tö­oi­keuk­sis­ta Venä­jäl­le muu­ta­ma mil­jar­di vuo­si­tain, jot­ta puti­nin-pojil­la riit­tää rahaa kiusa­ta naapureitaan.

    Kysyit aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­si todis­tei­ta sii­tä, että pääs­töt eivät ole vähen­ty­neet ener­gian kal­lis­tu­mi­sen vuok­si. Luu­let­ko sinä tosis­sa­si, että EU:n pääs­tö­kaup­pa on glo­baa­lis­ti yhtään hil­lin­nyt öljyn kysyn­tää? Uudel­leen rikas­tu­neet ara­bit raken­ta­vat hiih­to­kes­kuk­sia dyy­neil­leen ja tääl­lä hih­ku­taan onnes­ta, kun kan­sa tus­kai­lee kal­lis­ta säh­köä. Öljy on niin perus­ta­vaa laa­tua ole­va teki­jä län­si­mai­ses­sa elä­män­ta­vas­sa, että sen hin­ta­jous­to on lähes ole­ma­ton. Mie­tip­pä kuin­ka pal­jon esi­mer­kik­si sai­raa­la vähen­täi­si leik­kauk­sia, jos side­har­son hin­ta tuplaan­tui­si? Ei yhtään — ainoas­taan kulut kas­vai­si­vat. Toki taan­tu­ma ja leu­to tal­vi alen­ta­vat kulu­tus­ta, mut­ta vai­ku­tus on väliai­kai­nen. Ver­rat­tu­na vuo­den takai­seen, Suo­men ener­gian­tuo­tan­non raken­ne on pysy­nyt ident­ti­se­nä. Ilman leu­toa tal­vea fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osuus oli­si luul­ta­vas­ti jopa hiu­kan kas­va­nut. Riit­tää­kö todisteeksi?

    http://www.energia.fi/fi/tilastot/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Art­tu­ri Björk: “Onko tämä finans­si­krii­si nyt peläs­tyt­tä­nyt kaik­ki sii­hen pis­tee­seen asti, että jul­ki­nen val­ta on kaik­ki tie­tä­vä pyhä isä, joka vii­sau­des­saan pys­tyy tasa­pai­not­ta­maan kaiken?”

    Tus­kin sen­tään, mut­ta aina­kin krii­si on osoit­ta­nut, mihin se toi­nen ääri­vaih­toeh­to joh­taa — ja sehän vas­ta käy­kin kal­liik­si veron­mak­sa­jan kukkarolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kau­pun­ki pysy­köön les­tis­sään, eli kaa­voit­taa tont­ti­maa­ta ja rakentaa/rakennuttaa tar­vit­ta­vaa infra­struk­tuu­ria, tei­tä, katu­ja, rai­de­lii­ken­net­tä, kau­ko­läm­pöä, vet­tä ja vie­mä­rei­tä, kou­lu­ja, sai­raa­loi­ta jne.

    Asun­to­jen raken­nut­ta­mis­ta veron­mak­sa­jien ris­kil­lä en näe kau­pun­gin ydin­toi­min­nak­si. Kysei­set ris­kit yleen­sä pää­ty­vät veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vik­si, ennem­min tai myöhemmin.

    Esi­merk­ki­nä, sadan neliön asun­non raken­ta­mi­nen mak­sa­nee n 3000 euroa neliöl­tä, eli asun­non hin­ta ~300 000. Kor­ko­ku­lut 6% mukaan 1500 e / kk, asun­non takai­sin­mak­suai­ka 25 v, jol­loin lyhen­nyk­set 1000 e / kk. Lisäk­si vie­lä yhtiö­vas­ti­ke pari euroa neliöl­tä, ja vuo­kraa pitää saa­da 1500 + 1000 + 200 = 2700 e / kk. En ole tar­kem­min seu­ran­nut vuo­kra-asun­to­mark­ki­noi­ta, mut­ta käsi­tyk­se­ni on että tuon­ta­soi­sil­le vuo­kril­le ei kovin pal­jon haluk­kai­ta mak­sa­jia enää löy­dy. Ja jos löy­tyi­si, niin Osmo oli­si sit­ten noususuh­dan­tees­sa ilmei­ses­ti kaup­paa­mas­sa samaa asun­toa vuo­kra­lai­sel­le esim 400 000 euron hin­taan? Mut­ta sil­loin­han vuo­kra­lai­nen sanoi­si että pitä­kää tunk­kin­ne, asun täs­sä edel­leen vuo­kral­la kun hal­vem­mak­si tulee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Minä en kyl­lä ymmär­rä, mik­si kau­pun­gin raken­ta­mi­nen oli­si parem­pi rat­kai­su kuin kiin­teis­tö­ve­ron ja kaa­voi­tuk­sen käyt­tä­mi­nen sii­hen, että raken­ta­mi­nen ete­nee (tai että rakaen­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ei kannattaisi)?

    90-luvun alun tila­ne oli olen­nai­ses­ti toi­nen, kos­ka sil­loin rahoi­tus­maa­il­ma oli krii­sis­sä. Nyt­hän sel­lai­ses­ta ei Suo­mes­sa ole viit­tei­tä, rahaa raken­ta­mi­seen kyl­lä on saatavissa.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Eikös täs­sä ole Hel­sin­gil­lä lois­ta­va tilai­suus raken­taa kokeek­si erit­täin tiii­vis­tä asun­to­kan­taa. Ihmi­set saa­daan muut­ta­maan nyt myös ahtaam­paan. Ilmas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta hyvä asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. tpyy­luo­ma: Mik­si toi­vot, että asun­to­jen nimel­lis­hin­nat eivät las­ke? Jos sinus­ta jul­ki­nen val­ta voi tie­tää, että asun­nois­sa tai osak­kei­sa on hin­ta­kupla, niin mik­si sijoit­ta­jat eivät voi­si tie­tää ihan samaa ja shor­ta­ta markkinoita?

    J.Värälä: Krii­si ei joh­du sää­te­lyn puut­tees­ta. Tie­tys­ti aina voi­daan sanoa, että joo jos olis sää­del­ty sitä ja tätä (täs­sä tapauk­ses­sa esim. asun­to­lai­no­jen myön­tä­mis­tä ilman vakuuk­sia) niin krii­sil­tä oli­si voi­tu vält­tyä. Täl­lai­nen sää­te­ly kui­ten­kin vain siir­tää krii­siä toi­saal­le, jos itse syy­hyn eli val­tion rahan hin­nan sää­te­lyyn ja yri­tys­ten tap­pio­den sosia­li­soi­mi­seen ei puu­tu­ta. Se on tämä sää­te­ly, joka tulee kal­liik­si, ei sen puute.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. AB, meil­lä on suht tuo­rei­ta koke­muk­sia sii­tä mitä tapah­tuu kun asun­to­jen nimel­lis­hin­nat las­ke­vat rajus­ti. Kuplat asun­to­mark­ki­noil­la pur­kau­tu­vat joka tapauk­ses­sa aika­naan, olen­nais­ta on kuin­ka nopeas­ti tämä tapah­tuu. Asun­to­mark­ki­nat his­to­rial­li­sestt eli empii­ri­ses­ti ampu­vat yli ja ali suh­dan­teis­sa, Hel­sin­gin nykyi­nen asun­to­pu­la joh­tuu osit­tain sii­tä että raken­ta­mi­nen käy­tön­nös­sä sei­soi 90-luvun. Jos tämä ei sovi johon­kin talous­teo­reet­ti­seen mal­liin, niin se on sen mal­lin eikä todel­li­suu­den ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hesa­ri ker­too, että Hel­sin­kin on raken­nut­ta­mas­sa uutuu­te­na talo­ja, jois­sa osa asun­nois­ta on osao­mis­tusa­sun­to­ja ja osa vuokra-asuntoja. 

    Ihmet­te­lin, kun käsit­tääk­se­ni täl­lai­sia on jo esi­mer­kik­si Tai­mis­ton alu­eel­la Pitä­jän­mäen kupeessa? 

    Kuka­han hul­lu muu­ten halu­aa ostaa oman asun­non talos­ta, johon hyväs­sä lykys­sä pel­mah­taa mus­ta­lais­per­he naa­pu­rik­si tai mui­ta kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen perusasukkaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. tpyy­luo­ma: meil­lä on myös koke­muk­sia sii­tä miten kor­kea inflaa­tio vai­kut­taa kan­san­ta­lou­teen, tosin ei toki niin tuo­rei­ta, että ne pysyi­si­vät kaik­kien muistissa.

    Hel­sin­gin asun­to­pu­la joh­tuu sii­tä, että minä tahan­sa aika­na ei raken­net­tu riit­tä­väs­ti asun­to­ja. Jos tämä olis tie­det­ty sil­loin, niin asun­to­ja olis raken­net­tu enem­män. Jos tämä todel­li­suus ei sovi sinun fan­t­asioi­hin kan­nat­taa tar­kas­taa nii­tä fan­t­asioi­ta, eikä syyt­tää talousteorioita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Mik­si kau­pun­gin pitää rakennuttaa?

    Kau­pun­ki on jo täy­teen raken­net­tu, tän­ne ei pitäi­si raken­taa enää yhtään mitään, sil­loin mark­ki­na­voi­mat joh­tai­si­vat jär­jel­li­seen alue­po­li­tiik­kaan ja siir­täi­si­vät myös elin­kei­noe­lä­män toi­min­to­ja pois pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta — vir­ka­mie­het­kin suos­tui­si­vat muut­ta­maan myös mui­hin kes­kuk­siin, kun asu­mis­kus­tan­nuk­set pysyi­si­vät kurissa.

    Jos jotain on pak­ko raken­taa niin ei aina­kaan kyl­py­lää Tai­val­lah­teen, onko sur­keam­paa ide­aa näh­ty, kor­kein­taa kata­ja­no­kan hotellihanke.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.