Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Yhdys­val­tain rahoi­tus­markki­noil­la val­lit­se­van puhurin kiel­teiset vaiku­tuk­set Suomes­sa tulee min­i­moi­da. Yksi vaiku­tuk­sista on raken­nus­toimin­nan uhkaa­va pysähtymi­nen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Sil­loin raken­nus­toimin­nan annet­ti­in notkah­taa kovin alas ja lop­ut pelastet­ti­in rak­en­ta­mal­la vain ja ain­oas­taan aravavuokra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuosaaren asun­tokan­ta muut­tui kovin yksipuolisek­si, jota virhet­tä on sen jäl­keen kalli­isti yritet­ty paikata.

Helsin­gin on taat­ta­va tasainen asun­to­tuotan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu määrä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse oma­l­la rik­sil­lään omis­tusasun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asukkaille, niistä voi tehdä aluk­si kovan rahan vuokra-asun­to­ja ja myy­dä myöhem­min asukkaille.

22 vastausta artikkeliin “Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja”

  1. Raken­nus­toimin­nan laskusuh­dan­teen aikana tämä voisi olla OK, mut­ta mik­si kaupun­ki yleen­sä rak­en­taa? Opet­telisi osta­maan ja ostaisi kaik­ista valmis­tu­vista kovan rahan ker­rostaloista 10 % asun­noista vuokra-asun­noik­si. Tuo­ta pros­ent­tia voisi säätää. Tai ettei menisi liian lib­er­tal­is­tisek­si, kaupunki­han voisi “saa­da” esim. kaavoitus­ta ja kun­nal­lis­tekni­ikkaa vas­taan kaik­ista uusista ker­rostaloista 10% omaan käyttöönsä.

    Touko Met­ti­nen

  2. Talouden elvyt­tämisek­si Helsin­gin on myös alet­ta­va pyörit­tämään rav­in­toloi­ta, eloku­vateat­tere­i­ta ja rahoit­ta­maan jotain teknolo­gias­tar­tup­pe­ja, että saadaan siir­ret­tyä mah­dol­lisim­man paljon rahaa veron­mak­sajil­ta sijoit­ta­jille, jot­ka kyl­lä osaa­vat kulut­taa. Näin saadaan talouden pyörät taas pyörimään!

    Ei vero­ja alas vaan julkisen talouden menot ylös!

    Tai sit­ten voidaan hyväksyä, että rak­en­tamisen hidas­tu­mi­nen johtuu siitä, että resurssit siel­lä eivät ole täl­lä het­kel­lä parhaas­sa mah­dol­lises­sa käytössä, mut­ta täl­lainen markki­noiden välit­tämä infor­maa­tio­han ei ole minkään arvoista.

  3. Key­nesin mukaan laman aikana kan­nat­taa rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja. Asun­to­tuotan­to nyt kuitenkin olisi parem­pi aja­tus. On kyl­lä hyvin per­in­teistä suh­dan­nepoli­ti­ikkaa ylläpitää julk­isia investointe3ja laman aikana.

  4. Mielu­um­min pidän resurssit hie­man epäop­ti­maalises­sa käytössä kuin ajan ihmiset köy­hyy­teen. Koskaan, kun ei tiedä, kuin­ka kauan pitää sitä markki­noiden välit­tämää tietoa odotel­la. Pitkäl­lä aikavälil­lä olemme kaik­ki kuollei­ta, kuten kyseinen Keynes totesi.

    Ehkä se on poli­itikon omi­naisu­us, mut­ta min­un ajat­telu­u­ni ei vain mah­du, että kat­so­taan vier­essä, kun asi­at menevät päin seiniä.

    Laskusuh­danne on eri­no­mainen tilaisu­us tehdä sel­l­aisia investoin­te­ja, jot­ka pitäisi joka tapauk­ses­sa tehdä. Ilmastopoli­ti­ik­ka tulee tässä mieleen.

  5. “On kyl­lä hyvin per­in­teistä suh­dan­nepoli­ti­ikkaa ylläpitää julk­isia investointe3ja laman aikana.”

    Ja yksi­ty­isiä: Keskos­sakaan ei Key­ne­siä luet­tene kuin kinkeripäiv­inä, mut­ta osaa­vat rak­en­taa taan­tu­mankin aikana, usein juuri sil­loin, kos­ka kulut ovat edullisem­mat. Sit­ten kun talouden käp­pyrät ovat taas koil­lises­sa, keski­tyvät myymään hiki päässä siitä valmi­ista kaupasta.

    SOK taas rak­en­taa niitä luukku­jaan joka välis­sä, kuten on huo­mat­tu. Mon­ta kym­men­tä ABC:tä on nous­sut ihan äsken odot­tele­maan huonom­pia aiko­ja. Johtuneeko siitä, että maakun­tien “Osu­lan” isän­nät johta­vat puo­ti­aan kuin maati­laansa: “Investoin­nithan tehhään sitte ku on pal­i­jo rah­haa, aat­telep­pa itekki.”

    Onkin kiva nähdä, kumpi edel­li­sistä kahlaa voit­ta­jana tämän poh­jan yli. Veikkaan Keskoa ja myös kaup­pi­asve­toisuuten­sa vuoksi.

  6. Mik­si turhaan kaupun­gin riskillä ? 

    Riskin jaka­jia löy­tyy kyl­lä kun­han raken­nut­tamisen mallia saadaan muutet­tua sel­l­aisek­si että muutkin kuin per­in­teiset toim­i­jat pystyvät osal­lis­tu­maan. Raken­nut­tamis­pro­jek­tien yhtiöit­tämi­nen valmi­ik­si asun­to-osakey­htiö­muo­toon ja rahoituk­sen hakem­i­nen vaikka­pa huu­tokau­pat­tavil­la vai­h­tovelka­kir­jalain­oil­la voisi olla yksi tapa. Maas­sa on kiin­teistöke­hi­tysy­htiöitä joil­ta tämänkaltaisia kehi­tyspro­jek­te­ja voisi var­maankin ostaa jos kaupun­ki ei itse koe osaavansa.

    Kun raken­nut­tamis­hanke ja raken­nushankkeen alku olisi vah­vasti kaupun­gin kon­trol­lis­sa, voisi siihen uit­taa kun­nol­lisen suun­nit­telu­vai­heen niin saataisi­in samal­la tasokkaam­paa kaupunkia.

  7. Niin se, että Keynsin mielestä pitää puhal­taa uusi kupla entisen tilalle on ilmeis­es­ti sel­l­aista jumalan sanaa, että sitä nyt ei kukaan järkevä ihmi­nen kyseenalaista. Se, että raken­netaan sota­laivo­ja ja upote­taan niitä Itämereen ei kas­va­ta hyv­in­voin­tia noususuh­dan­teessa eikä laskusuh­dan­teessa. Se, että nämä resurssit käytetään siihen mis­sä ne ovat tehokkaim­mas­sa käytössä kasvattaa.

    Tapio Laak­so: Se että resurssit on epäop­ti­maalises­sa käytössä on sama kun ajaisit ihmisiä köy­hyy­teen. Kysy vaik­ka Tiedemieheltä, jos et min­ua usko. Se on kyl­lä tot­ta, että poli­itikoil­la on sel­l­ainen omi­naisu­us, että vaik­ka he omil­la toimil­laan ain­oas­taan pahen­ta­vat ongel­maa, niin tämä ei estä heitä sekaan­tu­mas­ta. Kaik­ki merk­it viit­taa­vat siihen, että pääset poli­ti­ikas­sa vielä pitkälle!

    Laskusuh­danne on ihan yhtä pas­ka aika tehdä julk­isia investoin­te­ja kuin mikä muukin aika tahansa.

  8. Juuri näin, mut­ta yksi varaus: Asun­to­jen reaal­i­hin­to­jen lasku Helsingis­sä on toiv­ot­tavaa, kovin suuri nimell­ish­in­to­jen eli vaku­usar­vo­jen ei ole. Joten tulisi olla tarkkana ettei raken­neta liikaa laskevil­la markki­noil­la. Vai­h­toe­hto on muu julki­nen rak­en­t­a­mi­nen, eli per­in­teinen siltaelvytys.

    Olen joskus poht­in­ut että pitäisikö kaupun­gin toimia asun­to­tuotan­nos­sa vähän niin kuin keskus­pank­ki? Jos asun­to­jen hin­nat nou­se­vat niin kaupun­ki rak­en­taa lisää, ja kun ne laske­vat niin vähem­män. Samoin kaupun­ki voisi tas­apain­oit­taa vuokra- ja omis­tusasun­to­jen kus­tan­nusten heilahtelua myymäl­lä tai ostamalla/rakennuttamalla asun­to­ja tarpeen mukaan.

  9. Miks reaal­i­hin­to­jen lasku on toiv­ot­tavaa, mut­ta nimell­ish­in­to­jen lasku ei? Eiks tämä oo sama, kun sanois, että korkea inflaa­tio on toivottavaa?

    Tarkoi­tatko muuten, että täl­lainen asun­toku­pla olis mah­dol­lista valmis­taa sekä kaupun­gin huonon asun­topoli­ti­ikan, että keskus­pankin huonon korkopoli­ti­ikan avulla?

    “Samoin kaupun­ki voisi tas­apain­oit­taa vuokra- ja omis­tusasun­to­jen kus­tan­nusten heilahtelua myymäl­lä tai ostamalla/rakennuttamalla asun­to­ja tarpeen mukaan.”

    Onko tämä lainaa­mani lause sarkas­mia? Tähän ei kyl­lä markki­nat pysty. Onnek­si on julki­nen hallinto!

    Onko tämä finanssikri­isi nyt pelästyt­tänyt kaik­ki siihen pis­teeseen asti, että julki­nen val­ta on kaik­ki tietävä pyhä isä, joka viisaudessaan pystyy tas­apain­ot­ta­maan kaiken?

  10. Olen viime kuukausi­na tavan­nut aika mon­ta raken­nusalal­la toimi­vaa yrit­täjää, joista toiset puur­ta­vat yksin, mut­ta toisil­la on töis­sä usei­ta kym­meniäkin ihmisiä.
    Moni yrit­täjistä on ihme­tel­lyt sitä, että viime vuosi­na, kun yksi­tyisessä rak­en­tamises­sa on ollut hyvin vilka­s­ta, on samaan aikaan toteutet­tu paljon myös julk­ista rak­en­tamista suuril­la kustannuksilla.
    Ennen julkises­sa rak­en­tamises­sa ainakin peri­aat­teessa toteutet­ti­in sys­teemiä, jos­sa val­tio­val­ta ja kun­natkin tasasi­vat suh­dan­nevaiku­tuk­sia rak­en­ta­mal­la hil­jaise­na aikana halvalla.
    Mitenkähän tähän sopisi se, että julki­nen raken­nut­ta­mi­nen jatkuisi akti­ivise­na sekä nousu- että laskusuh­dan­teessa? a mik­si ajat­te­lu­ta­pa on muuttunut?
    Pääkaupunkiseudul­la var­maan tarvi­taan lisää asun­to­ja, mut­ta todel­la kum­mal­ta tun­tuu, että asun­torak­en­t­a­mi­nen on ollut vauhdikas­ta jopa pahoil­la muuttotappioalueilla.

  11. Björk, asun­to­jen reaal­i­hin­to­jen lasku on toiv­ot­tavaa Helsingis­sä vuon­na 2008 sen takia että asumiskus­tan­nusten lasku las­kee inflaatiota…

    Jonkin­lainen kon­sen­sus val­lit­si siitä, että kos­ka julki­nen val­ta ei voi tietää mikä on omaisu­u­den oikea arvo, niin toimet joil­la pyritään puut­tumaan esimerkik­si asun­to­jen tai osakkei­den hin­taku­pli­in eivät tule toim­i­maan. Ja tämä kon­sen­sus on nyt pirstaleina.

  12. “Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä.”

    Tämäpä taitaa olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun Osmo myön­tää tehneen­sä virheen.

    Etkös sinä ollut sil­loin jos­sain ener­giapoli­it­tises­sa työryh­mässä, kun Mat­ti “Epämiel­lyt­tävä totu­us on paras koskaan näkemäni eloku­va” Van­hasen johdol­la onnis­tuitte torp­paa­maan Suomes­ta uuden ydin­voimalan rak­en­tamisen 1992? Onko tämä key­ne­siläisyys tul­lut “Vihreään markki­na­t­alouteen” vas­ta sen jälkeen? 

    Veikkaan, että tänä tal­ve­na Venäjä ensim­mäistä ker­taa lopet­taa sähkön tuomisen Suomeen kylmänä pakkas­jak­sona. Syytä voi arvail­la. Täl­laista on “Vihreä markki­na­t­alous” todel­lisu­udessa: Tuo­daan ydin­sähköä Venäjältä kun ei raken­neta omaa. Mak­se­taan vielä päästöoikeuk­sista Venäjälle muu­ta­ma mil­jar­di vuosi­tain, jot­ta putinin-pojil­la riit­tää rahaa kiusa­ta naapureitaan.

    Kysy­it aiem­mas­sa kom­men­tis­sasi todis­tei­ta siitä, että päästöt eivät ole vähen­tyneet ener­gian kallis­tu­misen vuok­si. Luuletko sinä tosis­sasi, että EU:n päästökaup­pa on globaal­isti yhtään hillinnyt öljyn kysyn­tää? Uudelleen rikas­tuneet ara­bit rak­en­ta­vat hiih­tokeskuk­sia dyyneilleen ja tääl­lä hihku­taan onnes­ta, kun kansa tuskailee kallista sähköä. Öljy on niin perus­tavaa laat­ua ole­va tek­i­jä län­si­maises­sa elämän­tavas­sa, että sen hin­ta­jous­to on läh­es olema­ton. Mietip­pä kuin­ka paljon esimerkik­si sairaala vähen­täisi leikkauk­sia, jos side­har­son hin­ta tuplaan­tu­isi? Ei yhtään — ain­oas­taan kulut kas­vaisi­vat. Toki taan­tu­ma ja leu­to talvi alen­ta­vat kulu­tus­ta, mut­ta vaiku­tus on väli­aikainen. Ver­rat­tuna vuo­den takaiseen, Suomen ener­giantuotan­non rakenne on pysynyt ident­tisenä. Ilman leu­toa talvea fos­si­ilis­ten polt­toainei­den osu­us olisi luul­tavasti jopa hiukan kas­vanut. Riit­tääkö todisteeksi?

    http://www.energia.fi/fi/tilastot/

  13. Art­turi Björk: “Onko tämä finanssikri­isi nyt pelästyt­tänyt kaik­ki siihen pis­teeseen asti, että julki­nen val­ta on kaik­ki tietävä pyhä isä, joka viisaudessaan pystyy tas­apain­ot­ta­maan kaiken?”

    Tuskin sen­tään, mut­ta ainakin kri­isi on osoit­tanut, mihin se toinen ääri­vai­h­toe­hto johtaa — ja sehän vas­ta käykin kalli­ik­si veron­mak­sa­jan kukkarolle.

  14. Kaupun­ki pysyköön lestis­sään, eli kaavoit­taa tont­ti­maa­ta ja rakentaa/rakennuttaa tarvit­tavaa infra­struk­tu­uria, teitä, katu­ja, raideli­iken­net­tä, kaukoläm­pöä, vet­tä ja viemäre­itä, koulu­ja, sairaaloi­ta jne.

    Asun­to­jen raken­nut­tamista veron­mak­sajien riskil­lä en näe kaupun­gin ydin­toimin­naksi. Kyseiset riskit yleen­sä pää­tyvät veron­mak­sajien mak­set­taviksi, ennem­min tai myöhemmin.

    Esimerkkinä, sadan neliön asun­non rak­en­t­a­mi­nen mak­sa­nee n 3000 euroa neliöltä, eli asun­non hin­ta ~300 000. Korkoku­lut 6% mukaan 1500 e / kk, asun­non takaisin­mak­suai­ka 25 v, jol­loin lyhen­nyk­set 1000 e / kk. Lisäk­si vielä yhtiö­vastike pari euroa neliöltä, ja vuokraa pitää saa­da 1500 + 1000 + 200 = 2700 e / kk. En ole tarkem­min seu­ran­nut vuokra-asun­tomarkki­noi­ta, mut­ta käsi­tyk­seni on että tuon­ta­soisille vuokrille ei kovin paljon halukkai­ta mak­sajia enää löy­dy. Ja jos löy­ty­isi, niin Osmo olisi sit­ten noususuh­dan­teessa ilmeis­es­ti kaup­paa­mas­sa samaa asun­toa vuokralaiselle esim 400 000 euron hin­taan? Mut­ta sil­loin­han vuokralainen sanoisi että pitäkää tunkkinne, asun tässä edelleen vuokral­la kun halvem­mak­si tulee.

  15. Minä en kyl­lä ymmär­rä, mik­si kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen olisi parem­pi ratkaisu kuin kiin­teistöveron ja kaavoituk­sen käyt­tämi­nen siihen, että rak­en­t­a­mi­nen ete­nee (tai että rakaen­ta­mat­ta jät­tämi­nen ei kannattaisi)?

    90-luvun alun tilane oli olen­nais­es­ti toinen, kos­ka sil­loin rahoi­tus­maail­ma oli kri­i­sis­sä. Nythän sel­l­ais­es­ta ei Suomes­sa ole viit­teitä, rahaa rak­en­tamiseen kyl­lä on saatavissa.

    Kari

  16. Eikös tässä ole Helsingillä lois­ta­va tilaisu­us rak­en­taa kokeek­si erit­täin tii­ivistä asun­tokan­taa. Ihmiset saadaan muut­ta­maan nyt myös ahtaam­paan. Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta hyvä asia.

  17. tpyy­lu­o­ma: Mik­si toiv­ot, että asun­to­jen nimell­ishin­nat eivät laske? Jos sinus­ta julki­nen val­ta voi tietää, että asun­nois­sa tai osakkeisa on hin­taku­pla, niin mik­si sijoit­ta­jat eivät voisi tietää ihan samaa ja short­a­ta markkinoita?

    J.Värälä: Kri­isi ei johdu sääte­lyn puut­teesta. Tietysti aina voidaan sanoa, että joo jos olis säädel­ty sitä ja tätä (tässä tapauk­ses­sa esim. asun­to­lain­o­jen myön­tämistä ilman vakuuk­sia) niin kri­isiltä olisi voitu vält­tyä. Täl­lainen sääte­ly kuitenkin vain siirtää kri­isiä toisaalle, jos itse syy­hyn eli val­tion rahan hin­nan sääte­lyyn ja yri­tys­ten tap­pi­o­den sosial­isoimiseen ei puu­tu­ta. Se on tämä sääte­ly, joka tulee kalli­ik­si, ei sen puute.

  18. AB, meil­lä on suht tuor­e­i­ta koke­muk­sia siitä mitä tapah­tuu kun asun­to­jen nimell­ishin­nat laske­vat rajusti. Kuplat asun­tomarkki­noil­la purkau­tu­vat joka tapauk­ses­sa aikanaan, olen­naista on kuin­ka nopeasti tämä tapah­tuu. Asun­tomarkki­nat his­to­ri­al­lis­es­tt eli empi­iris­es­ti ampu­vat yli ja ali suh­dan­teis­sa, Helsin­gin nykyi­nen asun­top­u­la johtuu osit­tain siitä että rak­en­t­a­mi­nen käytön­nössä seisoi 90-luvun. Jos tämä ei sovi johonkin talous­te­o­reet­tiseen malli­in, niin se on sen mallin eikä todel­lisu­u­den ongelma.

  19. Hesari ker­too, että Helsinkin on raken­nut­ta­mas­sa uutuute­na talo­ja, jois­sa osa asun­noista on osaomis­tusasun­to­ja ja osa vuokra-asuntoja. 

    Ihmettelin, kun käsit­tääk­seni täl­laisia on jo esimerkik­si Taimis­ton alueel­la Pitäjän­mäen kupeessa? 

    Kuka­han hul­lu muuten halu­aa ostaa oman asun­non talosta, johon hyvässä lykyssä pelmah­taa musta­lais­per­he naa­purik­si tai mui­ta kaupun­gin vuokra-asun­to­jen perusasukkaita.

  20. tpyy­lu­o­ma: meil­lä on myös koke­muk­sia siitä miten korkea inflaa­tio vaikut­taa kansan­talouteen, tosin ei toki niin tuor­e­i­ta, että ne pysy­i­sivät kaikkien muistissa.

    Helsin­gin asun­top­u­la johtuu siitä, että minä tahansa aikana ei raken­net­tu riit­tävästi asun­to­ja. Jos tämä olis tiedet­ty sil­loin, niin asun­to­ja olis raken­net­tu enem­män. Jos tämä todel­lisu­us ei sovi sin­un fan­ta­sioi­hin kan­nat­taa tarkas­taa niitä fan­ta­sioi­ta, eikä syyt­tää talousteorioita.

  21. Mik­si kaupun­gin pitää rakennuttaa?

    Kaupun­ki on jo täy­teen raken­net­tu, tänne ei pitäisi rak­en­taa enää yhtään mitään, sil­loin markki­navoimat johtaisi­vat jär­jel­liseen alue­poli­ti­ikkaan ja siirtäi­sivät myös elinkei­noelämän toim­into­ja pois pääkaupunkiseudul­ta — virkamiehetkin suos­tu­isi­vat muut­ta­maan myös mui­hin keskuk­si­in, kun asumiskus­tan­nuk­set pysy­i­sivät kurissa.

    Jos jotain on pakko rak­en­taa niin ei ainakaan kylpylää Taival­lah­teen, onko surkeam­paa ideaa nähty, korkein­taa kata­janokan hotellihanke.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *