Yhdeksi keinoksi vähentää keskustaan suuntautuvaa autoliikennettä on ehdotettu liityntäpysäköinnin lisäämistä. Tämä ei ole niin helppoa kuin moni väittää eikä se siksi sovellu laajamittaiseksi ratkaisuksi.
1) Pysäköintipaikat ovat kalliita. Viisisataa pysäköintipaikkaa vie tilaa 1,5 hehtaaria. Hehtaareja Suomessa riittää,mutta hehtaarit aseman vieressä ovat erityisen arvokkaita. Aseman pitäisi olla kylämäisen taajaman keskus, mutta koko rakennelma on pilalla, jos asema ympäröidään pysäköintikentällä.
Voidaan ne pysäköintipaikat tietysti laittaa monikerroksiseen pysäköintitaloon, mutta se on varsin kallista. Tosiasiassa kuitenkin halvempaa kuin se keskellä kylää oleva hehtaarien pysäköintikenttä. Vaikka kannatan joukkoliikenteen subventointia, ei sitä miten paljon tahansa kannata subventoida. Tavallista matkustajaa subventoidaan ehkä eurolla matkaa kohden, mutta liityntäpysäköijää kenties viidellä eurolla. Tällöin pysäköintipaikan hinnaksi on oletettu varovaisesti 10 000 euroa.
Jossain näin sellaisen ratkaisun, että junan viimeinen pysäkki, siis päättäri, oli tehty keskelle valtavaa pysäköintikenttää, jossa se ei ollut muiden ihmisten tiellä. Ylimääräinen pysähdyskään ei hidastanut muiden matkantekoa.
2) Liityntäpysäköinti ei lisää joukkoliikenteen käyttöä. Helsingin kaupungin liikennekomitea oli 1990-luvun alussa tutustumassa liityntäpysäköintiin Hampurissa. Isännät korostivat moneen kertaan, ettei liityntäpysäköinnistä ole mitään hyötyä, ellei keskustassa olevia paikkoja samalla vähennetä. Näin on tilanne myös Helsingissä. Helsinki on rajoittanut niemelle suuntautuvaa työmatkaliikennettä menestyksellisesti pitämällä pysäköintipaikkojen määrät pieninä. Se on huono tietulli, mutta toimii. Kun pysäköintipaikkojen määrä on minimitekijä, asukaspysäköinti ei vaikuta liikenteen määrään (juuri) mitään. Jos Virtanen luopuu pysäköintipaikastaan ja jättää autonsa Korsoon, Lahtinen perii hänen paikkansa.
Tästähän voisi kehittää palvelun. Autoilija ajaa asemalle, jossa hänet vastaanottaa ystävällinen palvelushenkilö, joka ajaa auton muutaman kilometrin päähän parkkipaikalle ja palauttaa asemalle etukäteen sovittuna (ja esim. tekstiviestillä muutettavana ajankohtana).
Palveluun voisi yhdistää esimerkiksi auton pesu-, tankkaus-, katsastus-, huolto-, renkaanvaihto- tai tuunauspalveluita.
Näin voisi työllistää vaikka työhaluisia osatyökyvyttömiä tai työttömiä ja sopeutumattomia maahanmuuttajaryhmiä.
Maan alle rakentaminen ei ole nykyisin enää kovin kallista. Liityntäliikenteen pysäköintipaikat voitaisiin sijoittaa pysäköintiluoliin asemien alle periaatteella, että autoilijat maksavat.
Ei se pysäköintitalo voi olla kovin kallis aseman ja radan hintaan verrattuna.
Rahallinen kannustin voisi toimia tässäkin. Tietullit mahdollisuuksien mukaan vaikka vyöhykkeittäin ja/tai joukkoliikenteen lipunhintojen alentaminen tekisi julkisista aidosti houkuttelevamman vaihtoehdon kaikille.
Bussikaistat kaikille ruuhkaisille väylille ja liikennevaloetuisuus tärkeimmille linjoille lyhentäisivät matka-aikoja ja toimisivat myös kannusteena aivan kaikille.
Tämän lisäksi liityntäpysäköintiäkin kannattaa toki kehittää. Itsessään se ei kuitenkaan juuri vähennä yksityisautoilua ja on kaiken lisäksi kallistakin.
Juhana Harju, maan alle parkkipaikat maksavat tuollaiset 20 – 40 000 euroa kappale.
Tiehallinnon selvitys Länsiväylän tulevaisuudesta on mielenkiintoista luettavaa, TH laskee että liityntäpysäköintiin menee 3000 autoa ruuhkatunnissa, mikä tarkoittanee jotain 8 000 liityntäpysäköintipaikkaa. Kuka nämä maksaa?
http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2008/HKR_2008-08-21_Ytlk_25_El/5F5E18FF-D854-4928-BA14-84D3DCF630E1/Lansivaylan_liikennekaytavaselvitys_esite.pdf
On tässä tosin jotain synergiaetuja, kauppakeskusten parkkihallit ovat virastoaikaan tyhjillään ja iltaisin käytössä.
Jos vaikka Vantaankoskella olisi vaihtoehtona valvottu pysäköintipaikka ja siihen saisi ulkopaikkakuntalainen kuukausikortin.
Ja jos kortilla voisi matkustaa ytv:n sisällä samoin kuin normaali kuukausikorttilainen, niin palvelu olisi mieleeni.
Kyllä minulle kelpaisi korpiparkkipaikat valvotulla parkkialueella oikein hyvin. Pk- seudun sisäisen liikenteen vaihtaisin mieluusti omasta autosta julkisiin.
Yksi Hiekkaharjuun Golf-kentän paikalle, toinen Vantaankoskelle ja kolmas jonnekkin Espoon keskuksen aseman lähettyville.
Palveluihin olisi helppo lisätä CityCar- tyyppisiä auton vuokrauspalveluita, pesua, huoltoa jne.
Ja vieläkun siellä olisi halpaa vuokrattavaa kokoustilaa, niin tälläinen osapäiväetätyöntekijä käyttäisi nekin hyväkseen.
Miksi liityntäparkkipaikkojen pitäisi olla nimenomaan asemien lähellä? Riittää että parkkipaikoilta pääsisi näppärästi seutuliikenteen/HKL:n ratikkaan tai bussiin.
”Miksi liityntäparkkipaikkojen pitäisi olla nimenomaan asemien lähellä? ”
Siksi että ajatus liityntäpysäköinnistä kuulostaisi vastenmielisemmältä. Epäkohteliasta minulta puhua Osmosta näin selän takana, mutta supattelen korvaasi, että se julmetun häiskä kyseenalaistaa kaiken, mikä saattaisi hänen mielestään viivyttää Lopullista Ratkaisua: autottomaan maailmaan siirtymistä. Ei siis tuonpuoleiseen eikä aidatun leirin kautta.
Kyllä tuo pysäköintipaikka päättärillä pienen pistoraiteen päässä tuntuisi järkevältä. Siis siinä himmelirakenteen palveluttoman omakotiyhteisön paikalla. Tai laitetaan se parkkisalue tai -talo asuma-alueiden pysäkeiden väliin ylimääräiseksi pysäkiksi.
Asian viereen: Miksiköhän Suomessa ei uusien kerrostalojen yhtä tai kahta toiseksi alinta kerrosta rakenneta autopaikoiksi? Tällöin kivijalan tai kellarin mahdolliset meluisimmat toiminnot eivät häiritsisi asukkaitakaan niin paljoa. Ja parkkitilan paikalle saisi lähiössä/uudisalueella puiston tai toisen talon. Joku selkeä peruste sille kai on. Keskustoissa tuommoinen tietysti lisäisi vapaiden parkkipaikkojen määrää – tosin ydinkeskustoissa katujen reunoille voisi keksiä kyllä parkkipaikkaa parempaakin käyttöä. Leveämpi jalkakäytävä ja pyörätie? Taloyhtiöt vuokraisivat paikkojaan ulkopuolisille tietysti käypään hintaan.
Idea:
Liityntäpysäköinti ei voi oikein koskaan olla mikään suurten kansanjoukkojen ratkaisu ja pilaa tehokkaasti kyläidyllin, mutta voisi hyvin suunniteltuna toimia Länsiväylän Kirkkonummen puoleisessa päässä jossain Kauklahdenväylän risteyksen paikkeilla jos nyt jo ilmeisen rahallisen edun lisäksi saataisiin vielä tuntuvaa ajansäästöä. Keski-Espoossa ei joukkoliikenne tule kunnolla toimimaan koskaan, joten teoriassa maksukykyinen asiakaskuntakin olisi valmiina.
Yhteen kohtuullisen kokoiseen pönttöön, esimerkiksi http://www.finavia.fi/pysakointitalo_p3nlaajennus
mahtuu 2000-2500 autoa, pönttöjä mahtuisi ainakin kuusi yhden metroaseman / kaupan suuryksikön ympärille.
Ajansäästö / mukavuuskomponentti muodostuisi toisaalta ruuhkien välttämisestä, toisaalta siitä että metroasemalta voi kävellä suoraan kauppaan ja kaupasta ostoskärryjen kanssa pönttöön omalle autolle. Pönttöpäättäri sijoitettaisiin siten että sillä olisi oma ramppinsa suoraan moottoritielle. Pönttötarhan keskellä olisi vähän muitakin peruspalveluja (apteekki, posti, bensa-asema yms) muttei varsinaista kauppakeskusta.
Kyllähän noi kaikki tietysti hienoja ratkaisuja on, ei siinä mitään. City carilla kotoa assalle, sieltä sähköjunalla Helsinkin keskustaan josta sitten edelleen ratikalla tai bussilla töihin.. Älykortteja, tietulleja, parkkitorneja ja -luolia, sateliittiaikannukseen perustuvia sakotusautomaatteja, 40 km/h nopeusrajoituksia, kiinteitä nopeudenrajoittimia, mielenterveysongelmaisia mölypettereitä junissa, kusevia juoppoja ja narkkareita busseissa, rötöteleviä jengejä ja törkeyksiä huutelevia rahan tarvitsijoita asemilla, feissareita ja muita eteen tuppaavia zombeja ja ammattikerjäläisiä sekä ylipäätään pahanhajuisia ja rumia ihmisiä, melua, likaa, vartijoita, poliiseja ja muuta asiaan kuuluvaa joukkoa.
Aikaakaan ei kulu varmasti kuin 2 h / siivu jos kaikki on optimoitua ja subventointu niin halvaksi että liikennevirrat mahdollistavat erittäin tiuhan vuorovälin jne. Huonommalla tuurilla menee tietty enemmän aikaa ja kauppakassejakin joutuu sitten kanniskelemaan, jollei ole trendikkäästi sinkku ja tyydy ekologisesta styrox-lootasta mussutettuun kasvisfalafeliin, mutta kyllähän kauppakeskusten kilometrikäytävien tallaaminen töiden jälkeen on muutenkin pelkkää nautintoa oikealle City – Vihreälle. Lisäksi systeemin hyvä puoli on siinä että se tulee erittäin kalliiksi eikä oikein toimikaan; on siis lähes Neuvostoliitto!
Toinen vaihtoehto on tietysti toimia niin kuin esimerkiksi minä ja suurin osa muistakin ihmisistä: ajan aamulla 13-17 min autolla kotipihaltani työpaikan pihaan. Tarvittaessa käyn kotimatkallani kaupassa.
Osmo on toki oikeassa siinä että kaavoitukseen pitäisi saada enemmän järkeä ja vähemmän kepulaisia kuin mitä siinä nyt on.. Ja varmaan kannattaa ratojen varsiin aivan erityisesti rakentaa, mutta ilman autoja ei missäänmäärin nykymuotoinen elämäntapa ole mahdollinen. Ja kun se elämäntapa tulevaisuudessa mahdollisesti dramaattisesti muuttuu, kärsii eniten juuri ne jotka tätä muutosta haluavat; mitään osaamattomat pierunpidättäjät ja muut yhteiskunnan elätit. Tässä asiassa on toki jotain kosmista oikeuttakin joukossa 😀
Traveller,
Ei kaikkien nykymuotoinen elämäntapa perustu omaan autoon. Taksi on halvempi. Kävelen töihin 13-15 minuutin matkan päivittäin ja polttoainekulut ovat maksimissaan 1€ / päivä (=kioskin kahvi). (Pierun pidättämiseksihän se loppumatka toisinaan menee.) Keskusta on muutenkin hauska paikka asua vaikkei mitään arkitoimia kummempaa osaisikaan.
Sitten kun haluan asua halvemmalla ja väljemmin ja rauhemmassa haluan myös nopeat ja sujuvat kulkuyhteydet kaupunkikeskustaan. Oma auto on kallis ja hinta/laatu -suhteeltaan älytön vaihtoehto.
Työsuhdeauto on eri juttu ja verotuksellinen muinaisjäänne.
Epäilen että suuret keskitetyt yksiköt eivät ole taloudellisia, myöskään ajankäyttöä ajatellen. Suuret virrat koostuvat pienistä puroista. Tilannetta voisi helpottaa jo pysäköintipaikkojen lisääminen pienin ryppäin eri sisääntuloteiden varsille ja riittävän tiheät vuorovälit jatkoyhteyksissä. Esim. Turun moottoritieltä Katajanokalle pääsee erittäin näppärästi jättämällä auton Munkkiniemeen ja hyppäämällä neloseen.
Ei kaikkien nykymuotoinen elämäntapa perustu omaan autoon.
Ei tietenkään, en ole sellaista väittänytkään. Mikäli asuisin yksin niin luultavasti minäkin hankkisin asunnon niin etten tarvitsisi autoa. Ylipäätään koko autojen vastustaminen on keskeinen doktriini Virheille ja näköjään etenkin Osmolle, etenkin nyt kun koko puolueen ”äiti ja isä” l. ydinvoiman vastustus kuten Lipponen niin osuvasti sanoi, on vaihdettu ministerinmersuun ja muutamaan suojatyöpaikkaan Virheiden jo hieman, öh.. ei enään niin teini-ikäisille neitokaisille.
Keskiverto virheää äänestäjää ei häiritse tähän liittyvät ristiriitaisuudet; nuorvirheähän ajelee isin autolla ja se nuorvihreän isi ostaa aneen, kuka mitenkin. Joillekin riittää Virheet de Röda puolueen äänestys, joku tarvitsee vielä lisävahvistusta synninpäästöönsä; laittaa vaikkapa kerran käytetyt lasketteluhousunsa UFF sinne pönttöön.. Tiedostavimmat virheät lienevät jatkuvasti sen verran aineissa ettei ne autohommat oikein sovi, eikä yleensä ole kiirekään mihinkään, ei ainakaan töihin.
Osmo on kyllä yrittänyt vinkata monet kerrat paremmin toimeen tuleville virheiden äänestäjille miten tulee toimia, mutta kun teillä on niin kovat päät.. Jos vaikka lasten loru muodossa oppisitte:
taximersu hyvä mersu !
oma mersu paha mersu !
vuokramersu hyvä mersu !
työsuhdemersu paha mersu !
ministerimersu paras mersu !
diesel mersu pahin mersu !
Keskusta on muutenkin hauska paikka asua vaikkei mitään arkitoimia kummempaa osaisikaan.
No sitten petoniporsailla tiet tukkoon! Ja just sixhän ne kaljatynnyrit on pyöreitä että junttien on helpompi pyörittää ne keskustan pubiin. Autottomasti.
Juhana Harju:
”Maan alle rakentaminen ei ole nykyisin enää kovin kallista. Liityntäliikenteen pysäköintipaikat voitaisiin sijoittaa pysäköintiluoliin asemien alle periaatteella, että autoilijat maksavat.”
TomiR
”Asian viereen: Miksiköhän Suomessa ei uusien kerrostalojen yhtä tai kahta toiseksi alinta kerrosta rakenneta autopaikoiksi? Tällöin kivijalan tai kellarin mahdolliset meluisimmat toiminnot eivät häiritsisi asukkaitakaan niin paljoa. Ja parkkitilan paikalle saisi lähiössä/uudisalueella puiston tai toisen talon. Joku selkeä peruste sille kai on.”
Kyllä ne autopaikat maksavat. Kuten
TPyyluoma totesi : ” tuollaiset 20 – 40 000 euroa kappale”, silloin kun ne toteutetaan maan tai kansipihan alle.
Eli selkeä peruste sille, miksi niitä paikoitusyrittäjiä ei synny kuin sieniä sateella kerrostalojen yhteyteen, on niiden yrittäjätahojen puute.
Kuka lähtisi vetämään businessta, jossa autopaikan takaisinmaksuaika 5% korkorahalla lainoitettuna kestää 10 vuotta. Ja näin vähän aikaa vain, jos onnistuu löytämään maksajaksi tahon jonka mielestä jokainen ko. laitoksen autopaikka on 600 euron kuukausimaksun arvoinen? Summasta 565 euroa tarvitaan lainakulujen kattamiseen ja 35 euroa käyttökuluihin. Ja tässä kustannustasoksi oli oletettu vain 30 000 euroa/ap.
Hiphurraa! Kaikki, joiden mielestä idea on toteuttamisen arvoinen, ilmoittautukaa heti!
”Kuka lähtisi vetämään businessta, jossa autopaikan takaisinmaksuaika 5% korkorahalla lainoitettuna kestää 10 vuotta.”
Sellaiset pitkäjänteiset sijoittajatahot jotka eivät hötkyile jonkin kymmenen vuoden takaisinmaksuajan kanssa investoinnille joka ei käytännössä kulu, esimerkiksi:
http://www.tarkala.fi/kohdetiedot?tunnus=Kiinteist%F6%20Oy%20Bulevardin%20Pys%E4k%F6inti
Hyvin puolustaa tuollainenkin omaisuuslaji paikkaansa turbulentimpina aikoina. Myönnettäköön että järkevää liiketoimintaa varastoluolan rakentaminen on aika harvalla alueella, mutta pointtini on kai se että infrastruktuuri-investoinneissa tarkoituksenmukainen tarkastelun aikajänne on oleellisesti pidempi kuin mihin yritystaloudessa on totuttu.
Olen pettynyt. En onnistunut saamaan yhtään kommenttia laskuvirheestä. Tosiasiassahan kansipaikoituksen ap-kohtainen hinta,jolla saa lainansa maksettua jo kymmenessä vuodessa, on reilusti vähemmän kuin väitin. 300 euroa kuukaudessa, ilman katetta, sillä pärjää.
Mutta ei edes Helsingin keskustassa saa hallipaikasta moista vuokraa.
Kun ottaa vielä huomioon, että autopaikoitus maksetaan lähes aina asuntojen hinnassa, niin kyllä autoilijoita aika paljon tässä subventoidaan.
Olen kohta valmis DI ja osa-aikainen maatalousyrittäjä. Maatalousyrittäjänä toimiminen pakottaa minut asumaan tilalla, joka on ~70km helsingistä. Työpaikkana tulee todennäköisesti olemaan joku kiva teknologia firma pk. seudulta. Joudun jokatapauksessa lähtemään omalla autolla omasta pihasta, se minne asti tulen ajamaan riippuu pysäköinti mahdollisuuksista, matka kustannuksista ja matka ajasta. Uskoisin että tuleva työpaikkani tulee tarjoamaan hyvän parkkipaikan, joten huokutus ajaa omalla autolla koko matka tulee olemaan suuri. Ainoana mahdollisena vaihtoehtona pidän toimivaa pysäköintiä julkisten varressa joilla pääsee ennenkaikkea nopeasti ja joustavasti työpaikalle ja takaisin. Enkä ole ainoa joka täältäpäin käy helsingissä töissä, toimiva vaihtoehto vähentäisi yksityis autoilua huomattavasti.
Joten hyvä pysäköinti paikka esim 30km päähän radanvarteen. Pysäköinniltä nopea yhteys lähiliikenteen solmukohtaan josta pääsee busseilla eteenpäin. Vielä kun systeemiä ei kehitetä lapsiperheille, köyhille vaan yksin työsuhdeautolla ajavalle valkoiselle hetero miehelle, niin tulokset ovat parhaita.