Avainsana: Sixten Korkman

Kuun­te­len juna­matkallamme ympäri Euroop­paa Heik­ki Het­emäen, Six­ten Kork­manin, Eli­na Pylkkäsen ja Vesa Vihriälän kir­jaa Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Kun saan sen lop­pu­un, yritän kir­joit­taa arvion koko kir­jas­ta. Nyt matkalla Ham­purista kohti Lun­dia kir­joi­tan eräistä asioista, joi­ta tähän men­nessä on tul­lut mieleen.

Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinko­jen vero­huo­jen­nus­ta jok­seenkin kaik­ki ekon­o­mistit pitävät hyödyt­tömänä ja siis vas­tustet­ta­vana vero­tuk­sen por­saan­reikänä. Six­ten Kork­man pitää tätä jopa haitallise­na, mis­tä tämän kir­joituk­sen lopussa.

Huo­mat­takoon, että minäkin hyö­dyn tuos­ta pykälästä, sil­lä min­ul­la on edelleen osakey­htiö Tietokeino oy, jos­ta mak­san itsel­leni osinkoja.

On var­maankin mon­ta tari­naa siitä, miten ja mik­si tuo käytän­tö pan­ti­in pystyyn. Min­un ver­sioni on tämä.

Korot ja osingot samalle viivalle

Joskus 1990-luvul­la havait­ti­in, ettei yrit­täjien kan­nat­tanut sijoit­taa yri­tyk­si­in­sä osakepääo­maa vaan rahoit­taa yri­tys­tä anta­mal­la sille lainaa. Osinkoa ja lainan korkoa verotet­ti­in yhtäläis­es­ti, mut­ta osin­got verotet­ti­in kah­teen ker­taan jo korot vain ker­taalleen. Sik­si osinko­jen vero­tus­ta piti huo­jen­taa niin, että se vas­tasi suun­nilleen korko­jen vero­tus­ta. Yhdek­sään pros­ent­ti­in asti osin­got verotet­ti­in huo­jen­net­tuna siten, että niistä vain neljännes las­ket­ti­in saa­jan pääo­mat­u­lok­si. Suomen val­u­ut­tasekoilu­jen takia korot oli­vat tuol­loin korkeat ja yhdek­sän pros­ent­tia jok­seenkin käypä korko. Oli sil­loin, ei ole enää. Jat­ka lukemista “Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­huo­jen­nus­ta on vähin­täänkin korjattava”