Rokote pelasti kaupungit

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen tule­vien pan­de­mioi­den vai­ku­tuk­ses­ta kau­pun­kien tule­vai­suu­teen. Kevääl­lä näyt­ti vie­lä pahal­ta, mut­ta sit­ten teh­tiin val­lan­ku­mous rokot­tei­den kehittämisessä.

Ennen rokot­tei­den kek­si­mis­tä tar­tun­ta­tau­dit oli­vat este kau­pun­kien kas­vul­la vesi- ja jäte­huol­lon ohel­la. Voi­daan huo­let­ta sanoa, että Ilman rokot­tei­ta ei oli­si nykyi­sen­lai­sia kaupunkeja

Sil­ti vuo­si 2020 mer­kit­see kään­ne­koh­taa kau­pun­kien kehit­tä­mi­ses­sä, Lop­pu­tu­lok­se­na on, että kau­pun­geis­ta tulee parem­pia — niis­tä jois­ta tulee. Muis­ta ei tule mitään.

Kun kau­pun­kei­hin ei ole pak­ko muut­taa työn peräs­sä, kau­pun­kien on hou­ku­tel­ta­va asu­mi­sen laadulla.

Lue lisää täs­tä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

m

 

Asuinalueiden muuttuva arvostus

Luja­ta­lo vetäy­tyi suu­res­ta raken­nus­hank­kees­ta Jär­ven­pään kes­kus­tas­sa, kos­ka oli tul­lut sii­hen tulok­seen, ettei han­ke kan­na­ta. Arvio asun­to­jen myyn­ti­hin­nois­ta oli laskenut.

Tämä menee aivan oppi­kir­jan mukaan. Kun Hel­sin­ki, Van­taa ja Espoo ovat kiih­dyt­tä­neet asun­to­tuo­tan­toa, asun­to­jen hin­nat kau­pun­ki­seu­dun lai­doil­la kään­ty­vät las­kuun. Kehys­kun­nis­sa  ovat las­ke­neet jo jon­kin aikaa.

Jos asun­no­nos­ta­jien pre­fe­rens­sit sijain­nin suh­teen pysy­vät ennal­laan, asun­to­jen hin­to­jen las­kies­sa ne las­ke­vat euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon hyvil­lä ja huo­noil­la pai­koil­la, eli pro­sen­tu­aa­li­ses­ti huo­noil­la pai­koil­la enem­män kuin hyvillä.

Asun­to­jen hin­nat eivät ole kui­ten­kaan las­ke­neet seu­dun kes­kei­sil­lä pai­koil­la vaan ainoas­taan lai­doil­la. Sijain­nis­ta ollaan siis val­miit mak­sa­maan yhä vain enem­män. Tätä on jat­ku­nut jo pari­kym­men­tä vuot­ta – ei vain Hel­sin­gis­sä, vaan Tam­pe­reel­la, Turus­sa, Tuk­hol­mas­sa, Vancou­ve­ris­sa ja kaikkialla.

Jos asun­to­pu­la jos­kus hel­tiäi­si ja asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gin seu­dul­la las­ki­si­vat samal­le tasol­le vaik­ka­pa Tam­pe­reen kans­sa, hin­nat las­ki­si­vat pai­koin todel­la alas.

Se taas kiih­dyt­täi­si segre­gaa­tio­ta. ARA-asun­to­ja raken­ta­mal­la saa­daan pie­ni­tu­loi­sia myös kal­lii­siin kau­pun­gi­no­siin, mut­ta ei ole kei­noa saa­da suu­ri­tu­loi­sia huo­noil­le pai­koil­le. Huo­noil­le pai­koil­le ei kan­na­ta raken­taa mitään.

Jär­ven­pää ei ole mikään maa­il­man­lo­pun alue eikä sii­tä sel­lais­ta tule, mut­ta se on outo paik­ka kor­keal­le asuin­tor­ni­ta­lol­le. Tor­ni­ta­lon raken­nus­kus­tan­nuk­set yli­mää­räi­si­ne pelas­tau­tu­mis­tei­neen ovat kor­keat. Nii­tä kan­nat­taa raken­taa vain sin­ne, mis­sä sijain­nis­ta mak­se­taan pal­jon. En ole edes var­ma, että Hel­sin­gin Kala­sa­ta­ma on oiva paik­ka tor­ni­ta­loil­le. Töö­lön­lah­ti oli­si ollut, mut­ta se juna meni jo.

Jär­ven­pään kes­kus­ta on kau­pun­ki­mai­se­na ympä­ris­tö­nä pal­jon onnis­tu­neem­pi kuin Itä­kes­kus, Mal­mi, Lep­pä­vaa­ra tai Matin­ky­lä. Kun kaup­pa ja kapa­kat kes­ki­te­tään kaup­pa­kes­kuk­seen, ympä­röi­vä asui­na­lue sur­kas­tuu tyl­säk­si ihmisvarastoksi.

Pel­kään, että Espoo on teh­nyt emä­mu­nauk­sen met­ro­kaa­voi­tuk­ses­saan. En tar­koi­ta met­roa vaan sitä epä­kau­pun­kia, jota on raken­net­tu met­roa­se­mien ympärille.

Urbaa­nia ympä­ris­töä ei saa­da raken­ta­mal­la lähiö tii­viis­ti. Niin saa­daan vain entis­tä ankeam­pi lähiö.

Katu­mai­se­mas­ta tulee tyl­sä, kun talo­jen ensim­mäi­set ker­rok­set ovat ikku­nat­to­mia – ilmei­ses­ti sei­nän taka­na säi­ly­te­tään auto­ja. Ensim­mäi­seen ker­rok­seen kuu­lu­vat kau­pat ja kahvilat.

Saat­taa olla, että näil­lä alueil­la tulo­ta­so tulee tuot­ta­maan pet­ty­myk­sen hyviin veron­mak­sa­jiin tot­tu­neil­le Espoon päättäjille.

Jos ausn­to­tuo­tan­to lai­doil­la hii­puu, sitä on kiih­dy­tet­tä­vä keskellä

Luja­ta­lo ei ole ainoa, joka on alka­nut suh­tau­tua epäi­le­väs­ti uusien asun­to­jen menek­kiin. Jos kor­ko­jen nousu saa sijoit­ta­jat vetäy­ty­mään asun­to­mark­ki­noil­ta, voi edes­sä olla raken­ta­mi­sen nopea hiipuminen.

Joku voi aja­tel­la, että asun­to­tuo­tan­non pitää­kin alen­tua hin­ta- ja vuo­kra­ta­son suo­je­le­mi­sek­si. Minus­ta kal­liis­sa asu­mi­ses­sa ei ole mitään suojelemista.

Jos raken­ta­mi­nen met­ro­po­lia­lu­een lai­doil­la hii­puu, sitä pitää kiih­dyt­tää hyvil­lä pai­koil­la. Aika pal­jon pitää asun­to­ky­syn­nän las­kea ennen kuin raken­ta­mi­nen ei kan­na­ta edes Hel­sin­gin ratikkakaupungissa.

Hel­sin­gin pitäi­si olla val­mis käyt­tä­mään hyväk­seen vapau­tu­vaa raken­nus­ka­pa­si­teet­tia ja tar­vit­taes­sa nopeut­taa tont­tien luo­vut­ta­mis­ta raken­ta­mi­seen. Vaik­ka se vähän mak­saa  – ton­teis­ta esi­mer­kik­si saa­daan huo­nom­pi hin­ta – mut­ta se on sosi­aa­li­ses­ti oikein. Asu­mi­sen kal­leus tulee kal­liik­si myös Hel­sin­gin kau­pun­gil­le toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­noi­na ja pai­nee­na nos­taa palkkoja.

Vie­lä varoi­tuk­sen sana niil­le, jot­ka haa­li­vat pie­niä yksiöi­tä sijoi­tusa­sun­noik­si. Nii­den kor­kea vuo­kra­ta­so joh­tuu toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain jär­jet­tö­myyk­sis­tä. Lakia voi­daan myös muuttaa.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Arvopaperilehdessä.

 

 

 

Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kir­jas­sam­me on nel­jä osaa.

  1. Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on välttämätöntä
  2. Hel­sin­gin kas­vu kään­tyy sisäänpäin
  3. Vir­kis­tys ja viheralueet
  4. Mark­ki­na­me­ka­nis­min hyödyntäminen

Jul­kai­sem­me päi­vit­täin jokai­ses­ta osas­ta yhden luvun niin kau­an kuin luku­ja riit­tää. Aloi­tam­me osas­ta Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on välttämätöntä.

Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä

Edus­kun­nan tra­di­tioi­hin kuu­luu Sibe­lius-lukion kuo­ron jou­lu­lau­lu­kon­sert­ti Val­tio­sa­lis­sa vii­mei­se­nä istun­to­päi­vä­nä ennen jou­lua. Se oli vii­mek­si­kin todel­la hie­no tilai­suus niin kuin aina.

Kysyin erääl­tä maa­kun­tien kan­san­edus­ta­jal­ta, että eikö ole­kin meil­lä hie­no­ja kou­lu­kuo­ro­ja tääl­lä Hel­sin­gis­sä. Hän vas­ta­si, että onhan se teil­le help­poa, kun on niin laa­ja väes­tö­poh­ja mis­tä valita.

Sii­tä se tie­tys­ti joh­tuu. Sama saat­taa kos­kea kou­lu­kuo­ro­jen ohel­la mel­kein mitä hyvän­sä kor­kean osaa­mi­sen työpaikkoja.

Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kau­pun­git kas­va­vat kaik­kial­la maa­il­mas­sa – nime­no­maan suu­ret kau­pun­git. Maa­il­man koko­nais­tuo­tan­non kas­vu tapah­tuu lähes koko­naan suu­ris­sa kaupungeissa.

Kaik­ki elin­kei­not eivät tar­vit­se menes­tyäk­seen suur­ta kau­pun­kia ympä­ril­leen, mut­ta kas­va­vat elin­kei­not ovat voit­to­puo­li­ses­ti sel­lai­sia, että ne menes­ty­vät vain kau­pun­geis­sa. Sik­si talous kas­vaa joko kau­pun­geis­sa tai se ei kas­va lain­kaan. Näis­tä elin­kei­nois­ta me olem­me Hel­sin­gis­sä vas­tuus­sa. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (2) Kau­pun­gis­tu­mi­nen on väistämätöntä”

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika eli kuin­ka 20-luvul­la teh­dään taas hyvää kau­pun­kia” on Mik­ko Säre­län ja Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­ja sii­tä, mikä Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Hel­sin­kiä on jo vuo­si­kym­me­niä raken­net­tu ikään kuin kau­pun­ki oli­si pien­tä hio­mis­ta vail­le val­mis. Tämän seu­rauk­se­na kas­vu on laa­jen­tu­nut kau­as kes­kus­tas­ta ja asu­mi­sen hin­ta on käy­nyt koh­tuut­to­man kalliiksi.

Olem­me vil­pit­tö­mäs­ti ylpei­tä sii­tä, mitä olem­me saa­neet kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa aikaan. Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­va mer­kit­see val­lan­ku­mouk­sel­lis­ta suun­nan muu­tos­ta kaa­voi­tuk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tä­väs­tä ja yksi­tyi­sau­toi­luun perus­tu­vas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta koh­ti kom­pak­tia, eko­lo­gis­ta kau­pun­kia, jos­sa lii­ku­taan pää­asias­sa rati­koil­la, fil­la­reil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­tiin toi­vom­me tukea­si. Tilaa Mese­naa­tin kaut­ta kir­ja jo ennak­koon pape­ril­la tai säh­köi­se­nä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmes­tyy osa­na vaa­li­kam­pan­jaam­me ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­li­kam­pan­jam­me rahoi­tus­ta. Aiom­me jul­kais­ta kir­jam­me teks­te­jä blogeillamme.

Hel­sin­gis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisäl­tää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on välttämätöntä?
— Hel­sin­gin kas­vu kään­tyy sisäänpäin
— Vihe­ra­luei­den mer­ki­tys kaupungissa
— Mark­ki­na­ta­lou­den hyö­dyn­tä­mi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron mini­mi­ta­voi­te mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­mi­sen. Jos 6 000 euron tavoi­te­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pai­nos­ta voi­daan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mik­ko Säre­lä ja minä haem­me rahoi­tus­ta vaa­li­kir­jal­lem­me “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika” Mese­naa­tis­sa. Toi­vom­me tukea­si kam­pan­jal­le, jot­ta voim­me pai­naa kir­jam­me ja pää­sem­me jat­ka­maan työ­tä parem­man kau­pun­gin eteen. 

Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika eli kuin­ka 20-luvul­la teh­dään taas hyvää kau­pun­kia” on Mik­ko Säre­län ja Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­ja sii­tä, mikä Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisäl­tää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on välttämätöntä?
— Hel­sin­gin kas­vu kään­tyy sisäänpäin
— Vihe­ra­luei­den mer­ki­tys kaupungissa
— Mark­ki­na­ta­lou­den hyö­dyn­tä­mi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­te­ly­si­vul­le pää­set täs­tä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂

 

 

 

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitä­mäs­sä yllä ole­val­la otsi­kol­la key note ‑puheen­vuo­ron Teke­sin vuo­den pää­se­mi­naa­ris­sa 100 lasis­sa – fik­sut kau­pun­git. Palas­te­len esi­tyk­se­ni muu­ta­maan osaan, kos­ka pit­kät teks­tit eivät sovi blo­giin. Voi olla, että tähän tulee vähän vii­vet­tä, kos­ka olen tol­kut­to­man kiireinen.

Muka­vat kau­pun­git hou­kut­te­le­vat kou­lu­tet­tu­ja nuoria

Mik­si työ­pai­kat ja asuk­kaat kes­kit­ty­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa suu­riin kau­pun­kei­hin; mene­vät­kö asuk­kaat töi­den peräs­sä vai työ­pai­kat työ­voi­man perässä?

Vas­taus on, että molem­mat seu­raa­vat toi­si­aan, mut­ta eri­tyi­ses­ti niin, että nuo­ret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, mene­vät min­ne halua­vat ja työ­pai­kat seu­raa­vat hei­tä ja tavik­set seu­raa­vat työ­paik­ko­ja. Nuo­ret kou­lu­te­tut osaa­jat suo­si­vat suu­ria, mie­len­kiin­toi­sia kaupunkeja.

Har­ris on oikeas­sa, että suu­ret teol­li­suus­kau­pun­git kuten vaik­ka­pa Det­roit ovat vai­keuk­sis­sa, kos­ka nii­hin nuo­ret jupit eivät hakeu­du. Ruos­te­vyö­hyk­keen pro­tes­ti rat­kai­si Yhdys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­lit. Meil­lä­kin on pal­jon vai­keuk­sis­sa ole­via teol­li­suus­kau­pun­ke­ja, ja niis­sä äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­nen on ollut vähän saman­lais­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Mil­tä näyt­tää tule­vai­suu­den fik­su kau­pun­ki ja yhteis­kun­ta (2) Äly­pu­he­lin paran­taa kes­kus­ta-asu­mi­sen laatua.”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitä­mäs­sä yllä ole­val­la otsi­kol­la key note ‑puheen­vuo­ron Teke­sin vuo­den pää­se­mi­naa­ris­sa 100 lasis­sa — fik­sut kau­pun­git. Palas­te­len esi­tyk­se­ni muu­ta­maan osaan, kos­ka pit­kät teks­tit eivät sovi blo­giin. Voi olla, että tähän tulee vähän vii­vet­tä, kos­ka olen tol­kut­to­man kii­rei­nen STM:n sel­vi­tys­teh­tä­vä­ni kanssa.

= = = =

Kak­si käsi­tys­tä kau­pun­kien tulevaisuudesta

Inter­ne­tin piti jos­sain vai­hees­sa lopet­taa kau­pun­git, kos­ka tie­to siir­tyi rajoi­tuk­set­ta, eikä sik­si mitään osaa­mis­kes­kit­ty­miä tar­vi­ta. Kui­ten­kin 2000-luvul­la kau­pun­gis­tu­mi­nen on vain kiih­ty­nyt. Sii­tä, miten täs­sä lopul­ta käy, on esi­tet­ty kak­si aivan vas­tak­kais­ta näkemystä.

Edward Glae­ser on kir­jas­saan Triumph of the City ennus­ta­nut, että voit­to alue­ki­sas­sa kuu­luu suu­ril­le kau­pun­geil­le. Manuel Cas­tells on sano­nut, ettei alle vii­den mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­kien kan­na­ta ilmoit­tau­tua edes kisaan. (Sit­tem­min, kun hänet kut­sut­tiin Suo­meen asian­tun­ti­jak­si, hän pudot­ti rajas­ta koh­te­li­aas­ti pois kak­si nollaa.)

Vas­ti­kään Slus­his­sa puhu­nut Karen Har­ris taas sanoi, että suur­kau­pun­ki on teol­li­suusyh­teis­kun­nan tuo­te. Infor­maa­tio­yh­teis­kun­nas­sa on jo alka­nut muut­to pois kau­pun­kien kes­kus­tois­ta nii­den lai­doil­le tai pie­niin kau­pun­kei­hin. Uusi tek­no­lo­gia mer­kit­see, että pie­nis­sä­kin sar­jois­sa voi tuot­taa tehok­kaas­ti. Sik­si pie­nis­sä­kin kau­pun­geis­sa tulee ole­maan yhtä moni­puo­li­nen pal­ve­lu­tar­jon­ta kuin suu­ris­sa. Suu­ret kau­pun­git tule­vat tyh­je­ne­mään pie­niin, kos­ka asu­mi­nen on niis­sä pal­jon hal­vem­paa. (?) Jat­ka luke­mis­ta “Mil­tä näyt­tää tule­vai­suu­den fik­su kau­pun­ki ja yhteiskunta?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016

Lis­tan voi lukea itse­kin täs­tä

Kai­vos­kal­liol­le kah­dek­san uut­ta huvilaa

Laa­ja­sa­los­sa, Koi­ra­saa­ren­tien var­rel­la on vuo­del­ta 2013 suo­je­lu­kaa­va, jos­sa on suo­jel­tu kol­me arvo­kas­ta huvi­laa, mut­ta kiel­let­ty niis­sä asu­mi­nen. Nyt asu­mi­nen sal­li­taan samal­la kun oma­ko­ti­ta­lo­ja saa raken­taa kah­dek­san lisää.

Vuo­saa­ren kes­kus­tan suunnitteluperiaatteet

Pöy­däl­tä.

Var­sin kor­kea­ta raken­ta­mis­ta puk­kaa. Jon­kin ver­ran on tul­lut kor­ke­aa raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­vaa viestiä.

Minun on pak­ko sanoa, että olen vähän epä­var­ma. Kun kävim­me sil­miä avaa­val­la lau­ta­kun­ta­mat­kal­la Vancou­ve­ris­sa, meil­le sanot­tiin, että kor­kea raken­ta­mi­nen on perus­te­lua kes­kus­tas­sa, jos­sa ulko-oves­ta avau­tuu kieh­to­va, täys­sä pal­ve­lu­ja ja kaik­kea jän­nää tar­joa­va maa­il­ma, mut­ta ei esi­kau­pun­kia­lueil­la, jois­sa saa­daan vain kor­kean raken­ta­mi­sen nur­jat puolet.Lähiöistä tulee parem­min toi­mi­via, jos nii­tä tii­vis­te­tän, mut­ta sii­hebn ei vält­tämt­tä tar­vi­ta mitään pil­ven­piir­tä­jiä. Vancou­ve­ris­sa täl­lais­ta raken­ta­mis­ta ei toi­saal­ta pidet­täi­si kovin korkeana.

Dema­rit pyy­si­vät tämän kah­dek­si vii­kok­si pöy­däl­le. Heil­tä on kuu­lem­ma tulos­sa ehdo­tuk­sia, mut­ta en tie­dä yhtään, mitä. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 15.11.2016”

Seinäjoen ihme

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu MDI:n sivuil­la osa­na Sei­nä­jo­kea kos­ke­vaa blo­gi­sar­jaa sekä Ilk­ka-leh­den net­ti­si­vuil­la. Sei­nä­joen ihmeel­lä tar­koi­te­taan kau­pun­gin voi­ma­kas­ta kas­vua saman aikai­ses­ti kuin muut saman­lai­set kau­pun­git menet­tä­vät väes­töään yliopistokaupungeille)

Sei­nä­joen ihmet­tä ei oli­si ilman hyvää rau­ta­tie­yh­teyt­tä. Ovat­han kaik­ki väki­lu­ku­aan vii­me aikoi­na kas­vat­ta­neet seu­tu­kun­nat ovat rau­ta­tie­paik­ka­kun­tia lukuun otta­mat­ta Hel­sin­gin kupees­sa kas­va­vaa Por­voo­ta ja pis­kuis­ta Tun­tu­ri-Lapin seu­tu­kun­taa. Ilman rataa Sei­nä­jo­ki oli­si toden­nä­köi­ses­ti pie­neh­kö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rau­ta­teis­tä tekee niin mer­kit­tä­vän? Sel­vä enem­mis­tö­hän liik­kuu autol­la ja bus­sia­kin käyt­tää useam­pi kuin junaa. Jat­ka luke­mis­ta “Sei­nä­joen ihme”

Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

Ris­ti­sub­ven­tio on val­tion kan­nal­ta käte­vä tapa tukea kan­nat­ta­ma­ton­ta toi­min­taa alue­po­liit­ti­sin perus­tein, sil­lä eihän se mak­sa val­tiol­le mitään. Ris­ti­sub­ven­tio on mah­dol­lis­ta vain, jos toi­min­taa har­joit­taa mono­po­li tai toi­min­ta on luvan­va­rais­ta, jol­loin sii­hen voi­daan liit­tää ris­ti­sub­ven­tion kal­tai­sia ehto­ja. Ilmais­ta ris­ti­sub­ven­tio ei tie­ten­kään ole, sen mak­sa­vat kulut­ta­jat. Ellei meil­lä esi­mer­kik­si oli­si apteek­ki­mak­sua, lääk­keet oli­si­vat kau­pun­geis­sa sel­väs­ti hal­vem­pia kuin ne ovat nyt.

Ris­ti­sub­ven­tio on kui­ten­kin sekä epä­oi­keu­den­mu­kai­nen että talou­del­li­ses­ti teho­ton tukimuoto.

Sen on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kos­ka sil­lä on vää­rä mak­sa­ja. Mik­si syr­jä­seu­tu­jen apteek­kien tukeen osal­lis­tu­vat kau­pun­ki­lai­sis­ta vain sai­raat, jot­ka tar­vit­se­vat pal­jon lääk­kei­tä, mut­ta eivät ter­veet? Mik­si Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä junal­la mat­kus­ta­vien on tuet­ta­va lipun hin­nois­sa hil­jai­sia ratao­suuk­sia, mut­ta ei nii­den, jot­ka aja­vat samaa väliä autol­la? Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­kien voit­to (9): Ris­ti­sub­ven­tion sijaan suo­raan tukea”

Kaupunkien voitto 8: Kaupungit tarvitsevat eriytyvää lainsäädäntöä

Olo­suh­teet urbaa­nis­sa Suo­mes­sa poik­kea­vat val­ta­vas­ti haja-asu­tusa­luei­den olo­suh­teis­ta, ja ero tun­tuu kas­va­van. Tämä tuot­taa haas­tei­ta val­ta­kun­nal­li­sel­le lain­sää­dän­nöl­le. Jos lain­sää­dän­tö teh­dään kau­pun­kei­hin sopi­vak­si, se sopii huo­nos­ti maa­seu­dun olo­suh­tei­siin ja päin­vas­toin. Tar­vi­taan eriy­ty­vää lainsäädäntöä.

Ennen vuot­ta 1977 kun­nat jakau­tui­vat maa­lais­kun­tiin, kaup­pa­loi­hin ja kau­pun­kei­hin, joil­la oli eri­lai­set vel­voit­teet ja oikeu­det. Tämän jäl­keen kun­ta­la­ki on tun­te­nut vain yhden kun­ta­muo­don. Kun­tia kut­su­taan nii­den oman valin­nan mukaan kau­pun­geik­si ja maa­lais­kun­nik­si, mut­ta juri­dis­ta eroa nii­den välil­lä ei ole.

Kun­ta­mi­nis­te­ri Pau­la Risi­kon (kok) syk­syl­lä 2014 nimit­tä­mä asian­tun­ti­ja­työ­ryh­mä – niin sanot­tu pro­pel­li­pää­työ­ryh­mä – esit­ti rapor­tis­saan, että palat­tai­siin takai­sin tilan­tee­seen, jos­sa meil­lä oli­si eri­lai­sia kun­tia, joil­la oli­si eri­lai­set teh­tä­vät ja vel­voit­teet. Monia nykyi­siä val­tion teh­tä­viä oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta siir­tää kau­pun­geil­le, mut­ta pie­nil­le maa­lais­kun­nil­le ne eivät sopi­si. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­kien voit­to 8: Kau­pun­git tar­vit­se­vat eriy­ty­vää lainsäädäntöä”