Tunnustan edistäneeni kaupunkirakenteen tiivistämistä

Yhtenä selityksenä vihreiden vaalitappiolle on pidetty vihreiden mainetta betonivihreinä. Vihreät eivät ole Helsingin suurin vaan toiseksi suurin puolue. Silti kaikki, mitä Helsingissä on tehty, on pantu vihreiden piikkiin.

On kuitenkin totta, että vihreät ovat halunneet kiihdyttää asuntotuotantoa Helsingissä. Asunnottomuus ja asuntojen korkeat hinnat ovat paha yhteiskunnallinen ongelma. Siihen ei ole vastaus, että voivathan ihmiset asua jossain muualla Suomessa, vaikka Ilomantsissa.

Tunnustan syyllistyneeni Helsingin kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Tosin siitä on jo kuusi vuotta, kun olin lautakunnassa tätä pahuutta tekemässä.  Olen pitänyt ympäristörikoksena, että Helsingistä on rakennettu 1960-luvulta alkaen harvaa, amerikkalaistyyppistä autokaupunkia sen sijaan, että olisi rakennettu käveltävää eurooppalaista kaupunkia. Sen seurauksena asutus on levinnyt laajalle, paljon luontoa on menetetty ja kaikkeen tarvitaan autoa: kaupassa käyntiin, lasten viemiseen päivähoitoon ja kouluun,

On kiistatonta, että jos asutaan tiiviisti, rakentamisen alle jää vähemmän maata kuin jos kaavoitus olisi väljää. Vihreän on helppo tukea sitä, että luontoa menetetään vähän. Töölössä maata on uhrattu asukasta kohden kymmenesosa siitä, mitä on uhrattu Sipoossa.

Usein tiivistämistä vastustavat asukkaat taistelevat kotitalonsa vieressä olevan rakentamattoman tontin ja pienen puistikon puolesta. Se on ymmärrettävää, minäkin olen aikanaan vastustanut eräitä kaavoituskohteita lapsuudenmaisemissani.

Moni ajattelee, että asuinalue menee tiivistämisestä pilalle. Tiivistämisen vaikutuksesta alueen arvoon on tutkittua tietoa. Sen seurauksena alueesta tulee halutumpi ja asuntojen arvo nousee, vaikka tarjonta lisääntyy. Kaupunginosasta tulee toimivampi, sen palvelut ja joukkoliikenneyhteydet paranevat ja väestöltään vanhenevalle alueelle tulee uusia nuoria ja aktiivisia asukkaita. Jatka lukemista ”Tunnustan edistäneeni kaupunkirakenteen tiivistämistä”

Rokote pelasti kaupungit

Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen tulevien pandemioiden vaikutuksesta kaupunkien tulevaisuuteen. Keväällä näytti vielä pahalta, mutta sitten tehtiin vallankumous rokotteiden kehittämisessä.

Ennen rokotteiden keksimistä tartuntataudit olivat este kaupunkien kasvulla vesi- ja jätehuollon ohella. Voidaan huoletta sanoa, että Ilman rokotteita ei olisi nykyisenlaisia kaupunkeja

Silti vuosi 2020 merkitsee käännekohtaa kaupunkien kehittämisessä, Lopputuloksena on, että kaupungeista tulee parempia – niistä joista tulee. Muista ei tule mitään.

Kun kaupunkeihin ei ole pakko muuttaa työn perässä, kaupunkien on houkuteltava asumisen laadulla.

Lue lisää tästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

m

 

Asuinalueiden muuttuva arvostus

Lujatalo vetäytyi suuresta rakennushankkeesta Järvenpään keskustassa, koska oli tullut siihen tulokseen, ettei hanke kannata. Arvio asuntojen myyntihinnoista oli laskenut.

Tämä menee aivan oppikirjan mukaan. Kun Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kiihdyttäneet asuntotuotantoa, asuntojen hinnat kaupunkiseudun laidoilla kääntyvät laskuun. Kehyskunnissa  ovat laskeneet jo jonkin aikaa.

Jos asunnonostajien preferenssit sijainnin suhteen pysyvät ennallaan, asuntojen hintojen laskiessa ne laskevat euromääräisesti yhtä paljon hyvillä ja huonoilla paikoilla, eli prosentuaalisesti huonoilla paikoilla enemmän kuin hyvillä.

Asuntojen hinnat eivät ole kuitenkaan laskeneet seudun keskeisillä paikoilla vaan ainoastaan laidoilla. Sijainnista ollaan siis valmiit maksamaan yhä vain enemmän. Tätä on jatkunut jo parikymmentä vuotta – ei vain Helsingissä, vaan Tampereella, Turussa, Tukholmassa, Vancouverissa ja kaikkialla.

Jos asuntopula joskus heltiäisi ja asuntojen hinnat Helsingin seudulla laskisivat samalle tasolle vaikkapa Tampereen kanssa, hinnat laskisivat paikoin todella alas.

Se taas kiihdyttäisi segregaatiota. ARA-asuntoja rakentamalla saadaan pienituloisia myös kalliisiin kaupunginosiin, mutta ei ole keinoa saada suurituloisia huonoille paikoille. Huonoille paikoille ei kannata rakentaa mitään.

Järvenpää ei ole mikään maailmanlopun alue eikä siitä sellaista tule, mutta se on outo paikka korkealle asuintornitalolle. Tornitalon rakennuskustannukset ylimääräisine pelastautumisteineen ovat korkeat. Niitä kannattaa rakentaa vain sinne, missä sijainnista maksetaan paljon. En ole edes varma, että Helsingin Kalasatama on oiva paikka tornitaloille. Töölönlahti olisi ollut, mutta se juna meni jo.

Järvenpään keskusta on kaupunkimaisena ympäristönä paljon onnistuneempi kuin Itäkeskus, Malmi, Leppävaara tai Matinkylä. Kun kauppa ja kapakat keskitetään kauppakeskukseen, ympäröivä asuinalue surkastuu tylsäksi ihmisvarastoksi.

Pelkään, että Espoo on tehnyt emämunauksen metrokaavoituksessaan. En tarkoita metroa vaan sitä epäkaupunkia, jota on rakennettu metroasemien ympärille.

Urbaania ympäristöä ei saada rakentamalla lähiö tiiviisti. Niin saadaan vain entistä ankeampi lähiö.

Katumaisemasta tulee tylsä, kun talojen ensimmäiset kerrokset ovat ikkunattomia – ilmeisesti seinän takana säilytetään autoja. Ensimmäiseen kerrokseen kuuluvat kaupat ja kahvilat.

Saattaa olla, että näillä alueilla tulotaso tulee tuottamaan pettymyksen hyviin veronmaksajiin tottuneille Espoon päättäjille.

Jos ausntotuotanto laidoilla hiipuu, sitä on kiihdytettävä keskellä

Lujatalo ei ole ainoa, joka on alkanut suhtautua epäilevästi uusien asuntojen menekkiin. Jos korkojen nousu saa sijoittajat vetäytymään asuntomarkkinoilta, voi edessä olla rakentamisen nopea hiipuminen.

Joku voi ajatella, että asuntotuotannon pitääkin alentua hinta- ja vuokratason suojelemiseksi. Minusta kalliissa asumisessa ei ole mitään suojelemista.

Jos rakentaminen metropolialueen laidoilla hiipuu, sitä pitää kiihdyttää hyvillä paikoilla. Aika paljon pitää asuntokysynnän laskea ennen kuin rakentaminen ei kannata edes Helsingin ratikkakaupungissa.

Helsingin pitäisi olla valmis käyttämään hyväkseen vapautuvaa rakennuskapasiteettia ja tarvittaessa nopeuttaa tonttien luovuttamista rakentamiseen. Vaikka se vähän maksaa  – tonteista esimerkiksi saadaan huonompi hinta – mutta se on sosiaalisesti oikein. Asumisen kalleus tulee kalliiksi myös Helsingin kaupungille toimeentulotukimenoina ja paineena nostaa palkkoja.

Vielä varoituksen sana niille, jotka haalivat pieniä yksiöitä sijoitusasunnoiksi. Niiden korkea vuokrataso johtuu toimeentulotukilain järjettömyyksistä. Lakia voidaan myös muuttaa.

= = = =

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Arvopaperilehdessä.

 

 

 

Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kirjassamme on neljä osaa.

  1. Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä
  2. Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
  3. Virkistys ja viheralueet
  4. Markkinamekanismin hyödyntäminen

Julkaisemme päivittäin jokaisesta osasta yhden luvun niin kauan kuin lukuja riittää. Aloitamme osasta Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä.

Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä

Eduskunnan traditioihin kuuluu Sibelius-lukion kuoron joululaulukonsertti Valtiosalissa viimeisenä istuntopäivänä ennen joulua. Se oli viimeksikin todella hieno tilaisuus niin kuin aina.

Kysyin eräältä maakuntien kansanedustajalta, että eikö olekin meillä hienoja koulukuoroja täällä Helsingissä. Hän vastasi, että onhan se teille helppoa, kun on niin laaja väestöpohja mistä valita.

Siitä se tietysti johtuu. Sama saattaa koskea koulukuorojen ohella melkein mitä hyvänsä korkean osaamisen työpaikkoja.

Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa – nimenomaan suuret kaupungit. Maailman kokonaistuotannon kasvu tapahtuu lähes kokonaan suurissa kaupungeissa.

Kaikki elinkeinot eivät tarvitse menestyäkseen suurta kaupunkia ympärilleen, mutta kasvavat elinkeinot ovat voittopuolisesti sellaisia, että ne menestyvät vain kaupungeissa. Siksi talous kasvaa joko kaupungeissa tai se ei kasva lainkaan. Näistä elinkeinoista me olemme Helsingissä vastuussa. Jatka lukemista ”Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä”

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

”Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikymmeniä rakennettu ikään kuin kaupunki olisi pientä hiomista vaille valmis. Tämän seurauksena kasvu on laajentunut kauas keskustasta ja asumisen hinta on käynyt kohtuuttoman kalliiksi.

Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa aikaan. Helsingin uusi yleiskaava merkitsee vallankumouksellista suunnan muutosta kaavoituksessa hajaantuvasta, aina vain enemmän maata alleen peittävästä ja yksityisautoiluun perustuvasta kaupunkirakenteesta kohti kompaktia, ekologista kaupunkia, jossa liikutaan pääasiassa ratikoilla, fillareilla ja kävellen.

Tämä kirja on meidän vaalilupauksemme.

Tähän projektiin toivomme tukeasi. Tilaa Mesenaatin kautta kirja jo ennakkoon paperilla tai sähköisenä, ja samalla vaikka luento tai työpaja. Kirja ilmestyy osana vaalikampanjaamme ja kaikki kirjan rahoitus on samalla osa vaalikampanjamme rahoitusta. Aiomme julkaista kirjamme tekstejä blogeillamme.

Helsingissä 13.3.2017

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minimitavoite mahdollistaa kampanjan toteutumisen. Jos 6 000 euron tavoitehinta täyttyy, kirjan painosta voidaan nostaa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoitusta vaalikirjallemme ”Kaupunkirakentamisen aika” Mesenaatissa. Toivomme tukeasi kampanjalle, jotta voimme painaa kirjamme ja pääsemme jatkamaan työtä paremman kaupungin eteen.

”Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

Esittelysivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhannen euron raja meni jo rikki. Projekti siis joka tapauksessa toteutuu. 🙂

 

 

 

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen.

Mukavat kaupungit houkuttelevat koulutettuja nuoria

Miksi työpaikat ja asukkaat keskittyvät kaikkialla maailmassa suuriin kaupunkeihin; menevätkö asukkaat töiden perässä vai työpaikat työvoiman perässä?

Vastaus on, että molemmat seuraavat toisiaan, mutta erityisesti niin, että nuoret osaajat, joilla on varaa valita, menevät minne haluavat ja työpaikat seuraavat heitä ja tavikset seuraavat työpaikkoja. Nuoret koulutetut osaajat suosivat suuria, mielenkiintoisia kaupunkeja.

Harris on oikeassa, että suuret teollisuuskaupungit kuten vaikkapa Detroit ovat vaikeuksissa, koska niihin nuoret jupit eivät hakeudu. Ruostevyöhykkeen protesti ratkaisi Yhdysvaltain presidentinvaalit. Meilläkin on paljon vaikeuksissa olevia teollisuuskaupunkeja, ja niissä äänestyskäyttäytyminen on ollut vähän samanlaista. Jatka lukemista ”Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen STM:n selvitystehtäväni kanssa.

= = = =

Kaksi käsitystä kaupunkien tulevaisuudesta

Internetin piti jossain vaiheessa lopettaa kaupungit, koska tieto siirtyi rajoituksetta, eikä siksi mitään osaamiskeskittymiä tarvita. Kuitenkin 2000-luvulla kaupungistuminen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lopulta käy, on esitetty kaksi aivan vastakkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kirjassaan Triumph of the City ennustanut, että voitto aluekisassa kuuluu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoonan asukkaan kaupunkien kannata ilmoittautua edes kisaan. (Sittemmin, kun hänet kutsuttiin Suomeen asiantuntijaksi, hän pudotti rajasta kohteliaasti pois kaksi nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Harris taas sanoi, että suurkaupunki on teollisuusyhteiskunnan tuote. Informaatioyhteiskunnassa on jo alkanut muutto pois kaupunkien keskustoista niiden laidoille tai pieniin kaupunkeihin. Uusi teknologia merkitsee, että pienissäkin sarjoissa voi tuottaa tehokkaasti. Siksi pienissäkin kaupungeissa tulee olemaan yhtä monipuolinen palvelutarjonta kuin suurissa. Suuret kaupungit tulevat tyhjenemään pieniin, koska asuminen on niissä paljon halvempaa. (?) Jatka lukemista ”Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016

Listan voi lukea itsekin tästä

Kaivoskalliolle kahdeksan uutta huvilaa

Laajasalossa, Koirasaarentien varrella on vuodelta 2013 suojelukaava, jossa on suojeltu kolme arvokasta huvilaa, mutta kielletty niissä asuminen. Nyt asuminen sallitaan samalla kun omakotitaloja saa rakentaa kahdeksan lisää.

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet

Pöydältä.

Varsin korkeata rakentamista pukkaa. Jonkin verran on tullut korkeaa rakentamista vastustavaa viestiä.

Minun on pakko sanoa, että olen vähän epävarma. Kun kävimme silmiä avaavalla lautakuntamatkalla Vancouverissa, meille sanottiin, että korkea rakentaminen on perustelua keskustassa, jossa ulko-ovesta avautuu kiehtova, täyssä palveluja ja kaikkea jännää tarjoava maailma, mutta ei esikaupunkialueilla, joissa saadaan vain korkean rakentamisen nurjat puolet.Lähiöistä tulee paremmin toimivia, jos niitä tiivistetän, mutta siihebn ei välttämttä tarvita mitään pilvenpiirtäjiä. Vancouverissa tällaista rakentamista ei toisaalta pidettäisi kovin korkeana.

Demarit pyysivät tämän kahdeksi viikoksi pöydälle. Heiltä on kuulemma tulossa ehdotuksia, mutta en tiedä yhtään, mitä. Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016”

Seinäjoen ihme

(Kirjoitus on julkaistu MDI:n sivuilla osana Seinäjokea koskevaa blogisarjaa sekä Ilkka-lehden nettisivuilla. Seinäjoen ihmeellä tarkoitetaan kaupungin voimakasta kasvua saman aikaisesti kuin muut samanlaiset kaupungit menettävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatieyhteyttä. Ovathan kaikki väkilukuaan viime aikoina kasvattaneet seutukunnat ovat rautatiepaikkakuntia lukuun ottamatta Helsingin kupeessa kasvavaa Porvoota ja piskuista Tunturi-Lapin seutukuntaa. Ilman rataa Seinäjoki olisi todennäköisesti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkittävän? Selvä enemmistöhän liikkuu autolla ja bussiakin käyttää useampi kuin junaa. Jatka lukemista ”Seinäjoen ihme”

Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

Ristisubventio on valtion kannalta kätevä tapa tukea kannattamatonta toimintaa aluepoliittisin perustein, sillä eihän se maksa valtiolle mitään. Ristisubventio on mahdollista vain, jos toimintaa harjoittaa monopoli tai toiminta on luvanvaraista, jolloin siihen voidaan liittää ristisubvention kaltaisia ehtoja. Ilmaista ristisubventio ei tietenkään ole, sen maksavat kuluttajat. Ellei meillä esimerkiksi olisi apteekkimaksua, lääkkeet olisivat kaupungeissa selvästi halvempia kuin ne ovat nyt.

Ristisubventio on kuitenkin sekä epäoikeudenmukainen että taloudellisesti tehoton tukimuoto.

Sen on epäoikeudenmukainen, koska sillä on väärä maksaja. Miksi syrjäseutujen apteekkien tukeen osallistuvat kaupunkilaisista vain sairaat, jotka tarvitsevat paljon lääkkeitä, mutta eivät terveet? Miksi Helsingin ja Tampereen välillä junalla matkustavien on tuettava lipun hinnoissa hiljaisia rataosuuksia, mutta ei niiden, jotka ajavat samaa väliä autolla? Jatka lukemista ”Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea”